MAO:289-290/15

ASIAN TAUSTA

Lahden kaupunkiseudun hankintatoimi on ilmoittanut 18.1.2014 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Apilakadun asumispalveluiden hankinnasta sopimuskaudelle 1.9.2014−31.12.2017 ja mahdolliselle kahden vuoden optiokaudelle.

Lahden kaupungin hyvinvointijohtaja on 26.3.2014 tekemällään hankintapäätöksellä § 12 valinnut Attendo Oy:n tarjouksen.

Lahden kaupungin hyvinvointijohtaja on 30.5.2014 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 24 hylännyt SiniVida Oy:n hankintaoikaisupyynnön.

Lahden kaupungin hyvinvointijohtaja on itseoikaisuna tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä 28.7.2014 § 35 sulkenut SiniVida Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta ja suorittanut tarjousten vertailun ottamatta huomioon SiniVida Oy:n tarjousta. Myös mainitulla hankintaoikaisupäätöksellä 28.7.2014 § 35 Lahden kaupungin hyvinvointijohtaja on valinnut Attendo Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut hankintayksikön ilmoituksen mukaan 3.500.000–3.900.000 euroa.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintasopimusta ei ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Markkinaoikeuden asia dnro 2014/431

Valitus

Vaatimukset

SiniVida Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Lahden kaupungin hyvinvointijohtajan hankintapäätöksen 26.3.2014 § 12 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen hankintamenettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 255.360 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan käsillä olevassa asiassa ja markkinaoikeuden asiassa dnro 2014/658 valittajan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut yhteensä 11.365,90 eurolla ja asianosaiskulut yhteensä 2.496,60 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö ei ole lainkaan perustellut hankintapäätöstä.

Hankintayksikkö ei ole pyytänyt valittajalta selvitystä tämän tarjoushinnasta. Valittajan tarjous ei ole ollut muihin tarjouksiin verrattuna hinnaltaan erityisen alhainen.

Hankintayksiköllä ei ole ollut kokemusta hankinnan kohteena olevan palvelun kilpailuttamisesta, eikä hankintayksikkö ole sen johdosta kyennyt luotettavasti arvioimaan hintaa, jolla palvelu on toteutettavissa. Valittajalla on kokemusta hankinnan kohdetta vastaavan palvelun tuottamisesta, minkä perusteella se on pystynyt yksityiskohtaisesti laskemaan voitolliseen toimintaan riittävän tarjoushinnan.

Valittajan ja sen omistavan yhtiön innovatiivisen toimintatavan vuoksi valittaja pystyy tarjoamaan palveluita useita kilpailijoitaan edullisemmin, mutta silti kannattavasti, eikä hankintayksiköllä ole silläkään perusteella ollut aihetta epäillä, että valittaja ei pystyisi toteuttamaan tarjouspyynnön mukaista palvelua tarjoamallaan hinnalla.

Vastine

Vaatimukset

Lahden kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että valittaja velvoitetaan korvaamaan käsillä olevassa asiassa ja markkinaoikeuden asiassa dnro 2014/658 hankintayksikön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut yhteensä 4.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintapäätös on sisältänyt perustelut. Lisäksi tarjoajille on lähetetty tarjousvertailu, josta on käynyt ilmi tarjousten vertailuun mukaan otettujen tarjousten vertailuperusteena käytetyt hinnat.

Valittajan tarjous on poikennut huomattavasti muiden tarjousten hinnoittelusta. Hankintayksikön laskelmien perusteella palvelua ei voida suorittaa valittajan tarjoamalla hinnalla.

Kysymyksessä olevaa hankintaa ei ole tässä muodossa aikaisemmin kilpailutettu, mutta hankinta on jo aikaisemmin teetetty ulkoisella toimijalla, joten hankintayksiköllä on tiedot palvelun hintatasosta. Hankintayksikkö on kilpailuttanut useita muita vastaavanlaisia työvoimavaltaisia palveluhankintoja sekä palveluntarjoajien omiin tiloihin että kaupungin omistamiin tiloihin. Myös hankintayksikön käsillä olevassa hankintamenettelyssä saamien tarjousten valossa voidaan todeta, että valittajan tarjoama hinta on ollut poikkeuksellisen alhainen.

Kuultavan lausunto

Attendo Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Vakiintuneen ja runsaan oikeuskäytännön valossa on katsottu, että mikäli saadut selvitykset eivät ole uskottavia, hankintayksiköllä on laaja harkintavalta hylätä alihintaiselta vaikuttava tarjous. Hankintayksikkö on myös ilmaisemalla valittajan tarjouksen olevan alihintainen esittänyt perustelut päätökselleen.

Valittajan vastaselitys

SiniVida Oy on vastaselityksessään muun ohella esittänyt, että valittaja on sitoutunut toteuttamaan hankinnan kohteena olevan palvelun hankintasopimuksen, lainsäädännön ja aluehallintoviraston toimilupaa varten määräämien ehtojen mukaisesti. Valittajalla on ollut oikeus hinnoitella tarjouksensa, määritellä vapaasti katetavoitteensa tai sisällyttää kate osahintoihin tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla.

Hankintapäätökseen sisältynyt maininta "joka todettiin alihinnoitelluksi" ei ole ollut mikään perustelu. Kyseisellä maininnalla hankintayksikkö on vain ilmaissut näkemyksensä valittajan tarjouksen alihinnoittelusta, perustelematta mitenkään sitä, miten ja miksi hankintayksikkö on päätynyt kyseiseen näkemykseen.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lisävastineen.

SiniVida Oy on antanut lisävastaselityksen.

Markkinaoikeuden asia dnro 2014/658

Valitus

Vaatimukset

SiniVida Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Lahden kaupungin hyvinvointijohtajan hankintaoikaisupäätöksen 28.7.2014 § 35. Toissijaisesti valittaja on toistanut vaatimuksensa siitä, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 255.360 euroa hyvitysmaksuna. Lisäksi valittaja on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan käsillä olevassa asiassa ja markkinaoikeuden asiassa dnro 2014/431 valittajan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut ja asianosaiskulut, molemmat viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittaja on tehnyt hankintayksikön 26.3.2014 tekemästä hankintapäätöksestä hankintaoikaisuvaatimuksen. Hankintayksikkö on tehnyt 30.5.2014 valittajan oikaisuvaatimuksen johdosta hankintaoikaisupäätöksen, jolla se ei ole muuttanut 26.3.2014 tehtyä hankintapäätöstä.

Hankintayksikkö on kuitenkin tehnyt 28.7.2014 uuden, itseoikaisuksi nimetyn hankintaoikaisupäätöksen, jolla se on muuttanut 26.3.2014 tehtyä hankintapäätöstä siten, että valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena ja tarjousvertailu suoritettu ottamatta huomioon valittajan tarjousta.

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 81 §:n mukaan hankintayksikkö voi itse ottaa hankintapäätöksen tai ratkaisun korjattavakseen 60 päivän kuluessa siitä, kun hankintaoikaisun kohteena oleva päätös tai ratkaisu on tehty. Hankintaoikaisun kohteena oleva päätös on tehty 26.3.2014, joten hankintaoikaisupäätöstä ei ole tehty 60 päivän määräajassa.

Vastine

Vaatimukset

Lahden kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että valittaja velvoitetaan korvaamaan käsillä olevassa asiassa ja markkinaoikeuden asiassa dnro 2014/431 hankintayksikön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on poistanut 30.5.3014 tekemänsä päätöksen ja ratkaissut valittajan hankintaoikaisupyynnön uudelleen 28.7.2014 lain soveltamisessa tapahtuneen virheen perusteella.

Hankintaoikaisupäätöksen tulee olla korjattavissa hallintomenettelyssä siten, että kysymys on nimenomaan hankintaoikaisupyynnön uudelleen käsittelystä siihen annetusta päätöksestä laskettavan määräajan puitteissa. Muussa tapauksessa hankintapäätös voisi jäädä voimaan ilman oikaisumahdollisuutta, vaikka käsittelyssä olisi tapahtunut virhe lain soveltamisessa.

Valittaja on hankintaoikaisupyynnössään vedonnut muun muassa siihen, että hankintapäätöstä ei ole perusteltu ja että valittajan tarjous on otettu mukaan tarjousvertailuun, vaikka tarjouspyynnön vastaiseksi katsottava tarjous tulisi sulkea tarjouskilpailusta. Koska virheet eivät ole vaikuttaneet hankintapäätöksen lopputulokseen, hankintaoikaisupyyntöä ei ole hyväksytty ja hankintapäätös on jäänyt virheellisesti oikaisematta myös siinä olevien menettelyvirheiden osalta. Nyt valituksenalaisessa päätöksessä on ollut kysymys hankintaoikaisupyynnön uudelleen käsittelystä hankintamenettelyssä tapahtuneiden virheiden oikaisemiseksi.

Valittajan tarjous on tosiasiassa tullut hylätyksi alihintaisuuden perusteella jo hankintayksikön päätöksellä 26.3.2014, mutta päätöksen perustelut ovat muotoutuneet virheellisiksi. Valituksenalaisella päätöksellä päätöksen perustelut on oikaistu vastaamaan päätöksen sisältöä.

Valittajan vastaselitys

SiniVida Oy on vastaselityksessään esittänyt muun ohella, että hankintaoikaisupäätöksestä alkaa kulua uusi määräaika ainoastaan silloin kun hankintaoikaisussa on tehty uusi päätös, jolla on asianosaisten oikeuksiin kohdistuvia vaikutuksia. Pelkästään hankintaoikaisupyynnön hylkäävä päätös ei muuta alkuperäistä hankintapäätöstä, jolloin määräajat lasketaan alkuperäisestä hankintapäätöksestä. Hankintayksikön 28.7.2014 tekemä hankintaoikaisupäätös on määräajan jälkeen tehtynä lainvastainen. Hankintayksikkö ei myöskään ole ilmoittanut valittajalle oikaisumenettelystä.

Hankintayksikön 28.7.2014 tekemällä hankintaoikaisupäätöksellä valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Valittajan tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena on ollut uusi päätös, joka on vaikuttanut valittajan oikeusasemaan kielteisesti. Tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus on nimenomaan mainittu alkuperäisessä hankintapäätöksessä.

Kuultavan lausunto

Attendo Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Asian arviointi

Hankintayksikkö on hankintapäätöksellään 26.3.2014 § 12 valinnut Attendo Oy:n tarjouksen. Hankintayksikkö on hankintapäätöksen perustelujen mukaan sinänsä ottanut SiniVida Oy:n tarjouksen mukaan tarjousten vertailuun ja todennut tarjousten vertailun perusteella SiniVida Oy:n tarjouksen olevan hinnaltaan halvin. Hankintapäätöksen perustelujen mukaan SiniVida Oy:n tarjouksen on kuitenkin todettu olevan alihintainen, minkä vuoksi hankinnan toimittajaksi on valittu toiseksi halvimman tarjouksen antanut Attendo Oy.

Hankintayksikön on siten hankintapäätöksellään 26.3.2014 § 12 katsottava tosiasiallisesti hylänneen SiniVida Oy:n tarjouksen hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

SiniVida Oy teki hankintapäätöksestä 26.3.2014 § 12 hankintaoikaisupyynnön hankintayksikölle. Hankintayksikkö 30.5.2014 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 24 hylkäsi SiniVida Oy:n hankintaoikaisupyynnön.

Tämän jälkeen hankintayksikkö on omasta aloitteesta ottanut hankinta-asian uudelleen käsiteltäväkseen sekä hankintaoikaisupäätöksellään 28.7.2014 § 35 poistanut 30.5.2014 tekemänsä hankintaoikaisupäätöksen § 24 ja muuttanut 26.3.2014 tekemäänsä hankintapäätöstä § 12 siten, että SiniVida Oy:n tarjous on suljettu tarjoustenkilpailusta ja tarjousten vertailu suoritettu ottamatta huomioon SiniVida Oy:n tarjousta. Myös hankintaoikaisupäätöksellä 28.7.2014 § 35 hankinnan toimittajaksi on valittu Attendo Oy.

Hankintayksikön on siten hankintaoikaisupäätöksellään 28.7.2014 § 35 katsottava tosiasiallisesti oikaisseen hankintapäätöksen 26.3.2014 § 12 perusteluja, tarjouskilpailun lopputuloksen Attendo Oy:n tarjouksen valitsemisesta pysyessä muuttumattomana.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että hankintaoikaisupäätöksessä 28.7.2014 § 35 on ollut kysymys hankintayksikön suorittamasta itseoikaisusta aikaisemmin hankintamenettelyn yhteydessä lain soveltamisessa tapahtuneen virheen johdosta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön mahdollisuus itse poistaa päätöksensä tai peruuttaa muun vastaava toimenpide sekä ratkaista päättämänsä asia uudelleen, määräytyy hankinta-asioissa lähtökohtaisesti hankintalain hankintaoikaisua koskevien säännösten perusteella.

Hankintalain 80 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi itse poistaa virheellisen päätöksensä tai peruuttaa muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun, jolla on oikeudellisia vaikutuksia ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan, ja ratkaista asian uudelleen (hankintaoikaisu), jos päätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksen tai ratkaisun korjaaminen ei edellytä asianosaisen suostumusta. Päätöstä tai ratkaisua ei kuitenkaan voida korjata hankintaoikaisuna, jos hankintasopimus on tehty.

Hankintalain 81 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi ottaa hankintaoikaisun käsiteltäväkseen omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Hankintayksikön on ilmoitettava hankintaoikaisun vireilletulosta välittömästi niille, joita asia koskee. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi itse ottaa hankintapäätöksen tai ratkaisun korjattavakseen 60 päivän kuluessa siitä, kun hankintaoikaisun kohteena oleva päätös tai ratkaisu on tehty.

Kuten edellä on todettu, hankintayksikkö on omasta aloitteesta ottanut kysymyksessä olevan hankinta-asian uudelleen käsiteltäväkseen hankintaoikaisuna sekä hankintaoikaisupäätöksellään 28.7.2014 § 35 poistanut 30.5.2014 tekemänsä hankintaoikaisupäätöksen § 24 ja muuttanut 26.3.2014 tekemäänsä hankintapäätöstä § 12. Ottaen huomioon, että hankintayksikkö ei 30.5.2014 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 24 ole lainkaan muuttanut 26.3.2014 tekemäänsä hankintapäätöstä § 12, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön omasta aloitteesta tapahtunut hankinta-asian uudelleen käsitteleminen hankintaoikaisuna on koskenut hankintayksikön 26.3.2014 tekemää hankintapäätöstä § 12.

Edellä mainittu hankintayksikön omasta aloitteestaan tapahtunut kysymyksessä olevan hankinta-asian uudelleen käsiteltäväksi ottaminen hankintaoikaisuna on näin ollen tapahtunut myöhemmin kuin 60 päivän kuluessa siitä, kun hankintaoikaisun kohteena oleva päätös on tehty. Hankintayksikön ei myöskään ole selvitetty ilmoittaneen hankintaoikaisun vireille tulosta välittömästi niille, joita asia on koskenut.

Edellä esitetty huomioon markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole voinut hankintalain nojalla 28.7.2014 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä muuttaa 26.3.2014 tekemäänsä hankintapäätöstä.

Asiassa on syytä vielä tarkastella sitä, mikä merkitys käsillä olevassa tilanteessa olisi annettava hallintolain säännöksille. Hallintolaki on hallinnon toimintaa sääntelevä yleislaki. Hallintolaissa säädetään hyvän hallinnon perusteista sekä hallintoasiassa noudatettavasta menettelystä kuten asiavirheen korjaamisesta. Hallintolakia sovelletaan muun muassa kuntien viranomaisissa.

Hallintolain 50 §:n 1 momentin mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos:

1) päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen;

2) päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen;

3) päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe; tai

4) asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen.

Hallintolain 50 §:n 2 momentin mukaan päätös voidaan korjata 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Päätös voidaan korjata 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa ainoastaan asianosaisen eduksi.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämän perusteella asiassa tarkasteltavaksi tulee se, onko hankintayksikön 26.3.2014 tekemä hankintapäätös § 12 perustunut ilmeisen väärään lain soveltamiseen. Tätä perustetta voidaan edellä todetuin tavoin soveltaa asianosaisen vahingoksi vain, jos asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen, tai ilmankin sanottua suostumusta, jos virhe on ilmeinen ja sen on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Hankintayksikkö ei ole esittänyt selvitystä, että päätöksen korjaaminen olisi tapahtunut valittajan suostumuksella. Hankintayksikkö ei myöskään ole edes esittänyt, että ilmeisesti väärä lain soveltaminen olisi johtunut valittajan virheellisestä menettelystä.

Lausuttuun nähden myöskään hallintolain säännöksistä ei löydy tukea sille, että hankintayksikön menettelylle olisi ollut lailliset perusteet.

Johtopäätös ja seuraamukset

Edellä esitetyn perusteella hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausun muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Edellä todetuin tavoin hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksellä 28.7.2014 § 35 muuttanut hankintapäätöstä 26.3.2014 § 12, joten hankinnan toteuttaminen viimeksi mainitun hankintapäätöksen nojalla ei enää tule kysymykseen. Edelleen edellä todetuin tavoin hankintaoikaisupäätöksen 28.7.2014 § 35 on katsottava tehdyn virheellisessä järjestyksessä. Hankintasopimusta ei asiassa esitetyn mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen hankintaoikaisupäätös 28.7.2014 § 35 ja hankintapäätös 26.3.2014 § 12 voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja niiden täytäntöönpano kieltää.

Mikäli hankintayksikkö aikoo edelleen toteuttaa puheena olevan hankinnan julkisena hankintana, sen on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asioiden lopputulos ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Asianosaiskulut on oikeudenkäyntikulujen lisäksi tarkoitettu korvattavaksi vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Kun asiassa ei ole voitu todeta, että valittajalle olisi aiheutunut oikeudenkäynnistä tavanomaisesta poikkeavia erityisiä kuluja, on vaatimus asianosaiskulujen korvaamisesta hylättävä.

Asioiden lopputulos huomioon ottaen hankintayksikkö ja kuultava saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Lahden kaupungin hyvinvointijohtajan hankintaoikaisupäätöksen 28.7.2014 § 35 ja hankintapäätöksen 26.3.2014 § 12. Markkinaoikeus kieltää Lahden kaupunkia tekemästä hankintasopimusta sanottujen päätösten perusteella taikka panemasta niitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Lahden kaupungin korvaamaan SiniVida Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 2014/431 ja 2014/658 yhteensä 8.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Muilta osin markkinaoikeuden asioissa 2014/431 ja 2014/658 esitetyt vaatimukset oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen korvaamisesta hylätään.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Reima Jussila ja Olli Wikberg.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.