MAO:632/15

ASIAN TAUSTA

Mäntsälän vuokra-asunnot Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 18.10.2014 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta asuinkerrostalon jaetusta rakennusurakasta, joka on sisältänyt pääurakkana rakennusurakan sekä pääurakkaan alistettuina muun ohella sähköurakan. Sopimuskaudeksi on ilmoitettu 18 kuukautta hankintasopimuksen allekirjoittamisesta.

Mäntsälän vuokra-asunnot Oy on 19.12.2014 tekemällään hankintapäätöksellä sulkenut Sähkötoimisto Kenttälä Oy:n sähköurakkaa koskevan tarjouksen tarjouskilpailun ulkopuolelle ja valinnut Sähköneliö Oy:n tarjouksen.

Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n toimitusjohtaja on 21.1.2015 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä kumonnut 19.12.2014 tehdyn sähköurakoitsijan valintaa koskevan hankintapäätöksen, ottanut Sähkötoimisto Kenttälä Oy:n tarjouksen mukaan tarjousvertailuun ja valinnut Sähköneliö Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 10.000.000 euroa, ja sähköurakan osalta 450.000 euroa.

Hankintayksikkö on 23.2.2015 tehnyt Sähköneliö Oy:n kanssa sopimuksen sähkötöiden väliaikaisesta järjestämisestä markkinaoikeuskäsittelyn ajaksi. Mainitun sopimuksen kohdan 23 mukaan sopimus on voimassa markkinaoikeuskäsittelyn ajan ja päättyy tilaajan irtisanoessa sopimuksen markkinaoikeuden päätöksen jälkeen yhden viikon irtisanomisajalla. Tilaaja määrittää irtisanomisajankohdan huomioiden tarpeen turvata urakan jatkuminen.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Sähkötoimisto Kenttälä Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen 19.12.2014 sähköurakoitsijan valinnasta.

Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 77.400 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.654,87 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintamenettely on ollut virheellistä. Valittajan tarjousta ei olisi tullut hylätä sillä perusteella, että tarjous on sisältänyt myös elementtien tuotantopiirustusten sähkösuunnittelun. Valittajan tarjous olisi voitu ottaa huomioon sellaisenaan kokonaishintaisena. Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Virheettömässä menettelyssä valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun.

Hankintayksikön valittajalle toimittama 19.12.2014 päivätty ilmoitus sähköurakoitsijan valinnasta ei ole sisältänyt hankintasäännösten mukaista päätöstä.

Vastine

Vaatimukset

Mäntsälän vuokra-asunnot Oy on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta tai hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.642,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on kumonnut sähköurakoitsijan valintaa koskevan päätöksen hankintaoikaisupäätöksellään 21.1.2015, ja laatinut korjatun tarjousvertailun, johon valittajan tarjous on otettu mukaan. Koska valituksenalainen hankintapäätös on kumottu, valittajalla ei ole oikeussuojan tarvetta, eikä valitusta tule ottaa tutkittavaksi.

Joka tapauksessa valittajalla ei ole ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua. Valittajalle ei ole voitu antaa pisteitä työnjohdon työkokemuksesta, koska tarjouksesta on puuttunut ansioluettelo, josta työkokemus olisi voitu tarkistaa. Tarjouspyynnössä on nimenomaan vaadittu toimittamaan ansioluettelo.

Myöskään työnjohdon referensseistä valittajalle ei ole voitu antaa 15 pistettä. Valittajan tarjouksessaan nimetyistä referenssikohteista vain yhdeksän on ollut hankinnan kohdetta vastaavia uudisrakennuksia. Tämän vuoksi valittajalle on tullut antaa referenssikohteista viisi pistettä.

Oikaistun tarjousvertailun mukaan valittaja on saanut 70 pistettä, ja sijoittunut tarjouskilpailussa kolmanneksi. Alkuperäinen voittanut tarjoaja on oikaistussa vertailussa 85 pisteellä säilyttänyt ensimmäisen sijansa.

Hankintaoikaisupäätös ei ole muuttanut tarjouskilpailun lopputulosta voittaneen tarjouksen osalta. Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti.

Kuultavan lausunto

Sähköneliö Oy ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta antaa lausunto.

Vastaselitys

Sähkötoimisto Kenttälä Oy on vastaselityksessään vaatinut hankintaoikaisupäätöksen kumoamista.

Valittaja on esittänyt, että hankintaoikaisupäätös on virheellinen. Tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailuperusteiden mukaan työnjohdon työkokemus on pisteytetty työvuosien perusteella. Merkitystä ei ole ollut sillä, minkälaisista kohteista työkokemus on hankittu. Näin ollen tarjousten vertailun kannalta on yhdentekevää, onko työkokemus ilmoitettu henkilön itse laatimassa ansioluettelossa vai tarjousasiakirjoihin sisältyvänä muuna liitteenä. Valittajan tarjouksen liitteenä olevasta asiakirjasta on ilmennyt, että työnjohtajalla on ollut 38 vuoden työkokemus. Valittajan olisi tullut saada työnjohdon työkokemuksesta 15 pistettä.

Tarjouspyynnössä on työnjohdon referenssien osalta edellytetty, että muiden kuin rakennusurakoitsijan ja putkiurakoitsijan työnjohdolla tulee olla vähintään viiden vuoden kokemus vastaavanlaisista kerrostalotyömaista.

Hankintaoikaisupäätöksestä ei ole käynyt ilmi, miksi valittajalle on annettu pisteitä vain 5–10 referenssikohteesta. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että tarjousvertailuun vaikuttavat referenssikohteet olisivat asuinkerrostalojen uudisrakennustyömaita. Valittajan toimittaman referenssiluettelon mukaan yhtiö on viimeisen viiden vuoden aikana urakoinut kahdeksan asuinkäyttöön tullutta uudisrakennuskohdetta, kirjaston ja lisäksi viisi asuinkerrostalon saneerauskohdetta. Valittajalle olisi tullut oikein suoritetussa tarjousvertailussa antaa viiden pisteen sijasta 10 pistettä työnjohdon referensseistä.

Voittaneen tarjoajan yhdentoista hyväksytyn referenssikohteen joukossa on ollut muun muassa toimintakeskus, päiväkoti sekä koulun ja päiväkodin käsittänyt kohde. Jos hyväksytyt kohteet ovat olleet vain asuinkäyttöön tulleiden rakennusten uudisrakennustyömaita, voittaneella tarjoajalla on ollut vain kahdeksan referenssikohdetta. Sen olisi siten tullut saada viisi pistettä sille annetun 10 pisteen sijasta.

Oikein suoritetussa vertailussa valittajan olisi tullut saada 85 tai 90 pistettä ja voittaneen tarjoajan vain 80 tai 85 pistettä. Valittajan tarjous olisi ollut tarjouspyynnössä esitettyjen kriteerien mukaan kokonaistaloudellisesti edullisin.

Muut kirjelmät

Mäntsälän vuokra-asunnot Oy on lisävastineessaan esittänyt, että hankintaoikaisupäätöksestä ei ole valitettu määräajassa, ja valitus tulee jättää tutkimatta.

Kaikkien tarjoajien referenssit on arvioitu yhdenvertaisesti. Tarjouspyynnössä tarkoitettuja hankinnan kohdetta vastaavia referenssikohteita on voinut olla asuinrakennus tai muu vastaava ihmisten käyttöön tuleva uudisrakennus. Saneerauskohteita ei ole hyväksytty, vaan kyseessä on täytynyt olla uudisrakennus.

Sähkötoimisto Kenttälä Oy on lisävastaselityksessään esittänyt muun ohella, että hankintayksikön tulkinta, jonka mukaan oikaisuvaatimukseen annettu päätös olisi uusi päätös, johon olisi haettava muutosta erikseen eikä asiaa voitaisi käsitellä aikaisemman valituksen pohjalta, on virheellinen.

Valittajan oikeussuojan tarve ei ole hankintaoikaisupäätöksellä poistunut. Kun asia on määräajassa aikanaan saatettu vireille markkinaoikeudessa, valittajalla on ollut mahdollisuus täydentää valitustaan myös niiden muutosten osalta, jotka hankintayksikkö on tehnyt aikaisempaan hankintapäätökseensä. Valitus on tutkittava myös hankintaoikaisupäätöksen osalta.

Vertailuperusteeksi on ilmoitettu työnjohdon työkokemus. Tarjouspyynnöstä ei kuitenkaan ilmene, millaisista kohteista työkokemuksen tulee olla hankittu. Jos vaatimusta työnjohdon työkokemuksesta on haluttu myöhemmin täsmentää, vaatimus olisi tullut toimittaa kaikkien tarjoajien tietoon ja varata heille mahdollisuus halutessaan täydentää tältä osin tarjouksiaan.

Sama koskee referenssikohteiden pisteytystä. Tarjouspyynnössä on nimenomaisesti mainittu, että kysymys on vain työnjohdon referensseistä. Mistään ei ole voinut päätellä, että referenssikohteiksi hyväksyttäisiin vain uudisrakennustyömaat eikä myöskään sitä, että uudisrakennustyömaista hyväksyttäisiin vain ne, jotka ovat tulleet "ihmisten käyttöön". Jos tarjouspyyntö on tältä osin ollut epäselvä, vielä epäselvempää on ollut, miten arviointiperusteita on sovellettu. Hankintayksikön menettely on ollut syrjivää.

Mäntsälän vuokra-asunnot Oy on lisäkirjelmässään esittänyt muun ohella, että hankintayksiköllä on ollut oikeus vaatia vertailuun hyväksyttäviltä referensseiltä vastaavuutta hankinnan kohteeseen nähden, eikä tarjouspyyntö ole sen vuoksi epäselvä, etteivät kaikki tarjoajan esittämät referenssit ole hankintayksikön arvion mukaan olleet vastaavia. Hankintayksikkö on toiminut syrjimättömästi. Hankinnan kohdetta vastaava referenssi ei ole sama asia kuin mahdollisimman vaativa referenssi. Vaativuudella ei ole merkitystä, jos kyseessä ei ole ollut hankinnan kohdetta vastaava urakointi. Asumiskäyttöön tarkoitettu uudisrakennus on eri asia kuin saneerauskohde. Saneerauskohteen ja uudisrakennuskohteen koko urakan toimitusprosessi on erilainen logiikaltaan ja toteutukseltaan.

Mäntsälän vuokra-asunnot Oy on lausumassaan ja sen täydennyksessä ilmoittanut, että hankinnan kohteena oleva uudisrakennus on perustusvaiheessa ja sähköurakkahankinta voidaan edelleen tarvittaessa keskeyttää. Sähköurakan töitä ei ole vielä tehty työmaalla.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 80 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi itse poistaa virheellisen päätöksensä tai peruuttaa muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun, jolla on oikeudellisia vaikutuksia ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan, ja ratkaista asian uudelleen (hankintaoikaisu), jos päätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen.

Hankintalain 82 §:n 3 momentin mukaan, jos hankintayksikkö korjaa hankintapäätöksensä tai muun ratkaisunsa hankintaoikaisuna siten, että markkinaoikeudelle valituksen tehneellä ei ole enää oikeussuojan tarvetta eikä tarvetta saada perusteltua päätöstä, markkinaoikeus voi poistaa tällaisen asian käsittelystään antamatta pääasiasta ratkaisua.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa mainitussa laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Hankintayksikkö on 21.1.2015 tehnyt hankintaoikaisupäätöksen, jolla se on kumonnut 19.12.2014 tehdyn hankintapäätöksen ja ottanut valittajan tarjouksen mukaan tarjousvertailuun. Valittajalla ei näin ollen ole enää oikeussuojansa kannalta oikeudellista intressiä saada asiassa markkinaoikeuden perusteltua päätöstä siitä, onko hankintayksikkö 19.12.2014 päivätyn hankintapäätöksen osalta menetellyt valittajan väittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Valittaja on markkinaoikeudelle 6.2.2015 päivätyssä vastaselityksessään vaatinut myös 21.1.2015 tehdyn hankintaoikaisupäätöksen kumoamista. Valittaja ei ole erikseen valittanut mainitusta hankintaoikaisupäätöksestä, jonka valittaja on saanut tiedokseen hankintayksikön ilmoituksen mukaan sähköisesti 21.1.2015.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajan tarjouksen osalta tarjousvertailu on suoritettu 21.1.2015 tehdyllä hankintaoikaisupäätöksellä, jolla ei ole kuitenkaan valittu valittajan tarjousta. Mainittu hankintaoikaisupäätös ei siten ole muuttanut valittajan oikeusasemaa sillä tavoin, että markkinaoikeuden perustellun päätöksen saaminen asiassa olisi käynyt hankintaoikaisupäätöksen johdosta tarpeettomaksi.

Kun otetaan huomioon, että hankintayksikkö on kumonnut 19.12.2014 tehdyn hankintapäätöksen valittajan sitä koskevan valituksen ollessa jo markkinaoikeudessa vireillä, valittajalta ei voida muutoksenhakuoikeutensa säilyttämiseksi, jo tekemänsä valituksen lisäksi, edellyttää erillisen valituksen tekemistä hankintaoikaisupäätöksestä. Valittajan vaatimukset on näin ollen tutkittava siltä osin kun ne kohdistuvat 21.1.2015 tehtyyn hankintaoikaisupäätökseen.

Pääasiaratkaisun perustelut

Oikeusohjeet

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan, jos tarjouspyyntö ja hankintailmoitus eroavat sisällöltään, noudatetaan hankintailmoituksessa ilmoitettua.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin 6 ja 7 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava, ja tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouksen vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 52 §:n ensimmäisen virkkeen mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia, kustannustehokkuutta, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, huoltopalveluja, toimituspäivää, tai toimitus- tai toteutusaikaa taikka elinkaarikustannuksia.

Edellä mainittua lainkohtaa koskevassa hallituksen esityksessä (HE 50/2006 vp s. 105 ja 106) on todettu, että vertailuperusteet on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Tarjouksen vertailuperusteina ei tule käyttää sellaisia perusteita, jotka liittyvät ehdokkaiden tai tarjoajien ominaisuuksiin. Ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arviointi on tehtävä 52 §:n mukaisesti ennen tarjousten arviointia ja se tulee erottaa tarjousten arvioinnista. Ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksien arvioinnissa ja tarjousten arvioinnissa käytettävät perusteet tulee erottaa toisistaan.

Unionin tuomioistuin on tuomiossaan C-315/01, EU:C:2003:360, Geschellshaft für Abfallentsorgnungs-Technik (GAT) (Kok. 2003, s. I-6351) katsonut, ettei tarjousten vertailuperusteina tule käyttää tarjoajan muille asiakkaille tarjoamien tuotteiden referenssien lukumäärää, vaan kysymyksessä on peruste, jolla varmistetaan tarjoajan soveltuvuus sopimuksen täyttämiseen.

Hankintailmoitus ja tarjouspyyntö

Hankintayksikkö on 15.10.2014 päivätyllä tarjouspyynnöllä pyytänyt tarjouksia asuinkerrostaloa koskevasta rakennusurakasta. Kysymyksessä on ollut jaettu urakka, jossa rakennusurakka on pääurakka, ja muun ohella sähköurakka on alistettu rakennusurakkaan.

Hankintailmoituksen kohdassa "Tekninen suorituskyky" on ilmoitettu seuraavaa: "Tiedot ja muodollisuudet, joiden perusteella arvioidaan vaatimusten täyttymistä:
–Työnjohtajien kokemus vastaavan kokoisista asuinkerrostalokohteista, minimi työkokemus 5v. CV tarjouksen liitteeksi,
–Työnjohtajien referenssit vastaavan kokoisista urakoista, minimi 5 kpl. Tarjouksen liitteeksi referenssiluettelo, jossa myös laajuustiedot ja tilaajien yhteystiedot. Referenssikohteet eivät saa olla viittä (5) vuotta vanhempia."

Tarjouspyynnön kohdassa "Urakan sisältö" on ilmoitettu, että urakoitsijalla tulee olla vähintään viisi referenssiä vastaavista kohteista, työnjohdolla vähintään viiden vuoden kokemus vastaavanlaisista kerrostalotyömaista, ja mahdollisilla työpäälliköillä vähintään 10 vuoden kokemus vastaavista kohteista.

Tarjouspyynnön kohdassa "Tarjousten liitteet" on ilmoitettu, että tarjoukseen tulee liittää "referenssiluettelo yrityksen vastaavista projekteista ja ehdotetun vastaavan työnjohtajan ansioluettelo. Referenssiluettelossa olevat urakat eivät saa olla viittä (5) vuotta vanhempia. Kunkin referenssiluettelossa olevan kohteen osalta tulee toimittaa yhteystiedot joista tilaaja voi tarvittaessa pyytää lisäsuorituksia".

Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteiksi on ilmoitettu hinta 70 prosentin ja laatu 30 prosentin painoarvolla. Laatua on ilmoitettu arvioitavan työnjohdon työkokemuksella ja työnjohdon referensseillä.

Työnjohdon työkokemuksesta on tarjouspyynnön mukaan voinut saada pisteitä seuraavasti:
- yli 15 vuotta, 15 pistettä
- 10–15 vuotta, 10 pistettä
- 5–10 vuotta, 5 pistettä.

Työnjohdon referensseistä on tarjouspyynnön mukaan voinut saada pisteitä seuraavasti:
- yli 20 kohdetta, 15 pistettä
- 10–20 kohdetta, 10 pistettä
- 5–10 kohdetta, 5 pistettä.

Mainitussa tarjouspyynnön kohdassa on vielä ilmoitettu, että "Referenssien osalta tilaajan kokemukset esim. aikatauluhallinnan ja laadun suhteen voidaan tarkistaa ja saattavat vaikuttaa hyväksyttävien referenssien määrään".

Tarjoukset on tarjouspyynnön mukaan tullut laatia käyttäen tarjouspyynnön liitteenä ollutta tarjouslomaketta.

Tarjouslomakkeen kohdan 7. "Laatu/Asukaslähtöisyys" alakohdassa "Pääurakoitsijan vastaavan työnjohtajan/muiden urakoitsijoiden työnjohdon kokemus vastaavista hankkeista" on ollut vastausvaihtoehtoina:
- 5–10 vuotta
- 10–15 vuotta
- yli 15 vuotta.

Tarjouslomakkeen kohdan 7. "Laatu/Asukaslähtöisyys" alakohdassa "Työnjohtajan referenssit vastaavista hankkeista" on ollut vastausvaihtoehtoina:
- 5–10 kpl
- 10–20 kpl
- yli 20 kpl.

Oikeudellinen arviointi

Valittaja on esittänyt tarjousten vertailun virheellisyyden lisäksi, että vertailuperusteeksi ilmoitetusta työnjohdon työkokemuksesta ei ole käynyt ilmi, millaisista kohteista työkokemuksen tulee olla hankittu. Mistään ei ole valittajan mukaan voinut myöskään päätellä, että työnjohdon referenssikohteiksi hyväksytään vain uudisrakennustyömaat ja että uudisrakennustyömaista hyväksytään vain ne, jotka ovat tulleet "ihmisten käyttöön".

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että asiassa on siten ensin ratkaistava, onko tarjouspyyntö ollut tarjousten vertailuperusteiden osalta hankintasäännösten mukainen.

Markkinaoikeus toteaa hankintamenettelyn olevan vaiheittaista siten, että hankintayksikön on ensin tutkittava tarjoajien soveltuvuus osallistua tarjouskilpailuun ja arvioitava, onko tarjoajalla tekniset, taloudelliset ja muut edellytykset hankinnan toteuttamiseksi. Vasta tämän jälkeen hankintayksikön on vertailtava tarjousten paremmuutta niiden tarjoajien tekemien tarjousten kesken, joita ei ole suljettu tarjouskilpailusta puuttuvan soveltuvuuden vuoksi tai joiden tarjousta ei ole katsottu tarjouspyynnön vastaiseksi. Hankintamenettelyn vaiheittaisuus on otettava huomioon jo tarjouspyynnössä eikä tarjoajien soveltuvuuteen liittyviä seikkoja tule lähtökohtaisesti käyttää tarjousten vertailuperusteina. Myöskään tarjouksen hyväksymiselle asetettuja vähimmäisvaatimuksia ja niiden täyttymistä ei voida sellaisenaan käyttää tarjousten vertailuperusteina.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden ja niiden painotuksen määrittämisessä. Vertailuperusteiden tulee kuitenkin liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Vertailuperusteet on ilmoitettava tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti ja ne on asetettava siten, etteivät ne anna hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailussa.

Vertailuperusteiden osalta tarjouspyynnöstä tulee ilmetä, mitkä ovat ne nimenomaiset seikat, jotka tulevat vaikuttamaan tarjousten vertailuun ja joiden perusteella pisteytys tehdään. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Kysymyksessä olevassa asiassa laadun vertailuperusteiksi on ilmoitettu työnjohdon työkokemus, jota on ilmoitettu arvioitavan kokemusvuosien perusteella ja työnjohdon referenssit, joita on ilmoitettu arvioitavan referenssikohteiden lukumäärällä. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on myös ilmoitettu, että "referenssien osalta tilaajan kokemukset aikatauluhallinnan ja laadun suhteen voidaan tarkistaa ja ne saattavat vaikuttaa hyväksyttävien referenssien määrään". Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö ei ole kuitenkaan tarjouspyyntöasiakirjoissa tarkemmin yksilöinyt, mitä seikkoja referenssien lukumäärien ohella on ollut tarkoitus ottaa huomioon tarjouksia vertailtaessa.

Vertailuperusteiksi ilmoitettuja työnjohdon työkokemusta ja referenssejä, joita on lähtökohtaisesti pidettävä tarjoajan soveltuvuutta koskevina seikkoina, ei ole tarjouspyyntöasiakirjoissa tarkemmin yksilöity. Mainittujen vertailuperusteiden soveltaminen tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitetun mukaisesti on siten johtanut siihen, että tarjousten vertailu ei ole kohdistunut työkokemuksen tai referenssien laadulliseen sisältöön, eli asiantuntemukseen, ammattitaitoon tai pätevyyteen. Hankintayksikkö ei ole hankintasäännösten edellyttämällä tavalla voinut mainituilla vertailuperusteilla selvittää, mikä tarjouksista on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin. Tarjouspyynnössä ilmoitetut vertailuperusteet ovat liittyneet tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitetussa muodossaan tarjoajien soveltuvuuteen eli sen arvioimiseen, kykenevätkö tarjoajat toteuttamaan hankinnan.

Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että laadun vertailuperusteeksi ilmoitettu työnjohtajan työkokemus on tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyjen tietojen perusteella ollut sisällöltään osittain päällekkäinen tarjoajan soveltuvuutta koskevan vähimmäisvaatimuksen kanssa.

Hankintailmoituksessa tarjoajan soveltuvuudelle asetetut vaatimukset ovat myös eronneet sisällöltään tarjouspyynnössä ilmoitetuista vaatimuksista. Hankintailmoituksessa tarjoajan soveltuvuutta koskevaksi vähimmäisvaatimukseksi on ilmoitettu työnjohtajien referenssit, kun tarjouspyynnössä on ilmoitettu tarjoajan soveltuvuutta koskevaksi vähimmäisvaatimukseksi urakoitsijan referenssit. Tarjouspyynnössä on lisäksi ilmoitettu, että tarjousten vertailussa työnjohtajan 5–10 kohteen referensseistä annetaan viisi pistettä. Näin ollen laadun vertailuperuste on ollut tältäkin osin sisällöltään osittain päällekkäinen tarjoajan soveltuvuutta koskevan vähimmäisvaatimuksen kanssa.

Hankintayksikkö ei edellä esitetyn perusteella ole tarjouspyynnössään tehnyt riittävää eroa tarjoajan soveltuvuuden arviointiin ja tarjousten vertailuun liittyvien seikkojen välillä eikä ottanut hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla huomioon hankintamenettelyn vaiheittaisuutta.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö ei edellä mainitut seikat huomioon ottaen ole ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikkö on siten menetellyt tarjouspyynnön laatimisessa julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt sähköurakoitsijaa koskevassa hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Asiassa on näin ollen tältä osin harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Sähköurakointia koskevaa lopullista hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä hankintaoikaisupäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön. Hankintayksikkö on ilmoituksensa mukaan järjestänyt hankinnan väliaikaisesti hankintalain 93 §:n perusteella, mutta sähköurakkatöitä ei ole aloitettu. Näin ollen sähköurakointia koskeva hankintaoikaisupäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Edellä todetuin tavoin hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksellään 21.1.2015 kumonnut hankintapäätöksen 19.12.2014, joten hankinnan toteuttaminen viimeksi mainitun hankintapäätöksen nojalla ei enää tule kysymykseen. Tällä markkinaoikeuden päätöksellä ei siten myöskään saateta voimaan hankintapäätöstä 19.12.2014.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että sähköurakkaa koskevasta hankinnasta järjestetään uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Mäntsälän vuokra-asunnot Oy aikoo edelleen toteuttaa Kivistöntie 16 sähköurakkaa koskevan hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää tutkimatta valituksen siltä osin kuin se kohdistuu Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n hankintapäätökseen 19.12.2014.

Markkinaoikeus kumoaa Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n toimitusjohtajan 21.1.2015 tekemän sähköurakoitsijan valintaa koskevan hankintaoikaisupäätöksen.

Markkinaoikeus kieltää Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:tä tekemästä sähköurakkaa koskevaa hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Mäntsälän vuokra-asunnot Oy korvaamaan Sähkötoimisto Kenttälä Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.654,87 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Riitta Hämäläinen ja Saini Siitarinen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.