MAO:239/15
ASIAN TAUSTA
HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (jäljempänä myös HSY tai hankintayksikkö) on ilmoittanut 8.7.2014 julkaistulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella ja 6.8.2014 julkaistulla lisätietoilmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta työterveyshuoltopalvelujen hankinnasta ajalle 1.1.2015–31.12.2016 sekä mahdolliselle kahdelle yhden vuoden optiokaudelle.
HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hallitus on 17.10.2014 tekemällään hankintapäätöksellä § 119 valinnut Lääkärikeskus Aava Oy:n tarjouksen.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 1.500.000 euroa.
Hankintayksikkö on antanut markkinaoikeudelle kirjallisen sitoumuksen olla panematta hankintapäätöstä täytäntöön niin kauan kuin asia on markkinaoikeudessa vireillä.
ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA
Valitus
Vaatimukset
Mehiläinen Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä ensisijaisesti tekemällä uuden tarjousvertailun tai toissijaisesti järjestämällä kokonaan uuden tarjouskilpailun. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 500 eurolla viivästyskorkoineen.
Valittaja on vielä vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön toimittamaan valittajalle voittaneen tarjoajan tarjouksen kokonaisuudessaan.
Perusteet
Hankintapäätös on perusteltu virheellisesti laatuvertailun osalta. Perusteluista ei ole ilmennyt, miten vertailuperusteita on sovellettu kuhunkin tarjoukseen. Voittaneelle tarjoajalle on annettu huomattavasti enemmän laatupisteitä kuin valittajalle, mutta pisteytykselle ei ole esitetty objektiivisia ja tarjouspyynnön mukaisia perusteluita. Valittaja ei ole pyynnöstäkään saanut tarkempia tietoja voittaneesta tarjouksesta tai tarjousten välillä tehdystä laatuvertailusta.
Tarjousten laatuvertailussa on syrjitty valittajaa ja suosittu voittanutta tarjoajaa. Valittajan olisi pitänyt saada enemmän pisteitä usean laatuvertailuperusteen osalta. Valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun, jos yksikin laatuvertailukohta, josta valittajalle on annettu vähemmän pisteitä kuin voittaneelle tarjoajalle, olisi arvioitu edes tasapistein.
Valittajan tarjous on ollut selvästi voittaneen tarjoajan tarjousta edullisempi. Virheettömässä menettelyssä valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun, kuten valitukseen oheistetusta valittajan laatimasta vertailusta ilmenee.
Vastine ja sen täydennys
Vaatimukset
HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valittajan vaatimukset ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.800 eurolla viivästyskorkoineen.
Perusteet
Tarjousten vertailu on suoritettu virheettömästi.
Tarjouskilpailusta on suljettu kaksi tarjousta tarjouspyynnön vastaisina. Tästä sekä tarjouspyynnössä määritellystä pisteiden anto- ja laskentatavasta johtuen laatupiste-erot kahden vertaillun tarjouksen välillä ovat jääneet pieniksi. Mikäli myös muut tarjoukset olisivat olleet vertailussa mukana, laatupiste-erot vertailtavien tarjousten välillä olisivat todennäköisesti muodostuneet suuremmiksi.
Hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut pisteyttää valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset hankintapäätöksessä esitetyllä tavalla. Hankintamenettely ei ole ollut valittajaa syrjivää.
Tarjousvertailussa tarjousten prosessikuvaukset on asetettu paremmuusjärjestykseen tarjouspyynnössä ilmoitettujen laatutekijöiden osalta. Molemmissa vertailtavissa tarjouksissa useat prosessikuvaukset ovat olleet hyvällä ja laadukkaalla tasolla. Siten vertailussa toisen tarjouksen prosessikuvauksen asettuminen paremmaksi kuin toisen ei ole tarkoittanut sitä, että arvioitavat laatutekijät eivät olisi lainkaan ilmenneet toisen vertailtavan tarjouksen prosessikuvauksesta. Tarjoajien prosessikuvausten arvioinnissa on syntynyt toimittajien välille kuitenkin myös eroja. Tällöin toisen tarjoajan prosessikuvaus on noussut tarjousvertailussa ilmoitettujen laatutekijöiden osalta toista paremmaksi ja saanut myös paremmat pisteet kyseisestä prosessikuvauksesta.
Hankintapäätös on perusteltu hankintasäännösten vaatimalla tavalla. Päätöksessä on esitetty, mihin tarjouksissa oleviin eroihin laatupisteytys on perustunut, ja perusteltu pisteytystä erityisesti siltä osin kuin tarjoukset ovat tarjouspyynnössä esitettyjen prosessikuvausten laatutekijöiden osalta eronneet toisistaan.
Hankintapäätöksen liitteenä olleessa tarjousten vertailulomakkeessa on myös todettu, että perusteluissa on kuvattu prosessikuvauskohtaisesti ne keskeiset asiat, joissa tarjoajan prosessikuvaus on noussut toisen tarjoajan kuvausta laadukkaammaksi sekä kerrottu ne laatutekijät, joiden osalta tarjoajat ovat olleet toista parempia.
Voittaneen tarjoajan prosessikuvauksista on käynyt ilmi hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteet ja toimintatapa, selkeä työterveyshuollon palveluntuottajan rooli sekä vahvuutena myös selkeä ymmärrys siitä, mikä on työterveyshuollon perustehtävä ja miten se liittyy työnantajalle kuuluviin lakisääteisiin tehtäviin. Laatuarviointien perusteella voittaneen tarjoajan tarjous onkin ollut selkeästi valittajan tarjousta parempi ja vastannut sisällöltään sellaista tapaa toimia, jota tarjouspyynnön mukaisilla prosessikuvauksilla ja laatutekijöillä on tavoiteltu.
Molemmat tarjoajat ovat ilmoittaneet tarjousaineistonsa kuuluvan suurimmalta osaltaan liikesalaisuuden piiriin. Voittanut tarjoaja on myös erikseen esittänyt hankintayksikölle, että sen tarjousasiakirjoista saa toimittaa valittajalle tietoja vain siltä osin kuin ne on ilmoitettu julkisiksi.
Kuultavan lausunto
Vaatimukset
Lääkärikeskus Aava Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 7.495,07 eurolla viivästyskorkoineen.
Kuultava on lisäksi vaatinut saada tiedon valituksesta kokonaisuudessaan sekä valittajan tarjouksen.
Perusteet
Hankintapäätöksestä on käynyt ilmi, mihin tarjouksissa oleviin eroihin pisteytys on perustunut. Hankintapäätöksessä on hankintasäännösten mukaisesti perusteltu tarjousten pisteytystä erityisesti siltä osin kuin tarjoukset ovat eronneet toisistaan. Tarjousten vertailulomakkeessa on todettu, että perusteluissa on kuvattu ne keskeiset asiat, joissa tarjoajan prosessikuvaus on ollut toisen tarjoajan kuvausta laadukkaampi sekä kerrottu ne laatutekijät, joiden osalta tarjoaja on ollut toista parempi. Tarjousvertailussa hankintayksikkö on käynyt yksityiskohtaisesti läpi molempien tarjousten eroja ja todennut voittaneen tarjoajan tarjouksen monelta osin paremmaksi tarjouspyynnön mukaisilla vertailuperusteilla arvioituna.
Tarjousvertailussa käytetyt vertailuperusteet on esitetty tarjouspyynnössä. Hankinnan kohde ja sille asetetut vaatimukset sekä hankintayksikön organisaatio, toimintaympäristö ja yleinen strategia on kuvattu yksityiskohtaisesti tarjouspyynnössä ja sen liitteissä, mikä on myös antanut sisältöä ilmoitetuille vertailuperusteille. Ilmoitettuja vertailuperusteita ei ole jätetty soveltamatta tai muutettu ilmoitetusta.
Kuultavan tarjouksen, josta se on poistanut liikesalaisuudet, voi antaa valittajalle tiedoksi.
Vastaselitys
Valittaja on antanut vastaselityksen, jossa se on todennut muun ohessa, että yleisesti liikesalaisuuksiin vetoamalla ei voi kieltäytyä esittämästä vertailua sellaisella tarkkuudella, mitä vaaditaan, jotta voidaan luotettavasti ja objektiivisesti varmistaa hankintamenettelyn oikeellisuus. Tämä ei tarkoita kaikkien liitteiden antamista, mutta ei toisaalta estä eikä ole laillinen peruste olla tekemättä riittävästi yksilöityä vertailua, käyttämällä otteita ja riittävälle tasolle vietävää tarjouspyyntöön ja tarjouksiin oikeasti perustuvaa vertailua.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Tiedon antaminen asiakirjasta
Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön toimittamaan sille kuultavan tarjouksen kokonaisuudessaan. Kuultava puolestaan on vaatinut saada tiedon valituksesta kokonaisuudessaan sekä valittajan tarjouksen. Valittaja tai kuultava eivät ole esittäneet, ettei niiden vaatimissa asiakirjoissa olisi kysymys toisen tarjoajan liikesalaisuuksista.
Markkinaoikeus toteaa, että kyseessä olevat asiakirjat on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Asiassa on siten sekä valittajan että kuultavan esittämän vaatimuksen osalta kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä oikeudenkäynnin osapuolena olevana asianosaisena.
Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 1 §:n mukaan oikeudenkäynti ja oikeudenkäyntiasiakirjat ovat julkisia, jollei kyseisessä laissa toisin säädetä. Lain 7 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjalla tarkoitetaan valituskirjelmää tai muuta vireillepanoasiakirjaa, valituksen kohteena olevaa päätöstä sekä muuta hallintotuomioistuimelle hallintolainkäyttöasiassa toimitettua asiakirjaa.
Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa toisin säädetä.
Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta.
Julkisuuslain 11 §:n 3 momentin mukaan, jos asiakirja kuuluu oikeudenkäyntiaineistoon, asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin on voimassa, mitä siitä säädetään oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa.
Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn, jollei 2 tai 3 momentista muuta johdu. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin jättää antamatta julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.
Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin. Tieto tarjousten vertailussa käytettävästä hinnasta ja muusta tekijästä on kuitenkin aina annettava.
Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan muuttamiseen johtanutta hallituksen esitystä (HE 182/2010 vp) koskevassa talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 48/2010 vp s. 5–7) on todettu muun ohella, että asianosaisille tulee turvata tiedonsaanti kaikista niistä seikoista, joita hankintayksikkö on päätöstä tehdessään käyttänyt vertailuperusteena, riippumatta siitä, ovatko tiedot luokiteltavissa liike- tai ammattisalaisuuden piiriin kuuluviksi. Talousvaliokunta esitti säännöstä kuitenkin täsmennettäväksi siten, että säännöksestä selkeästi ilmenee kaikkien vertailussa käytettyjen seikkojen kuuluvan asianosaisjulkisuuden piiriin. Asianosaisella on näin ollen oikeus saada tiedot esimerkiksi tarjoajan yksikköhinnoista siinä laajuudessa kuin ne ovat vaikuttaneet tarjousten vertailuun. Talousvaliokunnan mukaan lakiehdotuksessa esitetyn hintatiedon lisäksi asianosaisella tulee olla oikeus saada tieto myös muista mahdollisista tarjouskilpailussa vertailuperusteena käytetyistä seikoista, vaikka nämä muutoin kuuluisivat julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan nojalla salassa pidettävien tietojen piiriin.
Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain ja sen esitöiden (HE 12/2006 vp s. 27) mukaisesti asianosaisen tiedonsaantioikeudet oikeudenkäynnissä määräytyvät oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n mukaisesti, joten asiaan ei sovelleta sellaisenaan julkisuuslain 11 §:ssä säädettyjä asianosaisen tiedonsaantioikeuksia ja siinä tarkemmin erikseen määriteltyjä tiedonsaantioikeuden rajoituksia.
Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n esitöiden (HE 12/2006 vp s. 30) mukaan muun ohella julkisia hankintoja koskevissa asioissa oikeudenkäynti ei saa muodostua keinoksi saada tietoonsa toisen elinkeinonharjoittajan liikesalaisuuksia.
Harkittaessa nyt kysymyksessä olevien asiakirjojen antamista toiselle tarjoajalle, on edellä todetun perusteella otettava huomioon asiakirjojen antamisesta toiselle tarjoajalle aiheutuva haitta tai vahinko sekä toisaalta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen edellytykset.
Markkinaoikeus toteaa, että valittaja on ilmoittanut valituksensa palveluprosessikuvauksia koskevan liitteen 4 sekä tarjouksensa kokonaisuudessaan kuuluvan liikesalaisuuden piiriin. Kuultava on esittänyt, että sen tarjousasiakirjoista saa toimittaa valittajalle tietoja vain siltä osin kuin ne on ilmoitettu julkisiksi. Kuultava on toimittanut tarjouksestaan markkinaoikeudelle asianosaisjulkisen version, joka on annettu valittajalle tiedoksi.
Nyt kysymyksessä olevat asiakirjat sisältävät valittajan ja kuultavan elinkeinotoimintaan liittyviä palveluprosesseja koskevia tietoja. Markkinaoikeus katsoo, että asiakirjoissa on mainittujen yhtiöiden kannalta kysymys julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan nojalla salassa pidettävistä asiakirjoista.
Hankintayksikkö on jäljempänä todetulla tavalla hankintapäätöksen liitteenä olleessa laatuvertailuasiakirjassa esittänyt molempien tarjoajien tarjousten sisältämiä tarjousten vertailussa käytettyjä tietoja siltä osin kuin niiden on katsottu osoittavan laatueroja. Kun otetaan huomioon laatuvertailuasiakirjassa esitetyt tiedot sekä se, mitä jäljempänä on muutoinkin lausuttu hankintamenettelyn oikeellisuudesta, nyt kysymyksessä olevien tarjoajien puolin ja toisin liikesalaisuuksikseen esittämien palveluprosessikuvauksia koskevien asiakirjojen ei voida katsoa vaikuttaneen asian käsittelyyn markkinaoikeudessa sillä tavalla, että tiedon antamatta jättäminen kyseisistä asiakirjoista vaarantaisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen tässä asiassa. Näin ollen valittajan ja kuultavan vaatimukset tiedon antamisesta asiakirjasta on hylättävä.
Pääasiaratkaisun perustelut
Sovellettavat säännökset
Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 9 §:n 1 momentin mukaan hankintalakia ei sovelleta vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) mukaista toimintaa varten tehtäviin hankintoihin.
Erityisalojen hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden on kilpailutettava lain 12 §:ssä tarkoitetut EU-kynnysarvot ylittävät hankintansa siten kuin erityisalojen hankintalaissa säädetään.
Erityisalojen hankintalain 5 §:n 1 momentin mukaan kyseisessä laissa tarkoitettuja hankintayksiköitä ovat yhtä tai useaa 6–9 §:ssä tarkoitettua toimintaa harjoittavat valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset, liikelaitokset, julkisoikeudelliset laitokset sekä edellä mainittujen tahojen muodostamat yhteenliittymät. Esitöiden mukaan lain soveltaminen riippuu ensisijaisesti yksikön toiminnan luonteesta, ei hankinnan kohteesta (HE 50/2006 vp s. 129).
HSY harjoittaa erityisalojen hankintalain 7 §:n 1 momentissa tarkoitettua vesihuollon alaan kuuluvaa toimintaa, johon hankinnan kohteena olevien työterveyshuoltopalvelujen on katsottava liittyvän. Hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on ylittänyt erityisalojen hankintalain 12 §:n 1 momentin 1 kohdassa palveluja koskeville hankinnoille säädetyn kynnysarvon määrän. Hankintaan sovelletaan siten erityisalojen hankintalain säännöksiä.
Asiassa esitetyn selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankinnan kohteena olevat työterveyshuoltopalvelut sisältyvät CPV-koodistossa luokkaan 85147000-1 (työterveyshuollon palvelut), joka kuuluu erityisalojen hankintalain liitteen B ryhmään 25 (terveydenhoito-ja sosiaalipalvelut).
Erityisalojen hankintalain 18 §:n 3 momentin mukaan hankittaessa yksinomaan liitteessä B lueteltuja palveluja tai hankittaessa niitä yhdessä liitteessä A lueteltujen palvelujen kanssa siten, että liitteen B palvelujen arvo ylittää liitteen A mukaisten palvelujen arvon, sovelletaan ainoastaan, mitä lain 40 ja 41 §:ssä teknisistä eritelmistä, 23 §:ssä tarkoitetusta jälki-ilmoituksesta ja suorahankintojen ilmoittamisesta, 7 luvussa hankintaa koskevasta päätöksestä, hankintasopimuksesta, hankintaoikaisusta ja hankinta-asiakirjojen julkisuudesta ja 8 luvussa oikeusturvakeinoista ja erinäisistä säännöksistä säädetään.
Erityisalojen hankintalain 67 §:n mukaan lain soveltamisalaan kuuluviin hankintoihin sovelletaan vastaavasti, mitä muutoksenhausta ja seuraamuksista hankintalain 11 luvussa säädetään.
Tarjouspyyntö
HSY on tarjouspyynnöllä pyytänyt tarjouksia työterveyshuolto-palveluista. Hankinnan kohteena on ollut hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen ennaltaehkäisevä työterveyshuoltopalvelu sekä työterveyspainotteinen yleislääkäritasoinen sairaanhoito.
Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus ja sen vertailuperusteina hinta 60 prosentin ja palvelun laatutekijät 40 prosentin painoarvolla. Tarjouspyynnössä on todettu, että laatuvertailu suoritetaan palveluntarjoajien liitteessä G kuvatuista prosesseista. Tarjouspyynnön mukaan laatuvertailu tehdään arvioimalla seuraavia laatutekijöitä:
- Asiakaslähtöisyys
- Resurssointi ja panostaminen
- Selkeys ja ymmärrettävyys
- Toiminnan vaikuttavuus ja sen seuranta
- Mittarit, raportointi
- Soveltuvuus HSY:n tavoitteisiin ja toimintaan
- Asiakaspalveluhenkisyys
- Innovatiivisuus
- Toimintaa tukeva tietojärjestelmä, lomakkeet yms. sekä
- Toimintaperiaatteet.
Tarjouspyynnössä on todettu laatuvertailun pisteytyksestä seuraavaa:
"Laatuvertailussa annetaan liitteen G prosessikuvauskohtaisesti 1−12 pistettä yllä kuvatuista laatutekijöistä laadukkaimmaksi arvioidulle/laadukkaimmiksi arvioiduille 20, seuraavaksi laadukkaimmalle/seuraaviksi laadukkaimmille 15 ja siitä aleten 10 pistettä, 5 pistettä, 0 pistettä. Saadut pisteet lasketaan yhteen ja eniten pisteitä saanut palveluntarjoaja saa 40 pistettä. Muiden pisteet lasketaan seuraavalla kaavalla: vertailtavan tarjouksen saamat pisteet jaetaan eniten pisteitä saaneen tarjoajan pistemäärällä ja kerrotaan 40 (maksimipistemäärä)."
Tarjouspyynnön liitteessä G on todettu, että palveluntarjoajan tulee kuvata lyhyesti ja konkreettisesti liitteessä mainitut palveluprosessit vaiheineen sekä ehdotukset niihin liittyvästä yhteistyöstä HSY:n kanssa. Liitteessä G on lisäksi tarkennettu prosessikuvausten laatuarvioinnissa huomioon otettavia vertailutekijöitä ja ilmoitettu, että prosessikuvaus tulee antaa seuraavista palveluprosesseista:
- "Työterveyshuollon toimintasuunnitelman laatiminen
- Terveystarkastukset
- Työpaikkakäynnit
- Varhaisen tuen ja työhön paluun tuen toimintamalli sekä sairauspoissaolojen seuranta ja raportointimenettely
- Sairaanhoitopalvelut
- Terveys- ja työhyvinvointikyselyt
- Menetelmät henkisen työkuormituksen selvittämiseen ja arviointiin
- Terveyttä ja työkykyä tukeva/ylläpitävä toiminta
- Toiminnan vaikuttavuuden arviointi ja seuranta sekä käytettäväksi esitettävät vaikuttavuus- ja muut toimintaa kuvaavat mittarit huomioiden hyvää työterveyshuoltokäytäntöä koskevat 1.1.2016 voimaan tulevat vaatimukset (Vna 708/2013, 5 §).
- Yhteistyö tilaajan johdon, esimiesten, henkilöstöhallinnon ja työsuojelun kanssa
- Asiakastyytyväisyyden seuranta ja arviointi
- Perusmaksuun/yleismaksuun sisältyvät toimintaa koskevat raportit ja niiden sisältö."
Tarjousten vertailu
Hankintayksikkö on saanut neljä tarjousta, joista kaksi on suljettu tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisina.
Voittanut tarjoaja Lääkärikeskus Aava Oy on saanut hinnan osalta 53,13 pistettä ja laadun osalta 40 pistettä eli yhteensä 93,13 pistettä. Mehiläinen Oy on saanut hinnan osalta 60 pistettä ja laadun osalta 32,34 pistettä eli yhteensä 92,34 pistettä.
Hankintapäätöksen liitteenä 3 on ollut laatuvertailuasiakirja, josta on käynyt ilmi tarjousten laatuvertailun tarkempi pisteytys sekä sanalliset perustelut pisteytykselle. Laatuvertailuasiakirjassa on todettu, että perusteluissa on kuvattu prosessikuvauskohtaisesti ne keskeiset asiat, joissa tarjoajan prosessikuvaus on noussut toisen tarjoajan kuvausta laadukkaammaksi sekä kerrottu ne laatutekijät, joiden osalta tarjoajat ovat olleet toista parempia.
Lääkärikeskus Aava Oy ja Mehiläinen Oy ovat kumpikin saaneet vertailutekijän "Työterveyshuollon toimintasuunnitelman laatiminen" osalta 20 pistettä. Pisteytystä on perusteltu seuraavalla tavalla:
"Molempien tarjoajien tarjoukset täyttivät tässä prosessikuvauksessa arvioitavat laatutekijät varsin hyvin, mistä johtuen niille annettiin samat laatupisteet. Aavan prosessikuvaus oli parempi innovatiivisuuden laatutekijän osalta ja Mehiläisen kuvaus oli parempi asiakaspalveluhenkisyys laatutekijän osalta."
Vertailutekijän "Terveystarkastukset" osalta Lääkärikeskus Aava Oy on saanut 20 pistettä ja Mehiläinen Oy 15 pistettä. Laatuvertailuasiakirjassa on todettu seuraavaa:
"Aavan kuvauksessa prosessi oli selkeämmin ja kokonaisvaltaisemmin kuvattu ja huomioon oli otettu myös mm. työnantajan riskienarvioinnin tiedot terveystarkastusten suunnittelun pohjalle. Laatutekijöistä toimintaperiaatteet sekä asiakaslähtöisyys toteutuivat Aavan kuvauksessa Mehiläistä paremmin."
Vertailutekijän "Työpaikkakäynnit" osalta Lääkärikeskus Aava Oy on saanut 20 pistettä ja Mehiläinen Oy 15 pistettä. Pisteytystä on perusteltu seuraavasti:
"Työpaikkakäynnin ja työpaikkaselvityksen keskinäinen suhde erottuu Aavan tarjouksessa Mehiläistä paremmin. Työnantajan, työterveyshuollon ja työsuojelun vastuiden raja on Mehiläisen tarjouksessa hieman epäjohdonmukainen (esim. työpaikkakäynneistä sovitaan työsuojelun kanssa, työterveyshuollon rooli riskienarvioinnissa, työpaikkaselvitys pohjautuu työpaikkakäyntiin). Aavan kuvauksessa on esitetty useita vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa työpaikkaselvitys. Laatutekijöistä toimintaperiaatteet, selkeys ja ymmärrettävyys sekä asiakaslähtöisyys toteutuivat Aavan tarjouksessa Mehiläistä paremmin. Mehiläinen oli parempi innovatiivisuuden laatutekijän osalta."
Vertailutekijän "Varhaisen tuen ja työhön paluun tuen toimintamalli sekä sairauspoissaolojen seuranta ja raportointimenettely" osalta Lääkärikeskus Aava Oy on saanut 20 pistettä ja Mehiläinen Oy 15 pistettä. Perusteluksi on esitetty seuraavaa:
"Molempien tarjoajien prosessikuvaukset olivat varsin laadukkaita. Aava nousi Mehiläistä paremmaksi toimintaperiaatteet-laatutekijän osalta. Kuvauksessa näyttäytyi kokonaisvaltaisempi toimintaote ja riskitapausten tunnistamisessa hyödynnetään vahvasti myös yksilöasiakaskontakteja."
Vertailutekijän "Sairaanhoitopalvelut" osalta Lääkärikeskus Aava Oy on saanut 20 pistettä ja Mehiläinen Oy 15 pistettä. Laatuvertailuasiakirjassa on todettu seuraavaa:
"Aavan prosessikuvauksessa oli innovatiivisena ehdotuksena etälääkärinkäyttömahdollisuus. Aavan kuvauksessa näkyi Mehiläistä paremmin sairaanhoidossa hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen toiminta. Sairaanhoitopalvelut liitetään kuvauksessa vahvasti myös muuhun kokonaisuuteen, joista tärkeänä asiana ennaltaehkäisevä toiminta. Laatutekijöistä toimintaperiaatteet, innovatiivisuus, asiakaslähtöisyys sekä resurssointi ja panostaminen nousivat Mehiläistä paremmiksi."
Vertailutekijän "Terveys- ja työhyvinvointikyselyt" osalta Lääkärikeskus Aava Oy on saanut 20 pistettä ja Mehiläinen Oy 15 pistettä. Pisteytystä on perusteltu seuraavalla tavalla:
"Aavan prosessikuvauksessa nimenomaisesti kyselyiden valikoima oli Mehiläistä laajempi ja ne liittyivät vahvasti työhön, terveyteen ja hyvinvointiin. Aava on ollut kehittämässä kyselyitä ja niillä on tutkimuksellinen tausta. Laatutekijöistä toimintaperiaatteet ja soveltuvuus HSY:n toimintaan ja tavoitteisiin toteutuivat Mehiläistä paremmin."
Vertailutekijän "Menetelmät henkisen työkuormituksen selvittämiseen ja arviointiin" osalta Lääkärikeskus Aava Oy on saanut 15 pistettä ja Mehiläinen Oy 20 pistettä. Laatuvertailuasiakirjassa on todettu seuraavaa:
"Mehiläisen prosessikuvauksessa henkisen kuormituksen arvioinnissa huomioitiin laajemmin eri tilanteet (esim. sairausvastaanotto). Erilaisia menetelmiä oli kuvattu laajemmin ja organisaatiolla jo käytössä olevia kyselyitä hyödyntäen. Mehiläisellä laatutekijöistä asiakaslähtöisyys, innovatiivisuus ja toimintaperiaatteet toteutuivat Aavaa paremmin. Aavalla puolestaan laatutekijöistä toimintaa tukeva tietojärjestelmä ja lomakkeet nousivat Mehiläistä paremmaksi."
Vertailutekijän "Terveyttä ja työkykyä tukeva/ylläpitävä toiminta" osalta Lääkärikeskus Aava Oy on saanut 20 pistettä ja Mehiläinen Oy 15 pistettä. Pisteytystä on perusteltu seuraavalla tavalla:
"Aavan prosessikuvaus kytkeytyy selkeästi hyvään työterveyshuoltokäytäntöön ja työterveyshuollon rooli ko. toiminnassa on kuvattu Mehiläistä laadukkaammin ja hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Laatutekijöistä toimintaperiaatteet, selkeys ja ymmärrettävyys sekä soveltuvuus HSY:n tavoitteisiin ja toimintaan täyttyivät Aavan tarjouksessa Mehiläistä paremmin. Mehiläisen kuvaus oli laadukkaampi innovatiivisuuden ja asiakaspalveluhenkisyyden laatutekijöiden osalta."
Vertailutekijän "Toiminnan vaikuttavuuden arviointi ja seuranta sekä käytettäväksi esitettävät vaikuttavuus- ja muut toimintaa kuvaavat mittarit" osalta Lääkärikeskus Aava Oy on saanut 20 pistettä ja Mehiläinen Oy 15 pistettä. Perusteluksi on esitetty seuraavaa:
"Aava on kuvannut arvioitavan asian selkeämmin ja prosessina. Ehdotetut mittarit on esitetty täydentämään organisaation omia tunnuslukuja. Laatutekijöistä selkeys ja ymmärrettävyys, mittarit ja raportointi, toiminnan vaikuttavuus ja sen seuranta sekä toimintaperiaatteet täyttyivät Aavan kuvauksessa Mehiläistä laadukkaammin. Asiakaspalveluhenkisyys ja asiakaslähtöisyys olivat Mehiläisellä tämän kuvauksen osalta laadukkaammat."
Vertailutekijän "Yhteistyö johdon, esimiesten, henkilöstöhallinnon ja työsuojelun kanssa" osalta Lääkärikeskus Aava Oy on saanut 20 pistettä ja Mehiläinen Oy 15 pistettä. Pisteytystä on perusteltu seuraavalla tavalla:
"Aavan prosessikuvauksessa on kuvattu selkeämmin yhteistyön organisointi ja eri osapuolten vastuut ja tehtävät. Työterveyshuollon rooli on kuvattu paremmin hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisena toimintana niin roolituksen kuin myös toimintojen osalta. Laatutekijöistä selkeys ja ymmärrettävyys sekä toimintaperiaatteet täyttyivät Aavan kuvauksessa Mehiläistä paremmin. Mehiläinen oli parempi innovatiivisuuden laatutekijän osalta."
Vertailutekijän "Asiakastyytyväisyyden seuranta ja arviointi" osalta Lääkärikeskus Aava Oy on saanut 20 pistettä ja Mehiläinen Oy 15 pistettä. Laatuvertailuasiakirjassa on todettu seuraavaa:
"Aavan prosessikuvauksessa tarjouspyynnössä kysytty asiakastyytyväisyyden seuranta ja arviointi oli kuvattu Mehiläistä laajemmin. Sen lisäksi asiakastyytyväisyyden arviointi kohdistui kattavammin työterveyshuoltopalveluiden eri osa-alueisiin ja kysymykset perustuivat hyvään työterveyshuoltokäytäntöön. Tulokset ja palaute välitetään myös asiakasyrityskohtaisesti. Laatutekijöistä asiakaslähtöisyys, toiminnan vaikuttavuus ja sen seuranta sekä toimintaperiaatteet täyttyivät Aavan kuvauksessa paremmin."
Vertailutekijän "Perusmaksuun/yleismaksuun sisältyvät toimintaa koskevat raportit ja niiden sisältö" osalta Lääkärikeskus Aava Oy on saanut 20 pistettä ja Mehiläinen Oy 15 pistettä. Perusteluksi on esitetty seuraavaa:
"Mehiläinen tarjoaa YritysMehiläisen käyttöömme, josta voimme raportit poimia ja tuottaa itse. Aava tarjoaa käyttöömme Aava-ekstranet-palvelun ja lisäksi tuottaa perusmaksuun sisältyen raportoitua tietoa mm. käynneistä ja kustannuksista. Laatutekijöistä asiakaslähtöisyys, resurssointi ja panostaminen sekä asiakaspalveluhenkisyys täyttyivät Aavan kuvauksessa Mehiläistä paremmin."
Hankintamenettelyn arviointi
Valittaja ei ole väittänyt, että vertailuperusteet olisi asetettu virheellisesti vaan että niitä on tarjousten vertailussa sovellettu virheellisesti ja myös valittajaa syrjien.
Erityisalojen hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Erityisalojen hankintalain 58 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.
Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa paitsi vertailuperusteiden asettamisessa myös niiden soveltamisessa.
Hankintayksikkö on perustanut tarjousten vertailun ennalta ilmoittamiinsa vertailutekijöihin, joissa on laadun osalta ollut kysymys palveluprosessikuvauksista. Hankintapäätöksen liitteenä olevasta laatuvertailuasiakirjasta on myös käynyt ilmi, mihin nimenomaisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin laadun vertailu on kunkin vertailutekijän osalta perustunut ja mihin tarjousten väliset piste-erot ovat perustuneet. Hankintapäätöksestä on siten käynyt ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat.
Tarjoajat ovat tarjouskilpailun vertailutekijöistä tietoisina ilmoittaneet palveluprosessikuvauksensa liikesalaisuuksikseen. Asiassa ei ole ilmennyt, että hankintayksikön menettely olisi ollut valittajaa kohtaan syrjivää. Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole käyttänyt väärin harkintavaltaansa tai menetellyt muutoinkaan hankintasäännösten vastaisesti tarjousten vertailun ja hankintapäätöksen perustelemisen osalta.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 11 luvussa olevan 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä muun ohessa hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.
Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Markkinaoikeus katsoo, ottaen huomioon asian laatu, laajuus ja merkitys hankintayksikölle sekä hankintayksikön oikeudenkäyntikulujen määrä suhteessa valittajan oikeudenkäyntikulujen määrään, että hankintayksikön vaatimus on määrältään kohtuullinen. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut vaatimuksen mukaan.
Kohtuutonta olisi myös, jos kuultava joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Kuultavan kohtuullisten oikeudenkäyntikulujen määrää arvioidessaan markkinaoikeus kiinnittää huomiota kuultavan lausunnon merkitykseen asiassa sekä kuultavan oikeudenkäyntikulujen määrään suhteessa valittajan ja hankintayksikön oikeudenkäyntikulujen määrään. Mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus arvioi kuultavan oikeudenkäyntikulujen kohtuulliseksi määräksi 4.000 euroa.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
Markkinaoikeus velvoittaa Mehiläinen Oy:n korvaamaan HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 1.800 eurolla ja Lääkärikeskus Aava Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.
Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Sami Myöhänen ja Riikka Innanen.
HUOMAA
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.