MAO:376/15

ASIAN TAUSTA

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 6.9.2014 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta erilaisia rakennustöitä koskevasta rakennusurakasta ajalle 1.2.2015–31.1.2018.

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän yhtymähallitus on 26.1.2015 tekemällään hankintapäätöksellä § 12 valinnut sähkötöiden osalta Are Oy:n (aiemmin Are Talotekniikka Oy), Karelian Sähkö Oy:n ja ISS Palvelut Oy:n tarjoukset sekä putki- ja eristystöiden osalta Are Oy:n, ISS Palvelut Oy:n ja Caverion Suomi Oy:n tarjoukset.

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän yhtymähallitus on 23.2.2015 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 25 kumonnut 26.1.2015 tekemänsä hankintapäätöksen muun ohella sähkö sekä putki ja eristystöiden osalta, valinnut sähkötöiden osalta Karelian Sähkö Oy:n, Caverion Suomi Oy:n ja A’vot Sähkö Oy:n tarjoukset sekä putki- ja eristystöiden osalta WP Putki Oy:n, Are Oy:n ja Caverion Suomi Oy:n tarjoukset.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 7.000.000–9.000.000 euroa.

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIOIDEN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Diaarinumero 2015/80

Valitus

Vaatimukset

Caverion Suomi Oy on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan 26.1.2015 tehdyn hankintapäätöksen § 12 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen. Valittaja on viimesijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 500 eurolla viivästys-korkoineen.

Perusteet

Sähköasennus sekä putki ja eristystöiden tarjouspyynnöt eivät ole mahdollistaneet vertailukelpoisten tarjousten antamista. Lisäksi tarjousten vertailu ei ole ollut tasapuolista ja syrjimätöntä.

Are Oy on tarjouksissaan ilmoittanut työnjohdon hinnaksi nolla euroa. Laskentakaava ei ole mahdollistanut tietyn hintakomponentin vertailua, mikäli yksikin tarjoaja on ilmoittanut komponentin hinnaksi nolla. Hankintayksikkö on käyttänyt Are Oy:n työnjohdon hintana sattumanvaraisesti valittua erittäin pientä desimaalilukua, jotta kaava on tuottanut vertailukelpoisen reaaliluvun, ja siten suosinut kyseistä tarjoajaa korjaamalla sen hintaa. Menettelyn vuoksi muut tarjoajat ovat saaneet työnjohdon osalta nolla pistettä. Esimerkiksi valittaja on saanut samat pisteet kuin tarjoaja, jonka työnjohdon hinta on ollut lähes kaksinkertainen valittajan hintaan nähden. Tarjousten vertailu ei siten ole ollut mahdollista senkään jälkeen, kun Are Oy:n ilmoittamaa hintaa on muutettu. Menettely ei ole vastannut avoimuuden ja olemassa olevien kilpailuolosuhteiden hyödyntämistä koskevia vaatimuksia.

Vastine

Vaatimukset

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on 23.2.2015 tehnyt hankintaoikaisun, koska se on huomannut vertailutaulukossa laskentavirheen koskien keskimääräistä tarvikealennusprosenttia.

Hankintayksikkö on ilmoittanut asian käsittelyssä markkinaoikeudessa, että toimeksiantoja tarjotaan ensimmäiseksi valitulle urakoitsijalle lähtökohtaisesti ensin.

Sähköasennus sekä putki ja eristystöiden tarjouspyynnöissä työnjohdon tuntiveloitushinnan painoarvo on ollut 10 prosenttia. Tarjousten vertailussa kustakin annetusta tuntiveloitushinnasta on laskettu oma vertailulukunsa. Laskentatapa kaikissa veloitushinnoissa on ollut sama. Vertailuluvut on laskettu laskentataulukolla, josta saadut vertailupisteet on siirretty vertailutaulukkoon. Vertailutaulukko on pohjautunut Suunnittelu ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry:n pisteytysmalliin laskentakaavoineen. Hankintayksikkö on käyttänyt vertailutaulukkoa soveltuvin osin edellä mainitun laskentataulukon avulla.

Halvin annettu tuntihinta on saanut enimmäispisteet 5 pistettä, ja muut tarjotut tuntihinnat ovat antaneet tuntihintojen suhteessa kullekin urakoitsijalle oman pistemääränsä. Näin saatu pistemäärä on viety vertailutaulukkoon, jossa pistemäärä on korjattu lopulliseen määräänsä etukäteen tiedoksi annetulla painokertoimella.

Are Oy on antanut työnjohdon tuntihinnaksi nollan. Edellä kuvattua laskentataulukon laskentakaavaa ei voida käyttää vertailuhinnan ollessa nolla. Jotta laskenta olisi ollut mahdollinen, on hankintayksikkö käyttänyt vertailulukuna yhtä senttiä, joka on pienin Suomessa käytettävä rahayksikkö.

Hankintayksikkö on jälkikäteen keskustellut Are Oy:n kanssa sen tarjoamasta työnjohdon nollahinnasta. Kysymys on sen osalta ollut Are Oy:n tietoisesta valinnasta, sillä Are Oy:n arvion mukaan työnjohdon tarve suhteessa työntekijöiden tuntiveloituksiin on vähäinen ja Are Oy on katsonut voivansa tarjota työnjohdon nollalla eurolla.

Muiden urakoitsijoiden tuntihinnat on suhteutettu Are Oy:n vertailuhintaan. Niiden hinnat ovat olleet Are Oy:hyn verrattuna korkeat, joten niiden saamilla desimaalipisteillä ei ole käytännössä ollut vaikutusta kokonaisvertailupisteitä laskettaessa. Laskentamalli on ollut yhdenvertainen. Valittaja on hyväksynyt hankintayksikön käyttämän laskentamallin muissa tuntihintavertailuissa. Menettely on ollut tasapuolista ja syrjimätöntä.

Diaarinumero 2015/153

Valitus

Vaatimukset

Caverion Suomi Oy on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan 23.2.2015 tehdyn hankintaoikaisupäätöksen § 25 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen. Valittaja on viimesijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö 23.2.2015 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä korjannut laskentataulukossa olleen virheen, mutta ei valittajan aiemman valituksen perusteena ollutta virheellistä menettelyään.

Valittaja on esittänyt samansisältöiset perusteet kuin asiassa diaarinumero 2015/80. Lisäksi valittaja on esittänyt, että käytetty vertailutapa voi johtaa myös kokonaisvertailussa siihen, että epäedullisempi tarjoaja saa paremmat pisteet. Hankintayksiköllä ei ole ollut oikeutta yksipuolisesti muuttaa tarjouspyynnössä ilmoitettuja vertailukriteereitä.

Vastine

Vaatimukset

Perusteet

Hankintayksikkö on esittänyt samansisältöiset perusteet kuin asiassa diaarinumero 2015/80.

Kuultavien lausunnot

Karelian Sähkö Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 800 eurolla viivästyskorkoineen.

WP Putki Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 800 eurolla viivästyskorkoineen.

Karelian Sähkö Oy ja WP-Putki Oy ovat samansisältöisissä lausunnoissaan esittäneet, ettei valittajalla ole asiassa oikeussuojan tarvetta, koska se on valittu yhdeksi puitesopimusurakoitsijoista. Koska Are Oy on tarjonnut työnjohtajan veloituksetta, on tarjouspyynnön perusteella ollut selvää, että muut tarjoajat ovat saaneet osiosta nolla pistettä. Vertailussa Are Oy:n osalta käytetty yhden sentin hinta on tarkoittanut muiden tarjoajien aseman parantumista, millä ei kuitenkaan ole ollut merkitystä pisteisiin. Hankintayksikön käyttämä laskentamalli on antanut yksiselitteisen ja vertailukelpoisen tuloksen, eikä se ole loukannut tarjoajien yhdenvertaisuutta tai ollut syrjivä. Mikäli katsottaisiin, että hankintayksikön olisi tullut käyttää Are Oy:n ilmoittamaa nollan euron hintaa, Are Oy saisi hintakomponentista viisi ja muut tarjoajat nolla pistettä. Valitus on siten joka tapauksessa ollut perusteeton.

Are Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön mukaan töitä tilataan ensisijaisesti ensimmäiseksi sijoittuneelta urakoitsijalta. Valittajalla on siten oikeussuojan tarve sähkö- ja putkitöiden osalta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valitusten tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 80 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi itse poistaa virheellisen päätöksensä tai peruuttaa muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun, jolla on oikeudellisia vaikutuksia ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan, ja ratkaista asian uudelleen (hankintaoikaisu), jos päätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen.

Hankintalain 82 §:n 3 momentin mukaan, jos hankintayksikkö korjaa hankintapäätöksensä tai muun ratkaisunsa siten, että markkinaoikeudelle valituksen tehneellä ei ole enää oikeussuojan tarvetta eikä tarvetta saada perusteltua päätöstä, markkinaoikeus voi poistaa tällaisen asian käsittelystään antamatta pääasiasta ratkaisua.

Hankintayksikkö on 23.2.2015 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 25 oikaissut 26.1.2015 tekemäänsä hankintapäätöstä § 12 muun ohella sähkö sekä putki ja eristystöiden osalta keskimääräistä tarvikealennusprosenttia koskevalla vertailutaulukon rivillä olleen virheen vuoksi. Itseoikaisun johdosta urakoitsijavalinnat ovat muuttuneet.

Valitus sekä asiassa diaarinumero 2015/80 että asiassa diaarinumero 2015/153 on kohdistunut sähkö sekä putki ja eristystöihin.

Hankintayksikön 26.1.2015 tekemä hankintapäätös on sähkö sekä putki ja eristystöiden osalta menettänyt merkityksensä 23.2.2015 tehdyn hankintaoikaisupäätöksen myötä. Edellä esitetyn perusteella hankintayksikön 26.1.2015 tekemään hankintapäätökseen kohdistuva valitus asiassa diaarinumero 2015/80 tulee jättää pääasian osalta tutkimatta.

Asiassa diaarinumero 2015/153 valittajalla on oikeussuojan tarve, vaikka se on valittu mukaan sähkö sekä putki ja eristystöiden puitejärjestelyihin, sillä hankintayksikkö on esittänyt, että toimeksiantoja tarjotaan ensimmäiseksi valitulle urakoitsijalle ensin, eikä valittaja ole näiltä osin sijoittunut tarjouskilpailuissa ensimmäiseksi. Markkinaoikeus tutkii siten valituksen asiassa diaarinumero 2015/153.

Pääasiaratkaisun perustelut asiassa diaarinumero 2015/153

Oikeusohjeet

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin.

Hankintamenettelyn arviointi

Valittaja on esittänyt, että sähköasennus sekä putki ja eristystöiden tarjouspyynnöt eivät ole tuottaneet vertailukelpoisia tarjouksia ja ovat aiheuttaneet sen, ettei valituksi ole tullut kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous, mikäli on tarjottu nollahintaa. Lisäksi valittaja on esittänyt, että tarjousten vertailu on tältä osin perustunut tarjouspyynnöissä mainitsemattomiin seikkoihin.

Sähköasennus sekä putki ja eristystöitä koskevilla puitesopimustarjouspyynnöillä on pyydetty tarjouksia hankintayksikön pieniin korjaus ja muutostöihin liittyvistä sähköasennus- ja rakennustöistä.

Tarjouspyyntöjen mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet laatu 25 prosentin ja hinta 75 prosentin painoarvolla.

Hintavertailua varten sähkö sekä putki ja eristystöiden arvonlisäverottomat tuntiveloitushinnat on tullut ilmoittaa tarjouspyyntöjen liitteinä olleilla tarjouslomakkeilla. Kummassakin tarjouspyynnössä työnjohtajan tuntihinnan painoarvo on ollut 10 prosenttia.

Kokonaistaloudellista edullisuutta on ilmoitettu arvioitavan arvoasteikolla 0–5 pistettä. Urakoitsijan valinta on ilmoitettu tehtävän hyödyntäen tarjouspyyntöaineistoon sisältynyttä tarjoustenvertailu-taulukkoa.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan halvimman työnjohdon tuntihinnan antanut tarjoaja on saanut tarjousten vertailussa 5 pistettä ja muut tarjoajat suhteessa siihen, minkä jälkeen saadut pisteet on edelleen painotettu tarjouspyynnössä ilmoitetulla painoarvolla.

Are Oy on tarjonnut sekä sähkö että putki ja eristystöitä koskevissa tarjouksissaan työnjohdon tuntihinnaksi nolla euroa. Hankintayksikkö on käyttänyt Are Oy:n osalta kyseisten tuntihintojen vertailussa nollan asemesta 0,01 euroa laskukaavan toimivuuden varmistamiseksi.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjouspyynnön laatimisen suhteen. Sähköasennus sekä putki ja eritystöiden tarjouspyynnöissä ei ole kielletty antamasta työnjohdon tuntihinnaksi nolla euroa. Suhteellisten pisteiden laskentakaava ei kuitenkaan ole toiminut, mikäli halvin tarjottu hinta on ollut nolla. Tarjouspyynnössä ei ole nimenomaisesti mainittu, että mikäli tarjoaja tarjoaa hinnaksi nolla euroa, käytetään tarjousten vertailussa 0,01 euroa.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajat ovat sähköasennus sekä putki ja eristystöiden tarjouspyyntöjen perusteella tarjouksia laatiessaan voineet tietää, että tuntihinnaksi on saattanut antaa myös nollan. Markkinaoikeus katsoo, ettei nollahinnan antamista nyt kyseessä olevassa tapauksessa ollut kielletty, eikä asiassa ole muutoinkaan käynyt ilmi seikkoja, joiden perusteella olisi katsottava, että nollahinnan tarjoaminen olisi aiheuttanut sen, etteivät tarjouspyynnöt olisi olleet omiaan tuottamaan keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Sen, että tarjousten vertailussa on hintavertailuperusteen painoarvoltaan vähäisessä työnjohdon tuntihintaa koskevassa alakohdassa käytetty yhden tarjoajan osalta nollan asemesta 0,01 euroa, on katsottava nyt kyseessä olevissa olosuhteissa johtuneen pikemminkin laskentataulukkoon liittyvistä teknisistä syistä kuin tarjousten vertailun toteuttamisesta tarjouspyyntöä vastaamattomalla tavalla. Hankintayksikkö on käytännössä tarvinnut laskentataulukkoon reaaliluvun, jotta ohjelma on pystynyt laskusuorituksen tekemään. Tällöin on perusteltua, että laskentataulukossa on käytetty pienintä Suomessa käytössä olevaa rahayksikköä eli 0,01 euroa, erityisesti ottaen huomioon se, että tämän ei ole selvitetty muuttaneen muiden tarjoajien keskinäistä järjestystä. Asiassa ei ole käynyt ilmi muitakaan seikkoja, joiden perusteella olisi katsottava, että edellä mainitulla toimintatavalla olisi ollut vaikutusta tarjousten vertailun lopputulokseen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa diaarinumero 2015/80 Caverion Suomi Oy:n valitus markkinaoikeudelle on koskenut 26.1.2015 tehtyä hankintapäätöstä, jonka hankintayksikkö on sittemmin 23.2.2015 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä muun ohella sähkö sekä putki ja eristystöiden osalta kumonnut. Hankintapäätös on kumottu ja vertailutaulukon yhdellä rivillä ollut virhe korjattu vasta sen jälkeen, kun valittaja on tehnyt valituksen markkinaoikeudelle. Päätöksen kumoaminen ei kuitenkaan ole perustunut niihin hankintamenettelyn virheisiin, joihin valittaja on valituksessaan vedonnut, joten asiassa ei ole kohtuutonta, että valittaja joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Kohtuutonta ei ole myöskään se, että hankintayksikkö joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa diaarinumero 2015/153 annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultavat joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavien määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää asiassa diaarinumero 2015/80 valituksen tutkimatta pääasian osalta ja hylkää Caverion Suomi Oy:n sekä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus hylkää valituksen asiassa diaarinumero 2015/153.

Markkinaoikeus velvoittaa asiassa diaarinumero 2015/153 Caverion Suomi Oy:n korvaamaan Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 500 eurolla, Karelian Sähkö Oy:n oikeudenkäyntikulut 800 eurolla ja WP Putki Oy:n oikeudenkäyntikulut 800 eurolla, kaikki määrät viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Nina Korjus, Petri Rinkinen ja Hannamaria Nurminen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.