MAO:727/15

ASIAN TAUSTA

Vantaan kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 16.10.2014 julkaistulla ja 30.10.2014 korjatulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta SAP-järjestelmän palvelujen hankinnasta. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus 29.4.2014.

Vantaan kaupunki on 9.12.2014 siirtynyt hankinnassa neuvottelumenettelyyn, johon siirtymistä on perusteltu sillä, ettei avoimella menettelyllä ole saatu yhtään tarjouspyynnön mukaista tarjousta.

Vantaan kaupungin tietohallinnon palvelukeskuksen viransijainen tietohallintojohtaja on 16.3.2015 tekemällään hankintapäätöksellä § 22/2015 sulkenut CGI Suomi Oy:n (jäljempänä myös CGI) tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena ja valinnut Fujitsu Finland Oy:n (jäljempänä myös Fujitsu) tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 4.000.000 euroa.

Markkinaoikeus on 6.5.2015 antamallaan päätöksellä hylännyt Vantaan kaupungin vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

CGI Suomi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 399.100 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 70.258,68 eurolla viivästyskorkoineen.

Valittaja on myös vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön toimittamaan sille Fujitsu Finland Oy:n tarjouksen liitteineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on virheellisesti sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Hankintapäätöksen mukaan valittajan tarjous ei ole vastannut tarjouspyyntöä SAP Basis tehtävien vastuunjaon ja näiden tehtävien vastuunjaon siirtämiseen liittyvän hinnoittelun osalta sekä häiriöiden hallinnan palvelutason, siirtoprojektin hinnoittelun ja niin sanotun transition kustannusten osalta.

Valittajan tarjous on vastannut tarjouspyyntöä. Valittaja on myös tarjouksessaan osoittanut, että sen tarjoamat SAP-järjestelmän palvelut ovat tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukaisia.

SAP Basis -tehtävien vastuunjako

Hankintayksiköllä ei ole ollut syytä pitää valittajan tarjousta vastuunjaon osalta tarjouspyynnön vastaisena, koska valittajan tarjouksessa on noudatettu hankintaan sisältyvien SAP Basis -tehtävien osalta tarjouspyynnön mukaista vastuunjakoa. Hankintayksikkö on tulkinnut valittajan tarjouksen liitteenä ollutta siirtoprojektisuunnitelmaa virheellisesti ja katsonut, että valittaja olisi pyrkinyt tarjouksessaan siirtämään SAP Basis -tehtäviä ja vastuita tarjouspyynnön vastaisesti SAP-järjestelmän palvelutoimittajalta perustietotekniikkatoimittajalle (jäljempänä myös PTT-toimittaja).

Asiassa on vastuunjaon osalta huomattava, että valittaja on ennen kyseessä olevan tarjouskilpailun järjestämistä voittanut hankintayksikön perustietotekniikkapalveluistaan järjestämän tarjouskilpailun ja että hankintayksikkö ja valittaja ovat 10.12.2014 solmineet erillisen perustietotekniikan palvelusopimuksen (jäljempänä myös PTT-sopimus), jonka mukaisesti valittaja toimii Vantaan kaupungin perustietotekniikkatoimittajana. Nyt kilpailutetun hankinnan kohteena olevat SAP-järjestelmän palvelut ja PTT-sopimuksen mukaiset palvelut ovat SAP Basis tehtävien osalta osittain päällekkäisiä. Hankintayksikkö on tuonut esiin edellyttävänsä, ettei se joudu maksamaan samoista palveluista kahteen kertaan. Valittaja on tarjouksessaan ottanut huomioon tämän vaatimuksen ja sitoutunut hankintayksikön edellyttämään SAP Basis -tehtävien vastuunjakoon tarjouspyynnön mukaisesti.

Valittaja on tarjouksensa liitteenä toimittamansa siirtoprojektisuunnitelman kohdassa 2.2.2 todennut oletuksena olevan, että SAP Basis -työt ovat alustapalvelutoimittajan, eli tarjousten jättöhetkellä valittajan, vastuulla. Samalla on kuitenkin todettu, että siirtopalveluprojektin toimittajalla on kokonaisvastuu projektista ja siirtoprojektin toimittaja koordinoi SAP Basis -töitä. Edellä mainittu ilmoitus ei ole ollut ristiriidassa tarjouspyynnön liitteessä 2 kuvatun vastuunjaon kanssa. Valittaja ei siten ole siirtoprojektisuunnitelmassaan siirtänyt vastuita tarjouspyynnön vastaisesti.

Nyt puheena olevassa valittajan tarjouksen poissulkemisperusteessa ei ole ollut myöskään kysymys sellaisesta seikasta, jonka perusteella hankintayksikkö olisi voinut hylätä valittajan tarjouksen, koska kysymys on ollut vasta tarjouksen liitteenä esitetystä alustavasta projektisuunnitelmasta. Mikäli valittajan siirtoprojektisuunnitelma olisi sisältänyt hankintayksikön väittämiä epäselvyyksiä, olisi siirtoprojektisuunnitelma tullut muokattavaksi hankintasopimuksen teon yhteydessä siten, että hankintayksikön tarjouspyynnössään esittämät vaatimukset olisivat tulleet hankintayksikön haluamalla tavalla huomioon otetuiksi.

Hankintayksikkö on tässä tapauksessa myös tiennyt, että tarjouspyynnön mukainen SAP Basis -tehtävien vastuunjako on valittajan osalta tosiasiassa keinotekoinen. Koska valittaja toimittaa osapuolten välillä voimassa olevan PTT-sopimuksen perusteella hankintayksikölle SAP-järjestelmäpalveluihin liittyviä SAP Basis -tehtäviä myös perustietotekniikan ja SAP-alustapalvelun toimittajan roolissa, ei SAP Basis -tehtävien jaottelulla valittajan tarjouksessa ole ollut hankintayksikön kannalta tosiasiallista merkitystä eikä todellista vaikutusta valittajan tarjoamien palveluiden vastuunjakoon tai hinnoitteluun.

Valittajan tarjouksessa ei ole ollut vastuunjaon siirtämiseen liittyvän hinnoittelun osalta tarjouspyynnön vastaista rajausta, kuten hankintapäätöksessä on todettu.

Hankintapäätöksen mukaan valittajan tarjouksessa vastuu SAP Basis tehtävistä voitiin siirtää siirtoprojektin valmisteluvaiheessa myös SAP-järjestelmän palveluntoimittajalle, mutta siitä veloitetaan erikseen muutoshallinnan kautta. Valittajan tarjouksen viittauksella muutoksenhallintaan on tarkoitettu sitä, että valittaja ei voi tehdä toimitukseen muutoksia ilman hankintayksikön suostumusta. Valittajan siirtoprojektisuunnitelmassa on todettu, että SAP Basis -tehtävien vastuista voidaan sopia toisin projektin muutoksenhallintamenettelyn kautta. On perusteetonta esittää, että valittajan viittaus muutoksenhallintamenettelyyn rajaisi valittajan vastuita tarjouspyynnön vastaisesti. Muutoksenhallintamenettelyssä on kysymys täysin tavanomaisesta menettelytavasta, jolla osapuolet yhdessä hallinnoivat projektien ja muiden toimitusten aikana mahdollisesti ilmeneviä muutostarpeita. Muutoshallinta ei siten tarkoita sitä, että valittaja voisi muuttaa toimitusta tai sen ehtoja, vaan muutoksenhallintamenettelyjen soveltaminen tarkoittaa nimenomaan sitä, ettei toimitukseen voida tehdä muutoksia ilman hankintayksikön suostumusta.

Häiriöiden hallinta

Valittajan tarjouksessa on osoitettu, että valittajan tarjoama häiriöiden hallinnan palvelu toimitetaan tarjouspyynnössä vaaditun palvelutason mukaisesti. Hankintapäätöksestä ei ole käynyt ilmi, miten valittajan tarjoamat häiriöiden hallinnan palvelut eivät olisi vastanneet tarjouspyynnön vaatimuksia. Häiriöiden hallinta on ollut osa tarjouspyynnön mukaisia jatkuvia palveluita, joille valittaja on tarjouksessaan antanut tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla kiinteän hinnan. Valittaja on tarjouksessaan sitoutunut kaikkiin tarjouspyynnössä edellytettyihin jatkuvia palveluja koskeviin vaatimuksiin.

Siirtoprojektin hinnoittelu

Hankintapäätöksessä on virheellisesti katsottu, ettei valittajan tarjouksessa siirtoprojektille esitetty hinta olisi ollut tarjouspyynnössä vaaditulla tavalla kiinteä vaan ehdollinen. Hankintapäätöksen mukaan kiinteää hintaa vastaava työmäärä olisi valittajan tarjouksessa rajattu 42 henkilötyöpäivään ja kiinteään hintaan sekä työmäärän laajuuteen sisältymättömistä lisätöistä veloitettaisiin erikseen.

Valittajan tarjouksessa on annettu siirtoprojektille kiinteä hinta tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Valittajan tarjouksen siirtoprojektisuunnitelmassa on todettu, että kiinteä hinta sisältää projektisuunnitelman mukaisen projektin laajuuden. Tarjouksessa viitatut lisätyöt ovat tarkoittaneet sellaisia mahdollisia töitä, jotka eivät ole sisältyneet siirtoprojektin sovittuun laajuuteen. Valittaja on tarjouksessaan sitoutunut kaikkiin siirtoprojektia koskeviin vaatimuksiin. Tarjouspyynnössä on pyydetty tarjoajilta tietoa työmäärästä, mitä valittaja on tulkinnut niin, että hankintayksikkö haluaa arvion siitä työmäärästä, johon tarjouksessa esitetty kiinteä hinta perustuu. Valittaja ei ole rajoittanut antamaansa kiinteää hintaa tiettyyn työmäärään tai tarjouspyynnön vastaiseen siirtoprojektin laajuuteen.

Transition kustannukset

Hankintapäätöksessä on virheellisesti katsottu, että valittajan tarjouksessaan esittämä transitio, eli järjestelmien siirtäminen projektiorganisaatiolta sovellusylläpitoon, olisi jäänyt valittajan tarjouksessa hinnoittelun osalta epäselväksi eikä valittajan tarjouksesta olisi ilmennyt, että transition kustannukset kuuluvat tarjouspyynnön mukaisesti siirtoprojektin kiinteään hintaan.

Transition kustannukset ovat valittajan tarjouksessa sisältyneet siirtoprojektin kiinteään hintaan tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Valittajan tarjouksessa on todettu kaikkien siirtoprojektille asetettujen vaatimusten toteutuvan. Valittaja on siten sitoutunut myös vaatimukseen, jonka mukaan siirtoprojekti sisältää kaikki jatkuvien palveluiden käynnistämiseen tarvittavat toimenpiteet. Valittaja on antanut siirtoprojektille tarjouksessaan kiinteän hinnan, johon on viitattu sekä siirtoprojektin että transitioprojektin projektisuunnitelmissa.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuus

Tarjouskilpailun voittaneen Fujitsun tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Vantaan kaupungin ohjelmistoja, mukaan lukien SAP-järjestelmää, ylläpidetään PTT-toimittajan eli valittajan konesalissa sijaitsevilla servereillä. Ulkopuolisella ei ole pääsyä valittajan konesaliin tai siellä sijaitseviin servereihin. Siten ainoa tapa, jolla SAP-järjestelmän palveluiden toimittaja on voinut täyttää tarjouspyynnössä edellytetyn projektin kokonaisvastuuta koskevan vaatimuksen, on ollut tehdä SAP Basis tehtävistä alihankintasopimus Vantaan kaupungin perustietotekniikan toimittajan, eli valittajan kanssa. Fujitsu ei ole ollut valittajaan yhteydessä mainittuun alihankintajärjestelyyn tai muihinkaan SAP Basis -tehtäviin liittyviin järjestelyihin liittyen, eikä se siten ole voinut täyttää tarjouspyynnön vaatimusta toimituksen kokonaisvastuusta.

Vastine

Vaatimukset

Vantaan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 40.030 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen.

SAP Basis -tehtävien vastuunjako

Valittaja on tehnyt tarjouspyynnössä vaaditun siirtoprojektisuunnitelman kohdissa 2.2.2 ja 4.2.1 SAP Basis -tehtävien vastuunjakoon tarjouspyynnön vastaisia ehtoja ja rajauksia. Samalla siirtoprojektisuunnitelma on ollut ristiriidassa kokonaissuunnitelman ja tarjouspyynnön vaatimusten kanssa. Myös valittajan tarjouksen siirtoprojektisuunnitelman kohdissa 2.5, 4.2.3 ja 4.2.4 on esitetty tarjouspyynnön vastaisia rajauksia, jotka olisivat johtaneet erillishinnoitteluun. Tarjouspyynnön mukaan siirtoprojektin on tullut olla kiinteähintainen.

Hankintamenettelyn ensimmäinen vaihe päättyi, kun hankintayksikkö ei saanut tarjouspyynnön mukaisia tarjouksia avoimella menettelyllä. Hankintayksikön hankintamenettelyn ensimmäisessä vaiheessa antama mahdollisuus SAP Basis tehtävien siirtämiseen PTT-toimittajan vastuulle ei ole ollut voimassa hankintamenettelyn toisessa vaiheessa, eli neuvottelumenettelyssä.

SAP Basis -tehtävien vastuunjako on ilmennyt selvästi 6.2.2015 päivätystä lopullisesta tarjouspyynnöstä, jonka perusteella tarjous on tullut antaa. Hankintayksikön on tullut kohdella tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättä, minkä vuoksi tarjousten arvioinnissa ei ole voitu ottaa huomioon sitä, että valittaja on ollut tarjousten jättöhetkellä hankintayksikön PTT-toimittaja. Fujitsu ei myöskään ole ollut tietoinen hankintayksikön ja valittajan välisestä PTT-sopimuksesta.

SAP Basis -tehtävien vastuunjako ei ole ollut keinotekoista. Ainoastaan vastuunjaolla hankintayksikkö on pystynyt rajaamaan pois päällekkäisyydet PTT-sopimuksen ja nyt kysymyksessä olevan hankinnan välillä sekä turvaamaan tasapuolisen ja syrjimättömän hankintamenettelyn. Mikäli hankintayksikkö olisi hyväksynyt valittajan esittämän tarjouspyynnön vastaisen tulkinnan vastuunjaosta, se olisi ollut Fujitsua kohtaan syrjivää. Hankintasäännösten vastaista olisi ollut myös laajentaa valittajan tarjouksessaan esittämällä tavalla PTT-sopimuksen kohdetta yli alkuperäisen kilpailutetun hankinnan kohteen. Lisäksi SAP Basis -tehtävien vastuunjako on ollut niin olennainen osa hankintaa, ettei siitä voida neuvotella enää hankintasopimuksen tekemisen yhteydessä.

Häiriöiden hallinta

Valittajan tarjoukseen sisältyvä häiriöiden hallinta ei ole ollut tarjouspyynnön vaatimusten mukainen. Valittaja on tehnyt tarjouksensa SAP-järjestelmän palvelukuvauksen kohdissa 6.1.1 ja 6.1.2 häiriöiden hallinnan osalta tarjouspyynnön vastaisia määrityksiä, jotka johtavat tarjouspyynnön vastaiseen erillishinnoitteluun. Häiriöiden hallinta ja virheiden korjaaminen ovat kuuluneet tarjouspyynnön vaatimusten mukaan niin sanottujen jatkuvien palveluiden kiinteään hintaan. Valittaja on tarjouspyynnön palvelutasoliitteen vastaisesti lisännyt "tapahtuma" yläkäsitteen alle uuden "ongelma"-käsitteen. Tarjouspyynnön liitteenä oleva palvelutasoliite ja sopimusluonnos eivät ole sisältäneet käsitettä "ongelma". Ongelman käsite on ollut tarjouspyyntöön kuulumaton ja siten tarjouspyynnön vastainen. Valittajan tarjouksessaan esittämä ongelman hallintaprosessi vaikutusanalyyseineen on ollut tarjouspyyntöön kuulumaton ja siten tarjouspyynnön vastainen määritys, joka on johtanut tarjouspyynnön vastaiseen erillishinnoitteluun.

Valittajan palvelukuvaus on sisältänyt myös ehdon, jonka mukaan toimittaja ja tilaaja sopivat yhteisesti tapahtuman luokittelusta ongelmaksi. Tarjouspyynnössä on edellytetty, että tilaaja luokittelee virheen laadun. Siten ehto, jonka mukaan luokittelusta sovitaan, on ollut tarjouspyynnön vastainen.

Valittajan palvelukuvaus on lisäksi sisältänyt ehdon siitä, että kriittiset, välitöntä korjausta vaativat muutospyynnöt käsitellään tilaajan kanssa yhteisesti sovitussa aikataulussa. Tarjouspyynnön palvelutasoliitteessä on määritelty aikataulu, eikä siitä ole voitu sopia erikseen. Näin ollen myös tämä valittajan ehto, jonka mukaan aikataulusta sovitaan, on ollut tarjouspyynnön vastainen.

Siirtoprojektin hinnoittelu

Valittajan siirtoprojektille antama hinta ei ole ollut tarjouspyynnön mukaisesti kiinteä, vaan ehdollinen. Siirtoprojektille on vaadittu tarjouspyynnössä kiinteää hintaa, eikä missään ole ilmoitettu, että siirtoprojekti voisi sisältää erikseen laskutettavia lisätöitä. Jatkuviin palveluihin on sisältynyt mahdollisuus erikseen veloitettavista töistä, mutta tämä mahdollisuus ei ole koskenut siirto- tai päivitysprojektia.

Hankintayksikkö on tulkinnut valittajan tarjousta siten, että hinta on ollut kiinteähintainen 42 henkilötyöpäivään asti, mutta sen ylittävältä osalta laskutetaan erikseen, henkilötyöhinnaston mukaisesti.

Transition kustannukset

Valittajan tarjouksessaan esittämä transition hinta on ollut epäselvä. Valittaja on sisällyttänyt tarjoukseensa erillisen transitioprojektisuunnitelman, jossa on viitattu kustannusten osalta hinnoittelulomakkeeseen. Kustannukset eivät ole kuitenkaan ilmenneet hinnoittelulomakkeesta siirtoprojektikustannusten kohdalta eivätkä myöskään siirtoprojektisuunnitelmasta, joten hankintayksikkö on tulkinnut, että hinta on ollut epäselvästi ilmaistu. Koska hinnat eivät ole ilmenneet selvästi siirtoprojektista, niin hankintayksikkö on tulkinnut niiden olevan mahdollisesti erikseen laskutettavaa henkilötyötä.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuus

Fujitsun tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Pääsy valittajan konesaliin on määritelty hankintayksikön ja valittajan välisessä PTT-sopimuksessa. Jos valittajan konesaliin pääsystä esittämää näkemystä noudatettaisiin, johtaisi tämä siihen, ettei mikään muu tarjoaja kuin valittaja olisi voinut toimittaa nyt hankinnan kohteena olevia SAP-järjestelmän palveluja.

Kuultavan lausunto

Vaatimukset

Fujitsu Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Fujitsu Finland Oy on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valittajan vaatimuksen saada tieto Fujitsu Finland Oy:n tarjouksen salassa pidettävästä osasta. Siinä tapauksessa. että valittajan vaatimusta tiedon antamisesta asiakirjasta ei hylätä, Fujitsu Finland Oy on vaatinut, että sille annetaan tieto valittajan tarjouksesta kokonaisuudessaan.

Perusteet

Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Valittaja on tehnyt tarjouksensa siirtoprojektisuunnitelmassa SAP Basis -tehtävien vastuunjakoa koskevan tarjouspyynnön vastaisen rajauksen. Vaikuttaa siltä, että valittaja on pyrkinyt hyötymään asemastaan Vantaan kaupungin perustietotekniikkapalveluiden toimittajana siirtämällä osan kilpailutuksen kohteena olevista töistä PTT-sopimuksen alaisuudessa tehtäväksi. Tämä on kuitenkin vaikuttanut valittajan tarjoushintaan. Tarjoajien ei ole enää neuvottelumenettelyyn siirtymisen jälkeen ollut mahdollista siirtää SAP Basis -töitä SAP-alustapalvelutoimittajan suoritettavaksi. Jos SAP Basis -töiden siirtäminen SAP-alustapalvelutoimittajalle on ollut mahdollista, on hankintamenettely syrjinyt Fujitsua.

Valittaja on tehnyt myös siirtoprojektin hinnoitteluun kielletyn rajauksen. Valittajan tarjousta on ollut perusteltua tulkita niin, että 42 työpäivän ylittävät työt laskutetaan erikseen voimassa olevan henkilötyöhinnaston mukaisesti. Neuvottelumenettelyssä on ilmoitettu, että projektisuunnitelmassa ei saa olla hinnoitteluun liittyviä mekanismeja.

Fujitsun tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty alihankintasopimuksia muiden toimittajien kanssa. Hankintayksikön tehtävänä on sitouttaa kukin sopimustoimittajansa tekemään yhteistyötä muiden palveluntuottajien kanssa.

Fujitsun tarjousasiakirjat sisältävät sen liiketoiminnan prosesseihin, hintoihin ja muihin liikesalaisuuksiin liittyviä tietoja. Näiden tietojen joutuminen kilpailevan elinkeinonharjoittajan tietoon voisi antaa sille kilpailuetua sekä aiheuttaa haittaa ja taloudellista vahinkoa Fujitsulle. Jos asiakirjapyyntöön myönnytään, tulee Fujitsun saada vastaavasti tieto valittajan tarjouksesta kokonaisuudessaan sen arvioimiseksi, onko tarjous ollut tarjouspyynnön mukainen.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön vastineessa ei ole tuotu esille seikkoja, jotka osoittaisivat valittajan tarjouksen olleen tarjouspyynnön vastainen. Valittajan tarjoamat palvelut ovat olleet tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukaisia.

Hankintayksikön valittajan tarjouksesta esille tuomat puutteet ovat olleet korkeintaan sellaisia tarjouksen vähäisiä puutteita, jotka eivät ole olleet tarjousvertailun kannalta merkityksellisiä eivätkä ole vaarantaneet tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Hankintayksikkö on siten menetellyt virheellisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Hankintayksikön olisi tullut vähintään varata valittajalle tilaisuus täsmentää tarjoustaan siltä osin kuin sen on katsottu sisältävän epäselviä ehtoja.

SAP Basis -tehtävien vastuunjako

Hankintayksikkö on tulkinnut valittajan siirtoprojektisuunnitelmaa virheellisesti. SAP Basis -työllä on valittajan siirtoprojektisuunnitelman kohdan 2.2.2 alaotsikossa "Teknologia" tarkoitettu vastuunjakotaulukon SAP Basis -töitä käyttöjärjestelmän ja palvelinten osalta. Tarjouspyynnössä on edellytetty, että kyseiset työt kuuluvat PTT-toimittajan vastuulle. Valittaja on tässä tarjouksen kohdassa eritellyt SAP Basis -työt tarjouspyynnön mukaisesti. Siirtoprojektisuunnitelman kohta 4.2.1 on sisältynyt valittajan mainitun suunnitelman kohtaan 4, joka on käsitellyt projektin vaiheita, aikataulua ja työmääriä. Kyseinen kohta ei ole liittynyt vastuiden määrittelyyn, vaan kyseessä on ollut alustava suunnitelma projektin vaiheista.

Siirtoprojektisuunnitelman kohdat 2.5, 4.2.3 ja 4.2.4 ovat liittyneet muutoksenhallintamenettelyn käyttämiseen projektin valmisteluvaiheessa, eivätkä ne ole johtaneet tarjouspyynnön vastaiseen erillishinnoitteluun. Muutoksenhallinnalla tarkoitetaan vakiintuneesti sopijapuolten yhteisesti sopimaa menettelyä, jossa sopijapuolet yhdessä niin halutessaan sopivat muutoksista muun muassa projektin tai palvelun laajuuteen sekä muutosten mahdollisesti aiheuttamista kustannusvaikutuksista. Siirtoprojektisuunnitelman viittaus siihen, että osapuolet voivat sopia projektin valmisteluvaiheessa vastuista, ei ole rajannut valittajan vastuita tarjouspyynnön vastaisesti. Tarjouspyynnön liitteenä olleessa sopimusluonnoksessa on edellytetty muutosten käsittelyä muutoksenhallintamenettelyssä.

Siirtoprojektin projektisuunnitelma on ollut alustava suunnitelma, jota voidaan päivittää projektin aikana. On tavanomaisen käytännön mukaista, että projektisuunnitelmia tarkennetaan konkreettisemmalle tasolle projektin valmisteluvaiheessa, jolloin projektin ohjausryhmä hyväksyy tehdyt tarkennukset. Siirtoprojektisuunnitelmaa olisi siten joka tapauksessa voitu muuttaa projektin ohjausryhmässä.

Häiriöiden hallinta

Tarjouspyynnössä on nimenomaisesti edellytetty, että toimittajan jatkuvien palveluiden palvelutuotannon tulee olla ITIL-mallin tai muun vastaavan mukainen. Tarjouspyynnössä edellytettyyn ITIL-malliin kuuluu muun ohella valittajan tarjouksessa kuvattu ongelmanhallinnan palveluprosessi.

Ongelmanhallinnan palveluprosessi on ollut valittajan palvelukuvauksesta ilmenevällä tavalla häiriöiden hallinnasta erillinen, jatkuviin palveluihin sisältyvä, oma palveluprosessinsa. Ongelmanhallinnan palveluprosessi ei ole tehnyt valittajan tarjouksen häiriöiden hallinnan palveluprosessista tarjouspyynnön vastaista. Valittajan palvelukuvauksessa esittämä ongelman määritelmä ei ole rajoittanut sitä, että valittaja on tarjouksessaan sitoutunut ratkaisemaan häiriöt tarjouspyynnön palvelutasokuvauksen mukaisesti. Ongelman määritelmä ei ole myöskään rajoittanut sitä, mikä katsotaan häiriöksi. Hankintayksiköllä on aina halutessaan mahdollisuus kieltäytyä tapahtuman luokittelusta ongelmaksi.

Virheiden korjaaminen ja häiriöiden ratkaiseminen ei ole tarjouspyynnön mukaan ollut sama asia, vaan virheiden korjaamisella on tarkoitettu tarjouspyynnön liitteenä olleen sopimusluonnoksen mukaan toimittajan velvollisuutta korjata sen toimittamissa palveluissa oleva virheen määritelmän mukainen poikkeama. Valittaja on tarjouksessaan sitoutunut tarjouspyynnön vaatimuksiin myös virheiden korjaamisesta.

Valittajan esittämä ongelmanhallintaprosessi ei ole johtanut muutoshallinnan kautta tarjouspyynnön vastaiseen erillishinnoitteluun. Kysymys on ollut siitä, että jatkuvien palveluiden alkuperäiseen laajuuteen tai sisältöön kuulumattomasta lisä- tai muutostyöstä sovitaan tarjouspyynnössä kuvatulla tavalla erikseen muutoshallintamenettelyssä.

Valittajan palvelukuvauksen ehto, jonka mukaan kriittiset, välitöntä korjausta vaativat muutospyynnöt käsitellään tilaajan kanssa yhteisesti sovitussa aikataulussa, on ollut tarjouspyynnön mukainen. Valittaja on tarjouksessaan sitoutunut vaadittuun palvelutasokuvaukseen eikä ole esittänyt tarjouksessaan muuta aikataulua muutospyyntöjen käsittelylle. Kysymys ei ole siten ollut sellaisesta tarjouspyynnön vastaisesta ehdosta, joka olisi voinut vaikuttaa tarjousten vertailuun.

Siirtoprojektin hinnoittelu

Valittaja on tarjouksessaan sitoutunut toimittamaan siirtoprojektin hankintayksikölle siinä laajuudessa kuin tarjouspyynnössä on edellytetty. Valittaja ei ole siten rajoittanut antamaansa kiinteää hintaa tiettyyn työmäärään eikä tarjouspyynnön vastaiseen projektin laajuuteen. Se, että valittaja on siirtoprojektisuunnitelmassaan viitannut mahdollisten lisätöiden osalta henkilötyöhinnastoon, ei ole tarkoittanut, ettei valittajan tarjous olisi ollut edellytetyllä tavalla kiinteähintainen. Lisätöillä on viitattu sellaisiin mahdollisiin töihin, jotka eivät ole sisältyneet siirtoprojektin edellytettyyn laajuuteen.

Transition kustannukset

Tarjouspyynnössä on nimenomaisesti edellytetty, että transitio, ja siten myös sen kustannukset, sisältyvät siirtoprojektille annettavaan kiinteään hintaan. Valittaja on menetellyt tarjoustaan antaessa tämän vaatimuksen mukaisesti. Sillä, missä liitteessä valittaja on kuvannut siirtoprojektiin sisältyvän transition, ei ole ollut tarjoajien tasapuolisen kohtelun tai tarjousten vertailun kannalta merkitystä.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuus

Jos valittajan tarjous katsotaan tarjouspyynnön vastaiseksi, myös Fujitsun tarjous on ollut vastaavalla tavalla tarjouspyynnön vastainen tai epäselvä kuin valittajan tarjous. Jos Fujitsun tarjous ei ole sisältänyt ongelmanhallinnan palveluprosessia, on se ollut tarjouspyynnön vastainen. Samoin, jos Fujitsun tarjouksessa ei ole ilmoitettu arviota siirtoprojektin edellyttämästä työmäärästä, olisi tarjous tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Tarjouspyynnön mahdollinen epäselvyys

Hankintayksikkö on käyttänyt valittajan tarjouksen hylkäämisperusteina sellaisia tarjouksen sisältämiä seikkoja, joita hankintayksikkö on itse tarjouspyynnössään edellyttänyt tarjouksen sisältävän. Valittajan tarjouksen mahdolliset virheet ja tarjousten väitetty vertailukelvottomuus ovat johtuneet tarjouspyynnön tulkinnanvaraisuudesta.

Tarjouspyynnön liitteen 2 kohdan "Vastuunjakotaulukko, Jatkuvat palvelut" SAP-järjestelmän kehittämistä koskevassa kohdassa on merkitty SAP-päivitysten suorittamisen ja asentamisesta SAP- ja tietokantatasolle prosessin omistajaksi hankinnan kohteen olevan projektin toimittaja sekä resurssien ja tuen tarjoajaksi PTT-toimittaja. Samassa taulukossa saman otsikon alla on SAP-järjestelmäasennuksen osalta edellytetty, että hankinnan kohteena olevan projektin toimittaja tarjoaa tietoa ja ammattitaitoa tehtävän suorittamiseen ja PTT-toimittaja on prosessin omistaja. Jälkimmäisessä kohdassa tarkoitetut SAP-järjestelmäasennukset sisältävät muun ohella samojen asennusten tekemisen sekä tietokanta- että sovellustasolla kuin ensimmäisessä kohdassa. Kohdat ovat siten päällekkäiset, mutta vastuut on jaettu niissä kuitenkin eri tavalla.

Tarjouspyyntö on ollut tosiasiallisesti valittajaa syrjivästi ja epätasapuolisesti kohteleva, koska valittaja on toiminut tarjousten jättämishetkellä Vantaan kaupungin PTT-sopimuksen mukaisena toimittajana. Tarjouspyyntö sekä hankintayksikön ja valittajan välinen PTT-sopimus ovat osittain päällekkäisiä ja vastuiden osalta ristiriitaisia. Esimerkiksi PTT-sopimuksessa on sovittu, että Basis-tuen ja Basis-häiriöiden ratkaisemisen prosessin omistajana on perustietotekniikan toimittaja. Sen sijaan tarjouspyynnön liitteenä 2 olevassa vastuunjakotaulukon kohdassa "Jatkuvat palvelut" vaatimuksena on ollut, että Basis-tuki ja Basis-häiriöiden ratkaiseminen SAP- ja tietokantatasolla on määritelty niin, että prosessin omistaja on hankinnan kohteena olevien palveluiden toimittaja. Perustietotekniikan toimittaja on tarjouspyynnön liitteenä 2 olevassa jatkuvien palveluiden vastuunjakotaulukossa merkitty resurssien ja tuen tarjoajaksi.

Tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet keskenään ristiriitaisia. Tarjouspyynnön liitteen 2 kohdassa "Siirtoprojektin vaatimukset" on edellytetty, että projektin kokonaisvastuu on projektin toimittajalla. Kuitenkin tarjouspyynnön liitteenä olevan sopimusluonnoksen kohdassa 9.1 on todettu, että "Toimittaja ei kuitenkaan ota vastuuta tässä tarkoitettujen Tilaajan vastuulla olevien kolmansien osapuolten työstä". Tämä on käytännössä tarkoittanut sitä, että hankintayksikkö ei ole tosiasiassa vaatinut tarjouspyynnön mukaisen vastuunjakotaulun mukaisen vastuunjaon toteutumista.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on lisävastineessaan vaatinut, että valittajan tarjouspyynnön virheellisyydestä esittämät väitteet tulee jättää myöhässä saapuneena tutkimatta, sillä asia on valittajan tarjouspyynnöstä tekemien uusien väitteiden johdosta muuttunut toiseksi.

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä. Valittajan tarjouspyynnön jatkuvia palveluita koskevan vastuunjakomatriisin päällekkäisyyksistä esittämät väitteet eivät pidä paikkaansa, koska kyseiset tehtävät koskevat eri tehtäväkokonaisuuksia. SAP-järjestelmäasennuksilla on tarkoitettu palvelin- ja käyttöjärjestelmätason asennuksia. Tarjouspyynnössä esitettyjä vastuunjakotaulukoita on tarkasteltava kokonaisuutena. Asiassa on lisäksi otettava huomioon, ettei kumpikaan tarjoaja ole tehnyt kyseessä olevia vastuita koskevia lisäkysymyksiä tarjouspyynnön lähettämisen jälkeen. Siirtoprojektin vaatimukset vastuunjaosta eivät ole olleet ristiriidassa myöskään sopimusluonnoksessa esitetyn kanssa. Sopimusluonnos on tullut sovellettavaksi laajemmin, kuin vain siirtoprojektiin. Kukin toimija vastaa siten omasta osastaan kokonaisvastuullisena oman sopimuksensa puitteissa. Sopimusluonnoksen kohta on perustunut molempien tarjoajien neuvottelumenettelyn aikana ilmaisemaan haluun rajoittaa kokonaisvastuuta koskevaa sopimusluonnoksen kohtaa.

Hankintayksikkö on tulkinnut valittajan siirtoprojektisuunnitelmaa siten, että jos vastuunjako halutaan muuttaa tarjouspyynnön mukaiseksi muutoshallinnan kautta, muutostöistä veloitetaan erikseen, mikä nostaisi valittajan tarjouksen hintaa. Valittajan tarjouksessa esitetyille tarjouspyynnön vastaisille PTT-sopimuksen piiriin siirtyville tehtäville ei ole esitetty hintaa, eivätkä ne kuulu myöskään PTT-sopimuksen kohteeseen. Sopimusluonnoksessa esitetty sopimuksen muuttamista koskeva ehto ei ole merkinnyt sitä, että tarjoaja olisi voinut siihen vedoten lisäyksin tai rajauksin poiketa hankinnan kohteen vaatimuksista.

Hankintayksikön soveltama ITIL-malli ei ole yksi yhteen kaikkien standardoitujen ITIL-käytäntöjen kanssa. Hankintayksikkö käyttää tietohallinnon palveluntuotannossaan ja johtamisessa mukautettua ITIL-mallia vastaamaan omia tarpeitaan. Hankintayksikön soveltama ITIL-malli on ilmennyt tarjouspyynnön vaatimuksista ja liitteinä olevista palvelutasokuvauksesta ja sopimusluonnoksesta. Tarjouspyynnön palvelutasoliitteestä on ilmennyt selvästi, miten ITIL- ja muita täydentäviä määritteitä on käytetty tarjouspyynnössä ja miten toimittajan on niitä muun muassa palvelutasojen osalta sekä erityisesti häiriönhallinnan ja virheiden korjauksen osalta käytettävä. Tarjoajien on tullut räätälöidä oma palveluntuotantomallinsa yhteensopivaksi hankintayksikön hallintamallin ja palveluntuotantomallien kanssa.

ITIL-kirjastoon kuuluu riidattomasti sekä ongelmanhallintaprosessi että häiriönhallinnan prosessi. Hankintayksikkö ei kuitenkaan sovella jatkuvien palveluiden palveluntuotannossaan ongelmanhallintaprosessia, eikä ongelmanhallintaa käsitellä tarjouspyynnössä missään. Tarjouspyynnön mukaan kaikki virheet ja häiriöt korjataan häiriönhallintaprosessissa. Tarjouspyynnössä on edellytetty, että virheiden korjaaminen ja häiriönhallinta kuuluvat jatkuvaan palveluun, ja niille on hintalomakkeella vaadittu kiinteää hintaa. Valittajan tarjoukseensa sisällyttämät neuvotteluvaraumat ovat tehneet jatkuvien palveluiden hinnasta ehdollisen.

Valittajan esittämä vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta on kohtuuton 4.000 euroa ylittävältä osalta.

Valittaja on lisäkirjelmässään esittänyt muun ohella, ettei asia ole sen vastaselityksessä esittämien väitteiden johdosta muuttunut sillä tavoin toiseksi, että väittämät tulisi jättää hankintayksikön esittämällä tavalla tutkimatta. Kysymys on ollut uusista vaatimuksen tueksi esitetyistä perusteista.

Tarjouskilpailuun osallistuneet tarjoajat eivät ole tarjouspyynnön perusteella kyenneet yksiselitteisesti ymmärtämään, mitä niiltä on siirtoprojektin vastuunjaon osalta edellytetty. Hankintayksikön lisävastineessa esittämän perusteella ei ole mahdollista todeta, mikä toimittaja on vastuussa esimerkiksi tarjouspyynnön liitteen 2 taulukon "Vastuunjakotaulukko, Projektit" tehtävästä "SAP basis työt käyttöjärjestelmän ja palvelinten tasolla".

Hankintayksikkö ei ole kyennyt yksilöimään, mistä tarjouspyynnössä siirtoprojektille asetetusta, siirtoprojektin laajuutta koskevasta vaatimuksesta valittaja olisi tarjouksessaan poikennut.

Tarjouspyyntö ei ole sisältänyt mitään viittausta hankintayksikön esittämään mukautettuun ITIL-malliin. Jos valittajan tarjous katsottaisiin tällä perusteella tarjouspyynnön vastaiseksi, on tarjouspyyntöä pidettävä myös tältä osin epäselvänä. Hankintayksikkö ei ole myöskään yksilöinyt, millä tavoin valittajan tarjouksen ITIL-mallin mukainen palveluntuotantomalli ei olisi vastannut tarjouspyynnön vaatimuksia.

Hankintayksikön lisävastineessaan esittämä väite siitä, että kaikki sopimusluonnoksen ja palvelutasokuvauksen määritelmän mukaiset virheet ratkaistaan häiriönhallinnan prosessissa, ei ole perustunut tarjouspyyntöön. Hankintayksikön itsensä esittämän määritelmän perusteella on ollut selvää, ettei virheitä ole mahdollista ratkaista häiriönhallinnan palveluprosessissa.

Jos valittajan käsityksen vastaisesti katsottaisiin, että valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska valittaja on siirtoprojektisuunnitelmassaan ilmoittanut tiedon siirtoprojektin arvioidusta työmäärästä, tarjouspyyntö on ollut tältä osin ollut epäselvä.

Hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimus on kohtuuton siltä osin kuin se ylittää 17.860 euroa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Tiedon antaminen asiakirjasta

Valittaja on vaatinut, että sille annetaan tieto tarjouskilpailun voittaneen Fujitsun tarjouksesta liitteineen.

Markkinaoikeus toteaa, että kyseessä olevat asiakirjat on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Asiassa on siten valittajan esittämän vaatimuksen osalta kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä oikeudenkäynnin osapuolena olevana asianosaisena.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa toisin säädetä.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta. Salassa pidettäviä mainitun lainkohdan mukaan ovat myös sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn, jollei 2 tai 3 momentista muuta johdu. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin jättää antamatta julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Edellä mainittua lainkohtaa koskevassa hallituksen esityksessä (HE 12/2006 vp s. 28) on todettu, että harkittaessa tiedon antamatta jättämistä 3 momentin perusteella on otettava huomioon tiedon ilmaisemisesta aiheutuva haitta tai vahinko niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty julkisuuslaissa. Näitä etuja ovat yksityisyyden, terveyden ja lapsen edun turvaaminen, liike- ja ammattisalaisuuksien ja niihin rinnastettavien yritystoimintaa koskevien tietojen suojaaminen, yleinen järjestys ja turvallisuus sekä muu erittäin tärkeä yksityinen tai julkinen etu. Tieto voidaan jättää antamatta asianosaiselle vain, kun tämä on välttämätöntä salassa pidettäväksi säädettyjen etujen suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Hallituksen esityksessä (HE 12/2006 vp s. 30) on lisäksi todettu, ettei oikeudenkäynti saa muodostua myöskään keinoksi saada tietoonsa toisen elinkeinonharjoittajan liikesalaisuuksia esimerkiksi julkisia hankintoja ja kilpailuasioita koskevissa asioissa.

Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin. Tieto tarjousten vertailussa käytettävästä hinnasta ja muusta tekijästä on kuitenkin aina annettava.

Markkinaoikeus toteaa, että molemmat tarjoajat, eli tarjouskilpailun voittanut Fujitsu ja valittaja, ovat ilmoittaneet tarjousaineistonsa kuuluvan lähes täysin liike- ja ammattisalaisuuden piiriin. Fujitsu on vastustanut valittajan esittämää vaatimusta ja ilmoittanut, että suurin osa sen tarjouksesta on Fujitsun liikesalaisuutta, jonka paljastuminen valittajalle olisi omiaan antamaan sille kilpailuetua ja vahingoittamaan Fujitsua.

Harkittaessa Fujitsun tarjousasiakirjojen antamista valittajalle on edellä sanotun perusteella otettava huomioon asiakirjojen antamisesta Fujitsulle aiheutuva haitta tai vahinko sekä toisaalta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen edellytykset.

Markkinaoikeus katsoo, että Fujitsun tarjousasiakirja ja sen liitteet ovat sisällöltään sellaisia, että tarjoajalla voidaan katsoa olevan näihin tietoihin objektiivisesti arvioiden salassapitointressi, ja asiakirjoissa on siten tarjouskilpailun voittaneen Fujitsun kannalta kysymys julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan nojalla salassa pidettävistä asiakirjoista. Näiden tietojen joutuminen kilpailevan elinkeinonharjoittajan tietoon voisi antaa sille kilpailuetua. Tältä osin on huomattava, että myös valittaja on pitänyt omaa tarjoustaan lähes kokonaisuudessaan liike- ja ammattisalaisuuden piiriin kuuluvana.

Asiassa on markkinaoikeudessa keskeisesti kyse siitä, onko hankintayksikkö voinut sulkea valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta ja toisaalta onko sen tullut sulkea tarjouskilpailun voittaneen Fujitsun tarjous tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Valittajalla voidaan siten katsoa olevan oikeudellinen intressi tietoihin, joilla voi olla merkitystä arvioidessa Fujitsun tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta.

Kun otetaan kuitenkin huomioon jäljempänä valittajan sekä Fujitsun tarjousten tarjouspyynnön mukaisuudesta todettu, markkinaoikeus katsoo, että valittajan vaatimilla Fujitsun liikesalaisuuksina pidettävillä Fujitsun tarjousasiakirjojen yksityiskohtaisilla tiedoilla ei ole merkitystä hankintamenettelyn oikeellisuuden arvioinnissa sillä tavalla, että tiedon antamatta jättäminen kyseisistä asiakirjoista vaarantaisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen. Näin ollen valittajan vaatimus tiedon antamisesta asiakirjasta on hylättävä.

Käsittelyratkaisu

Hankintayksikkö on vaatinut, että valittajan vastaselityksessään markkinaoikeudelle esittämät väitteet tarjouspyynnön virheellisyydestä tulee jättää myöhässä esitettyinä tutkimatta.

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan valmisteluistunnon toimittamisesta sekä suullisesta käsittelystä hankinta-asioissa säädetään mainitun lain 4 luvun 10 ja 11 §:ssä sekä 14 §:ssä. Saman lain 3 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan muutoin siltä osin kuin lain 1 luvun 3 §:ssä mainituissa laeissa ei toisin säädetä, hankinta-asiat käsitellään markkinaoikeudessa siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 105 §:n mukaan valitukseen sovelletaan muutoin hallintolainkäyttölakia, jollei hankintalaissa toisin säädetä.

Hankintalaissa ei ole uusien perusteiden esittämistä koskevaa rajoitusta valitettaessa hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen.

Hallintolainkäyttölain 23 §:n 1 momentin mukaan valituskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Hallintolainkäyttölain 27 §:n 1 momentin mukaan valittaja saa valitusajan päättymisen jälkeen esittää vireillä olevassa asiassa ainoastaan sellaisen uuden vaatimuksen, joka perustuu olosuhteiden muutokseen tai valitusajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan. Pykälän 2 momentin mukaan valittaja saa valitusajan päättymisen jälkeen esittää uusia perusteita vaatimuksensa tueksi, jollei asia sen johdosta muutu toiseksi.

Valittaja on perustanut valituksensa markkinaoikeudelle muun ohella siihen, että hankintayksikkö on virheellisesti sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Tähän nähden ei valittajan vasta vastaselityksessään markkinaoikeudelle esittämien tarjouspyynnön epäselvyyttä koskevien väitteiden johdosta asian voida katsoa muuttuneen hallintolainkäyttölain 27 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin toiseksi siten, ettei valittajan vasta valitusajan päättymisen jälkeen esittämiä perusteita tarjouspyynnön epäselvyydestä tulisi ottaa huomioon hankintamenettelyn mahdollista virheellisyyttä arvioitaessa.

Pääasiaratkaisun perustelut

Hankintamenettelyn kulku

Hankinnan kohteena on ollut julkaistujen hankintailmoitusten mukaan avoimella menettelyllä toteutettava SAP-järjestelmän palvelujen hankinta. Hankintayksikkö on saanut tarjoukset kolmelta eri tarjoajalta, joista CGI ja Fujitsu ovat täyttäneet tarjoajille asetetut soveltuvuusvaatimukset.

Hankintayksikkö on siirtynyt 9.12.2014 hankinnassa neuvottelumenettelyyn, johon siirtymistä on perusteltu sillä, ettei avoimella menettelyllä ollut saatu yhtään tarjouspyynnön mukaista tarjousta. Neuvottelumenettelyyn on kutsuttu CGI ja Fujitsu.

Aikavälillä 17.12.2014–14.1.2015 käytyjen neuvottelujen jälkeen hankintayksikkö on pyytänyt 5.2.2015 päivätyllä tarjouspyynnöllä neuvotteluihin osallistuneilta CGI:ltä ja Fujitsulta tarjousta SAP-järjestelmän palveluista. Sekä CGI että Fujitsu ovat antaneet tarjouksen.

Vantaan kaupungin tietohallinnon palvelukeskuksen viransijainen tietohallintojohtaja on 16.3.2015 tekemällään hankintapäätöksellä § 22/2015 sulkenut CGI:n tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena ja valinnut Fujitsun tarjouksen.

Kysymyksenasettelu

Valittaja on valituksessaan markkinaoikeudelle esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Valittaja on lisäksi esittänyt, että jos sen tarjous katsotaan tarjouspyynnön vastaiseksi, myös tarjouskilpailun voittaneen Fujitsun tarjous tulee sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Valittaja on tuonut asiassa lisäksi esille sen, että valittajan tarjouksen mahdolliset virheet ja tarjousten väitetty vertailukelvottomuus ovat johtuneet 5.2.2015 päivätyn tarjouspyynnön tulkinnanvaraisuudesta ja epäselvyydestä. Hankintayksikön olisi valittajan mukaan tullut varata valittajalle tilaisuus täsmentää tarjoustaan siltä osin kuin sen on katsottu sisältävän epäselviä ehtoja.

Hankintayksikkö on esittänyt, ettei hankintapäätös ole ollut virheellinen. Hankintayksikön mukaan valittajan tarjous on ollut hankintapäätöksessä esitetyin tavoin tarjouspyynnön vastainen, kun taas Fujitsun tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen.

Oikeusohjeet

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 25 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi valita neuvottelumenettelyn muun ohella, jos avoimessa menettelyssä on saatu tarjouksia, jotka eivät sisällöltään vastaa tarjouspyyntöä. Edellytyksenä on lisäksi, että tarjouspyynnön mukaisia sopimusehtoja ei olennaisesti muuteta. Uutta hankintailmoitusta ei tarvitse julkaista, jos neuvottelumenettelyyn otetaan mukaan kaikki ne tarjoajat, jotka täyttävät 52–60 §:n mukaisesti asetetut vähimmäisedellytykset ja jotka ovat edeltävässä menettelyssä tehneet tarjousmenettelyn muotovaatimusten mukaisen tarjouksen.

Hankintalain 26 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on neuvoteltava tarjoajien kanssa tarjousten mukauttamiseksi hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä esitettyihin vaatimuksiin. Neuvottelujen tarkoituksena on 62 §:n mukaisen parhaan tarjouksen valinta. Pykälän 3 momentissa on vielä erikseen säädetty siitä, että hankintayksikön on kohdeltava ehdokkaita ja tarjoajia neuvotteluissa tasapuolisesti.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 50/2006 vp s. 90 ja 91) yksityiskohtaisissa perusteluissa on 46 §:n kohdalla todettu muun ohella, että kyseisessä lainkohdassa vahvistetaan tarjoajan näyttövelvollisuus siitä, että tarjottu tavara, palvelu tai rakennustyö on tarjouspyynnön mukainen. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen sekä yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden edellyttävän tarjousten olevan tarjouspyynnön mukaisia. Hankintayksikön tulee siten hylätä sellaiset tarjoukset, jotka eivät vastaa tarjouspyynnön vaatimuksia. Tarjouksen hylkäämistä tulee arvioida nimenomaan tarjoajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta. Tarjouspyyntöä vastaamattomat tarjoukset tulee pääsääntöisesti hylätä. Hankintayksikkö voi kuitenkin pyytää tarjoajia täsmentämään ja selventämään tarjousten yksityiskohtia, jos se ei vaaranna tarjoajien tasapuolista kohtelua. Menettely ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että jollekin tarjoajalle annetaan mahdollisuus parantaa tarjoustaan.

Neuvottelumenettely ja siinä esitetty tarjouspyyntö

Hankintayksikkö on edellä todetun mukaisesti siirtynyt hankinnassa neuvottelumenettelyyn, koska avoimella menettelyllä toteutetussa hankintamenettelyssä ei ollut saatu yhtään tarjouspyynnön mukaista tarjousta. Hankintayksikön 9.12.2014 valittajalle ja Fujitsulle lähettämässä neuvottelukutsussa on ilmoitettu, että neuvottelujen tarkoituksena on tarkentaa ja selventää 13.10.2014 julkaistua tarjouspyyntöä korjausilmoituksineen sellaiseksi, että hankintayksikön tarpeet voidaan tyydyttää tarjousten perusteella mahdollisimman hyvin. Neuvotteluista tehdyt muistiot on ilmoitettu toimitettavan sähköpostitse tarjoajien hyväksyttäväksi.

Hankintayksikön ja valittajan välillä 17.12.2014 käydyistä ensimmäisistä neuvotteluista laaditusta neuvottelumuistiosta käy ilmi, että valittaja ja hankintayksikkö ovat neuvotelleet muun ohella SAP Basis -tehtävien vastuunjaosta. Saman neuvottelumuistion mukaan neuvottelun aikana annetut tiedot, kysymykset ja vastaukset eivät ole sitovia, vaan vasta lopullinen tarjouspyyntö ja tarjous sitovat osapuolia. Kyseinen tieto lopullisen tarjouspyynnön merkityksestä on ilmoitettu myös Fujitsulle sen samana päivänä hankintayksikön kanssa käymissä neuvotteluissa. Neuvottelumenettelyssä 8.1.2015 käydyistä neuvotteluista laaditun neuvottelumuistion mukaan hankintayksikkö on myös valittajan tiedustelun johdosta ilmoittanut, että tarjouspyyntö korvaa neuvottelumuistiot. Valittajan ja Fujitsun edustajat ovat allekirjoittaneet neuvottelumuistiot.

Markkinaoikeus katsoo, että molempien neuvottelumenettelyyn osallistuneiden tarjoajien eli sekä valittajan että Fujitsun on täytynyt tulla neuvottelumenettelyn aikana ja ennen lopullisen tarjouspyynnön esittämistä tietoisiksi siitä, että tarjoukset on tullut antaa nimenomaisesti 5.2.2015 päivätyssä tarjouspyynnössä ja sen liiteasiakirjoissa määriteltyjen palvelujen ja vaatimusten mukaisesti.

Hankintayksikön 5.2.2015 päivätyn tarjouspyynnön kohdassa 3 "Hankinnan kohde" on ilmoitettu, että hankintayksikkö pyytää tarjousta SAP-järjestelmänsä palveluista siten kuin kyseisessä tarjouspyynnössä ja sen liitteissä kuvataan ja että hankinnan kohteeseen sisältyvät tarjouspyynnön ja sen kaikkien liitteiden mukaisesti seuraavat osaprojektit:

• "Siirtoprojekti, joka sisältää mm. sovellusten, tietokantojen ja integraatioiden siirtämisen uuteen SAP-alustapalveluun
• Päivitysprojekti sisältäen mm. kohteena olevan SAP-ympäristön sovellusten päivittämisen
• Jatkuvat palvelut (SAP ylläpito- ja tukipalvelu sekä kehittämispalvelut)."

Tarjouspyynnön kohdassa 8 "Hankinnan kohteen vähimmäisvaatimukset" on todettu, että hankinnan kohteelle asetetut vähimmäisvaatimukset on kuvattu kyseisessä tarjouspyynnössä ja sen liitteissä ja että tarjouspyynnön kohdassa 9 määritellyt liitteet tulee palauttaa täytettyinä niin, että kaikkiin vaatimuksiin otetaan kantaa. Lisäksi tarjouspyynnön kohdassa 8 on ilmoitettu, että tarjoaja ei saa kirjata tarjoukseensa ja sen liitteisiin palvelun tai projektien rajauksia tai muutosmenettelyjä, joihin liittyy hintaliitteen ulkopuolinen hinnoittelu tai vaatimusten vastainen laajuus.

Tarjouspyynnön kohdassa 9 "Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden tarkistaminen" on ilmoitettu, että tarjouksen tulee olla laadittu täsmällisesti tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti ja noudattaa tarjouspyynnön kohdassa 15.1 määriteltyä tarjouksen esitysmuotoa. Tarjouspyynnön kohdassa 9 on mainittu myös liitteet, jotka tarjoajan on tullut esittää tarjouksensa liitteinä täytettyinä. Tällaisia liitteitä ovat olleet muun muassa palveluiden vaatimukset, vastuunjako ja kehitysaihiot sekä palvelukuvaus, siirtoprojektisuunnitelma, päivitysprojektisuunnitelma ja hintalomake.

Tarjouspyynnön kohdassa 11 "Hankintapäätös ja sopimus" on todettu muun ohella seuraavaa: "Tarjoajan tulee tutustua huolellisesti Sopimusluonnos-liitteeseen ja palvelutasokuvauksiin, joiden ehdot ovat sitovia. Tarjoajan tulee erikseen ilmoittaa hyväksyvänsä sopimusluonnoksen ja palvelutasoliitteiden ehdot (Sitoutumisilmoitus sopimukseen ja palvelutasoihin)."

Tarjouspyynnön liitteen 2 "Siirtoprojektin vaatimukset" kohdassa 1.10 on ehdottomana vaatimuksena esitetty, että "Toimittaja on Siirtoprojektin kokonaisvastuullinen, ml. Tilaajan vastuulla olevien kolmansien osapuolien töiden koordinointi".

Tarjouspyynnön liitteessä 2 on esitetty myös kysymyksessä olevia jatkuvia palveluja ja projekteja koskevien tehtävien vastuunjakotaulukot hankintayksikön, nyt kysymyksessä olevien palveluiden ja projektien toimittajan sekä PTT-toimittajan osalta.

Tarjouspyynnön liitteinä ovat lisäksi olleet muun ohella palvelutasokuvaus sekä sopimusluonnos, jotka ovat sisältäneet määrittelyjä hankinnan kohteena olevista palveluista ja joiden ehdot ovat tarjouspyynnön kohdassa 11 todetun mukaisesti olleet tarjoajia sitovia.

Tarjouspyynnön liitteen 8 "Sopimusluonnos" kohdassa 9.1 "Projektin laatu" on muun ohella ilmoitettu, että toimittaja vastaa projekteista kokonaisvastuullisena siten, että toimittajan vastuulla olevat projektien tehtävät ja lopputuotokset valmistuvat sovitussa aikataulussa. Lisäksi on ilmoitettu, että lopputuotoksien, dokumentaation ja käyttöönotettujen palvelujen tulee valmistua projektisuunnitelman mukaisesti ja että toimittajan tulee korjata vastuullaan olevat virheet viipymättä omalla kustannuksellaan sisältäen kaikki toimittajan hallinnolliset kulut.

Markkinaoikeus toteaa, että kyseessä olevaan hankintamenettelyyn on neuvottelumenettelyn osalta liittynyt verraten suuri määrä erilaisia tarjouspyyntöasiakirjoja, jotka ovat sisältäneet runsaasti teknisiä ehtoja ja muita määrityksiä. Tarjouspyynnön ehtojen suuri määrä huomioon ottaen tarjouspyynnössä on voinut olla myös tarjoajien kannalta jossakin määrin tulkinnanvaraisia yksityiskohtia. Markkinaoikeus katsoo kuitenkin, että tarjouspyyntöasiakirjoista on hankittavan palvelun luonne huomioon ottaen käynyt riittävän selvästi ilmi hankinnan kohteena olevien palveluiden sisältö ja niille asetetut vaatimukset. Tarjouspyyntöasiakirjoista on myös tarjoajien kannalta riittävällä ja tasapuolisella tavalla käyneet ilmi ne vastuut, joihin tarjoajien on tullut tarjouksen tarkasteltavana olevassa tarjouskilpailussa antaessaan sitoutua. Tarjouspyyntö on siten ollut laadittu sillä tavalla, että sen perusteella on ollut mahdollista antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintayksikkö ei edellä lausuttu huomioon ottaen ole menetellyt tarjouspyynnön laatimisessa hankintasäännösten vastaisesti.

Valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

SAP Basis -tehtävien vastuunjako

Hankintayksikkö on perustellut valittajan tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta ensinnäkin sillä, että valittajan tarjous on sisältänyt siirtoprojektisuunnitelman ja jatkuvien palveluiden palvelukuvauksen osalta tarjouspyynnön vastaisia määrityksiä.

Hankintapäätöksen mukaan valittaja on ensinnäkin siirtänyt tarjouksessaan SAP Basis -tehtäviä ja vastuita tarjouspyynnön vastaisesti SAP-järjestelmän palveluntoimittajalta (SAP-toimittaja). Lisäksi hankintapäätöksen mukaan valittaja on tehnyt siirtoprojektisuunnitelmaan tarjouspyynnön vastaisen rajauksen, joka on johtanut erillishinnoitteluun. Hankintapäätöksessä on edelleen katsottu, että valittajan tarjouksen mukaan vastuu SAP Basis -tehtävistä on voitu myös siirtää siirtoprojektin valmisteluvaiheessa PTT-toimittajalta SAP-toimittajalle, mutta siitä veloitetaan erikseen muutoshallinnan kautta.

Markkinaoikeus toteaa, että valittaja on tarjouksensa liitteenä 2 toimittamissaan tarjouslomakkeissa tarjouspyynnön mukaisesti ilmoittanut sitoutuvansa tarjouspyynnön liitteen 2 lomakkeissa esitettyihin vaatimuksiin ja vastuunjakoon. Valittaja on niin ikään tarjouksensa liitteen 5 "Kokonaissuunnitelma" kohdassa 3 esittänyt projektin eri osapuolten välisen vastuunjakotaulukon SAP Basis -töiden osalta tarjouspyynnön vastaavan taulukon mukaisesti.

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan tarjouksen liitteenä 5.1 olleen siirtoprojektisuunnitelman kohdat 2.2.2, 2.5, 4.2.1, 4.2.3 ja 4.2.4 ovat olleet tarjouspyynnön vastaisia.

Valittajan tarjouksen liitteenä 5.1 olleen siirtoprojektisuunnitelman kohdassa 2.2.2 "Projektin laajuus" on todettu, että "Tarjousvaiheen 1. vaiheessa annetuissa vastauksissa Tilaaja antoi Toimittajalle mahdollisuuden antaa SAP Basis -tehtäviä Alustapalvelutoimittajan tehtäväksi. Tämän pohjalta oletus jatkossa on, että SAP Basis -tehtävät ovat Alustapalvelutoimittajan vastuulla. Toimittajalla on kuitenkin kokonaisvastuu projektista ja Toimittaja koordinoi myös SAP basis töitä". Valittajan siirtoprojektin projektisuunnitelman samassa kohdassa alaotsikon "Teknologia" alla on toistettu, että SAP Basis tehtävät mukaan lukien tilaajan SAP-järjestelmien siirto ovat oletuksena alustapalvelutoimittajan vastuulla valittajan koordinoimana. Kohdassa on lisäksi todettu, että "SAP Basis työllä tarkoitetaan teknisiin järjestelmä- ja tietokanta-asennuksiin ja konfigurointiin liittyviä töitä, jotka eivät vaikuta järjestelmän sovellusprosessien toimintaperiaatteisiin".

Valittajan siirtoprojektisuunnitelman kohdassa 2.5 "Projektin reunaehdot" on todettu muun ohella, että "SAP basis -tehtävistä vastaa alustatoimittaja. Vastuu voidaan Siirtoprojektin valmisteluvaiheessa siirtää myös Toimittajalle. Tässä sopimisessa käytetään normaalia projektin muutoksenhallintamenettelyä".

Valittajan siirtoprojektisuunnitelman kohdassa 4.2.1 "Käynnistys-/valmisteluvaihe" on todettu muun ohella, että "SAP basis -tehtävien osalta toteutusvastuu on Alustapalvelutoimittajalla".

Valittaja on edelleen siirtoprojektisuunnitelmansa kohdassa 4.2.3 "Määrittely / määrittelyiden tarkennus" todennut muun ohella, että SAP Basis -tehtävien siirtojen toteutus on alustapalvelutoimittajan vastuulla mutta projektin valmistelun aikana on mahdollista sopia normaalin muutosmenettelyn kautta SAP Basis -töiden vastuut myös toisin. Lisäksi samansisältöinen ilmoitus on ollut valittajan siirtoprojektisuunnitelman kohdassa 4.2.4 "Toteutus".

Valittaja on edellä todetun mukaisesti viitannut siirtoprojektisuunnitelmassaan hankintayksikön hankintamenettelyn aiemmassa avoimen menettelyn vaiheessa antamaan lupaan siirtää hankinnan kohteena olevia SAP Basis -tehtäviä alustapalvelutoimittajan eli PTT-toimittajan tehtäväksi. Hankintamenettelyssä on kuitenkin neuvottelumenettelyyn siirtymisen jälkeen ollut selvää, että tarjoukset on tullut antaa nimenomaisesti 5.2.2015 päivätyssä tarjouspyynnössä ja sen liiteasiakirjoissa määriteltyjen palveluiden ja vaatimusten mukaisesti.

Neuvottelumenettelyssä tarjoajille lähetetystä tarjouspyynnöstä on käynyt riittävällä tavalla ilmi, että hankinnan kohteena olleet SAP Basis -tehtävät ovat nimenomaisesti tarjouksen antavan toimittajan vastuulla ja sisältyvät tarjoajilta pyydetyn tarjouksen kohteeseen. Tarjouspyyntöasiakirjoista on niin ikään ilmennyt, että SAP-toimittajan on tullut siirtoprojektin ja päivitysprojektin osalta vastata SAP Basis tehtävistä SAP- ja tietokantatasolla ja PTT-toimittajan käyttöjärjestelmä- ja palvelintasolla. Markkinaoikeus katsoo näin ollen, että tarjoajien on täytynyt ymmärtää, että tarjouskilpailun kohteena olleet SAP Basis -tehtävät on tullut sisällyttää tässä tarjouskilpailussa annettuun tarjoukseen.

Tarjouspyyntömateriaalin perusteella keskeistä on ollut, että vastuu tarjouspyynnössä yksilöityjen SAP Basis -tehtävien valmistumisesta sovitun sisältöisinä ja sovitussa aikataulussa on ollut SAP-toimittajalla. Valittaja on käyttänyt tarjouksessaan sanamuotoja, jotka ovat viitanneet vastuun jakamiseen ja siirtämiseen SAP-toimittajalta PTT-toimittajalle.

Tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön sisällöltään selvinä pidettävien vaatimusten mukainen. Sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus, vaan hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen sulkemaan tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen tarjouskilpailusta silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Neuvottelumenettelyssä tarjoajille lähetetyn tarjouspyynnön kohdassa 8 on ilmoitettu, että tarjoaja ei saa kirjata tarjoukseensa ja sen liitteisiin palvelun tai projektien rajauksia tai muutosmenettelyjä, joihin liittyy hintaliitteen ulkopuolinen hinnoittelu tai vaatimusten vastainen laajuus.

Markkinaoikeus katsoo, että valittajan tarjoukseensa sisällyttämät SAP Basis -tehtävien määrittelyt ovat olleet sillä tavoin esitettyjä, että hankintayksikkö on voinut perustellusti tulkita ne tarjouspyynnön vastaisiksi rajauksiksi, jotka ovat merkinneet tarkasteltavana olevaan hankintaan kuuluviksi ilmoitettujen tehtävien ja vastuiden rajoittamista. Kysymys on ollut tarjouksen sisältöön ja vertailukelpoisuuteen vaikuttaneesta seikasta. Hankintayksikön ei näin ollen voida todeta menetelleen hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole varannut valittajalle tilaisuutta täsmentää tarjoustaan, vaan on sulkenut valittajan tarjouksen nyt kysymyksellä olevalla perusteella tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Häiriöiden hallinta

Hankintapäätöksen mukaan valittajan palvelukuvaukseen sisältynyt häiriöiden hallinta ei ole ollut tarjouspyynnön liitteenä olleen palvelutasoliitteen ja sopimusluonnoksen mukainen. Valittajan tarjouksessa häiriöiden hallintaan on hankintapäätöksen mukaan sisältynyt tarjouspyynnön vastaisia määrityksiä, jotka ovat johtaneet tarjouspyynnön vastaiseen muutoshallintaan ja lisähinnoitteluun.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksen perustelut ovat olleet tältä osin suhteellisen suppeat. Hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämän mukaan valittajan palvelukuvauksensa kohdassa 6.1.1 esittämää "tapahtuma"-yläkäsitteen alakäsitettä "ongelma" on pidetty tarjouspyynnön vastaisena määrityksenä. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että valittajan esittämä ongelmanhallintaprosessi olisi johtanut tarjouspyynnön vastaiseen erillishinnoitteluun.

Tarjouspyynnön liitteen 2 "Jatkuvien palveluiden vaatimukset" kohdan 10.3 mukaan "Jatkuvien palveluiden tulee varmistaa tuotantoon otetun SAP-järjestelmän käytettävyys ja suorituskyky ratkaisemalla Häiriöt tai niiden mahdolliset aiheuttajat valvonnan ja ennakoivan huollon toimenpitein". Saman liitteen kohdan 10.4 mukaan "Toimittajan tulee ratkaista SAP-järjestelmän Häiriöt Palvelutasokuvausliitteen mukaisesti". Liitteen kohdan 11.2 mukaan "Toimittajan Jatkuvien palvelujen palvelutuotannon tulee olla ITIL-mallin tai muun vastaavan mukainen". Liitteen kohdan 11.4 mukaan "Toimittajan on toimitettava kaikki vaatimukset täyttävä palvelukuvaus Jatkuvista palveluista". Liitteen kohdan 11.5 mukaan "Toimitettavan palvelukuvauksen tulee noudattaa Tarjouspyynnön Palvelukuvausliitettä". Liitteen kohdassa 12.11 on todettu, että "Tapahtumien luokitusten tulee vastata Palvelutasokuvauksen määrityksiä Tilaajan käyttämässä Tapahtumanhallintajärjestelmässä".

Tarjouspyynnön liitteen 3 "Palvelutasokuvaus" kohdassa 1 "Yleistä" on ilmoitettu, että liitteessä on määritelty muun ohella toimittajaa sitovat palvelutasotavoitteet. Kyseisen liitteen kohdassa 2 "Termit ja määritelmät" on määritelty liitteessä käytettyjä käsitteitä. Kohdan mukaan häiriöllä on tarkoitettu suunnittelematonta palvelun keskeytystä tai palvelun laadun laskemista, virheellä palvelussa tai sen lopputuloksessa olevaa puutetta, virhettä, viivästystä, häiriötä tai muuta vastaavaa, joka johtaa mihin tahansa poikkeamaan sopimuksesta, palvelutasosta tai joka muuten vaikuttaa palvelun käytettävyyteen siten, että se toimii sopimuksen vastaisesti. Muutoksella on tarkoitettu palvelujen alkuperäiseen laajuuteen tai sisältöön sovittua muutos- tai lisätyötä riippumatta siitä, tapahtuuko se tilaajan vai toimittajan aloitteesta tai muulla sopimuksessa määritellyllä perusteella. Muutoksena ei ole kuitenkaan pidetty sopimuksessa ennalta hinnoiteltua optiota tai palveluiden volyymin tai käyttöoikeuksien määrän muutosta. Lisäksi kohdassa on määritelty palveluiden ja tapahtuman käsitteet.

Tarjouspyynnön liitteen 2 "Vastuunjakotaulukko, Jatkuvat palvelut" alaotsikon "Jatkuvat palvelut" kohdassa "Tapahtuman määrittely ja kirjaus" on tilaajan kohdalle merkitty "A, R", mikä on merkinnyt tehtävän kuulumista tilaajan vastuulle.

Tarjouspyynnön liitteessä 7 "Hintalomake" on tullut ilmoittaa kiinteä jatkuva hinta kohdassa 1.2 "Ylläpitopalvelut (mm. ennakoiva ylläpito, häiriönhallinta ja virheiden korjaus sekä muutokset) (Katso Liite 1 Nykytilakuvaus, kohta 2.5.2.)".

Tarjouspyynnön liitteen 8 "Sopimusluonnos" kohdassa 7 "Osapuolten asema" on todettu muun ohella, että "Kaikki Projektien sekä Palveluiden sisältöä ja laajuutta muuttavat asiat tulee käsitellä Projekteja tai Palveluita koskevana muutoksena tässä Sopimuksen liitteenä olevassa Hallintamallissa määritellyssä muutoshallintamenettelyssä".

Saman tarjouspyynnön liitteen kohdassa 9.2 "Palvelun laatu" on todettu muun ohella, että "Toimittaja vastaa kaikista Jatkuvien Palvelujen Palvelutason Toimittajan vastuulla olevista Virheistä ja niiden korjaamisesta tai kiertämisestä aiheutuneista kustannuksista".

Valittaja on tarjouksensa liitteessä 2 ilmoittanut sitoutuvansa tarjouspyynnön palvelutasokuvaukseen ja ratkaisemaan häiriöt tarjouspyynnössä edellytetyn mukaisesti.

Valittaja on tarjouksensa liitteessä 4 "Palvelukuvaus" kohdassa 6.1.1 "Tapahtumien luokittelu" esittänyt tapahtumien luokittelun, jonka mukaan tapahtumat on lajiteltu häiriöihin, käyttäjän palvelupyyntöihin, ongelmiin ja muutospyyntöihin. Valittaja on samassa kohdassa esittänyt ongelmanhallinnan palveluprosessin. Valittaja on edelleen tarjouksensa samassa kohdassa ilmoittanut sitoutuvansa tarjouspyynnön palvelutasokuvauksen mukaiseen palvelutasoon.

Viimeksi mainitussa valittajan tarjouksen liitteessä esitetty ongelmanhallinnan palveluprosessi on ollut seuraavanlainen:

"Ongelma on tuntematon syy yhden tai useamman tapahtuman taustalla.

Ongelmanselvitysprosessi aloitetaan, jos häiriö toistuu useaan kertaan tai on kyse laajavaikutteisesta tapahtumasta. Luokittelu ongelmaksi voi tulla myös muiden palveluprosessien kautta.

Luokittelu ongelmaksi voi tapahtua esimerkiksi silloin, kun monta käyttäjää ottaa yhteyttä asiakastukeen samasta syystä ja useamman tapahtuman välillä huomataan syy-yhteys. Toimittaja ja Tilaaja sopivat yhteisesti tapahtuman luokittelusta ongelmaksi.

Jos tunnetun ongelman ratkaiseminen edellyttää järjestelmään tehtävää muutosta, käsitellään muutokset muutoshallinnassa. Tällainen muutos voi olla esimerkiksi uusimman korjaustason asentaminen sovellukseen. Kriittiset, välitöntä korjausta vaativat muutospyynnöt käsitellään Tilaajan kanssa yhteisesti sovitussa aikataulussa."

Valittajan tarjouksen palvelukuvauksen kohdassa 6.1.2 "Häiriöiden hallinta" on todettu muun ohella, että "Virheenkorjauksesta johtuvan työn tulee olla sellainen, ettei siitä tarvitse tehdä vaikutusanalyysiä tai määrityksiä. Muulloin virheen taustalla olevan syyn selvitys tapahtuu ongelmanhallinnan prosessissa ja virheen korjaus sovitaan tapauskohtaisesti". Lisäksi edellä mainitussa kohdassa on todettu, että toimittaja tunnistaa häiriöitä ja ottaa vastaan häiriöilmoitukset, jonka jälkeen häiriöt ratkaistaan palvelutasosopimuksen vaatimusten mukaisesti.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä tarjouspyynnön liitteessä 2 "Jatkuvien palveluiden vaatimukset" esitetyn perusteella tarjousten on täytynyt noudattaa tarjouspyynnön palvelutasokuvauksessa määriteltyjä tapahtuman luokitteluja. Valittajan tarjouksessa on esitetty mainitusta tarjouspyynnön liitteestä poikkeava luokittelu, kun siihen on otettu lisäksi mukaan ongelman määritelmä.

Valittaja on esittänyt, että ongelman määritelmä on otettu mukaan tarjoukseen siitä syystä, että se on sisältynyt tarjouspyynnössä edellytettyyn ITIL-malliin.

Sekä hankintayksikön että valittajan esittämän mukaan niin sanottuun ITIL-kirjastoon kuuluu sekä ongelmanhallinnan prosessi että häiriönhallinnan prosessi. Hankintayksikkö on kuitenkin esittänyt, että se soveltaa toiminnassaan omaa, poikkeavaa ITIL-mallia, jonka sisältö on ilmennyt tarjouspyynnön vaatimuksista ja sen liitteenä olleista palvelutasokuvauksesta ja sopimusluonnoksesta. Mainittu seikka ei kuitenkaan ole ilmennyt selvästi tarjouspyynnöstä, vaan jatkuvien palveluiden vaatimusmatriisista on ilmennyt suhteellisen yksilöimätön vaatimus jonkin ITIL-mallin tai vastaavan mallin noudattamisesta. Myös Fujitsun tarjouksessa on esitetty vastaavankaltainen ongelmanhallintaprosessi kuin valittajan tarjouksessa, joskaan Fujitsun tarjouksessa sitä ei ole kategorisoitu erilliseksi tapahtuman alaluokaksi.

Vaikka valittajan tarjouksessa ongelmanhallinta on esitetty tapahtuman alakäsitteeksi, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksiköllä ole edellä ITIL-mallin mukaisuutta koskevasta vaatimuksesta lausuttu huomioon ottaen ollut oikeutta sulkea valittajan tarjousta tarjouskilpailusta yksinään sillä perusteella, että valittaja on esittänyt tarjouksessaan tarjouspyynnön palvelutasokuvauksesta poikkeavan tapahtumaluokituksen.

Asiassa on kuitenkin arvioitava vielä sitä, ovatko poikkeava tapahtumaluokitus ja valittajan tältä osin tarjouksessaan esittämät seikat merkinneet sitä, että hankintayksikkö on voinut pitää valittajan tarjouksen sisältöä häiriöiden hallinnan osalta tarjouspyynnön vastaisena.

Tarjouspyynnöstä edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että tarjoajan on tullut vastata sekä tarjouspyynnössä määriteltyjen häiriöiden että virheiden korjaamisesta. Tarjouspyynnössä edellä kuvatun virheen määritelmä ja hintalomakkeella todettu huomioon ottaen alalla ammattimaisesti toimivien tarjoajien on tullut ymmärtää, että tarjouspyynnössä annettuun kiinteään jatkuvien palvelujen hintaan on tullut kuulua myös häiriöiden mahdollisten aiheuttajien tunnistaminen ja korjaaminen. Tarjouspyynnöstä on käynyt lisäksi selvästi ilmi se, että tapahtumien määrittely kuuluu tilaajan eli hankintayksikön vastuulle.

Valittajan tarjouksessa kuvatulla ongelmanratkaisuprosessilla on pyritty kuvaamaan häiriöiden perussyyn selvittämistä. Valittaja on tarjouksensa palvelukuvauksessa muun ohella ilmoittanut, että ongelmanselvitysprosessi aloitetaan, jos häiriö toistuu useaan kertaan tai on kyse laajavaikutteisesta tapahtumasta ja että toimittaja ja tilaaja sopivat yhteisesti tapahtuman luokittelusta ongelmaksi. Lisäksi valittajan tarjouksessa on ilmoitettu, että jos tunnetun ongelman ratkaiseminen edellyttää järjestelmään tehtävää muutosta, käsitellään muutokset muutoksenhallinnassa, ja että kriittiset, välitöntä korjausta vaativat muutospyynnöt käsitellään tilaajan kanssa yhteisesti sovitussa aikataulussa. Valittajan tarjouksessa on myös todettu, että virheen korjauksesta sovitaan ongelmanhallinnan prosessissa tapauskohtaisesti.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on valittajan tarjouksen palvelukuvauksen perusteella ja erityisesti siihen sisällytetyn ehdon, jonka mukaan toimittaja ja tilaaja sopivat yhteisesti tapahtuman luokittelusta ongelmaksi, vuoksi voinut perustellusti saada valittajan tarjouksesta sen käsityksen, että valittaja ei ole sitoutunut tarjouksensa ongelmanhallinnan palveluprosessissa niin kattavaan häiriöiden hallintaan kuin tarjouspyynnössä ja sen liitteissä on edellytetty.

Tarjoaja kantaa osaltaan vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön mukainen. Valittajan tarjouksesta ei edellä todettu huomioon ottaen ole yksiselitteisesti ilmennyt, että tarjouksessa palvelulle ilmoitettu kiinteä hinta olisi kattanut kaikki tarjouspyynnön mukaisen häiriöiden hallinnan kustannukset. Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole varannut valittajalle tilaisuutta täsmentää mainitulta osin tarjoustaan. Hankintayksikkö on näin ollen voinut sulkea valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta myös tältä osin tarjouspyynnön vastaisena.

Siirtoprojektin hinnoittelu

Hankintayksikkö on perustellut valittajan tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta myös sillä, että siirtoprojektille on vaadittu tarjouspyynnössä kiinteää hintaa ja valittajan tarjouksessaan esittämä hinta ei ole ollut kiinteä vaan se on ollut ehdollinen. Hankintapäätöksessä todetun mukaan kiinteää hintaa vastaava työmäärä oli rajattu 42 henkilötyöpäivään ja edellä mainittuun kiinteään hintaan ja työmäärän laajuuteen sisältymättömistä lisätöistä veloitetaan erikseen.

Tarjouspyynnön kohdan 10.1 mukaan hinnat on tullut ilmoittaa erillisellä hintalomakeliitteellä, joka on tullut palauttaa täytettynä. Lisäksi vertailuhinnan laskemista koskevassa luettelossa on todettu: "Tarjouspyynnön mukainen Siirtoprojekti, tarjoaja ilmoittaa kiinteän kokonaishinnan."

Tarjouspyynnön liitteen 5 "Siirto- ja päivitysprojektisuunnitelmien sisällysluettelo" kohdassa 1 "Johdanto projektisuunnitelmiin" on todettu muun ohella, että dokumentissa on kuvattu projektisuunnitelmilta vaaditut osiot. Saman liitteen kohdassa 4.3 on ollut otsikkona "Projektin kustannukset ja työmäärät".

Tarjouspyynnön liitteessä 7 "Hintalomake" tarjoajien on tullut ilmoittaa projektikohtainen kertaluontoinen hinta siirtoprojektille ja päivitysprojektille.

Valittaja on tarjouksensa liitteenä 5.1 toimittaman siirtoprojektisuunnitelman kohdassa 4.3 "Projektin kustannukset ja työmäärät" ilmoittanut seuraavaa:

"Projektin kiinteä hinta 33.264 € sisältäen tässä projektisuunnitelmassa mainitun projektin laajuuden. Hintaa vastaava työmäärä on 42 henkilötyöpäivää.

Mahdolliset lisätyöt laskutetaan voimassa olevan henkilötyöhinnaston mukaisesti."

Valittaja on tarjouksensa liitteenä 7 palauttamassa täytetyssä hintalomakkeessa ilmoittanut siirtoprojektin hinnaksi 33.264 euroa/projekti.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on edellä mainitussa tarjouspyynnön liitteen 5 kohdassa 4.3 edellyttänyt tarjoajia ilmoittamaan projektin kustannukset ja työmäärät. Tähän nähden valittajan tarjouksen ei voida katsoa sisältäneen mainitulta osin tarjouspyynnön vastaisia rajauksia sen perusteella, että valittaja on ilmoittanut, mihin työmäärään esitetty hinta on perustunut Ottaen huomioon edellä esitetty, markkinaoikeus katsoo, että valittajan tarjouksesta on tältä osin selkeästi ilmennyt, että lisätöillä on tarkoitettu siirtoprojektin laajuuteen kuulumattomia töitä. Se seikka, että valittaja on ilmoittanut näiden töiden olevan erikseen laskutettavia, ei ole tehnyt valittajan tarjouksesta tarjouspyynnön vastaista. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön olisi siten tullut sulkea valittajan tarjousta tarjouskilpailusta tältä osin käyttämillään perusteilla.

Transition kustannukset

Hankintayksikkö on perustellut valittajan tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta vielä sillä, että valittajan tarjouksessaan esittämä niin kutsuttu transitio eli järjestelmien siirtäminen projektiorganisaatiolta sovellusylläpitoon on jäänyt hinnoittelun osalta epäselväksi. Hankintapäätöksen perustelujen mukaan valittajan tarjouksessa transitioprojektisuunnitelmassa on kustannusten osalta viitattu hinnoitteluliitteeseen, mutta valittajan hinnoitteluliitteestä, siirto- tai transitioprojektisuunnitelmista eikä muualtakaan tarjouksesta kuitenkaan ole ilmennyt, että sanotut kustannukset kuuluvat tarjouspyynnön mukaisesti siirtoprojektin kiinteään hintaan.

Tarjouspyynnön liitteen 2 "Siirtoprojektin vaatimukset" kohdassa 1.3 on esitetty ehdoton vaatimus siitä, että siirtoprojektin on tullut sisältää kaikki jatkuvien palveluiden käynnistämiseen liittyvät toimenpiteet.

Tarjouspyynnön liitteen 5 "Siirto- ja päivitysprojektisuunnitelmien sisällysluettelo" kohdassa 7 otsikkona on ollut "Projektin siirto Jatkuville palveluille".

Valittaja on tarjouksensa liitteenä 5.1 toimittaman siirtoprojektisuunnitelman kohdassa 7 "Projektin siirto jatkuville palveluille" todennut muun ohella, että "Siirtoprojekti sisältää myös kaikki Jatkuvien palveluiden käynnistämiseen liittyvät toimenpiteet (Vaatimus 1.3)" ja että "Siirto jatkuville palveluille on kuvattu tarkemmin liitteessä 4.2".

Valittajan tarjouksensa liitteenä 4.2 toimittaman transitioprojektisuunnitelman kohdan 1 "Johdanto" mukaan kyseessä on ollut alustava suunnitelma Vantaan kaupungin käytössä olevien SAP-tietojärjestelmien sovellusylläpidon siirtämisestä projektiorganisaatiolta sovellusylläpitoon. Suunnitelman kohdassa 7 "Hankinnat ja kustannukset" on todettu muun ohella, että projektin kustannukset on kuvattu liitteessä "Hinnoittelulomake" ja mainittu toimittajan työmäärä transitiossa.

Markkinaoikeus toteaa, että valittaja on tarjouksensa liitteessä 2 ilmoittanut sitoutuvansa kaikkiin siirtoprojektia koskeviin ehdottomiin vaatimuksiin. Tarjouspyynnössä ei ole sinänsä vaadittu erillisen transitiota koskevan suunnitelman toimittamista. Valittaja on kuitenkin toimittanut tarjouksensa liitteenä tarjouspyynnössä vaaditussa muodossa esitetyn siirtoprojektin projektisuunnitelman, jossa valittaja on edelleen transition osalta viitannut toimittamaansa transitioprojektisuunnitelmaan. Valittajan tarjouksen perusteella on ollut selvää, että valittajan toimittama transitioprojektisuunnitelma on ollut osa valittajan siirtoprojektisuunnitelmaa. Valittaja on siirtoprojektisuunnitelmassaan edellä esitetyllä tavalla antanut siirtoprojektille kiinteän hinnan. Markkinaoikeus katsoo, että valittajan transitioprojektissa esittämän viittauksen perustella on ollut selvää, että transition kustannusten osalta on viitattu tarjouksen liitteenä olleeseen hinnoittelulomakkeeseen ja siinä ilmoitettuun siirtoprojektin hintaan, vaikka valittajan transitioprojektisuunnitelman kohdassa 7 onkin mainittu hinnoittelulomakkeen liitenumero virheellisesti.

Kuten edellä on siirtoprojektin kokonaiskustannusten osalta todettu, tarjouspyynnössä on vaadittu tarjoajia ilmoittamaan projektin kustannukset ja työmäärät. Valittajan tarjousta ei näin ollen voida pitää transition kustannustenkaan osalta tarjouspyynnön vastaisena sillä perusteella, että valittaja on ilmoittanut hinnoittelun perusteena olevan työmäärän.

Johtopäätös valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuudesta

Hankintayksikkö on edellä todetulla tavalla sinänsä esittänyt myös sellaisia perusteita valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta sulkemiselle, jotka eivät olisi siihen oikeuttaneet. Hankintayksikkö on kuitenkin voinut edellä todetun mukaisesti sulkea valittajan tarjouksen SAP Basis töiden vastuunjakoon ja palvelukuvauksen häiriöiden hallintaan liittyvien seikkojen perusteella tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Valittaja on esittänyt, että tarjouskilpailun voittaneen Fujitsun tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska Fujitsulla ei ole ollut pääsyä valittajan konesaliin tai siellä sijaitseviin servereihin, eikä Fujitsu ole tehnyt alihankintasopimusta valittajan kanssa. Lisäksi Fujitsun tarjous on valittajan mukaan ollut tarjouspyynnön vastainen, mikäli tarjouksen siirtoprojektisuunnitelmassa ei ole ilmoitettu arvioita työmääristä tai jos siinä ei ole ollut vaaditun ITIL-mallin mukaista ongelmanhallintaa.

Hankintayksikkö on vastineessaan todennut, että valittajan ja hankintayksikön välisessä PTT-sopimuksessa on määritelty pääsy valittajan, eli Vantaan kaupungin PTT-toimittajan konesaliin, mitä valittaja ei ole kiistänyt. Markkinaoikeus toteaa, ettei tarjouspyynnössä ole edellytetty tarjoajilta alihankintasopimuksen solmimista Vantaan kaupungin PTT-toimittajan kanssa, tai edellytetty muutakaan selvitystä siitä, että tarjoajalla on pääsy PTT-toimittajan konesaliin. Markkinaoikeus toteaa edelleen, että Fujitsu on ilmoittanut tarjouksensa liitteessä 4.1 hankintaan kuuluvien projektien arvioidut työmäärät ja lisäksi edellä mainitulla tavalla kuvannut tarjouksensa liitteessä 7 ongelmanhallinnan palveluprosessin. Siten hankintayksikkö ei ole menetellyt valittajan esittämällä tavoin hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut Fujitsun tarjousta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena edellä mainituilla perusteilla.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Markkinaoikeus harkitsee sanottujen kohtuullisten oikeudenkäyntikulujen määräksi valittajan myöntämän 17.860 euroa.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa CGI Suomi Oy:n korvaamaan Vantaan kaupungin oikeudenkäyntikulut 17.860 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Reima Jussila ja Pasi Yli-Ikkelä.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.