MAO:666/15

ASIAN TAUSTA

Kalajoen seurakunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt 17.4.2015 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Kalajoen seurakuntatalon peruskorjausurakasta.

Kalajoen seurakunnan kirkkoneuvosto on 29.4.2015 tekemällään hankintapäätöksellä § 58 valinnut kohteen rakennusurakoitsijaksi Rakennusliike Nivat & Forss Oy:n.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan koko peruskorjaushankkeen ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on noin 300.000–350.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 19.5.2015.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Taipuset Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 10 prosenttia hankinnan arvosta. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 992 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä ja viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintapäätös on ollut virheellinen, koska tarjouksen valintaa ei ole tehty ilmoitetun valintaperusteen eli halvimman hinnan perusteella. Valittajan tarjous on ollut hinnaltaan halvin.

Hankintayksikkö on pyytänyt urakasta tunti- ja yksikköhintatarjoukset. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on mainittu ainoana valintaperusteena hinnaltaan edullisin tarjous.

Hankintapäätöksessä on virheellisesti esitetty, että voittaneen tarjoajan ja valittajan antamien tarjousten kustannusvaikutukset olisivat käytännössä yhtä suuret. Hankintayksikkö on laatinut rakennusteknisten töiden tunti- ja yksikköhintatarjousten pohjalta taulukon, jossa esitetään vertailuhinnat tarjoajien tuntihintatarjousten ja urakan kestoa koskevan arvion pohjalta. Valittajan vertailuhinta on ollut hankintayksikön taulukon mukaan 3.512 euroa halvempi kuin voittaneella tarjoajalla. Valittajan tarjous on kuitenkin sisältänyt 400 tuntia enemmän töitä kuin voittaneella tarjoajalla, ja valittajan tuntihinta on ollut 13 prosenttia halvempi kuin voittaneella tarjoajalla. Hankintayksikkö on itsekin todennut, että kokonaistyömäärän arvioiminen on erittäin vaikeaa ja että ainoa vertailukelpoinen hinta on tuntihinta. Hankintayksikkö on käyttänyt tarjousten vertailussa harhaanjohtavaa vertailuhintaa.

Hankintapäätös ei ole perustunut ilmoitettuun valintaperusteeseen, vaan voittaneen tarjoajan kokemukseen vastaavanlaisista urakoista. Tarjouspyynnössä ei ole pyydetty tarjoajia ilmoittamaan referenssikohteitaan eikä muita työstä suoriutumiseen vaikuttavia laatuvaatimuksia. Hankintayksikkö on todennut hankintapäätöksessään kaikkien tarjoajien olevien paikkakunnalla tunnettuja ja omaavan hyvät edellytykset suoriutua korjausurakasta. Hankintapäätös on siten syrjinyt valittajaa.

Vastine

Vaatimukset

Kalajoen seurakunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Hankintayksikkö on pyytänyt rakennustöistä tarjoukset neljältä tuntemaltaan Kalajoella toimivalta rakennusliikkeeltä. Kysymyksessä olevaa hankintaa ei ole toteutettu kokonaisurakkana, sillä se olisi vaatinut perusteellisempaa suunnittelua, johon ei nyt katsottu olevan mahdollisuuksia, eikä sitä katsottu myöskään hankkeen suhteen tarkoituksenmukaiseksi. Hankkeen todellista laajuutta on ollut mahdotonta sanoa etukäteen, koska kysymyksessä on korjausrakentaminen. Hankkeen laajuus selviää vasta korjausrakentamisen myötä.

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjoajilta tuntihintatarjoukset rakennusammattimiehen ja rakennusapumiehen suorittaman työn osuudesta sekä tarjoajan oman arvion kokonaistyömäärästä, kuukausittaisista työnjohtokustannuksista sekä kuukausittaisista työmaavelvoitteiden hoitokustannuksista. Hankintayksiköllä on ollut oikeus ja velvollisuus arvioida hankkeen kokonaiskustannuksia vertailuhintalaskelmilla. Hankkeen suorittamiseen käytettävä aika vaikuttaa luonnollisesti kokonaiskustannuksiin. Vertailuhintalaskelman osalta hankintayksiköllä ei ole ollut muuta mahdollisuutta kuin luottaa tarjoajan itsensä ilmoittamaan arvioon käytettävästä työajasta. Arvioidulla työajalla on merkitystä, sillä seurakunta joutuu käyttämään remontin aikana korvaavia tiloja.

Vertailuhinnan lisäksi hankintayksikkö on joutunut arvioimaan tarjoajan ammatillista osaamista ja kokemusta vastaavanlaisesta työstä sekä resurssien riittävyyttä kaikissa tilanteissa, jotta hankintayksikkö on voinut olla mahdollisimman vakuuttunut laadullisesti hyvästä lopputuloksesta ja hankkeen valmistumisesta ajallaan. Tarjoajien kokemusta on vertailtu sen jälkeen, kun tarjousten kustannusarvioiden todettiin olevan varsin lähellä toisiaan. Valittaja on selvästi pienempi toimija kuin voittanut tarjoaja. On luonnollista, että hankintayksikkö on arvioinut sanotussa tilanteessa sitä, kumman tarjouksen myötä päästään varmimmin mahdollisimman luotettavaan ja hyvään lopputulokseen.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnössä ei ole asetettu vaatimuksia tarjoajalla olevan kokemuksen pituudelle ja tarjoajan osaamiselle. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole myöskään ilmoitettu, miten kokemus ja osaaminen on tarkoitus todentaa ja mikä merkitys kyseisillä seikoilla on tarjouksen valinnan kannalta. Myöskään hankintapäätöksestä ei ilmene, millä tavalla kokemus ja osaaminen on arvioitu ja selvitetty.

Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu, että tarjoajayrityksen koko vaikuttaisi tarjouksen hyväksymiseen. Yrityksen koko ei myöskään ole mikään tae siitä, että työn lopputulos olisi hyvä tai että suurimmalla yrityksellä olisi paras kokemus ja osaaminen. Valittaja on vakavarainen yritys, jolla on osaamista ja pitkä kokemus tarjouspyynnön kohteena olevista töistä. Valittaja olisi toimittanut hankintayksikölle selvityksen referenssikohteistaan, mikäli se olisi tiennyt, että tarjouksen valintaan vaikuttavat myös peruskorjauskokemus ja aikaisemmat referenssit.

Hankintayksikön olisi tullut ottaa tarjouspyynnössään huomioon, että hankkeen kesto ei ole etukäteen tiedossa ja että työt voivat jatkua pidempään kuin tarjoajat ovat arvioineet, mikä vaikuttaa tarjoushintaan. Tuntihinnan olisi siten tullut olla tarjouksen tärkein valintaperuste.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 1 §:n mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten kuin hankintalaissa säädetään.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankinnan arvo ja hankinnasta ilmoittaminen

Hankintalain 68 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava julkisesti muun ohella avoimella tai rajoitetulla menettelyllä, neuvottelumenettelyllä taikka kilpailullisella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta hankinnasta. Pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset ilmoitusten lähettämisessä käytettävistä viestintävälineistä, ilmoitusten sisällöstä, julkaisemisesta ja muista ilmoitusvelvollisuuteen liittyvistä seikoista.

Julkisista hankinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (hankinta-asetus) 2 luvussa on säädetty ilmoitusmenettelystä kansallisissa hankintamenettelyissä. Hankinta-asetuksen 4 §:n 1 momentin mukaan hankintalain 68 §:n 1 momentissa edellytetyt ilmoitukset on toimitettava julkaistaviksi Internet-osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi. Pykälän 2 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikön on tehtävä 1 momentissa tarkoitettu kansallinen hankintailmoitus hankintalain 15 §:ssä säädettyjen kansallisten kynnysarvojen ylittävistä rakennusurakoista ja käyttöoikeusurakoista.

Hankintalain 15 §:n 3 kohdan mukaan hankintalakia ei sovelleta rakennusurakoihin ja käyttöoikeusurakoihin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 150.000 euroa.

Hankintalain 17 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvoa laskettaessa on otettava huomioon myös hankinnan mahdolliset vaihtoehtoiset toteuttamistavat ja hankintasopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot sekä ehdokkaille tai tarjoajille maksettavat palkkiot ja maksut. Pykälän 2 momentin mukaan rakennusurakan ennakoitua arvoa laskettaessa on otettava huomioon urakan arvo sekä sellaisten urakan toteuttamisessa tarpeellisten tavaroiden ennakoitu kokonaisarvo, jotka hankintayksikkö antaa urakoitsijan käyttöön. Pykälän 3 momentin mukaan, jos hankinta toteutetaan samanaikaisesti erillisinä osina, kaikkien vastaavien osien ennakoitu kokonaisarvo on otettava huomioon hankintasopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa. Jos osien yhteenlaskettu arvo ylittää 15 §:ssä tarkoitetun kansallisen kynnysarvon tai 16 §:ssä tarkoitetun EU-kynnysarvon, jokaisen osan hankinnassa on noudatettava kyseisen kynnysarvon ylittäviä hankintoja koskevia säännöksiä siten kuin 4 luvussa säädetään.

Asiassa saadun selvityksen mukaan hankintayksikkö on toimittanut 17.4.2015 päivätyn tarjouspyynnön neljälle tarjoajalle. Hankintayksikkö ei esitetyn selvityksen perusteella ole julkaissut hankinnasta edellä tarkoitettua hankintailmoitusta.

Asiassa on kyse Kalajoen seurakuntatalon peruskorjausurakasta, joka tarjouspyynnön mukaan on sisältänyt kohteen rakennustekniset työt, LVIA-työt ja sähkötekniset työt. Hankintayksikkö on ilmoittanut, että peruskorjausurakan ennakoitua kokonaisarvoa on ollut etukäteen vaikea määritellä, koska kysymys on korjausrakentamisesta. Hankintayksikön mukaan hanketta suunniteltaessa rakennusteknisten töiden arvoksi on ajateltu noin 100.000 euroa ja LVIA-töiden arvoksi noin 65.000 euroa. Sähköteknisten töiden osuus on hankintayksikön mukaan ollut kahta muuta urakkaa vähäisempi. Hankintayksikkö on ilmoituksensa mukaan varautunut siihen, että hankinnan arvonlisäverottomat kokonaiskustannukset nousevat noin 300.000–350.000 euroon.

Hankinnassa on edellä todettu huomioon ottaen ollut kysymys rakennusurakasta, jonka ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ylittänyt rakennusurakoiden kansallisen kynnysarvon 150.000 euroa. Hankintayksikön olisi siten hankintalain 68 §:n säännöksen mukaisesti tullut toimittaa kysymyksessä olevan hankinnan osalta julkaistavaksi hankintailmoitus.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että laiminlyömällä hankintailmoituksen julkaisemisen hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan virheellisesti.

Tarjouspyyntö

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset. Pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus on arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa, joissa palvelun tarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa.

Tarjouspyynnössä on valituksessa kysymyksessä olevan rakennusteknisten töiden urakan osalta pyydetty tarjoajaa ilmoittamaan tarjouksessaan rakennusammattimiehen sekä rakennusapumiehen arvonlisäverolliset ja -verottomat tuntiveloitushinnat, arvio kokonaistyömäärästä tunteina sekä työnjohtokustannusten ja työmaavelvoitteiden arvonlisäverolliset ja arvonlisäverottomat kuukausikustannukset.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen urakkaohjelman kohdassa 2.1 "Suoritusvelvollisuuden laajuus" on ilmoitettu, että rakennustekniset työt tehdään aikaveloitusperusteisesti laadittujen asiakirjojen mukaan ja että työn sisältöä tarkennetaan tarvittaessa työmaalla sovittavalla tavalla.

Urakkaohjelman kohdan 15 otsikkona on ollut "Urakoitsijan valintaperusteet". Urakkaohjelman kohdassa 15.1 "Tarjouksen hylkääminen" on ilmoitettu, että tarjouksista valitaan hinnaltaan edullisin tarjous ja että aikaveloitusperusteisista urakoista pidetään ennen päätöksen tekemistä tarvittaessa selonottoneuvottelu, jossa varmistetaan, että työmäärä ja työn tavoitteet on ymmärretty oikein.

Urakkaohjelman kohdan 16 otsikkona on ollut "Tarjous". Urakkaohjelman kohdassa 16.1 "Tarjouksen muoto ja vertailuperusteet" on ilmoitettu seuraavaa: "Rakennus-, LVIA- ja sähköurakkatarjouksista hyväksytään kokonaistaloudellisesti edullisin tarjouspyynnön mukainen tarjous, edellyttäen, että tarjoajalla voidaan katsoa olevan hankintalain kriteerein arvioituna tekniset, taloudelliset ja muut edellytykset urakan toteuttamiseksi."

Markkinaoikeus toteaa hankintamenettelyn olevan vaiheittaista siten, että hankintayksikön on ensin tutkittava tarjoajien soveltuvuus osallistua tarjouskilpailuun ja arvioitava, onko tarjoajalla tekniset, taloudelliset ja muut edellytykset hankinnan toteuttamiseksi. Vasta tämän jälkeen hankintayksikön on vertailtava tarjousten paremmuutta niiden tarjoajien tekemien tarjousten kesken, joita ei ole suljettu tarjouskilpailusta puuttuvan soveltuvuuden vuoksi tai joiden tarjousta ei ole katsottu tarjouspyynnön vastaiseksi. Hankintamenettelyn vaiheittaisuus on otettava huomioon jo tarjouspyynnössä. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöä ei ole nyt kysymyksessä olevassa hankinnassa laadittu niin selväksi, että siitä olisi riittävän yksiselitteisesti ilmennyt, millä perusteella tarjouksen valinta tehdään. Tarjouspyynnön urakkaohjelmassa on ilmoitettu tarjouksen valinnan perusteeksi yhtäältä edullisin hinta, mutta toisaalta todettu hyväksytyksi tulevan kokonaistaloudellisesti edullisin tarjouspyynnön mukainen tarjous, edellyttäen, että tarjoajalla voidaan katsoa olevan hankintalain kriteerein arvioituna tekniset, taloudelliset ja muut edellytykset urakan toteuttamiseksi. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on siten esitetty tarjouksen valintaperusteesta keskenään ristiriitaista tietoa. Tarjouspyynnöstä ei ole myöskään selvästi käynyt ilmi hintavertailun toteuttamistapaa.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole myöskään hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla ilmoitettu, mitkä ovat ne tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen taikka muihin objektiivisiin ja syrjimättömiin seikkoihin liittyvät perusteet, joiden nojalla hankintayksikkö arvioi tarjoajan edellytyksiä toteuttaa kyseessä oleva urakka eli tarjoajan soveltuvuutta. Hankintayksikkö on lisäksi perustellut hankintapäätöstään sellaisilla seikoilla, kuten voittaneen tarjoajan kokemuksella vastaavanlaisista urakoista, joita ei tarjouspyynnössä ollut ilmoitettu käytettävän tarjousten vertailuperusteina. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole tehnyt tarjouspyynnössään riittävää eroa tarjoajan soveltuvuuden arviointiin ja tarjousten vertailuun liittyvien seikkojen välillä eikä ottanut hankinnassa hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla huomioon hankintamenettelyn vaiheittaisuutta.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön menettely tarjouspyynnön laatimisessa ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjouskilpailussa.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimus on allekirjoitettu 19.5.2015. Hankintalain 95 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain esitöissä (HE 190/2009 vp. s. 69) on todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Valittajan on osoitettava, että sillä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

Virheettömässä menettelyssä hankintayksikön olisi tullut julkaista kysymyksessä olevasta hankinnasta hankintailmoitus ja laatia tarjouspyyntö niin selväksi, että se olisi turvannut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjouksen valinnassa.

Hankintayksikön virheellisen menettelyn luonteen vuoksi virheettömän menettelyn lopputuloksen arvioimiseen liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, kuten kuinka monta tarjousta hankintayksikkö olisi saanut, jos hankinnasta olisi hankintasäännösten edellyttämin tavoin julkaistu hankintailmoitus, ja millä tavoin tarjouspyyntö olisi tarjouksen valintaan liittyvien perusteiden osalta laadittu. Asiassa ei ole tämän vuoksi riittävän luotettavasti todettavissa, että valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyty. Vaatimus hyvitysmaksun määräämisestä on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Valittaja on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Kalajoen seurakunnan korvaamaan Taipuset Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.044 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Pasi Yli-Ikkelä ja Hannamaria Nurminen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.