MAO:493/15

ASIAN TAUSTA

Helsingin kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 27.5.2014 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta rintamaveteraanien fysioterapiapalveluiden hankinnasta 1.1.2015 alkavaksi suunnitellulle kahden vuoden sopimuskaudelle ja enintään kahden vuoden optiokaudelle.

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on 9.9.2014 tekemällään hankintapäätöksellä § 305 valinnut hankinnan kohderyhmien 1 ja 2 palveluntuottajat. Valittaja on tullut mainitulla hankintapäätöksellä valituksi palveluntuottajaksi kohderyhmässä 1, mutta ei kohderyhmässä 2.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 4.000.000 euroa.

Hankintayksikkö on antanut markkinaoikeudelle kirjallisen sitoumuksen olla panematta hankintapäätöstä täytäntöön niin kauan kuin asia on markkinaoikeudessa vireillä.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

X, on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Perusteet

Valittaja on erehdyksessä ilmoittanut tarjouksessaan asiakkaan kotona annettavan ja terapeutin toimitiloissa annettavan 60 minuutin fysioterapian hinnat väärinpäin. Toimitiloissa annettavan terapian hinta on ollut valittajan tarjouksen perusteella selvästi kalliimpi. Hankintayksikön on täytynyt ymmärtää, että kysymys on ollut erehdyksestä, sillä kotikäynneillä annettavien fysioterapioiden hinnat ovat aina kalliimpia kuin terapeutin vastaanotolla annettavien samansisältöisten palveluiden hinnat. Yleisenä käytäntönä on, että asiakkaan kotona tehtävästä terapiasta maksetaan terapeutille toimitiloissa annettavan terapian hinta lisättynä niin sanotulla kotikäyntilisällä, joka on tietty prosenttiosuus toimitiloissa annettavan terapian hinnasta.

Valittajalle on tapahtunut tarjousta tehtäessä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (oikeustoimilaki) 32 §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmaisuerehdys, eli valittajan tahto ja tahdonilmaisu eivät ole vastanneet toisiaan. Edellä mainitun säännöksen mukaan tahdonilmaisu ei sellaisena sido antajaansa, jos sopijakumppanin olisi pitänyt tietää erehdyksestä. Koska kysymys on tilanteesta, jossa hankintayksikön on pitänyt olla tietoinen valittajan erehdyksestä, hankintayksikön tulee korjata menettelynsä sillä tavoin, että valittajan hinnat muutetaan tarjousten hintavertailussa ja hankintapäätöksessä toisinpäin. Valittaja tulee näin ollen valita fysioterapiapalveluiden tuottajaksi myös tarjouspyynnön kohderyhmän 2 osalta.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi Helsingin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 640 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö ei ole menetellyt asiassa hankintasäännösten vastaisesti. Valittaja on sijoittunut tarjousten hintavertailussa kohderyhmässä 1 (terapia asiakkaan kotona) ensimmäiselle sijalle, mutta ei ole tullut vertailuhinnallaan valituksi palveluntuottajaksi kohderyhmässä 2 (terapia terapeutin tiloissa).

Hankintayksikkö ei ole pitänyt valittajan kohderyhmässä 1 ilmoittamaa hintaa poikkeuksellisen alhaisena eikä valittajan ilmoittamia hintoja mitenkään poikkeavina. On mahdollista, että palveluntuottajan kotikäynnillä on edullisempi hinta kuin toimipaikassa annettavalla palvelulla. Palveluntuottaja vastaa itse hinnoittelurakenteestaan, jota se käyttää vertailuhintoja ilmoittaessaan.

Tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä, ja tarjousta arvioidaan siitä ilmenevien tietojen perusteella. Valittajan ilmoittamat hinnat eivät ole olleet vertailukelvottomia, puutteellisia tai epäselviä. Hankintayksiköllä ei ole ollut syytä pyytää valittajaa täsmennyttämään tarjoustaan.

Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää sitä, ettei yhdellekään tarjoajista anneta mahdollisuutta parantaa tarjoustaan. Koska kysymyksessä olevia hintoja on käytetty osana tarjousten hintavertailua, tarjousten hintojen muuttaminen valittajan esittämällä tavalla johtaisi valittajan tarjouksen parantamiseen, mikä merkitsisi jonkin toisen tarjoajan syrjäyttämistä palveluntuottajiksi valittujen joukosta.

Vastaselitys

Valittaja on antanut vastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu sen tutkiminen, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai muiden sanotussa pykälässä mainittujen hankintasäännösten vastaisesti.

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia rintamaveteraanien fysioterapiapalveluista. Hankinta on jaettu kohderyhmään 1 (asiakkaan kotona annettava yksilöfysioterapia 60 min) ja kohderyhmään 2 (terapeutin toimitiloissa annettava yksilöfysioterapia 60 min). Tarjouksen valintaperusteena on ollut halvin hinta. Tarjousten vertailu on ilmoitettu tehtävän kohderyhmittäin.

Valittaja on valittu muutoksenhaun kohteena olevalla hankintapäätöksellä palveluntuottajaksi kohderyhmässä 1, mutta ei kohderyhmässä 2.

Valittaja on esittänyt, että hän on erehdyksessä ilmoittanut asiakkaan kotona annettavan ja terapeutin toimitiloissa annettavan fysioterapian hinnat tarjouksessaan väärinpäin. Valittajan mukaan hankintayksikön on täytynyt ymmärtää, että kysymys on ollut erehdyksestä, sillä kotikäynneillä annettavien fysioterapioiden hinnat ovat aina kalliimpia kuin terapeutin vastaanotolla annettavien samansisältöisten palveluiden hinnat. Valittaja on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korjaamaan tarjousten hintavertailua ja hankintapäätöstä siten, että valittajan hinnat esitetään toisinpäin, jolloin valittaja tulee valituksi palvelutuottajaksi myös tarjouspyynnön kohderyhmän 2 osalta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettelyn lähtökohtana on tarjousten lopullisuus. Menettelyn perustana on, että tarjoajat antavat tarjouksensa ja hinnoittelevat sen toisista tarjoajista riippumatta. Tarjoaja kantaa vastuun tarjouksensa sisällöstä, eikä annettujen tarjousten jälkikäteinen muuttaminen tai tarkentaminen ole lähtökohtaisesti sallittua. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että tarjouksia arvioidaan sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetetussa määräajassa. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajia täsmentämään ja selventämään tarjousten yksityiskohtia ainoastaan silloin, kun menettely ei vaaranna tarjoajien tasapuolista kohtelua. Tarjousten täsmennyttäminen voi olla perusteltua erityisesti silloin, kun se johtuu tarjouspyynnössä olleista epäselvyyksistä.

Kysymyksessä oleva tarjouspyyntö ei ole ollut hintojen ilmoittamisen osalta epäselvä. Markkinaoikeus näin ollen katsoo, ettei hankintayksiköllä ole nyt kysymyksessä olevassa tilanteessa ollut velvollisuutta ryhtyä selvittämään valittajan tarjouksen hinnoittelua, vaan se on voinut suorittaa hintavertailun valittajan tarjouksen osalta siinä ilmoitettujen hintojen perusteella.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa X:n, korvaamaan Helsingin kaupungin oikeudenkäyntikulut 640 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Petri Rinkinen ja Pasi Yli-Ikkelä.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.