MAO:276/15

ASIAN TAUSTA

Itä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (jäljempänä myös hankintayksikkö) kuntayhtymähallitus on ilmoittanut 9.4.2014 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta vanhusten tehostettua palveluasumista koskevasta palveluhankinnasta ajalle 1.1.2015–31.12.2017 ja mahdollisille yhteensä neljän vuoden optiokausille.

Itä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymähallitus on 24.6.2014 tekemällään hankintapäätöksellä § 81 valinnut tarjoajat puitejärjestelyyn. Valittaja on jätetty puitejärjestelyn ulkopuolelle.

Itä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymähallitus on 19.8.2014 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 94 hylännyt Savonlinnan Seudun Muistiyhdistys ry:n hankintaoikaisuvaatimuksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 70.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Savonlinnan Seudun Muistiyhdistys ry on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 3.723,72 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on menetellyt hankintaa tehdessään hankintasäännösten vastaisesti.

Hankintamenettely on ollut virheellistä, koska hankintayksikkö on yhdistänyt hankintasäännösten vastaisesti kaksi erilaista hankintaa. Tarjouspyynnössä on edellytetty tarjottavan kahta täysin erilaista palvelua, eli vanhusten pitkä- ja lyhytaikaista palveluasumista, samoin ehdoin.

Lyhytaikaisessa asumisessa kustannukset ovat huomattavasti korkeammat kuin pitkäaikaisessa asumisessa, erityisesti muistisairaiden asukkaiden kanssa. Kustannuksia aiheuttavat ainakin jatkuvasti vaihtuvien asukkaiden vastaanotto, perehdyttäminen hoitopaikkaan, huonejärjestelyt, liinavaatehuolto, henkilökohtaisten tavaroiden järjestely sekä perehtyminen asukkaan henkilökohtaiseen lääkehoitoon ja sairauden vaiheeseen.

Hankinnan kohde on määritelty hankintasäännösten vastaisesti, mikä on kohdellut tarjoajia epätasapuolisesti ja syrjivästi. Pitkä- ja lyhytaikaisen asumisen yhdistäminen ja palveluiden tarjoaminen samoilla ehdoilla on suosinut niitä toimijoita, jotka tarjoavat pelkästään pitkäaikaista palveluasumista tai sekä pitkä- että lyhytaikaista palveluasumista. Tarjoajilta edellytetään esimerkiksi maksutonta saattajaa omakustanteisiin virkistysmenoihin kahdesti vuodessa. Vastaavasti lyhytaikaisen palveluasumisen kannalta keskeisiä seikkoja ei ole huomioitu tarjouspyynnössä lainkaan. Esimerkiksi muistisairaille on tärkeää, että hoitopaikka ja henkilöstö säilyvät samoina.

Lisäksi pitkäaikaisessa asumisessa vuokrakustannukset tulevat asiakkaan maksettavaksi. Vuokrakustannuksiin voi saada Kansaneläkelaitoksen tukea, jolloin kumpaakin asumismuotoa tarjoavien toimijoiden on mahdollista subventoida lyhytaikaisen asumisen kustannuksia asukkaiden pitkäaikaiseen asumiseen saamalla Kansaneläkelaitoksen tuella.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti asettaessaan tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteita. Pitkäaikaisessa asumisessa asukkaan ja lyhytaikaisessa asumisessa hankintayksikön maksettavaksi tulevaa vuokraa ei ole otettu huomioon tarjouspyynnön mukaisessa kokonaistaloudellisuuden arvioinnissa. Tietyn vuokran tason alittavia tarjouksia on pidetty samanarvoisina, vaikka näin ei tosiasiallisesti ole.

Valittajan tarjous on pisteytetty virheellisesti. Valittajan tarjoukselle on vertailuperusteen "asumisyksikkö mahdollistaa puolisoiden yhdessä asumisen" osalta annettu nolla pistettä, kun oikea pistemäärä olisi ollut viisi pistettä. Pisteytystä on perusteltu sillä, että vaikka asuminen on käytännössä toteutettavissa kahden hengen huoneissa, edellytetään kummaltakin puolisolta sijoittamispäätöstä. Sijoittamispäätöksen edellyttäminen kummaltakin puolisolta on alalla vallitseva käytäntö, kun kysymys on lyhytaikaisista hoitopaikoista, joihin sijoitetaan henkilöitä pääosin omaishoitajan vapaajaksojen ajaksi. Tarvittaessa puoliso voi asua kahden hengen huoneessa myös ilman sijoittamispäätöstä.

Valittajan tarjous on saanut vertailuperusteen "palveluntuottaja laatii jokaiselle asukkaalle yksilöllisen henkilökohtaisen tarpeen mukaisen virkistys-, liikunta-, ulkoilu- ja päivätoimintaohjelman, joka on asukkaan ja hänen läheisensä nähtävillä" osalta nolla pistettä, kun oikea pistemäärä olisi ollut viisi pistettä. Pisteytystä on perusteltu sillä, että malleista eivät ole riittävästi käyneet ilmi asukkaiden yksilölliset, henkilökohtaiset tarpeet. Tällaista mallia ei ole kuitenkaan ollut mahdollista esittää, koska tarpeet huomioiva ohjelma voidaan laatia vasta, kun henkilö ja hänen tarpeensa ovat tiedossa.

Vastine

Vaatimukset

Itä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 6.595,25 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankinta on toteutettu hankintasäännösten edellyttämällä tavalla. Kyse ei ole ollut hankintojen keinotekoisesta yhdistämisestä, jolla olisi pyritty välttämään hankintalain säännösten soveltamista.

Hankinnan kohteena olevassa pitkä- ja lyhytaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa on ollut kyse luontevasta hankintakokonaisuudesta, jonka kilpailuttaminen samanaikaisesti on ollut perusteltua. Hankintojen yhdistämisellä on tavoiteltu kustannusten hallitsemista siten, että lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään tukemaan kotona asumista ja viivästyttämään pitkäaikaisen asumispalvelun käyttöönottoa. Lisäksi menettelyllä on pyritty varmistamaan yhtäläinen palvelujen sisältö ja laatu sekä välttämään asukkaiden siirto toimintakyvyn ja terveydentilan heikentyessä perus- ja erikoissairaanhoidon kalliille laitospaikoille.

Tarjouspyynnön mukaan osatarjouksia ei ole hyväksytty, joten kaikkien tarjoajien on tullut tarjouksissaan ottaa huomioon sekä lyhyt- että pitkäaikaisesta palveluasumisesta aiheutuvat kustannukset. Ehdot ovat olleet kaikille tarjoajille samat. Lyhyt- ja pitkäaikainen tehostettu palveluasuminen ovat sisällöltään samanlaisia, eikä niiden kustannusrakenteissa ole myöskään merkityksellisiä eroja. Ne eroavat toisistaan vain sijoitusajan pituuden osalta. Tarjouspyynnössä on pyritty varmistamaan palvelun olevan yhtä laadukasta niin lyhyt- kuin pitkäaikaisessa asumisessa.

Kansaneläkelaitoksen myöntämä asumistuki ja verotuksessa mahdollisesti saatava kotitalousvähennys ovat etuuksia, jotka myönnetään suoraan asukkaille, ei palveluntuottajalle tai tilaajalle. Tarjoajien ei voida katsoa tällä perusteella saaneen etua, joka vaikuttaisi tarjoajien syrjimättömään ja tasapuoliseen kohteluun.

Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta asettaa vuokran suuruutta vertailuperusteeksi tai ottaa ilmoitettua vuokraa huomioon arvioidessaan tarjousten kokonaistaloudellista edullisuutta. Vuokraa ei ole otettu vertailuperusteeksi, koska sille on asetettu kuukausikohtainen enimmäismäärä, jolla on varmistettu vuokran kohtuullisuus tilaajalle ja asukkaalle. Alan tarjouspyynnöissä on yleistä, että tarjousten vertailussa ei huomioida vuokran suuruutta, koska asukas maksaa vuokran palveluntuottajalle joko itse tai tilaajan kautta. Vuokran suuruus tulee tarjouspyynnön mukaan huomioiduksi puitejärjestelyn perusteella tehtäessä asukkaiden sijoittamispäätöksiä.

Tarjoukset on vertailtu tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailuperusteiden mukaisesti. Valittajan tarjouksesta on ilmennyt, että puolisoiden yhdessä asuminen on ollut mahdollista vain ehdollisesti. Hankintayksikkö on laatinut tarjouspyynnön omista tarpeistaan, eikä sillä ole ollut velvollisuutta huomioida alalla tai alueella vallitsevia yleisiä käytäntöjä. Valittajan tarjouksessa esitetystä toimintaohjelmasta ei ole käynyt riittävästi ilmi asukkaan yksilöllisten henkilökohtaisten tarpeiden huomioimista. Muutkaan tarjoajat eivät ole samasta syystä saaneet kyseisestä kohdasta pisteitä.

Kuultavien lausunnot

Kuultavat eivät ole niille varatusta tilaisuudesta huolimatta antaneet lausuntoja.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että kilpailutuksen kohteena olleet palvelut eivät ole olleet hankintayksikön esittämällä tavalla samansisältöisiä. Lyhytaikaisessa asumisessa sijoitusjaksot eivät noudata hankintayksikön esittämää viikoittaista sykliä. Hankintayksikön olisi tullut sallia osatarjousten tekeminen.

Valittaja on paljoksunut hankintayksikön esittämää oikeudenkäyntikuluvaatimusta sillä perusteella, että hankintayksikön edustajat eivät ole luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia tai asianajajia. Hankintayksikön vastineessa on myös suurelta osin toistettu hankintaoikaisupäätöksessä esitettyä, eivätkä hankintaoikaisu-vaatimuksen käsittelystä aiheutuneet kulut ole korvauskelpoisia oikeudenkäyntikuluja.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että sen vastine ja hankintaoikaisupäätös ovat suurelta osin samansisältöisiä, koska valittajan oikaisuvaatimus ja valitus ovat olleet lähes identtisiä. Hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimus ei ole sisältänyt oikaisuvaatimuksen käsittelystä aiheutuneita kuluja.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 86 §:n 3 momentin mukainen käsittelyluvan saaminen muutoksenhaun edellytyksenä koskee lain 32 §:n 2 ja 3 momentin mukaisia jo perustettuun puitejärjestelyyn perustuvia kilpailutuksia. Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa ei ole kysymys hankintalain 32 §:n 2 ja 3 momentin mukaisesta puitejärjestelyyn valittujen toimittajien välillä järjestettävästä niin sanotusta kevennetystä kilpailutuksesta, josta valittaminen edellyttäisi käsittelyluvan myöntämistä. Näin ollen asiassa ei tule harkittavaksi käsittelyluvan myöntäminen.

Oikeusohjeet

Hankintalain 1 §:n 2 momentin mukaan lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakointia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti ja suunnitelmallisesti sekä mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Hankintatoimintaan liittyvien hallinnollisten tehtävien vähentämiseksi hankintayksiköt voivat käyttää puitejärjestelyjä sekä tehdä yhteishankintoja tai hyödyntää muita yhteistyömahdollisuuksia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 69 §:n 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava hankinnan kohde noudattaen soveltuvin osin, mitä teknisistä eritelmistä 44 ja 45 §:ssä säädetään. Pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Pykälän 2 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta myös arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Vertailuperusteiden asettamisessa voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä 62 §:ssä säädetään.

Hankinnan kohde

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnössä on hankintasäännösten vastaisesti yhdistetty pitkä- ja lyhytaikainen tehostettu palveluasuminen. Lisäksi valittaja on esittänyt, että palveluasumismuotojen yhdistäminen on syrjinyt niitä toimijoita, jotka tarjoavat vain lyhytaikaista palveluasumista muun ohella siksi, että palveluja on tullut tarjota samoilla ehdoilla. Valittajan mukaan tarjouspyynnössä on asetettu hankinnan kohteelle vaatimuksia, jotka eivät liity lyhytaikaiseen asumiseen.

Tarjouspyynnön kohdassa "Hankinnan taustaa" on kuvattu hankinnan kohdetta seuraavasti:

"Hankinnan kohteena on sosiaalihuoltolain (710/1982) 17 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu ympärivuorokautinen vanhusten tehostettu palveluasuminen, joka on asumista asumisyksikössä itsenäisessä asunnossa. Asukkaan asumisen jatkuvuus pyritään varmistamaan eikä hänen pääsääntöisesti tarvitse muuttaa pois asumisyksiköstä.
Asumispalvelu sisältää asukkaan ympärivuorokautisen hoito- ja hoivapalvelun sekä huolenpidon asumispalveluyksikössä tämän tarjouspyynnön mukaisesti.
(…)
Tilaajan ostettavan tehostetun palveluasumisen tarve 1.1.2015 on arviolta yhteensä noin 300 asukaspaikkaa, joka jakaantuu seuraavasti: tehostettu ympärivuorokautinen palveluasuminen noin 265 paikkaa ja lyhytaikainen vuorohoito noin 10 paikkaa."

Edellä mainitun tarjouspyynnön kohdan "Palvelun yksilöinti" alakohdan mukaan:

"Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan ympärivuorokautista asumispalvelua ja asumista asunnossa, johon kuuluvat kiinteästi palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan suoriutumiseksi jokapäiväisissä toimissa. Tehostetussa palveluasumisessa asuminen edellyttää henkilökunnan välitöntä läsnäoloa vuorokauden ympäri. Tehostettua palveluasumista järjestetään apua, hoivaa ja ohjausta tarvitseville asukkaille.
Asuminen eroaa laitoshoidosta muun muassa siinä, että Kela on hyväksynyt asumisyksiköt avohoidon yksiköiksi ja asiakas maksaa erikseen vuokran ja saamansa palvelun. Asiakas voi saada asumiseensa Kelan myöntämää eläkkeensaajien asumistukea. Asukas solmii vuokrasopimuksen palveluntuottajan kanssa. Vuokrasopimus solmitaan toistaiseksi voimassaolevana (irtisanomisajat Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (485/1995) mukaisesti). Asukkaan osalta irtisanomisaika voi asukkaan tarpeista lähtien olla lyhyempi kuin laissa on määritelty. Vuokrasopimukseen sisällytetään maininta siitä, että vuokrasopimus on osa tehostetun palveluasumisen palvelukokonaisuutta. Tilaaja maksaa palveluntuottajalle asiakkaan vuokran ja tämän tarjouspyynnön mukaisen palveluasumisen kustannukset. Tilaaja perii kustannukset asiakkaalta palvelumaksuna.
Lyhytaikaisista sijoituksista ei solmita vuokrasopimusta asukkaan osalta, vaan tilaaja vastaa vuokrasta. Lyhytaikaisen sijoituksen vuokran osuus johdetaan kuukausivuokrasta. Lyhytaikaisen sijoituksen vuokra määräytyy saman periaatteen mukaisesti kuin pitkäaikaissijoituksissa (kts. tarjouspyynnön kohta Hankinnan kohteen kriteerit)."

Tarjouspyynnön kohdan "Hankintalaji ja -menettely" mukaan osatarjouksia tai vaihtoehtoisia tarjouksia ei ole hyväksytty.

Markkinaoikeus toteaa ensinnäkin, että hankintayksiköllä on julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaan oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeittensa mukaisesti ja harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon vaatimus tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Hankinnan kohteelle tarjouspyynnössä asetettavien vaatimusten tulee olla hankinnan kannalta perusteltuja eivätkä mainitut vaatimukset saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa myös sen suhteen, hyväksyykö se osatarjoukset.

Käsillä olevassa asiassa hankintamenettelyn kohteena on ollut sosiaalihuoltolain mukainen vanhusten tehostettu palveluasuminen. Tarjouspyynnössä ei ole määritelty, milloin tehostettua palveluasumista pidetään pitkäaikaisena tai lyhytaikaisena. Tarjouspyynnössä on eritelty hankittavaa palvelua siten, että on vaadittu tarjottavan sekä tehostettua ympärivuorokautista palveluasumista että lyhytaikaista vuorohoitoa. Koska lyhytaikaisen palveluasumisen kestoa ei ole määritelty, markkinaoikeus katsoo, että se on voinut tarjouspyynnön perusteella vaihdella esimerkiksi muutamasta päivästä useaan kuukauteen. Ympärivuorokautista tehostettua asumispalvelua on tullut sen kestosta riippumatta tarjota samalla vuorokausihinnalla ja tarjouspyynnössä määritellyillä ehdoilla.

Hankintayksikön mukaan sekä lyhyt- että pitkäaikaisen palveluasumisen kilpailuttaminen yhdessä varmistaa lyhyt- ja pitkäaikaisen palveluasumisen olevan laadultaan samantasoista. Hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämän mukaan lyhyt- ja pitkäkestoinen palveluasuminen eroavat toisistaan vain palvelun kestojen osalta. Lisäksi lyhyt- ja pitkäkestoinen palveluasuminen kuuluvat toiminnallisesti samaan palveluketjuun ja -kokonaisuuteen. Markkinaoikeus toteaa, että asiassa ei ole ilmennyt tarjotun palveluasumisen keston vaikuttavan merkittävästi palveluntuottajalle aiheutuviin kokonaiskustannuksiin. Tarjouspyynnössä on esitetty arvio tarvittavien hoitopaikkojen määristä, minkä perusteella tarjoajat ovat voineet huomioida lyhytaikaisista sijoituksista mahdollisesti aiheutuvat lisäkustannukset tarjouksiaan laatiessaan. Markkinaoikeus katsoo, ettei tarjousten pyytäminen kyseessä olevista asumispalveluista yhteisenä kokonaisuutena ole ollut valittajan esittämin tavoin tarjoajia syrjivää.

Ottaen huomioon, että tarjouspyynnön perusteella lyhytaikainen tehostettu palveluasuminen ei ole rajoittunut vain muutaman päivän mittaisiin majoituksiin, hankintayksikön asettamien vähimmäisvaatimusten ei voida katsoa olevan valittajaa syrjiviä tai suhteettomia niiden tavoitteeseen nähden.

Kun otetaan huomioon edellä esitetty ja lisäksi hankintalain 2 §:n 2 momentissa esitetyt periaatteet hankintatoimen järjestämisestä, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt harkintavaltansa puitteissa hankinnan kohdetta määritellessään.

Tarjousten vertailuperusteet

Valittaja on lisäksi esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti asettaessaan tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteita.

Tarjouspyynnön kohdassa "Hankinnan kohteen kriteerit" on todettu kokonaishinnan maksimipisteiksi 70 pistettä. Tarjousten hintapisteet on ilmoitettu laskettavaksi kaavalla pienin tarjottu arvo / tarjottu arvo * maksimipisteet. Palvelupaketin hinta on tullut ilmoittaa euroa/vuorokausi. Kyseisessä kohdassa on lisäksi todettu, että palvelupaketin hinta huomioidaan tarjousvertailussa. Tarjousten vähimmäisvaatimuksena on ilmoitettu, että lyhytaikaisen sijoituspaikan vuorokausihinnan tulee olla sama kuin vastaavan pitkäaikaispaikan vuorokausihinta.

Samassa tarjouspyynnön kohdassa on todettu laadun vertailuperusteista muun ohella seuraavaa:

"Seuraavat arviointikohdat vaikuttavat tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuun. Kyllä vastauksella saa vertailukohdassa ilmoitetut pisteet. Tarjoajan tulee huomioida, että vastaamalla ’kyllä’, tarjoaja sitoutuu tuottamaan kyseisen lisälaadun heti palveluntuotannon alkaessa. Poikkeamat tältä osin tulkitaan sopimusrikkomukseksi. Kts. tarkemmin tarjouspyynnön kohta ’sopimusmenettely’.
(…)
Asumisyksikkö mahdollistaa puolisoiden yhdessä asumisen, ei = 0 pistettä, kyllä = 5 pistettä.
Palveluntuottaja laatii jokaiselle asukkaalle yksilöllisen henkilökohtaisen tarpeen mukaisen virkistys-, liikunta-, ulkoilu- ja päivätoimintaohjelman, joka on asukkaan ja hänen läheistensä nähtävillä, ei = 0 pistettä, kyllä = 5 pistettä."

Tarjouspyynnön kohdassa "Päätöksenteon perusteet" on ilmoitettu tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteista seuraavaa:

"Hinta 70 % (vanhusten vaativan tehostetun palveluasuminen/palvelupaketti hinta €/vrk alv 0 %). Tarjousten hintavertailu tehdään seuraavasti: Halvin tarjottu hinta saa maksimipisteet (70 pistettä). Muiden tarjousten hintapisteet lasketaan kaavalla: pienin annettu arvo / tarjottu arvo * maksimipisteet.
Lisälaatu 30 %. Lisälaadun arviointikohdat ja pisteytys käyvät yksityiskohtaisesti ilmi tarjouspyynnön kohdasta ’hankinnan kohteen kriteerit’ - muut vertailuperusteet (lisälaatu)."

Tarjouspyynnön edellä mainitun kohdan alakohdassa "ryhmän yleiset kriteerit" on ilmoitettu vähimmäisvaatimukseksi asumispalvelun vuokrahinnan ilmoittaminen sekä lyhyt- että pitkäkestoisen sijoituksen osalta. Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu, että vuokraa käytettäisiin tarjousten vertailuperusteena.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa myös kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Vertailuperusteiden on kuitenkin liityttävä hankinnan kohteeseen, oltava objektiivisia ja syrjimättömiä eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteilla tulee pääsääntöisesti olla taloudellista merkitystä hankintayksikölle.

Hankintayksikön ei ole ollut välttämätöntä ottaa vertailuperusteita asettaessaan huomioon kaikkia kokonaistaloudelliseen edullisuuteen mahdollisesti vaikuttavia asioita. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksiköllä ole valittajan esittämällä tavalla ollut velvollisuutta asettaa vuokraa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteeksi.

Tarjouspyynnössä on edellytetty toimijoita tarjoamaan asumispalveluita niiden kestosta riippumatta samalla hinnalla, mikä on valittajan mukaan ollut syrjivää. Kuten markkinaoikeus on edellä todennut, hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti kilpailuttaessaan yhtenä kokonaisuutena sekä lyhyt- että pitkäkestoisen palveluasumisen. Tarjouspyynnön mukaan hankintayksikkö ei ole taannut hoitopaikkojen täyttämistä, eikä lyhyt- tai pitkäkestoisten hoitopaikkojen jakaantumista toimittajien kesken ole tarjouspyynnössä muutenkaan määritelty. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti asettaessaan hintaa koskevaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperustetta.

Tarjousvertailu

Valittaja on vielä esittänyt, että tarjousten vertailu on suoritettu virheellisesti.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa soveltaessaan käytettäviksi ilmoittamiaan kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteita. Tarjousten vertailu tulee kuitenkin suorittaa ennalta ilmoitettujen seikkojen perusteella ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti.

Hankintayksikkö on pisteyttänyt kaikki tarjoukset vertailuperusteen "palveluntuottaja laatii jokaiselle asukkaalle yksilöllisen henkilökohtaisen tarpeen mukaisen virkistys-, liikunta-, ulkoilu- ja päivätoimintasuunnitelman, joka on asukkaan ja hänen läheistensä nähtävillä" osalta nollaan pisteeseen, kun valittajan mukaan sen olisi tullut saada kyseisen vertailuperusteen osalta viisi pistettä.

Hankintayksikkö on perustellut pisteytystä sillä, ettei tarjouksissa esitetyistä malleista käy riittävästi ilmi asukkaan yksilölliset, henkilökohtaiset tarpeet, vaan esitetyt mallit pohjautuvat enemmälti asumisyhteisön virkistys-, liikunta-, ulkoilu- ja päivätoimintaohjelmiin. Valittajan tarjouksen liitteenä on toimitettu asiakirja "Asiakkaan henkilökohtaisen tarpeen mukaisesta virkistys-, liikunta-, ulkoilu- ja päivätoimintaohjelmasta", jossa on kuvattu lähinnä yleisesti yksikössä käytössä olevia virkistysmahdollisuuksia. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt harkintavaltansa puitteissa pisteyttäessään valittajan tarjousta kyseessä olevan vertailuperusteen osalta.

Hankintayksikkö on pisteyttänyt valittajan tarjouksen vertailuperusteen "asumisyksikkö mahdollistaa puolisoiden yhdessä asumisen" osalta nollaan pisteeseen ja perustellut pisteytystä sillä, että puolisoiden sijoittaminen samaan huoneeseen edellyttää molemmille puolisoista sijoittamispäätöksen. Pisteisiin oikeuttava vaatimus ei hankintayksikön mukaan ole täyttynyt, koska puolison asuminen on ehdollista.

Valittajan tarjouksen liitteessä "puolisoiden yhdessä asuminen" on ilmoitettu muun ohella, että tarjoajan hoivakoti mahdollistaa puolisoiden yhdessä asumisen, koska yksikössä on olemassa kahden hengen huoneita ja että hoivakodissa on ollut muutamia aviopareja yhtä aikaa lyhytaikaisjaksoilla. Valittaja on tarjouksensa liitteenä toimittamassaan sosiaalipalvelujen omavalvontasuunnitelmassa ilmoittanut kuitenkin, että asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin suorittaa ostopalvelusopimuksen mukaan tilaaja, jonka sosiaaliohjaaja täyttää kaikki hoivakodin paikat.

Tarjouspyynnössä esitetyn mukaan puolisoiden yhdessä asumisen on täytynyt olla mahdollista. Valittajan tarjouksessa ilmoitetun perusteella markkinaoikeus katsoo valittajan osoittaneen, että sen tarjoama asumisyksikkö on mahdollistanut puolisoiden yhdessä asumisen. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole noudattanut tarjousten vertailussa tarjouspyynnössä ilmoittamiaan vertailuperusteita pisteyttäessään valittajan tarjouksen tämän vertailuperusteen osalta nollaan pisteeseen.

Johtopäätös

Edellä mainitulla perusteella hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti siltä osin kuin valittajan tarjous on saanut lisälaatua koskevan vertailuperusteen puolisojen yhdessä asumista koskevasta alakohdasta tarjouspyynnössä ilmoitetusta poikkeavasti 0 pistettä.

Hankintapäätöksen liitteenä olleesta tarjousten vertailutaulukosta käy ilmi, että valittajan tarjous on saanut yhteensä 65,36 pistettä ja se on sijoittunut tarjousvertailussa viimeiseksi. Piste-ero seuraavaan tarjoukseen on ollut 9,83 pistettä. Tarjousten välinen piste-ero huomioon ottaen hankintayksikön edellä mainitulla virheellä ei ole ollut merkitystä tarjousvertailun lopputuloksen kannalta riippumatta siitä, olisiko valittajan tullut virheettömässä menettelyssä saada kyseisestä kohdasta 5 pistettä nyt annetun 0 pisteen sijaan.

Hankintamenettelyssä ei näin ollen ole tapahtunut hankintapäätöksen lopputulokseen vaikuttavaa virhettä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Markkinaoikeus on ottanut hankintamenettelyssä tapahtuneen virheen huomioon arvioidessaan hankintayksikölle korvattavien oikeudenkäyntikulujen kohtuullista määrää.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Savonlinnan Seudun Muistiyhdistys ry:n korvaamaan Itä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Marco Grönroos ja Riikka Innanen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.