MAO:728/15

ASIAN TAUSTA

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 6.6.2014 julkaistulla EU-hankintailmoituksella ja 9.6.2014 julkaistulla kansallisella korjausilmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta päivystyslääkärityövoiman hankinnasta ajalle 1.5.2015–30.4.2017 ja mahdolliselle optiokaudelle 1.5.2017–30.4.2018.

Hankintayksikkö on 10.6.2014 Hilma-tietokannassa julkaistulla keskeytysilmoituksella ja 13.6.2014 julkaistulla EU-lisätietoilmoituksella ilmoittanut hankinnan olevan keskeytetty ja että hankinnasta julkaistaan uusi kansallinen hankintailmoitus.

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallitus on 6.10.2014 tekemällään hankintapäätöksellä § 106 valinnut Mediverkko Terveyspalvelut Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 1.500.000 euroa vuodessa, eli yhteensä noin 4.500.000 euroa.

Hankintayksikkö on antanut markkinaoikeudelle kirjallisen sitoumuksen olla panematta hankintapäätöstä täytäntöön niin kauan kuin asia on markkinaoikeudessa vireillä.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Med Group Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä menettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen ja määrää hankintayksikön maksamaan valittajalle hyvitysmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 19.092 eurolla viistätyskorkoineen.

Perusteet

Valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset ovat olleet tarjousvertailussa sovelletun vertailuperusteen "yrityksen koulutusjärjestelmä" osalta keskenään vertailukelvottomia.

Hankintapäätöksen liitteenä olleesta taulukosta ilmenee, että valittaja on ilmoittanut palveluksessaan olevien täysipäiväisten lääkärien lukumääräksi 32 ja voittanut tarjoaja 45. Voittanut tarjoaja on liikevaihdoltaan kuitenkin merkittävästi valittajaa suurempi yhtiö ja voittaneella tarjoajalla on vuoden 2013 vuosikertomuksensa perusteella ollut palveluksessaan yhteensä 1.068 lääkäriä ja hammaslääkäriä. Näin ollen on ilmeistä, että tarjoajat ovat käyttäneet tarjouksissaan toisistaan eroavia laskentamalleja. Valittaja on tarkemman ohjeistuksen puuttuessa ilmoittanut täysipäiväisten lääkärien määrän henkilötyövuosina, mikä on yleinen laskentatapa monilla aloilla. Henkilötyövuosi kuvaa kokoaikaiseksi muutetun henkilön työpanosta.

Tarjouspyynnössä on täysipäiväisten lääkäreiden lukumäärän lisäksi pyydetty ilmoittamaan tiedot lääkärihenkilöstön lisäkoulutuksista. Valittaja on ilmoittanut koulutustensa määräksi 260 ja voittanut tarjoaja 2.446. Valittajan ilmoittama määrä on koskenut pelkästään sen palveluksessa olevaa lääkärihenkilöstöä. Voittaneen tarjoajan ilmoittama määrä on vastaavasti mitä ilmeisimmin sisältänyt myös muut kuin oman henkilöstön lääkärikoulutukset.

Koska voittanut tarjoaja ja valittaja ovat tulkinneet sekä koulutusten määrää koskevat luvut että täysipäiväisten lääkäreiden määrää koskevat luvut eri tavoin, tarjoukset eivät ole olleet keskenään vertailukelpoisia. Tarjousten vertailussa ei siten olisi tullut lainkaan ottaa huomioon vertailuperusteesta "yrityksen koulutusjärjestelmä" tarjoajille annettuja pisteitä.

Vastine

Vaatimukset

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on vaatinut että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, miten tarjousten vertailu tehdään ja tarjoukset pisteytetään. Valittaja ei ole käyttänyt tarjouspyynnössä annettua mahdollisuutta lisäkysymysten esittämiseen.

Täysipäiväisellä lääkärillä on tarkoitettu tarjouspyynnössä 100 prosentin työaikaa tekevää lääkäriä. Valittajan käyttämää laskentatapaa, jossa osa-aikaisten lääkäreiden työpanokset lasketaan yhteen muodostaen laskennallisia täysipäiväisiä lääkäreitä, ei voida pitää oikeana.

Hankintayksikkö on tarjouksia vertaillessaan päättänyt, että vertailuun vaikuttavina lisäkoulutuksina ei oteta huomioon kielikoulutuksia. Koulutusjärjestelmää koskevalla vertailuperusteella on kartoitettu tarjoavan yrityksen koulutusjärjestelmän laajuutta, koulutuksiin osallistuneiden lääkärien määrää sekä yrityksen palveluksessa olevien lääkärien määrää. Pyydetyt tiedot on hankintayksikön käsityksen mukaan saatu kerättyä tarjoajilta yhdenmukaisesti ja hankintayksikön haluamalla tarkkuudella.

Hankintayksikkö on pyytänyt voittaneelta tarjoajalta lisäselvitystä koskien sen koulutusjärjestelmästä annettuja tietoja. Voittanut tarjoaja on vastauksenaan ilmoittanut muun ohella, että yrityksen palveluksessa olevien täysipäiväisten lääkärien lukumäärä on viimeisimmän palkkakirjanpidon tiedon mukainen.

Tarjousten vertailu on tehty tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti.

Kuultavan lausunto

Vaatimukset

Mediverkko Terveyspalvelut Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 1.400 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyyntö ei ole ollut yrityksen koulutusjärjestelmää koskevan vertailuperusteen osalta epäselvä. Valittaja tai muutkaan tarjoajat eivät ole esittäneet vertailuperusteesta hankintayksikölle lisäkysymyksiä. Tarjouspyynnön sisältö on ollut yksiselitteinen ja tarjouspyyntö on mahdollistanut vertailukelpoisten tarjousten antamisen.

Tarjouspyynnössä on pyydetty ilmoittamaan täysipäiväisten lääkäreiden lukumäärä. Osa-aikaisten lääkäreiden työpanoksen muuntamista täysipäiväiseksi ei ole pyydetty, ja valittajan on ilman erillistä ohjeistustakin tullut tämä ymmärtää. Työntekijöiden työpanoksen muuntamista tarjouksissa kokoaikaiseksi ei voida pitää alalla tavanomaisena käytäntönä, ja tässä tapauksessa tällaista ei ole tarjouspyynnössä myöskään edellytetty.

Kuultava on ilmoittanut tarjouksessaan vain sen omille lääkäreille avoimet koulutukset. Koulutuspäivien suuri määrä on johtunut siitä, että kuultava panostaa lääkäreiden koulutukseen ja sillä on laaja koulutusvalikoima.

Tarjousten vertailu on tehty koulutusjärjestelmän osalta tarjoajien kannalta tasapuolisesti. Vertailussa on otettu huomioon tarjouspyynnössä pyydetyt tiedot ja pisteytys on suoritettu tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla. Tarjoukset ovat olleet keskenään vertailukelpoisia. Mikäli koulutusjärjestelmää koskeva vertailuperuste jätettäisiin valittajan esittämin tavoin huomioon ottamatta, asettaisi tämä tarjoajat eriarvoiseen asemaan.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että yrityksen koulutusjärjestelmää koskevan vertailuperusteen tulkinnanvaraisuus on ilmennyt vasta sen jälkeen, kun tarjoajat ovat jättäneet tarjouksensa. Tämän takia valittaja ei ole esittänyt hankintayksikölle kysymystä täysipäiväisten lääkäreiden määritelmästä.

Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu, miten täysipäiväisten lääkäreiden lukumäärä tulee laskea. Tämän vuoksi tarjoajat ovat voineet ilmoittaa lääkäreiden määrän esimerkiksi tarjousten jättämishetken mukaisena, alkuvuoden kuukausien keskiarvona tai viimeisen kuukauden palkkakirjanpidon mukaan. Voittanut tarjoaja on hankintayksikön ilmoituksen mukaan antanut viimeisimmän palkkakirjanpidon mukaisen tiedon. Valittaja on taas ilmoittanut täysipäiväisten lääkäreiden lukumäärän laskien keskiarvon koulutusajanjaksolta 1.1.–31.7.2014, minkä vuoksi tarjoajien antamat tiedot eivät ole olleet keskenään vertailukelpoisia riippumatta siitä, lasketaanko määrät henkilötyövuosina vai ei.

Kun tarjouspyynnössä on ilmoitettu tarjousvertailussa otettavan huomioon yli 45 minuuttia kestäneet koulutukset, tämä on asettanut tunnin kestävät koulutukset samanarvoisiksi niiden koulutusten kanssa, jotka ovat kestäneet monta päivää. Koulutusten osallistujamäärien ollessa samat saa sellainen yritys, jolla on ollut useampia lyhyempiä koulutuksia, paremmat pisteet kuin yritys, jolla on määrällisesti vähemmän mutta kestoltaan pidempiä ja kattavampia koulutuksia. Yritysten koulutusarviointi ei näin ollen ole antanut koulutuksen määrästä ja laajuudesta luotettavaa tietoa. Tarjouspyynnössä ei ole myöskään määritelty, minkä sisältöiset koulutukset otetaan huomioon.

Koska voittanut tarjoaja ja valittaja ovat tulkinneet tarjouspyyntöä eri tavoin, yrityksen koulutusjärjestelmän osalta annettuja tietoja ei ole voitu käyttää tarjousten vertailussa. Mikäli markkinaoikeus katsoo, ettei hankintamenettelyä voida korjata suorittamalla vertailu siten, että koulutusjärjestelmästä saadut pisteet jätetään kokonaan huomioon ottamatta, tulee hankintapäätös joka tapauksessa kumota tarjouspyynnön puutteista ja epäselvyyksistä johtuen ja asiassa on järjestettävä uusi tarjouskilpailu.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lisäselvityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 1 §:n 2 momentin mukaan hankintalain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakointia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankinnasta ilmoittaminen

Hankintalain 68 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava julkisesti muun ohella avoimella tai rajoitetulla menettelyllä, neuvottelumenettelyllä taikka kilpailullisella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta hankinnasta. Pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset ilmoitusten lähettämisessä käytettävistä viestintävälineistä, ilmoitusten sisällöstä, julkaisemisesta ja muista ilmoitusvelvollisuuteen liittyvistä seikoista.

Julkisista hankinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (hankinta-asetus) 4 §:n 1 momentin mukaan hankintalain 68 §:n 1 momentissa edellytetyt ilmoitukset on toimitettava julkaistaviksi internet-osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi. Hankinta-asetuksen 4 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan hankintayksikön on tehtävä 1 momentissa tarkoitettu kansallinen hankintailmoitus hankintalain 15 §:ssä säädettyjen kansallisten kynnysarvojen ylittävistä hankintalain liitteen B palveluhankinnoista. Hankinta-asetuksen 4 §:n 3 momentin mukaan edellä 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetuista hankinnoista tulee tehdä kansallinen hankintailmoitus myös, vaikka hankinnan ennakoitu arvo ylittää hankintalain 16 §:n mukaiset EU-kynnysarvot.

Nyt kysymyksessä olevan hankinnan kohteena ovat olleet lääkäripäivystyspalvelut. Hankinnan kohteena ovat siten olleet hankintalain liitteen B mukaisten toissijaisten palvelujen ryhmään 25 terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut kuuluvat palvelut, joiden ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ylittänyt hankintalain 16 §:n mukaisen EU-kynnysarvon.

Hankinnasta on julkaistu osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi 4.6.2014 avointa menettelyä koskeva EU-hankintailmoitus. Hankintayksikkö on tämän jälkeen julkaissut 9.6.2014 hankinnasta avointa menettelyä koskeneen kansallisen hankintailmoituksen, jolla hankintailmoitus on korjattu EU-hankintailmoituksesta kansalliseksi hankintailmoitukseksi. Hankinnasta on lisäksi julkaistu osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi 10.6.2014 keskeytysilmoitus, jossa on todettu, että hankinta on keskeytetty ja siitä julkaistaan uusi kansallinen hankintailmoitus. Edellä mainittujen ilmoitusten ohella Tenders Electronic Daily -palvelussa on julkaistu 6.6.2014 hankinnasta EU-hankintailmoitus ja 13.6.2014 lisätietoilmoitus, jossa on todettu muun ohella, että hankintamenettely keskeytetään ja hankinnasta julkaistaan uusi kansallinen hankintailmoitus.

Hankintayksikkö on ilmoituksensa mukaan lähettänyt tiedon hankintailmoitukseen tehdystä korjauksesta kaikille tarjouspyyntömateriaaliin tutustuneille toimittajille.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintailmoituksen tarkoituksena on tiedottaa avoimesti tarjouskilpailusta, varmistaa todellisen kilpailun toteutuminen ja antaa kaikille yrityksille mahdollisuus osallistua julkisen sektorin tarjouskilpailuihin. Kysymyksessä olevasta hankinnasta viimeiseksi 10.6.2015 ja 13.6.2015 julkaistuissa hankintailmoituksissa on ilmoitettu hankinnan keskeyttämisestä sekä siitä, että uusi hankintailmoitus julkaistaan. Potentiaaliset tarjoajat ovat siten kyseisten ilmoitusten johdosta perustellusti voineet jäädä siihen käsitykseen, että hankinta on keskeytetty. Hankintayksikkö on kuitenkin hankintaa keskeyttämättä jatkanut kysymyksessä olevan hankintamenettelyn toteuttamista julkaisematta enää muita hankintailmoituksia.

Edellä selostetun hankintayksikön menettelyn ei ole katsottava olleen omiaan turvaamaan kaikkien hankinnasta mahdollisesti kiinnostuneiden potentiaalisten tarjoajien tasapuolisia mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuun. Se, että hankintayksikkö on julkaistujen hankintailmoitusten ohella lähettänyt ilmoituksensa mukaan tiedon muutoksesta kaikille tarjouspyyntömateriaaliin tutustuneille, ei ole vaikuttanut muiden potentiaalisten tarjoajien mahdollisuuksiin osallistua tarjouskilpailuun.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnasta ilmoittamisen osalta tavalla, joka ei ole ollut omiaan turvaamaan kaikkien hankinnasta mahdollisesti kiinnostuneiden toimittajien tasapuolisia mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuun.

Vertailuperusteen asettaminen

Valittaja on esittänyt, että tarjousten vertailuperuste "yrityksen koulutusjärjestelmä" on ollut tulkinnanvarainen eikä ole tuottanut kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa, joissa palvelun tarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa.

Hankintalain 72 §:ää koskevissa esitöissä (HE 50/2006 vp s. 116) on todettu, että tarjousten valinnassa käytettävien vertailuperusteiden tulisi pääsääntöisesti liittyä hankinnan kohteeseen. Siten vastaavasti kuin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa, ehdokkaiden tai tarjoajien soveltuvuuteen liittyviä tekijöitä ei tulisi käyttää tarjousten arvioinnissa. Hallituksen esityksessä on edellä mainitun lisäksi todettu, että pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että erityistä asiantuntemusta, ammattitaitoa ja henkilökohtaista palvelusuoritusta tai rakennustyötä edellyttävissä hankinnoissa voitaisiin tarjousten valinnassa huomioida hankinnan toteuttamiseen liittyvä palveluntarjoamisesta tai rakennustyön suorittamisesta vastaavan henkilöstön kelpoisuuden vähimmäisvaatimukset ylittävä laadunhallintajärjestelmä, pätevyys, kokemus ja ammattitaito. Siten hankintayksiköllä olisi mahdollisuus antaa tarjousten arvioinnissa esimerkiksi lisäpisteitä vähimmäisvaatimukset ylittävästä ammattitaidosta, kuten lisätutkinnosta, jolla on merkitystä palvelun suorittamiselle. Vähimmäisvaatimukset ylittävän kelpoisuuden huomioiminen soveltuisi käytännössä esimerkiksi tiettyä ammatillista pätevyyttä edellyttäviin suunnittelu-, kehitys-, tutkimus- ja koulutushankintoihin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankintoihin.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus niin, että hinnan painoarvo on ollut 70 prosenttia ja laadun painoarvo 30 prosenttia. Laatua on ilmoitettu vertailtavan siten, että toimitusvarmuudella ja varahenkilöstöjärjestelmällä on 20 prosentin painoarvo ja yrityksen koulutusjärjestelmällä 10 prosentin painoarvo.

Tarjouspyynnön kohdassa "Päätöksenteon perusteet" on yrityksen koulutusjärjestelmää koskevan vertailuperusteen osalta ilmoitettu, että tarjouksessa on kuvattava yrityksen vuonna 2014 heinäkuun loppuun mennessä (1.1–31.7.2014) jo toteutuneet lääkärihenkilöstön koulutukset. Koulutuksista on todettu otettavan tarjousten vertailussa huomioon yli 45 minuuttia kestäneet koulutukset. Koulutuksiin osallistuneiden lääkäreiden määrä on ilmoitettu jaettavan yrityksen palveluksessa olevien täysipäiväisten lääkärien lukumäärällä. Pisteytys on ilmoitettu tehtävän siten, että paras suhdeluku saa 10 pistettä, toiseksi paras 7 pistettä, kolmanneksi paras 4 pistettä ja muut 0 pistettä.

Tarjoajien on tullut ilmoittaa tarjouspyyntöön liitetyllä "Yrityksen koulutusjärjestelmä" -lomakkeella yrityksen palveluksessa olevien täysipäiväisten lääkäreiden lukumäärä ja koulutukseen osallistuneiden lääkäreiden yhteismäärä. Kyseisistä koulutuksista, eli "vuonna 2014 toteutuneet lääkärihenkilöstön lisäkoulutukset (yli 45 minuuttia)", on niihin osallistuneiden lääkäreiden lukumäärän ohella pyydetty ilmoittamaan kunkin koulutuksen nimi, koulutuspaikka, toteuttaja, koulutuksen kesto sekä koulutuksen ajankohta kuukausitarkkuudella.

Hankintayksikkö on esittänyt, että koulutusjärjestelmää koskevalla vertailuperusteella on kartoitettu tarjoavan yrityksen koulutusjärjestelmän laajuutta, koulutukseen osallistuneiden lääkäreiden määrää sekä yrityksen palveluksessa olevien lääkäreiden määrää.

Markkinaoikeus toteaa, että käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina tulee kuitenkin käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä, eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Hankintayksikön on lähtökohtaisesti mahdollista käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankinnoissa tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteena muun ohella lääkäreiden ammattitaidon ylläpitämiseen liittyviä tekijöitä, joilla selvitetään hankintasopimuksen täyttämiseen käytettävien lääkäreiden koulutusjärjestelyjä. Jotta tällainen koulutusjärjestelmää koskeva vertailuperuste mittaisi hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla tarjousten kokonaistaloudellista edullisuutta, tulee vertailuperusteen avulla kuitenkin voida objektiivisesti selvittää, mikä tarjoajien koulutusjärjestelmistä tehokkaimmin ylläpitää hankittavaa palvelua hankintayksikölle toimittavien lääkäreiden asiantuntemusta ja ammattitaitoa. Yrityksen koulutusjärjestelmää mittaavan vertailuperusteen tulee siten liittyä koulutusten laadullisiin tekijöihin sekä olla tarjoajien kannalta tasapuolinen ja syrjimätön.

Vertailuperustetta "yrityksen koulutusjärjestelmä" koskeva tarjousten pisteytys on edellä todetun mukaisesti tehty kysymyksessä olevassa hankintamenettelyssä siten, että pisteytykseen on tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaan vaikuttanut pelkästään koulutukseen osallistuneiden lääkäreiden koulutustilaisuuksien määrien ja täysipäiväisten lääkäreiden lukumäärän perusteella saatu suhdeluku.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei tässä tapauksessa ole asetettu tarjousten vertailussa huomioon otettaville koulutuksille mitään sisällöllisiä tai laadullisia vaatimuksia. Ainoana koulutusten ominaisuuksiin liittyvänä vaatimuksena on ollut, että koulutusten on tullut olla yli 45 minuutin pituisia. Vertailutapa ei siten ole ottanut lainkaan huomioon koulutusten sisältöön liittyviä tekijöitä. Vertailutavan on lisäksi katsottava olleen omiaan asettamaan epäedullisempaan asemaan sellaiset tarjoajat, joiden lääkäreille on järjestetty lukumäärältään vähemmän, mutta kestoltaan pidempiä koulutuksia.

Yrityksen koulutusjärjestelmää koskevan vertailuperusteen avulla ei edellä lausuttu huomioon ottaen ole voitu tässä tapauksessa objektiivisesti ja tarjoajien kannalta tasapuolisesti selvittää tarjoajien koulutusjärjestelmien laadullista paremmuutta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei ole hankintayksikön ilmoituksen mukaan allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Koska jo hankintamenettelystä ilmoitettaessa on ilmennyt virheitä ja tarjouspyyntö lisäksi on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä aikoo edelleen toteuttaa kysymyksessä olevan hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian laatu ja laajuus huomioon ottaen markkinaoikeus harkitsee sanottujen kohtuullisten arvonlisäverollisten oikeudenkäyntikulujen määräksi 8.500 euroa. Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Valittajalla ei oman ilmoituksensa perusteella ja arvonlisäverolain 34 §:ssä säädetty huomioon ottaen ole oikeutta vähentää hankinnan kohteena koskevaan liiketoimintaan liittyvästä oikeudenkäynnistä aiheutuneisiin kuluihin sisältyvää arvonlisäveroa omassa verotuksessaan. Korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista ei siten ole vähennettävä niihin sisältyvää arvonlisäveroa.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallituksen 6.10.2014 tekemän hankintapäätöksen § 106. Markkinaoikeus kieltää Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymää tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän korvaamaan Med Group Oy:n oikeudenkäyntikulut 8.500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja Mediverkko Terveyspalvelut Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Reima Jussila ja Pasi Yli-Ikkelä.

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 23.8.2017 taltionumero 4010.