MAO:488/15

ASIAN TAUSTA

Valtiokonttori (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 21.8.2014 julkaistulla EU-hankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta asianhallintajärjestelmän hankinnasta.

Valtiokonttori on 12.2.2015 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Tieto Finland Oy:n (jäljempänä myös Tieto) tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 300.000–500.000 euroa.

Markkinaoikeus on 31.3.2015 antamallaan päätöksellä hylännyt Valtiokonttorin vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Innofactor Software Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 175.816 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että sille annetaan tieto Tieto Finland Oy:n tarjouksen liitteestä 4 (hinnoitteluliite) kokonaisuudessaan.

Perusteet

Valittaja ja voittanut tarjoaja ovat tarjonneet hankintayksikölle samaa Software Innovationin 360-asianhallintajärjestelmää.

Valittaja on edustanut 360-järjestelmää Suomessa vuodesta 2008 ja on toimittanut järjestelmän lukuisille suomalaisille julkishallinnon asiakkaille. Valittajalla on siten varsin hyvä käsitys siitä, miten 360-järjestelmän toimitus toteutetaan ja kuinka paljon henkilötyötä toimitusprojekti edellyttää.

Valittaja on käyttänyt 360-järjestelmän lokalisointiin Suomessa noin 1.000 henkilötyöpäivää. Voittanut tarjoaja ei ole toistaiseksi tiettävästi tehnyt 360-järjestelmälle vastaavaa lokalisointia, koska se tai muukaan sen kanssa samaan konserniin kuuluva yhtiö ei ole toimittanut järjestelmää Suomessa vielä kenellekään asiakkaalle. Voittaneen tarjoajan on välttämätöntä toteuttaa toimitusprojektin lisäksi vastaava noin 1.000 henkilötyöpäivän lokalisaatiotyö pystyäkseen toimittamaan tarjouspyynnön vaatimusten mukaisen järjestelmän hankintayksikölle. Tämä saattaa olla mahdotonta tarjouspyynnössä esitetyssä aikataulussa.

Voittaneen tarjoajan tarjous on sisältänyt hinnoittelun perusteella valmisohjelmistona ainoastaan 360-järjestelmän, jolloin kaikki muut hankintayksikön esittämät vaatimukset joudutaan toteuttamaan projektityönä. Valittajan tarjous on sisältänyt useita muita valmisohjelmistoja, joiden avulla projektityön määrää on pystytty vähentämään.

Valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjouksissa on hankintapäätöksen mukaan ollut huomattava hintaero. Merkittävin ero tarjousten hinnoissa on liittynyt projektin hinnoitteluun. Valittajan tarjouksessa projektin hinnaksi on tarjottu 1.240.845 euroa, kun taas voittaneen tarjoajan tarjouksessa projektin hinta on ollut 373.726 euroa. Ero on erittäin merkittävä varsinkin, kun kysymyksessä on sama 360-järjestelmä.

Valittajan 360-järjestelmää toimittamista koskevan pitkän kokemuksen, tarjouspyynnön sekä neuvottelumenettelyn aikana saatujen tietojen perusteella realistinen työmäärä tarjouspyynnössä mainituille vaiheille 1 ja 2 on ollut valittajan osalta 600 henkilötyöpäivää. Kun tarjouspyynnössä määriteltyjen vaiheiden 3 ja 4 kesto on ollut yhteensä 890 henkilötyöpäivää, hankinnan vaatima kokonaistyömäärä on ollut noin 1.500 henkilötyöpäivää. Voittaneen tarjoajan realistinen työmäärä ei voi olla valittajan työmäärää pienempi, kun otetaan huomioon, että se on toimittanut ensimmäistä kertaa itselleen kokonaan uutta järjestelmää, sillä ei ole järjestelmään tehtyä lokalisaatiota eikä sillä ole käytössään toteutuksen vaatimia valmisohjelmistoja.

Hankintapäätöksen mukaan voittanut tarjoaja on sisällyttänyt kiinteähintaiseen projektivaiheeseen 1 enemmän työtä kuin valittaja. Voittaneen tarjoajan tarjoukseen on hankintapäätöksen mukaan myös sisällytetty valittajan tarjousta enemmän ei-pakollisia toiminnallisuuksia, mikä käy ilmi hankintapäätöksen laatupisteytyksestä. Näin ollen voittaneen tarjoajan tarjoaman järjestelmän toimitus on sisältänyt tosiasiassa enemmän työtä kuin valittajan toimitus.

Edellä todettu huomioon ottaen hankintayksikön olisi tullut ymmärtää, että voittanut tarjoaja ei pysty toimittamaan tarjouspyynnön mukaista järjestelmää tarjoamallaan hinnalla. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan esittänyt voittaneelle tarjoajalle selvityspyyntöä tai lisäkysymyksiä huolimatta voittaneen tarjoajan alhaisesta ja kaikki kustannukset selvästi alittavasta hinnasta. Hankintayksikön olisi tullut pyytää voittaneelta tarjoajalta lisäselvitys ja sen jälkeen hylätä tarjous poikkeuksellisen alhaisen hinnan perusteella.

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajan on tullut ilmoittaa hinnoittelutaulukossa tarjoajaa sitova päivähinta integraation toteutukselle (vaihe 3). Mikäli voittanut tarjoaja ei ole ilmoittanut tässä kohdin lainkaan hintaa, sen tarjous on tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Hankintayksikkö on pyytänyt voittaneelta tarjoajalta sen tarjouksesta lisäselvityksen, jossa hankintayksikkö on pyytänyt voittanutta tarjoajaa vahvistamaan, että sen tarjoama järjestelmä on tarjouspyynnön mukainen. Lisäselvityspyyntö on tehty tilanteessa, jossa voittaneen tarjoajan alkuperäinen tarjous on sisältänyt rajauksia, joiden perusteella voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen. Näin ollen hankintamenettely on ollut myös tältä osin hankintasäännösten vastaista, koska hankintayksikkö on antanut voittaneelle tarjoajalle mahdollisuuden muuttaa alkuperäistä tarjoustaan tarjouspyynnön mukaiseksi.

Kun otetaan huomioon, että valittajalla on ollut voittanutta tarjoajaa paremmat edellytykset laatia korkeatasoinen ja toimiva projektisuunnitelma, tarjousten vertailua on pidettävä valittajan ja voittaneen tarjoajan projektisuunnitelmien pisteytyksen osalta virheellisenä ja valittajaa syrjivänä.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti kieltäytyessään toimittamasta valittajalle voittaneen tarjoajan tarjouksen hinnoitteluliitettä.

Vastine

Vaatimukset

Valtiokonttori on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.500,07 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksiköllä ei ole velvollisuutta hylätä tarjousta poikkeuksellisen alhaisen tarjoushinnan perusteella. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt valittajaa syrjivästi, kun se ei ole hylännyt voittaneen tarjoajan tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Hankintayksikkö on ennen hankintamenettelyn käynnistämistä kerännyt markkinakartoituksen avulla kokemuksia hankinnan kohteen kilpailullisesta hintatasosta. Hankintayksikkö on siten voinut esittää jo hankintailmoitusvaiheessa arvionsa hankinnan ennakoidusta arvosta. Voittaneen tarjoajan tarjouksen hinta on ollut samansuuntainen hankintayksikön ilmoittaman hankinnan ennakoidun arvon kanssa. Valittajan tarjous on sen sijaan ylittänyt merkittävästi hankinnan ennakoidun arvon ja myös hankintayksikön hankintaan varaaman kehysrahoituksen.

Hankintayksikkö on käyttänyt harkintavaltaansa, eikä sillä ole ollut syytä epäillä, että voittanut tarjoaja ei voisi tarjoamallaan hinnalla toteuttaa hankintaa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Näin ollen hankintayksikkö ei ole myöskään pyytänyt voittaneelta tarjoajalta kirjallista selvitystä sen antaman tarjouksen perusteista.

Voittaneen tarjoajan antama tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Voittanut tarjoaja on täyttänyt tarjouspyynnön liitteenä 4 olleen hintalomakkeen oikein ja voittanut tarjoaja on sitoutunut hankinnan toteuttamiseen tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti. Voittanut tarjoaja on myös tarjouslomakkeella vahvistanut, ettei sopimusehtoihin ole tehty muutoksia, varaumia, lisäyksiä tai poistoja.

Hankintayksikkö on tarjousten tarjouspyynnön mukaisuutta arvioidessaan lähettänyt voittaneelle tarjoajalle täsmennyspyynnön eräistä tulkinnanvaraisuuksista, jotka koskivat tarjouksen liitteenä toimitettua alustavaa projektisuunnitelmaa. Täsmentämistä koskevan menettelyn tarkoituksena on ollut varmistaa tarjousten yhteismitallisuus ja tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Kyseiset kohdat olisi voitu selvittää voittaneelta tarjoajalta vasta sopimuksentekovaiheessa, mutta hankintayksikkö päätti täsmennyspyynnöllään poistaa mahdolliset sopimustulkintaepäselvyydet.

Alustavassa projektisuunnitelmassa on tullut ilmoittaa työn kokonaiskuvaus rajauksineen. Voittanut tarjoaja on vaatimuksen mukaisesti sisällyttänyt alustavaan projektisuunnitelmaansa kohdan "Työn kokonaiskuvaus rajauksineen". Alustavan projektisuunnitelman tekstissä todetaan, että "Projektisuunnitelma perustuu seuraaviin rajauksiin". Sanamuodon mukaisesti tulkittuna voittanut tarjoaja ei siten ole tehnyt tarjouspyynnön vastaisia rajauksia tarjoukseensa, vaan tarjouspyynnön sallimalla tavalla kuvaamansa projektisuunnittelun lähtökohtiin.

Hankintamenettelyn hankintasäännösten mukaisuuden kannalta ratkaisevaa on ollut, onko tarjouksen liitteenä toimitettu alustava projektisuunnitelma täyttänyt sille asetetut vähimmäisvaatimukset. Nyt kysymyksessä olevassa hankinnassa vähimmäisvaatimuksina olivat projektisuunnitelman kirjallinen muoto, maksimipituus ja suunnitelman sisällön esittäminen vaaditun otsikkojaon mukaisesti. Voittanut tarjoaja on toimittanut hankintayksikölle tarjouspyynnön vaatimusten mukaisen alustavan projektisuunnitelman.

Täsmennyspyynnössä voittaneelle tarjoajalle esitetyt kysymykset ovat koskeneet valmistuotteiden räätälöintiä, testaus- ja hyväksyntämenettelyjä sekä vastuunjakotaulukkoa. Valmistuotteiden räätälöinnin osalta esitetty täsmennyspyyntö on jälkikäteen arvioiden ollut tarpeeton, sillä vastaus kysymykseen olisi ilmennyt voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjoista.

Kysymyksessä oleva hankinta on viety läpi perusteellisessa neuvottelumenettelyssä ja tarjouspyyntömateriaali on sisältänyt runsaasti tarjoajille asetettuja vaatimuksia. Tarjoajat ovat joutuneet tuottamaan huomattavan määrän kirjallista materiaalia sekä osallistumishakemus- että tarjousvaiheessa. Hankintayksikön tekemä täsmennyspyyntö on liittynyt hankinnan kokonaisuuden kannalta vähäisiin yksityiskohtiin, jotka on katsottu tulkinnanvaraisiksi. Voittaneen tarjoajan täsmennyspyyntöön antamat vastaukset eivät ole johtaneet sen tarjouksen parantamiseen.

Valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjousten välinen piste-ero yhteispisteissä on ollut 25 pistettä. Tämä on merkinnyt sitä, että valittajalla ei ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta tulla valituksi tarjouskilpailussa, vaikka se olisi saanut alustavan projektisuunnitelman vertailussa täydet pisteet ja voittanut tarjoaja olisi jäänyt tältä osin pisteittä. Tarjousten vertailu ei ole ollut virheellistä, vaan pisteytys on tehty tarjouspyynnössä kuvatulla tavalla ja hankintayksikön harkintavallan puitteissa.

Valittajalla on tiedossaan vertailussa käytettyjen projektin osakokonaisuuksien sitovat urakkahinnat, joihin tarjousten hintavertailu on perustunut. Yksikköhintojen (päivähintojen) ja tarjoajan ilmoittamien työmääräarvioiden julkaisemisella ei ole merkitystä arvioitaessa valituksessa esitettyjä väitteitä.

Kuultavan lausunto

Tieto Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Kuultavan ja valittajan tarjousten välinen hintaero ei ole ollut mitenkään poikkeuksellisen suuri. Vertailuhinnoissa voi olla kilpailijoiden erilaisten toimintamallien ja kustannusrakenteiden vuoksi eroja.

Kuultava on tarjonnut samaa järjestelmää kuin valittaja ja sen tarjoama ratkaisu on perustunut mainittuun ohjelmistoon ja kuultavan omiin ohjelmistoihin. Tieto-konserni on toimittanut 360-järjestelmän Ruotsissa yli kymmenelle julkishallinnon asiakkaalle. Toimitusten sisältö on ollut olennaisilta osin ja käyttötarkoitukseltaan samanlainen kuin Suomen julkishallinnon asiakkailla.

Lokalisointi ei liity suoraan tähän toimitukseen, vaan on osa toimittajan normaalia tuotekehitystä. Näin ollen sen perusteella ei ole mahdollista arvioida kuultavan tarjoushinnan oikeellisuutta. Kuultavalla on ollut käynnissä asian- ja dokumentinhallinnan tuotekehitysprojekti, joka on sisältänyt myös tarvittavan 360-ohjelmiston lokalisoinnin. Tuotekehityksen tulokset ovat käytettävissä tarjouspyynnössä edellytetyssä ja kuultavan tarjoamassa aikataulussa.

Valittajan esittämä siitä, että kuultavan tarjous sisältäisi ainoastaan 360-valmisohjelmiston ja että tarjouspyynnön vaatimukset jouduttaisiin toteuttamaan projektityönä, ei pidä paikkaansa, sillä kuultavan tarjoama ratkaisu on sisältänyt mainitun valmisohjelmiston lisäksi kuultavan oman tiedonohjausjärjestelmän ja kuultavan tuotekehitysprojektin tulokset. Näin ollen asiakaskohtaiseen projektiin on jäänyt hinnoiteltavaksi ainoastaan asiakaskohtaisten erityisvaatimusten toteuttaminen. Valittajan arviot kuultavan työmäärästä eivät pidä miltään osin paikkaansa.

Kuultavan tarjoaman projektityön tarjoushinta ei ole ollut alle omakustannushinnan. Kuultavan tarjoama hintataso on perustunut siihen, että varsinainen toteutus- ja testaustyö tehdään tehokkaasti sen globaalissa toimitusyksikössä, joka on myös toteuttanut Ruotsin toimitukset. Suomessa tehtävää työtä ovat lähinnä toimituksen ja toteutuksen ohjaaminen ja määrittelytyöt. Tarjouspyynnön vaatimus suomenkielisistä avainhenkilöistä ja suomenkielisestä järjestelmästä toteutuu kuultavan tarjouksessa siten, että suomenkielisiä henkilöitä ovat projektin johto ja keskeiset asiakasrajapinnassa toimivat suomalaisen asiankäsittelyn erityisasiantuntijat. Globaalissa kehityskeskuksessa Suomen ulkopuolella työskentelevät valmisohjelmiston ja teknisten ratkaisujen erityisasiantuntijat, jotka tekevät pitkälti teknisen suunnittelun, toteutuksen ja yksikkötestauksen.

Hankintayksiköllä ei ole ollut syytä hylätä kuultavan tarjousta poikkeuksellisen alhaisen hinnan vuoksi.

Kuultavan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön vastainen. Tarjouspyynnössä on nimenomaisesti pyydetty ilmoittamaan toimitukseen liittyvät rajoitukset, minkä johdosta kuultava on sisällyttänyt projektisuunnitelmaansa kohdan "Työn kokonaiskuvaus rajauksineen". Pyydettyjen rajausten esittäminen ei ole voinut olla tarjouspyynnön vastaista.

Kuultavan projektisuunnitelman rajaukset ovat normaaleja projektisuunnittelun lähtökohtia, jotka muodostavat perustan projektin hinnoittelulle ja varsinaiseen sopimukseen liitettävälle yhteisesti sovittavalle projektisuunnitelmalle. Asiassa on myös huomattava, että tarjouspyynnön ehdottomina vaatimuksina olleiden sopimusehtojen mukaan sopimusasiakirjojen pätevyysjärjestyksessä sopimustekstit saavat etusijan projektisuunnitelmassa esitettyyn, mikäli niiden välillä on ristiriitaa. Mikäli kuultava olisi tarkoittanut kyseiseen kohtaan kirjoitetut tekstit poikkeamiksi hankintayksikön vaatimuksiin, ne olisi kirjoitettu varsinaiseen tarjoukseen eikä projektisuunnitelmaluonnokseen.

Kuultava on myös tarjouksessaan sitoutunut tarjouspyynnön sopimusehtoihin. Hankintayksikön ei siten olisi edes tarvinnut pyytää kuultavalta lisäselvitystä projektisuunnitelmassa esitetyistä rajauksista, koska ne eivät vähennä kuultavan toimitusvastuuta tarjouspyynnössä esitettyihin vaatimuksiin nähden eivätkä heikennä tarjousten vertailukelpoisuutta.

Valittaja on saanut kuultavan tarjouksen hinnasta laajemmat tiedot kuin mikä on ollut minimissään annettava, sillä valittaja on vertailuhinnan lisäksi saanut tietoja kuultavan tarjouksen vertailuhintaan sisältyvistä pääkomponenteista. Pääkomponenttien jakautumista yksityiskohtaisiin hinnoittelukomponentteihin on pidettävä kuultavan liikesalaisuutena, eikä kyseisten tietojen antamisella valittajalle ole kuultavan tarjouksen arvioinnin kannalta merkitystä. Valittajan vaatimien kuultavan yksikköhintojen luovuttaminen avaisi valittajalle tiedon kuultavan tarkasta hinnoittelurakenteesta, mistä olisi muissa vastaavissa kilpailutuksissa kuultavalle huomattavaa vahinkoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnön liitteenä olleen toimitusprojektisopimuksen kohdan 9.6 mukaan toimitusprojektissa käytettävä kieli on suomi. Tarjouspyynnössä ei ole rajattu mitenkään sitä, mikä osa toimituksesta tulee toteuttaa suomen kielellä, vaan koko toimitusprojektissa käytettäväksi kieleksi on määritelty suomen kieli mukaan lukien toimittajan sisäinen työskentely.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen mukaisessa toimitusprojektissa käytettävä kieli ei voi olla suomi, koska suuri osa työstä tehdään voittaneen tarjoajan mukaan sen globaalissa toimitusyksikössä. Tarjouspyynnön mukaan järjestelmän toimituksessa on oltava vähintään seuraavat suomenkieliset henkilöt: "projektipäällikkö, pääsuunnittelija/arkkitehti sekä X kpl ohjelmistokehittäjiä". Vaikka ohjelmistokehittäjien lukumäärä on jätetty tarjouspyyntövaiheessa avoimeksi, lukumäärän on joka tapauksessa ollut tarkoitus olla enemmän kuin yksi. Voittaneen tarjoajan toimitusprojektiin ei osallistu yhtään suomenkielistä ohjelmistokehittäjän roolissa toteutukseen nimettyä henkilöä. Tällaiset erityisasiantuntijat ovat tarjottavan ratkaisun arkkitehtejä, määrittelijöitä ja pääsuunnittelijoita, kuten hankintayksikkö on tarjouspyynnössään nimennyt. Voittaneen tarjoajan tarjous on siten ollut mainitulta osin tarjouspyynnön vastainen.

Voittaneen tarjoajan alkuperäisen tarjouksen mukaan tilaaja vastaa käyttöönoton suunnittelusta sisältäen asianhallinnan perusjärjestelmän käyttöönoton. Tarjouspyynnön mukaan toimitukseen on tullut sisältyä kaikki järjestelmän käyttöönottoon liittyvät työt. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut mainitulta osin tarjouspyynnön vastainen, koska käyttöönottoon liittyvät työt on määritelty siinä ainakin osittain tilaajan vastuulle. Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on täsmennyspyyntönsä kohdassa 3 antanut voittaneen tarjoajan parantaa tältä osin tarjouspyynnön vastaista tarjoustaan.

Hankintayksikön vastineen liitteenä valittajalle toimitetusta voittaneen tarjoajan tarjouksen asianosaisjulkisesta hinnoittelutaulukosta on peitetty valittajan kannalta olennaista tietoa.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että toimitusprojektiin sovelletaan toimitusprojektisopimuksen ehtojen lisäksi pääsopimuksen ehtoja. Pääsopimus on soveltamisjärjestyksessä ennen toimitusprojektisopimusta. Pääsopimuksen kohdan 9.5 mukaan tilaajan kanssa tapahtuvan työskentelyn kieli on suomi, ellei tilaajan kanssa ole nimenomaisesti toisin sovittu. Tarjouspyynnön liitteenä olleen toimitusprojektisopimuksen kohdassa 9.6 ei millään tavalla puututa siihen, mitä kieltä toimittajan organisaation sisäisesti käytetään. Sellainen ehto olisi syrjivyydessään kaiken lisäksi todennäköisesti hankintasäännösten vastainen ja sopimusoikeudellisesti mitätön.

Hankintamenettelyn ehdoilla on pyritty käytännössä varmistamaan, että tilaajan ja toimittajan asiakasrajapinnassa tapahtuvassa työskentelyssä käytetään suomen kieltä. Voittanut tarjoaja on tarjouspyynnössä edellytetyn mukaisesti ilmoittanut tarjouksessaan yhden suomalaisen kehittäjän nimen. Kehittäjäroolille yleisesti ei tarjouspyynnössä ole asetettu suomen kielen osaamisvaatimusta,

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Tiedon antaminen asiakirjasta

Valittaja on vaatinut, että sille annetaan tieto Tieto Finland Oy:n tarjouksen liitteestä 4 (hinnoitteluliite) kokonaisuudessaan.

Markkinaoikeus toteaa, että kyseessä oleva asiakirja on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Asiassa on siten valittajan esittämän vaatimuksen osalta kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (jäljempänä julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa toisin säädetä.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta. Salassa pidettäviä mainitun lainkohdan mukaan ovat myös sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn, jollei 2 tai 3 momentista muuta johdu. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin jättää antamatta julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Edellä mainittua lainkohtaa koskevassa hallituksen esityksessä (HE 12/2006 vp s. 28) on todettu, että harkittaessa tiedon antamatta jättämistä 3 momentin perusteella on otettava huomioon tiedon ilmaisemisesta aiheutuva haitta tai vahinko niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty julkisuuslaissa. Näitä etuja ovat yksityisyyden, terveyden ja lapsen edun turvaaminen, liike- ja ammattisalaisuuksien ja niihin rinnastettavien yritystoimintaa koskevien tietojen suojaaminen, yleinen järjestys ja turvallisuus sekä muu erittäin tärkeä yksityinen tai julkinen etu. Tieto voidaan jättää antamatta asianosaiselle vain, kun tämä on välttämätöntä salassa pidettäväksi säädettyjen etujen suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Hallituksen esityksessä (HE 12/2006 vp s. 30) on lisäksi todettu, ettei oikeudenkäynti saa muodostua myöskään keinoksi saada tietoonsa toisen elinkeinonharjoittajan liikesalaisuuksia esimerkiksi julkisia hankintoja ja kilpailuasioita koskevissa asioissa.

Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan tai avustajallaan ei ole oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin. Tieto tarjousten vertailussa käytettävästä hinnasta ja muusta tekijästä on kuitenkin aina annettava.

Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin muuttamiseen johtanutta hallituksen esitystä (HE 182/2010 vp) koskevassa talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 48/2010 vp s. 4–6) on todettu muun ohella, että asianosaisille tulee turvata tiedonsaanti kaikista niistä seikoista, joita hankintayksikkö on päätöstä tehdessään käyttänyt vertailuperusteena, riippumatta siitä, ovatko tiedot luokiteltavissa liike- tai ammattisalaisuuden piiriin kuuluviksi. Talousvaliokunta esitti säännöstä kuitenkin täsmennettäväksi siten, että säännöksestä selkeästi ilmenee kaikkien vertailussa käytettyjen seikkojen kuuluvan asianosaisjulkisuuden piiriin. Asianosaisella on näin ollen oikeus saada tiedot esimerkiksi tarjoajan yksikköhinnoista siinä laajuudessa kuin ne ovat vaikuttaneet tarjousten vertailuun. Talousvaliokunnan mukaan lakiehdotuksessa esitetyn hintatiedon lisäksi asianosaisella tulee olla oikeus saada tieto myös muista mahdollisista tarjouskilpailussa vertailuperusteena käytetyistä seikoista, vaikka nämä muutoin kuuluisivat julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan nojalla salassa pidettävien tietojen piiriin.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain ja sen esitöiden (HE 12/2006 vp s. 27) mukaisesti asianosaisen tiedonsaantioikeudet oikeudenkäynnissä määräytyvät oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n mukaisesti, joten asiaan ei sovelleta sellaisenaan julkisuuslain 11 §:ssä säädettyjä asianosaisen tiedonsaantioikeuksia ja siinä tarkemmin erikseen määriteltyjä tiedonsaantioikeuden rajoituksia.

Tarjouspyynnön kohdassa 6 ilmoitetun mukaan tarjousten hintavertailu tehdään tarjouspyynnön hinnoitteluliitteen 4 (hintalomake) mukaisesti ilmoitetun vertailuhinnan perusteella. Kyseinen hintavertailussa käytetty tarjouksen vertailuhinta on muodostunut tarjoajan hintalomakkeella ilmoittamista projektin (tiedon- ja asianhallinnan järjestelmän toteutus), tuki- ja ylläpitopalveluiden, koulutuksen sekä lisenssien yhteenlasketuista kustannuksista.

Valittajalle toimitetusta hankintapäätöksen liitteenä olleesta perustelumuistiosta on käynyt ilmi hintavertailussa käytetty Tiedon tarjouksen yhteenlaskettu vertailuhinta sekä sen lisäksi myös Tiedon tarjouksessa ilmoitetut projektikustannukset, tuki- ja ylläpitopalveluiden kustannukset sekä koulutuksen ja lisenssien kustannukset.

Markkinaoikeus on toimittanut valittajalle asianosaisjulkisen version Tiedon tarjouksen hinnoitteluliitteestä, josta on edellä mainittujen hankintapäätösasiakirjoissa ilmoitettujen hintatietojen lisäksi käynyt ilmi muun ohella toimitusprojektien osakokonaisuuksien 1–3 toteutusten hinnat.

Markkinaoikeus katsoo, että Tiedon tarjouksessa ilmoitetuissa muissa yksikköhinnoissa, joita ei ole luovutettu valittajalle, on kysymys julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitetuista liikesalaisuuksista. Kun otetaan huomioon, ettei kyseisiä tietoja ole käytetty tarjousten vertailussa, markkinaoikeus katsoo, että tiedon antamatta jättäminen kyseisistä valittajan vaatimista voittaneen tarjoajan liikesalaisuutena pidettävistä yksikköhinnoista ei myöskään vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Näin ollen valittajan vaatimus tiedon antamisesta asiakirjasta on hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintamenettelystä ja 18.12.2014 päivätyn tarjouspyynnön keskeisestä sisällöstä

Valtiokonttori on ilmoittanut 21.8.2014 julkaistulla EU-hankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta asianhallintajärjestelmän hankinnasta. Hankintailmoituksessa on ilmoitettu suunnitelluksi neuvottelumenettelyyn osallistuvien toimijoiden lukumääräksi kolme. Hankintailmoituksen mukaan hankintamenettelyksi on valittu neuvottelumenettely, koska hankintayksikkö on arvioinut kysymyksessä olevan tietojärjestelmähankinnan monimutkaiseksi hankinnaksi, jossa hankintayksikkö ei pysty hankinnan luonteen vuoksi laatimaan tarjouspyyntöä ja tehtävänmäärittelyä niin tarkasti ja tyhjentävästi, että paras tarjous voitaisiin valita avointa tai rajoitettua menettelyä käyttäen.

Hankintaa koskevan osallistumisilmoituksen on jättänyt määräaikaan mennessä yhdeksän ehdokasta, joista hankintayksikkö on valinnut 10.10.2014 tekemällään päätöksellä neuvottelumenettelyyn kolme yritystä, joille on 16.10.2014 lähetetty neuvottelukutsu ja alustava tarjouspyyntö. Neuvotteluvaiheen päätyttyä hankintayksikkö on lähettänyt tarjoajille 18.12.2014 päivätyn lopullisen tarjouspyynnön, jonka perusteella hankintayksikkö on saanut tarjoukset kahdelta tarjoajalta eli valittajalta ja tarjouskilpailun voittaneelta Tiedolta.

Hankinnan kohteena on tarjouspyynnön kohdan 1.1 "Hankinnan kohde" mukaan ollut Valtiokonttorin tiedon- ja asianhallinnan ratkaisun hankinta tarjouspyynnössä ja sen liitteissä määritellyillä ehdoilla. Järjestelmäkokonaisuus on ilmoitettu hankittavan toimittajalta kokonaispalveluna, joka sisältää tarvittavat lisenssit ja niiden käyttöoikeudet, järjestelmän toimitusprojektin sekä tuki-, ylläpito- ja kehityspalvelut. Lisäksi hankinnan on ilmoitettu kattavan asiantuntijapalvelut, joita Valtiokonttori tilaa tarpeen mukaan.

Tarjouspyynnön kohdan 5.1 "Tarjouslomakkeen täyttäminen" mukaan palveluihin liittyvät vaatimukset ja selvitykset, palveluiden hinnoittelu sekä muut tarjoajalta vaaditut selvitykset on kuvattu liitteessä 2 "Tarjouslomake". Tarjoajan on tullut toimittaa osana tarjoustaan tarjouslomake sekä tarjouslomakkeessa ilmoitetut selvitykset.

Tarjouspyynnön kohdan 5.5 "Vaihtoehtoiset ja ehdolliset tarjoukset" mukaan vaihtoehtoisia ja ehdollisia tarjouksia ei hyväksytä. Tarjotun palvelun on siten tullut täyttää tarjouspyynnössä ja sen liitteissä esitetyt hankinnan kohteen vähimmäisvaatimukset. Tarjoukseen ei mainitun kohdan mukaan ole myöskään tullut tehdä ehtoja tai varaumia esimerkiksi tarjouksen sitovuuteen tai sopimusehtojen soveltamiseen liittyen.

Tarjouspyynnön kohdan 6 mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus siten, että sekä hinnan että laadullisten vertailuperusteiden painoarvo on 50 prosenttia.

Tarjouspyynnön kohdan 8 mukaan hankinnan sopimusehdot esitetään tarjouspyynnön liitteinä olevissa sopimusmalleissa. Sopimusehdoilla varmistetaan tarjousten yhteismitallisuus ja vertailukelpoisuus. Liitteissä esitetyt sopimusehdot ovat tarjouspyynnön ehdottomia vaatimuksia eikä niihin ole sallittua tehdä muutoksia. Tarjoukseen ei kyseisen kohdan mukaan ole myöskään tullut liittää tarjoajan omia sopimusehtoja.

Tiedon tarjouksen hylkääminen poikkeuksellisen alhaisen hinnan perusteella

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön olisi tullut hylätä voittaneen tarjoajan tarjous hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Hankintalain 63 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen. Hankintayksikön on kirjallisesti pyydettävä tarjoajalta kirjallista selvitystä tarjouksen perusteista ennen tarjouksen hylkäämistä.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 107 ja 108) on todettu, että poikkeuksellisen alhaisten tarjousten hylkäämisellä mahdollistetaan hankintayksikölle hankinnasta aiheutuvien riskien, kuten tarjoushinnan riittämättömyydestä todennäköisesti aiheutuvien taloudellisten riskien huomioiminen. Hylkäämisen tulee perustua nimenomaan siihen, ettei tarjoajan tarjoamalla hinnalla tai muulla ehdolla ole mahdollista toteuttaa hankintaa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla.

Hankintayksiköllä ei edellä lausutun perusteella ole velvollisuutta hylätä tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena, vaan hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, arvioiko se tarjouksen toista tarjousta alhaisemman hinnan merkitsevän mahdollista perustetta tarjouksen hylkäämiselle. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä tarjouksen perusteista eikä hylännyt voittaneen tarjoajan tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuus

Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 50/2006 vp, s. 90 ja 91) yksityiskohtaisissa perusteluissa on 46 §:n kohdalla todettu muun ohella, että kyseisessä lainkohdassa vahvistetaan tarjoajan näyttövelvollisuus siitä, että tarjottu tavara, palvelu tai rakennustyö on tarjouspyynnön mukainen. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen sekä yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden edellyttävän tarjousten olevan tarjouspyynnön mukaisia. Hankintayksikön tulee siten hylätä sellaiset tarjoukset, jotka eivät vastaa tarjouspyynnön vaatimuksia. Tarjouksen hylkäämistä tulee arvioida nimenomaan tarjoajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta. Tarjouspyyntöä vastaamattomat tarjoukset tulee pääsääntöisesti hylätä. Hankintayksikkö voi kuitenkin pyytää tarjoajia täsmentämään ja selventämään tarjousten yksityiskohtia, jos se ei vaaranna tarjoajien tasapuolista kohtelua. Menettely ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että jollekin tarjoajalle annetaan mahdollisuus parantaa tarjoustaan.

Toimitusprojektin kieli

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen ensinnäkin sen perusteella, että voittaneen tarjoajan toimitusprojektissa käytettävä kieli ei ole sen tarjouksen perusteella suomi ja koska voittaneen tarjoajan toimitusprojektiin ei osallistu yhtään suomenkielistä ohjelmistokehittäjän roolissa toteutukseen nimettyä henkilöä. Valittajan mukaan tarjouspyynnössä ei ole rajattu mitenkään sitä, mikä osa toimituksesta tulee toteuttaa suomen kielellä, vaan koko toimitusprojektissa käytettäväksi kieleksi on määritelty suomen kieli mukaan lukien toimittajan sisäinen työskentely. Valittaja on vielä esittänyt voittaneen tarjoajan tarjouksen olleen tarjouspyynnön vastainen siitä syystä, että ohjelmistokehittäjien lukumäärän on tarjouspyynnön perusteella tullut olla enemmän kuin yksi.

Valittaja on viitannut voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuuden osalta tarjouspyynnön liitteenä 1.2 olleen toimitusprojektisopimuksen kohtaan 9.6, jossa on ilmoitettu seuraavaa:

"Toimitusprojektissa käytettävä kieli on suomi ja toimitusprojektissa syntyvä dokumentaatio on suomenkielistä. Tekninen dokumentaatio voi olla englanninkielistä. Hyväksyntämenettelyssä käytettävien vaatimus- ja määrittelydokumenttien sekä testausdokumenttien on oltava suomenkielisiä. Erikseen sovittaessa tekninen dokumentaatio voi olla englanninkielistä. Asiakaskohtaisiin sovituksiin (räätälöityyn osuuteen) kuuluvan koodin kommentointi tapahtuu suomeksi tai englanniksi."

Tarjouspyyntö on toimitusprojektisopimuksen lisäksi sisältänyt muitakin sopimusmalleja, jotka tarjouspyynnön kohdan 8 mukaisesti ovat olleet tarjouspyynnön ehdottomia vaatimuksia, joihin ei ole ollut sallittua tehdä muutoksia. Tarjouspyynnön liitteenä 1 olleen pääsopimuksen kohdasta 26 on käynyt ilmi sopimusasiakirjojen soveltamisjärjestys. Pääsopimuksen, joka on ollut soveltamisjärjestyksessä ensisijainen toimitusprojektisopimukseen verrattuna, kohdan 9.5 mukaan tilaajan kanssa tapahtuvan työskentelyn ja dokumentaation kieli on suomi, ellei tilaajan kanssa ole nimenomaisesti muuta sovittu.

Toimitusprojektisopimuksen kohdan 8.4 mukaan avainhenkilöitä ovat toimittajan seuraaviin rooleihin nimeämät henkilöt: "projektipäällikkö", "pääsuunnittelija/arkkitehti" ja "kehittäjä X kpl".

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajien on tullut nimetä tarjouksessaan tarjoamansa asiantuntijat tarjouspyynnön liitteellä 5. Voittanut tarjoaja on nimennyt kyseisessä tarjouslomakkeessa projektipäällikön, pääsuunnittelija/arkkitehdin, kehittäjän, testaajan ja kaksi muuta asiantuntijaa, joilla kaikilla on suomalainen nimi.

Markkinaoikeus katsoo, että valittajan viittaaman toimitusprojektisopimuksen kohdan 9.6 perusteella ei voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että hankinnan ehdottomana vaatimuksena olisi ollut se, ettei tarjouskilpailun toimittajaksi valittava tarjoaja saisi käyttää organisaationsa sisäisesti muitakin kieliä kuin suomea. Tarjoajia ei myöskään ole pyydetty ilmoittamaan tarjouslomakkeessaan kuin yksi kehittäjä. Pelkästään se seikka, että toimitusprojektisopimuksessa on ollut kohta "kehittäjä X kpl", ei anna aihetta tulkita tarjouspyyntöä siten, että hankintayksikkö olisi edellyttänyt useamman kuin yhden ohjelmistokehittäjän nimeämistä tarjouksessa.

Edellä todettu huomioon ottaen voittaneen tarjoajan tarjousta ei ole pidettävä mainitulta osin tarjouspyynnön vastaisena.

Integraation toteutuksen päivähinta

Valittaja on esittänyt voittaneen tarjoajan tarjouksen olleen tarjouspyynnön vastainen, jos siinä ei ole ilmoitettu integraation toteutukselle (vaihe 3) sitovaa päivähintaa.

Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan tarjouksen hinnoittelulomakkeessa on ilmoitettu edellä tarkoitettu vaiheen 3 päivähinta. Voittaneen tarjoajan tarjous ei siten ole ollut mainitulta osin tarjouspyynnön vastainen.

Tiedon tarjouksen täsmennyttäminen

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on voittaneelle tarjoajalle esittämällään tarjouksen täsmennyspyynnöllä antanut voittaneelle tarjoajalle mahdollisuuden hankintasäännösten vastaisesti parantaa tarjouspyynnön vastaista tarjoustaan. Valittaja on tältä osin viitannut erityisesti täsmennyspyynnön kolmanteen kysymykseen.

Hankintayksikön voittaneelle tarjoajalle esittämässä tarjouksen täsmennyspyynnössä on todettu, että tarjouksesta on löytynyt tulkinnanvaraisuuksia ja että tietojen täsmentäminen on välttämätöntä tarjouksen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Täsmennyspyynnössä on viitattu tarjouspyynnön kohtaan 5.5, jonka mukaan ehdollisia tarjouksia ei hyväksytä ja tarjouksessa ei tule tehdä ehtoja tai varaumia esimerkiksi tarjouksen sitovuuteen tai sopimusehtojen soveltamiseen liittyen.

Täsmennyspyynnössä on esitetty Tiedolle sen alustavasta projektisuunnitelmasta kolme kysymystä. Ensimmäinen kysymys on koskenut valmistuotteiden räätälöintejä, ja siinä on pyydetty voittanutta tarjoajaa vahvistamaan, että se sitoutuu toteuttamaan tarjoamiensa tuotteiden asiakaskohtaiset sovitukset (räätälöinnit) tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti rajaamatta räätälöintiä ainoastaan vaatimusluettelossa yksilöityihin osiin.

Toinen kysymys on koskenut testaus- ja hyväksyntämenettelyjä. Kysymyksellä on pyydetty voittanutta tarjoajaa vahvistamaan, että se sitoutuu noudattamaan tarjouspyynnön ja erityisesti sen liitteenä olleen projektisopimuksen ehtoja myös siltä osin kuin alustava projektisuunnitelma on ristiriidassa projektisopimuksen ehtojen kanssa ja ettei alustava projektisuunnitelma sisällä sopimusehtojen muutoksia, varaumia, lisäyksiä tai poistoja.

Täsmennyspyynnön kolmas kysymys on liittynyt voittaneen tarjoajan tarjouksen alustavan projektisuunnitelman sivulla 6 olleen vastuunjakotaulukon kohtaan 1 "Osakokonaisuuden koulutus, käyttöönotto ja hyväksymistestaus". Esitetty kysymys on koskenut taulukon kohtaa "Käyttöönoton suunnittelu yhdessä Tilaajan kanssa sisältäen asianhallinnan perusjärjestelmän käyttöönoton ml. integrointien käyttöönotto Sharepoint. Office ja Exchange -palveluihin, hallinnolliset prosessit palvelun piiriin, rajapinta skannauspalveluun sekä sähköinen allekirjoitus". Voittanut tarjoaja oli ilmoittanut alustavassa projektisuunnitelmassa tältä osin, että toimittaja "Osallistuu" ja tilaaja "Vastaa".

Hankintayksikkö on viitannut täsmennyspyynnössään tarjouspyynnön projektisopimuksen kohtaan 4.3, jossa on täsmennyspyynnön mukaan todettu toimitukseen sisältyvän muun ohella käyttöönoton toteutus sekä käyttöönoton aikainen tuki, ylläpito ja kehitys. Lisäksi täsmennyspyynnössä on viitattu tarjouspyynnön liitteenä 3 olleeseen hankinnan kohteen kuvaukseen, jonka kohdassa 3.1 on todettu, että osakokonaisuus 1 sisältää järjestelmän käyttöönottoon liittyvät työt.

Täsmennyspyynnön kolmas kysymys on esitetty voittaneelle tarjoajalle seuraavasti:

"Vastuunjakotaulukon tulkinnanvaraisuuden vuoksi pyydämme teitä vahvistamaan Kyllä-vastauksella, ettei edellä mainituilla tehtävillä muuteta tarjouspyynnön mukaisen toimituksen sisältöä, Toimittajan vastuita toimitukseen liittyen eikä vastaavasti lisätä taikka muuteta Tilaajan velvoitteita."

Voittanut tarjoaja on vastannut kaikkiin edellä mainittuihin kysymyksiin "Kyllä".

Markkinaoikeus toteaa, että voittanut tarjoaja on tarjouksessaan nimenomaisesti ilmoittanut, että se hyväksyy sopimusehdot, jotka on esitetty sopimusmalleissa ja niiden liitteissä. Voittanut tarjoaja on myös laajoissa tarjoukseen sisällytettäviksi edellytetyissä tarjousliitteissä ilmoittanut sitoutuvansa niissä lueteltuihin vaatimuksiin esittämättä niihin ehtoja tai varaumia.

Markkinaoikeus toteaa edelleen, että hankintayksikön voittaneelle tarjoajalle osoittama täsmennyspyyntö on koskenut tarjoukseen tarjousvertailua varten liitettäväksi pyydettyä alustavaa projektisuunnitelmaa. Voittanut tarjoaja on edellä todetun mukaisesti ilmoittanut tarjouksessaan sitoutuvansa hankinnan sopimusehtoihin ja vaatimuksiin. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön voittaneelle tarjoajalle lähettämässä täsmennyspyynnössä ole ollut kysymys siitä, että voittanut tarjoaja olisi saanut täsmennyspyynnön johdosta mahdollisuutta parantaa tarjouspyynnön vastaisen tarjouksensa tarjouspyynnön mukaiseksi.

Todettu huomioon ottaen voittaneen tarjoajan tarjouksen täsmennyttämisellä ei ole ollut tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden kannalta merkitystä eikä voittaneen tarjoajan tarjousta ole pidettävä myöskään nyt puheena olevilta osin tarjouspyynnön vastaisena.

Tarjousten vertailu

Valittaja on esittänyt, että tarjousten vertailu on ollut projektisuunnitelmien pisteytysten osalta virheellistä.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Valittaja on saanut tarjousten vertailussa yhteensä 68 pistettä ja voittanut tarjoaja yhteensä 93 pistettä. Projektisuunnitelmaa koskevien vertailuperusteiden osalta valittajan tarjouksen pistemäärä on ollut 12 pistettä (yhteispistemäärässä huomioon otettu painotettu pistemäärä 7,5 pistettä) ja voittaneen tarjoajan tarjouksen pistemäärä 16 pistettä (yhteispistemäärässä huomioon otettu painotettu pistemäärä 10 pistettä).

Projektisuunnitelman painoarvo tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailussa on ollut 10 prosenttia. Tämä on edellä mainitut tarjousten pistemäärät huomioon ottaen merkinnyt sitä, että voittanut tarjoaja olisi voittanut tarjouskilpailun, vaikka sen tarjous olisi jäänyt projektisuunnitelman pisteytyksessä kokonaan pisteittä ja valittaja olisi saanut tältä osin täydet 10 pistettä.

Tarjousten vertailun sanalliset perustelut ovat käyneet ilmi hankintapäätöksen liitteenä olleesta perustelumuistiosta. Asiassa ei ole ilmennyt, että projektisuunnitelman osalta suoritettu tarjousten vertailu olisi ollut valittajan esittämin tavoin virheellinen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Innofactor Software Oy:n korvaamaan Valtiokonttorin oikeudenkäyntikulut 3.500,07 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Anna-Mari Porkkala-Hietala ja Pasi Yli-Ikkelä.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.