MAO:631/15

ASIAN TAUSTA

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 23.10.2014 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta lääkkeellisten, laboratorio- ja teollisten kaasujen sekä typpimonoksidijärjestelmän hankinnasta 1.1.2015 alkavalle 36 kuukauden sopimuskaudelle ja mahdolliselle kahden vuoden optiokaudelle.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vastuualuejohtaja on 17.12.2014 tekemällään hankintapäätöksellä § 75 valinnut Oy Woikoski Ab:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 6.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Oy Aga Ab on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyään ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 400.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8.599 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintailmoituksen mukaan hankinta on koskenut lääkkeellisiä, laboratorio- ja teollisia kaasuja sekä typpimonoksidiseoskaasujärjestelmää. Tarjouspyynnön mukaan Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen yhteishankintayksikköön on kuulunut Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirit sekä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän laitokset. Kilpailutuksen perusteella laadittavaa sopimusta on voitu tarjouspyynnön mukaan hyödyntää myös kuntayhtymien liikelaitoksissa ja konserniyhtiöissä. Edelleen tarjouspyynnössä on todettu, että kaasujen tuotekohtainen kulutus vuonna 2013 ilmenee tarjouspyynnön liitteestä 5, jossa esitetyt luvut ovat historiatietoja ja sopimuskaudella toteutuva kulutus voi olla pienempi tai suurempi.

Kyseessä on siten ollut julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 31 §:n mukainen puitejärjestely. Hankintalain 5 §:n 1 momentin 15 kohdan mukaan puitejärjestelyllä tarkoitetaan yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot, kuten hinnat ja suunnitellut määrät.

Hankintalain 31 §:n 3 momentin mukaan puitejärjestely voi olla voimassa enintään neljä vuotta. Ainoastaan hankinnan kohteen välttämättä sitä edellyttäessä puitejärjestely voi olla poikkeuksellisesti kestoltaan pidempi.

Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiivin 2004/18/EY julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta artiklan 32 mukaan puitejärjestelyn enimmäiskesto on neljä vuotta lukuun ottamatta poikkeustapauksia, joissa se on asianmukaisesti perusteltua puitejärjestelyn kohteen vuoksi. Euroopan komissio on tulkintaohjeissaan korostanut, että yli neljän vuoden pituiset puitejärjestelyt ovat poikkeuksia pääsäännöstä.

Hankintasopimuksen kesto on tarjouspyynnön mukaan 36 kuukautta, mutta sitä voidaan jatkaa yhdellä 2 vuoden mittaisella optiokaudella. Sopimuskausi on siis voinut olla enintään viisi vuotta.

Kyse on ollut normaalista tavarahankinnasta, joka ei edellytä poikkeuksellisia investointeja, kuten tilojen vuokrausta tai henkilöstöjärjestelyjä, joita ei voisi kattaa neljässä vuodessa. Kaasuntoimitus ei myöskään ole vammaisten palveluasumiseen verrattava palvelu, jossa asiakkaiden elämänlaatu edellyttää pitkäkestoisia sopimuksia. Hankintayksikkö ei ole myöskään perustellut puitejärjestelyn poikkeuksellisen pitkää kestoa.

Vastine

Vaatimukset

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä ja sen liitteissä tai hankintapäätöksessä ei ole ilmoitettu, että hankinta toteutettaisiin puitejärjestelynä. Hankintayksikkö on toteuttanut hankinnan tavanomaisena avoimena menettelynä, jolla valitaan yksi puitesopimustoimittaja, jonka kanssa laadittavalla puitesopimuksella vahvistetaan kaikki laatuun, hintaan ja toimitusehtoihin liittyvät ehdot. Kaikki sopimuskaudella tapahtuva tilaaminen ja toimittaminen tullaan toteuttamaan puitesopimuksessa vahvistetuilla ehdoilla ja hinnoilla. Kyseessä olevaa hankintaa ei siten ole toteutettu puitejärjestelynä.

Kyseessä oleva kilpailutus ja sen perusteella laadittava sopimus ovat vastanneet täysin puitesopimuksen, eli tavanomaisen hankintasopimuksen ominaispiirteitä. Sopimuksen toteuttaminen on sopimuskaudella mekaanista sopimustuotteiden tilaamista. Hinnoista ja toimitusehdoista on sovittu sitovasti. Pelkästään se, että kaasujen kulutusmäärää ei ole ollut mahdollista arvioida, ei voi muuttaa hankintasopimusta puitejärjestelyksi.

Hankintayksikkö on suunnitellut lääkkeellisten, laboratorio- ja teollisten kaasujen hankinnan sopimuskauden vastaamaan hankinnan kohteena olevan kokonaisuuden vaatimuksia ja kilpailevien tarjousten jättämisen edellytyksiä. Palveluntuottajan vaihtuminen kilpailutustilanteessa tarkoittaisi noin kuuden kuukauden pituisen haltuunottoprojektin käynnistymistä, jonka aikana toteutettaisiin palvelun siirto hallitusti uudelle sopimustoimittajalle. Siirtymän aikana vaihdettaisiin kaikki yli 7.000 kaasupulloa, typpimonoksidiseoskaasujärjestelmät, pääosa lääkkeellisten kaasujen säiliöistä ja niiden kaukovalvontamittareista. Tämän lisäksi suoritettaisiin laaja tietojärjestelmän käyttöönotto tilauksien, toimitusten ja saatavuuden seurannan ja kaukovalvonnan toteuttamiseksi. Haltuunottoprojektilla ja siitä aiheutuvalla työmäärällä on myös tarjoajalle merkittävä kustannusvaikutus, joka vaikuttaa välillisesti myös tarjottuihin hintoihin. Yleisesti käytetty 3+2 -vuotinen sopimuskausi on perusteltu kilpailuedellytysten luomiseksi ja tarjoajien saattamiseksi vertailukelpoiseen asemaan.

Hankintalaki ei rajaa puitesopimuksen, eli tavallisen hankintasopimuksen kestoa. Näin ollen valittajan valitus on perusteeton.

Kuultavan lausunto

Vaatimukset

Oy Woikoski Ab on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat asianosaiskulut 1.000 eurolla ja oikeudenkäyntikulut 1.431,25 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Avoimella menettelyllä ja puitejärjestelyllä on tarkoitettu hankintalainsäädännössä erilaisia menettelyjä, joita hankinnassa voidaan käyttää. Sen sijaan näistä menettelyistä ja erityisesti puitejärjestelystä on erotettava puitesopimus, jolla tarkoitetaan lopullista hankintasopimusta. Päinvastoin kuin puitejärjestely, joka on hankintalaissa määritelty termi, puitesopimusta ei ole määritelty hankintalaissa. Olennainen ero puitejärjestelyn ja puitesopimuksen välillä on se, että puitejärjestelyn toteutus edellyttää hankinnan lopulliset ehdot tarkentavaa kilpailutusta. Sen sijaan ennen puitesopimuksen tekemistä ratkaistaan sitovasti jo kilpailuvaiheessa kaikki tarjouksen valintaan liittyvät perusteet, kuten hinnan ja laadun määräytymisen perusteet. Puitesopimuksille on ominaista, että hankintayksiköt eivät yleensä sitoudu ostamaan sopimusaikana jotakin tiettyä määrää tavaroita. Puitesopimus ei eroa tavallisesta hankintasopimuksesta kilpailutusmenettelyjen osalta. Puitesopimus on siten vain yksi hankintasopimuksen muoto. Puitesopimuksen käyttäminen ei siten tarkoita sitä, että hankinnassa täytyisi käyttää puitejärjestelyä. Avoimen menettelyn ja puitesopimuksen yhdistelmä on yleinen käytäntö hankinnoissa.

Hankintayksikkö on ilmoittanut hankintailmoituksessaan järjestävänsä avoimeen menettelyyn perustuvan tarjouskilpailun lääkkeellisten, laboratorio- ja teollisten kaasujen toimituksista. Myös varsinaisessa tarjouspyynnössä on mainittu, että hankintamenettelynä käytetään avointa menettelyä. Hankintayksikkö ei ole järjestänyt puitejärjestelyn edellyttämää kaksivaiheista tarjouskilpailua. Hankintayksikkö on ilmoittanut tarjouspyynnössään, että hankinnasta tehdään avoimessa menettelyssä valitun tarjoajan kanssa puitesopimus. Puitesopimus on ollut tarjouspyynnön liitteenä 3. Puitesopimuksen tarkoituksena on ollut sopia sairaaloissa käytettävien kaasujen hankinnasta ja toimittamisesta mukaan lukien kaasuastiat, tarvittavat laitteistot sekä logistiikka. Puitesopimuksessa on määritelty, että asiakkaalla ei ole määräostovelvoitetta. Kaasuja on ollut tarkoitus ostaa laitosten käyttötarpeen perusteella. Tarjouspyynnössä ilmoitetut kulutusmäärät ovat olleet viitteellisiä ja ne ovat perustuneet aikaisempaan kulutukseen.

Koska hankintayksiköllä ei ole ollut tiedossa tarvitsemiensa kaasujen määriä, se on päättänyt tehdä voittaneen tarjoajan kanssa puitesopimuksen, jonka puitteissa hankintayksikkö on voinut tilata tarvitsemansa määrän kaasuja. Näin ollen hankintamenettelynä on käytetty hankintalain 5 §:n 1 momentin 10 mukaista avointa menettelyä.

Valittaja on esittänyt, että hankinnan tarjouspyynnön mukainen hankintakausi olisi viiden vuoden mittainen, ja ylittäisi siten hankintalain 31 §:n 3 momentin mukaisen puitejärjestelyn enimmäiskeston. Tässä tapauksessa kyseessä on edellä esitetyllä tavalla ollut avoin menettely, joten valittajan esittämää neljän vuoden enimmäisaikaa ei sovelleta nyt puheena olevassa hankinnassa.

Vaikka katsottaisiin, että kyseessä on ollut puitejärjestely, ei sen kesto ole ylittänyt neljää vuotta. Tarjouspyynnössä on sivulla kaksi ilmoitettu, että sopimuskauden pituus on 36 kuukautta eli kolme vuotta. Myös hankintasopimus on ilmoitettu tehtävän kolmeksi vuodeksi. Näin ollen hankintalain 31 §:n 3 momentin mukainen neljän vuoden aikaraja ei ole ylittynyt. Sillä, että tarjouspyynnön mukaan hankintasopimusta eli puitesopimusta voidaan jatkaa kahden vuoden pituisen optiokauden ajan, ei ole merkitystä tässä asiassa.

Hankintalain 31 §:n 3 momentin mukaan hankinnan kohteen välttämättä

sitä edellyttäessä puitejärjestely voi olla poikkeuksellisesti kestoltaan pidempi kuin neljä vuotta. Esimerkiksi hankintayksikön ostamat määrät voivat olla niin pieniä, että tarjoajien houkuttelemiseksi on tarpeen kasvattaa volyymejä järjestelyn aikaa pidentämällä. Myös myyjän kannalta epävarma puitejärjestely puoltaa pidempää hankintasopimuksen kestoa. Tässä tapauksessa hankintayksikkö ei ole sitoutunut mihinkään kaasujen vähimmäisostomäärään, eli hankinnasta saatava tulo olisi joka tapauksessa ollut epävarma tarjouskilpailun voittajan kannalta. Näin ollen mahdollinen puitejärjestely on voinut olla kestoltaan pidempi kuin neljä vuotta.

Puitejärjestelyissä yleensä noudatettavan enimmäiskeston ylittämistä on puoltanut myös se seikka, että tarjouspyynnön mukaisia kaasuja on hankittu muun muassa erikoissairaanhoidon tarpeisiin. Erikoissairaanhoidossa kaasuja tarvitsevien potilaiden hoitoajat ovat useiden vuosien pituisia, ja esimerkiksi keuhkoahtaumataudin osalta potilaan koko loppuelämän pituisia. Lääkekaasujen loppukäyttäjien kannalta on tärkeää, että lääkkeenä käytettävän kaasun toimittaja ei vaihdu kesken hoitojakson. Näin ollen hankintayksiköllä on ollut perusteltu syy tehdä hankinta yli neljän vuoden pituiseksi ajaksi.

Hankintamenettelynä ei ole käytetty puitejärjestelyä, vaan avointa menettelyä, jolloin puitejärjestelyn yhteydessä yleensä edellytettävä enintään neljän vuoden pituinen hankinta-aika ei ole soveltunut tähän tapaukseen. Joka tapauksessa hankintayksikkö olisi puitejärjestelyssäkin voinut käyttää yli neljän vuoden pituista hankinta-aikaa.

Vastaselitys

Oy Aga Ab on antanut vastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole hankintaa kilpailuttaessaan noudattanut hankintalain mukaista puitejärjestelyn keston enimmäisaikaa. Hankintayksikkö ja kuultava ovat esittäneet, ettei kyseessä ole ollut puitejärjestely, vaan avoimella hankintamenettelyllä toteutetun tarjouskilpailun perusteella valitun tarjoajan kanssa allekirjoitettu puitesopimus. Asiassa on näin ollen ensin ratkaistava, onko kysymyksessä ollut julkisista hankinnoista annetussa laissa (hankintalaki) tarkoitettu puitejärjestely.

Hankintalain 5 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan hankintasopimuksella tarkoitetaan kirjallista sopimusta, joka on tehty yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välillä ja jonka tarkoituksena on rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen taloudellista vastiketta vastaan.

Mainitun pykälän 1 momentin 15 kohdan mukaan puitejärjestelyllä tarkoitetaan yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot, kuten hinnat ja suunnitellut määrät.

Puitejärjestelystä säädetään hankintalain 31 ja 32 §:ssä. Hankintalain 31 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on valittava toimittajat puitejärjestelyyn avoimella tai rajoitetulla menettelyllä. Hankintayksikkö voi valita puitejärjestelyn toimittajat myös 25 §:ssä säädetyin edellytyksin neuvottelumenettelyllä tai tekemällä 27 §:ssä säädetyin edellytyksin suorahankinnan. Puitejärjestelyyn otettavien toimittajien valinnassa on noudatettava, mitä 8 luvussa säädetään.

Pykälän 3 momentin mukaan puitejärjestely voi olla voimassa enintään neljä vuotta. Hankinnan kohteen välttämättä sitä edellyttäessä puitejärjestely voi olla poikkeuksellisesti kestoltaan pidempi.

Hankintalain 32 §:n 1 momentin mukaan, jos hankintayksikkö on tehnyt puitejärjestelyn yhden toimittajan kanssa, siihen perustuvat hankinnat on tehtävä puitejärjestelyssä vahvistettujen ehtojen mukaisesti. Hankintayksikkö voi pyytää toimittajaa tarvittaessa täsmentämään tai täydentämään kirjallisesti tarjoustaan.

Lain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 80 ja 81) on 31 §:n osalta todettu muun ohella, että Euroopan yhteisöjen komission hankintadirektiiviä koskevan ehdotuksen (KOM(2000)275 lopullinen) mukaan puitesopimuksia ei voida katsoa julkisten hankintojen direktiivien tarkoittamiksi hankintasopimuksiksi, jos puitesopimusten kaikkia ehtoja ei ole vahvistettu eikä puitesopimuksia voida toteuttaa sopimuksen tapaan. Siten direktiivien menettelytapasäännöksiä on tullut soveltaa myös puitesopimuksiin perustuvien hankintojen tekemisessä. Sen sijaan tilaukseen perustuvien sopimusten on katsottu täyttävän hankintasopimuksen määritelmän. Tällaisissa sopimuksissa hankinnan ehdoista, kuten hinnoista, määristä ja toimitusehdoista, on sovittu sitovasti, lukuun ottamatta toimitusajankohtia koskevia ehtoja.

Esitöiden mukaan pykälän tarkoituksena on mahdollistaa puitesopimusten käyttäminen julkisissa hankinnoissa säätämällä nimenomaisesti niistä menettelytavoista, joita puitesopimuksen osapuolien valinnassa ja puitesopimukseen perustuvien hankintojen tekemisessä noudatetaan.

Pykälän 1 momentin osalta esitöissä on edelleen todettu, että puitejärjestelyä voisivat käyttää erityisesti yhteishankintayksiköt pidempiaikaisena hankintamenettelynä. Laajoissa ja arvoltaan suurissa sopimuksissa puitesopimusten osapuolten valintavaihe muodostuu aiempaa merkittävämmäksi. Järjestelyssä mukana olevista hankintayksiköistä ja niiden sopimusaikana todennäköisesti tekemistä hankinnoista tulisi antaa jo hankinnasta ilmoitettaessa riittävät tiedot. Pykälän 3 momentin osalta esitöissä on todettu muun ohella, että puitejärjestely soveltuu erityisesti sellaisten hankintojen toteuttamiseen, joissa tuotteet ja hinnat kehittyvät nopeasti eikä hankintayksikön kannalta ole tarkoituksenmukaista sitoutua kiinteisiin hintoihin ja ehtoihin.

Hankintalain 32 §:n osalta lain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 81) on todettu muun ohella, että pykälän 1 momentissa säädetään yhden toimittajan kanssa tehtyyn puitejärjestelyyn perustuvien hankintojen tekemisestä puitejärjestelyn ehtojen mukaisesti. Menettely ei käytännössä poikkeaisi hankintasopimuksista, joissa toimitukset on sovittu tapahtuvaksi tilauksen perusteella ennalta sovittujen ehtojen mukaisesti. Puitejärjestelyssä hankintayksikkö voisi tarpeen vaatiessa kuitenkin pyytää toimittajaa täsmentämään tarjoustaan.

Hankintailmoitus ja tarjouspyyntö

Hankintayksikkö on hankintailmoituksessa ilmoittanut hankintamenettelyn lajiksi avoimen menettelyn. Hankintailmoituksen mukaan hankinta koskee lääkkeellisiä, laboratorio- ja teollisia kaasuja sekä typpimonoksidiseoskaasujärjestelmää. Sopimusta ei ole ollut mahdollista jakaa osiin, eikä vaihtoehtoisia tarjouksia ole hyväksytty. Tarjouksen valintaperusteeksi on ilmoitettu hinta ja sopimuskauden pituudeksi 36 kuukautta sekä mahdollisuus kahden vuoden mittaiseen optiokauteen.

Tarjouspyynnössä on varsinaiseksi hankintakaudeksi täsmennetty 1.1.2015–31.12.2017. Hankinnan kohteen osalta on täsmennyksenä ilmoitettu, että kaasujen tuotekohtainen kulutus vuonna 2013 ilmenee tarjouspyynnön liitteestä 5, jossa esitetyt luvut ovat historiatietoja ja sopimuskaudella toteutuva kulutus voi olla pienempi tai suurempi.

Hankinnasta tehtävän sopimuksen osalta on tarjouspyynnön kohdassa 2.1 todettu, että kaasujen toimittamisesta tehdään kirjallinen sopimus. Sopimusehtojen osalta on tarjouspyynnön kohdassa 2.2 todettu, että hankinnasta tehdään tarjoajaa sitova puitesopimus tarjouspyynnön liitteenä 3 olevan sopimusluonnoksen ehtojen mukaisesti.

Tarjouspyynnön kohdassa 3 "Tarjoushinnan ilmoittaminen" on todettu, että hinnat on esitettävä kiinteinä arvonlisäverottomina nettohintoina. Mainitussa kohdassa on edelleen todettu seuraavaa: "Hinnat ovat kiinteät varsinaisen sopimuskauden ajan, jonka jälkeen mahdollisesta hinnankorotuksesta voidaan neuvotella mahdolliselle optiovuodelle." Kyseisessä kohdassa on vielä todettu, että kaasut tilataan tarvittaessa ja laskutetaan kohteittain kuukausittain.

Tarjouspyynnön liitteenä 3 olevassa sopimusluonnoksessa on sopimuksen tarkoituksen ja kohteen osalta todettu seuraavaa:

"Sopimuksen tarkoituksena on sopia sairaaloissa käytettävien kaasujen hankinnasta ja toimittamisesta mukaan lukien kaasuastiat, tarvittavat laitteistot sekä logistiikan.

Asiakkaalla ei ole määräostovelvoitetta. Kaasuja ostetaan käyttötarpeen perusteella. Tarjouspyynnössä ilmoitetut kulutusmäärät ovat viitteellisiä ja perustuvat aikaisempaan kulutukseen.

Puitesopimus solmitaan tarjouskilpailuun (tarjouspyyntö liitteineen) ja Asiakkaan hankintapäätökseen (Hankintapäätös §x;x.x.2014) perustuen. Sopimuksen tarkoittamat tuotteet on kuvattu Toimittajan tarjouksessa (x.x.2014)."

Tuotteiden toimittamisen osalta on sopimusluonnoksen kohdassa 5 todettu, että toimittaja sitoutuu toimittamaan sopimuksen kohteena olevia tuotteita tilaajalle koko sopimuskauden ajan. Hintojen osalta on sopimusluonnoksen kohdassa 6 todettu niiden olevan kiinteitä koko hankintakauden ajan. Optiokauden osalta on kuitenkin todettu hinnantarkistuksista neuvoteltavan erikseen.

Hankintapäätöksessä hankintayksikkö on perustanut tarjousten vertailun hintaan ja se on valinnut tarjouspyynnön liitteenä esitettyjen kulutusmäärien perusteella lasketun kokonaishinnaltaan halvimman tarjouksen.

Oikeudellinen arviointi

Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettelyn lajiksi on hankintailmoituksessa ilmoitettu avoin menettely, jossa valitaan vain yksi tarjoaja. Tarjouspyynnöstä ja sen liitteenä olevasta sopimusluonnoksesta on käynyt ilmi, että valitun tarjoajan kanssa tehdään varsinaisen hankintakauden osalta kiinteähintainen sopimus kaasujen ja niihin liittyvien laitteiden toimittamisesta ja että valittu tarjoaja toimittaa kaasuja hankinnassa mukana olevien hankintayksikön toimipisteiden tekemien tilausten mukaan. Tarjouspyynnön liitteenä on ollut historiatietoihin perustuva selvitys kaasujen ja niihin liittyvien laitteiden vuotuisesta menekistä.

Markkinaoikeus katsoo, että kyseessä olevan hankintamenettelyn voittaneen tarjoajan kanssa tehdyssä hankintasopimuksessa on sovittu sitovasti tavarahankinnan keskeisistä ehdoista, kuten toimitettavista kaasuista ja niihin liittyvistä laitteista ja niiden kiinteästä hinnasta. Vain hankittavien kaasujen ja niihin liittyvien laitteiden tarkka määrä ja toimitusajankohta on jätetty riippumaan hankintakaudella tehtävistä tilauksista. Kysymyksessä on katsottava olevan lain esitöissä tarkoitetulla tavalla hankintasopimus, jossa toimitukset on sovittu tapahtuviksi tilausten perusteella ja jossa hankintayksikkö ei voi enää pyytää toimittajaa täsmentämään tarjoustaan tai jossa hankinnan ehtojen muukaan muuttaminen ei enää ole mahdollista. Näin ollen hankintamenettelyssä ei ole ollut kysymys hankintalain 5 §:n 1 momentin 15 kohdan mukaisesta puitejärjestelystä, johon olisi tullut soveltaa hankintalain 31 §:n 3 momentin säännöstä puitejärjestelyn enimmäiskestosta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Sen sijaan asianosaiskulut on tarkoitettu korvattavaksi vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Kun asiassa ei ole voitu todeta, että Oy Woikoski Ab:lle olisi aiheutunut oikeudenkäynnistä tavanomaisesta poikkeavia erityisiä kuluja, on vaatimus asianosaiskulujen korvaamisesta hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus hylkää Oy Woikoski Ab:n vaatimuksen asianosaiskulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Oy Aga Ab:n korvaamaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Oy Aga Ab:n korvaamaan Oy Woikoski Ab:n oikeudenkäyntikulut 1.431,25 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Ville Parkkari ja Riitta Hämäläinen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.