MAO:222/15

ASIAN TAUSTA

Verohallinto (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 19.6.2014 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella ja 13.8.2014 julkaistulla korjausilmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta verohallinnon henkilöstölle järjestettävän kielikoulutuksen lähi- ja monimuotokoulutusta koskevasta palveluhankinnasta. Sopimuskausi on ollut kaksi vuotta, jonka lisäksi hankintayksikkö on varannut oikeuden kahden vuoden optiokauteen.

Verohallinto on 22.10.2014 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Galimatias Concept Oy Ab:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 360.000 euroa.

Hankintapäätöstä ei ole pantu täytäntöön.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Maison de Quartier Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 10 prosenttia hankinnan koko sopimuskauden ennakoidusta kokonaisarvosta, vähintään kuitenkin 50.000 euroa. Valittaja on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8.825 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Kilpailutusta ei ole toteutettu lainmukaisesti siltä osin kuin referenssejä on käytetty tarjotun henkilöstön kokemuksen ja osaamisen vertailuperusteina. EU-kynnysarvon ylittävässä toissijaisessa palveluhankinnassa ei voida käyttää referenssejä kielenkoulutuksen kouluttajien osaamisen ja kokemuksen vertailuperusteena.

Tarjousten vertailuperusteet, toteutettu vertailu ja päätöksen perustelut eivät ole olleet lainmukaisia ja tarjouspyynnössä ennalta ilmoitetun mukaisia. Virheettömässä menettelyssä valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun.

Tarjoajan soveltuvuutta koskevana vähimmäisvaatimuksena on tarjouspyynnössä muun ohella ollut, että kaikilla nimetyillä kouluttajilla tulee olla vähintään viiden vuoden työkokemus kielikoulutuksista. Soveltuvuuden edellytyksenä ei sen sijaan ole mainittu mitään verotukseen, juridiikkaan tai kirjanpitoon liittyviä kielikoulutuksen kokemuksen vähimmäisvaatimuksia.

Tarjoajien soveltuvuudelle on asetettu varsin korkeat vähimmäisvaatimukset, jotka kaikki neljä tarjoajaa ja niiden kaikki kouluttajat täyttivät. Sanotun perusteella, ja koska kielen koulutuksessa oleellista ei ole tietyn erityissanaston kouluttaminen, hankinnassa asetetut tarjousten vertailuperusteet kouluttajien kokemukselle ja osaamiselle koskien verotukseen, juridiikkaan ja kirjanpitoon liittyvää kielitaidon opettamista ovat olleet hankintasäännösten vastaisia eikä niiden perusteella ole voinut vertailla tarjousten keskinäistä paremmuutta.

Edellä mainitut tarjousten vertailuperusteet ovat myös olleet hyvin väljät ja tulkinnanvaraiset, eikä tarjouspyynnössä ole tarkemmin selvitetty, miten näitä vertailuperusteita on ollut tarkoitus asiallisesti arvioida. Menettely on jättänyt hankintayksikölle vapaan harkintavallan siitä, montako pistettä kukin kouluttaja on milläkin referenssillä saanut. Vertailu on edellä mainituissa kolmessa seikassa tehty pelkästään niistä annettujen referenssien perusteella.

Soveltuvuuden vähimmäisvaatimuksena ei ole ollut, että kouluttajalla pitäisi olla jokin tietty vähimmäiskokemus verotuksen ja juridiikan tai kirjanpidon osalta. Tästä syystä hankinnassa ei voi olla mitään tarjousten arvioinnissa arvostettavaa vähimmäisvaatimukset ylittävää kokemusta verotukseen, juridiikkaan tai kirjanpitoon liittyvästä kielikoulutuksesta. Toisaalta jokaisella tarjotulla kouluttajalla on ollut verotukseen, juridiikkaan tai kirjanpitoon liittyvää koulutusta myös liittyen vähimmäisvaatimukseen "viiden vuoden työkokemus kielenkouluttajana". Tällä tavoin toteutetussa hankinnassa tarjoajien soveltuvuusperusteet ja tarjousten vertailuperusteet ovat menneet sekaisin.

Hankintayksikkö ei ole hankintapäätöksessään pystynyt osoittamaan, mihin ennalta ilmoitettuihin perusteisiin vertailu on referenssien ja koulutuksen toteutussuunnitelman arvioinnin osalta perustunut. Epäselväksi on jäänyt, millä perusteella referenssiin kirjatusta verotukseen tai juridiikkaan ja kirjanpitoon liittyvästä koulutuksesta on voinut saada pisteitä nyt annetulla tavalla nollasta kuuteen tai nollasta kolmeen. Hankintapäätöstä ei siten ole perusteltu hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla.

Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuissa on korostettu, että tarjoajan ja tarjouksen arviointi on kaksivaiheinen prosessi, jonka vaiheet on erotettava toisistaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäisessä vaiheessa tarkistetaan, täyttävätkö tarjoajat kaikki asetetut vaatimukset. Toisessa vaiheessa taas vertaillaan pelkästään tarjouksia. Tällöin vertailussa ei tulisi antaa merkitystä sille, kuka tarjouksen on tehnyt.

Vaikka kansallisia hankintoja koskevissa säädöksissä on nimenomaisesti todettu, että tietyntyyppisissä hankinnoissa myös tarjoajan ominaisuuksia voidaan käyttää vertailuperusteena, edellytyksenä näissäkin tapauksissa on, että ominaisuuksia arvioidaan laadullisesti. Pelkällä referenssien lukumäärällä ei voida laadullisesti mitata tarjoajien palvelun toteuttamisen kannalta tärkeitä ominaisuuksia.

Valittajan käsityksen mukaan voittaneen tarjoajan tarjouksensa liitteessä 7 f nimeämä englanninkielen kouluttaja ei olisi suorittanut

CV-lomakkeessa mainittua New College Nottinghamin

CELTA-tutkintoa. Mikäli osoittautuu, ettei kyseinen kouluttaja ole sanottua tutkintoa suorittanut, tulee voittanut tarjoaja sulkea tarjouskilpailusta.

Vastine

Vaatimukset

Verohallinto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.128 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Verohallinnon henkilöstölle järjestettäviin kielikoulutuksiin liittyvä kilpailutus on tehty julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti.

Hankintayksikkö ei ole käyttänyt vertailuperusteena referenssien lukumäärää. Korjattua tarjouspyyntöä koskevien kysymysten vastauksissa on nimenomaisesti todettu, ettei pisteytystä tehdä referenssien lukumäärän perusteella.

Referenssien käyttö tarjousten vertailuperusteena on perustunut niiden laatuun. Referensseillä on ollut suora liityntä hankinnan kohteeseen, sillä opetushenkilökunnan pätevyydellä on keskeinen merkitys hankinnan kohteena olevan palvelun menestyksekkäälle suorittamiselle. Näin ollen referenssien käyttö on ollut perusteltua ja Euroopan unionin oikeuskäytännön mukaista.

Verohallinto on hankinnassaan erottanut kouluttajien kokemukseen liittyvät vähimmäisvaatimukset ja vertailuperusteet selkeästi toisistaan. Vähimmäisvaatimuksena on ollut vähintään viiden vuoden työkokemus kielikoulutuksista yleensä. Vertailuperusteena sen sijaan on haettu nimenomaista kokemusta Verohallinnon toimintakenttään kuuluvasta kielikoulutuksesta. Vertailuperusteen tekstillä "vähimmäisvaatimukset ylittävää kokemusta…" on tuotu nimenomaisesti esiin ero vähimmäisvaatimuksessa olleen yleisen koulutuskokemuksen ja vertailuperusteen toimialakohtaisen kokemuksen välillä. Vähimmäisvaatimuksella on taattu koko tarjotun henkilöstön yleinen ammattitaito, kun taas vertailussa huomioon on otettu yksittäisten kouluttajien osalta nimenomainen verotukseen, juridiikkaan ja kirjanpitoon liittyvä kouluttajakokemus. Vähimmäisvaatimukset ja vertailuperusteet eivät siten ole olleet päällekkäisiä.

Verohallinnon kielikoulutuksiin osallistuvan henkilökunnan kokemus huomioon ottaen Verohallinnolla on ollut perusteltu syy vaatia kouluttajiltaan sekä yleistä että koulutettavaan teemaan liittyvää kokemusta kielten opettamisesta.

Tarjouspyynnön liitteenä 7 olleessa CV-lomakkeessa on jokaisen toimeksiannon kohdalla ollut lihavoidulla tekstillä maininta: "Erityistä huomiota pyydetään kiinnittämään toimeksiannon sisällön kuvauksen vastaavuuteen nyt hankinnan kohteena olevan kielikoulutuksen kanssa."

Valittaja ei ole onnistunut kuvaamaan tätä vastaavuutta, mikä ilmenee muun muassa siitä, että toimeksiantojen kuvaukset ovat olleet keskenään lähes yhteneväisiä ja maininnat verotukseen liittyvistä teemoista hyvin yleisellä tasolla.

Tarjouspyynnön vertailuperusteet ovat olleet riittävän yksiselitteisiä ja tuottaneet yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikkö on käyttänyt hankintasäännösten sille suomaa harkintavaltaa ja ottanut huomioon oikeuskäytännössä vertailuperusteiden asettamiselle vahvistetut periaatteet.

Verohallinnon henkilökunnan kielikoulutuksessa on olennaisen tärkeää, että kouluttajat ymmärtävät verotuksen viitekehystä. Tällaista ymmärrystä kielten kouluttajille voi kertyä joko työkokemuksen kautta tai opiskelemalla itse verotukseen tai siihen läheisesti liittyviä teemoja. Kouluttajien osaamiseen ja kokemukseen liittyvä vertailuperuste on liittynyt erittäin olennaisesti hankinnan kohteeseen ja hankintayksikön tarpeeseen.

Vertailuperusteet on ilmoitettu tarjouspyynnössä niin tarkasti, että tarjoajat ovat niiden perusteella voineet tietää tarjouksiaan laatiessaan, millä seikoilla tulee olemaan vaikutusta asian ratkaisuun. Hankintayksikkö on myös soveltanut vertailuperusteita objektiivisesti ja syrjimättömästi.

Hankintapäätöksen laatuvertailuliitteessä on sanallisesti selvitetty, miten arvioinnissa on otettu huomioon henkilöstön työkokemuksen vastaavuus hankittavan kielikoulutuksen kanssa. Lisäksi sama liite sisältää sanallisen selvityksen toteutussuunnitelman arvioinnista.

Kuultavan lausunto

Galimatias Concept Oy Ab on antanut lausunnon.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksiköllä on hankinnan kilpailuttamisessa vain rajoitettu harkintavalta. Asetettujen vertailuperusteiden tulee olla selkeitä, yksiselitteisiä ja ketään syrjimättömiä, minkä lisäksi niiden tulee olla hankinnan kohde ja tarkoitus huomioon ottaen relevantteja ja sellaisia, että niillä saadaan kilpailutuksen tuloksena valittua kulloinenkin markkinoiden paras tarjolla oleva toimittaja.

Muut kirjelmät

Verohallinto on antanut lisävastineen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat vaatimukset ja tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus on arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Momentin mukaan ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista 52–59 §:ssä säädetään. Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa, joissa palvelun tarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta tai ammattitaitoa.

Hankintalain 72 §:n esitöiden (HE 50/2006 vp s. 116) mukaan hankintayksikkö voi harkita kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet, joiden tulee kuitenkin liittyä hankinnan kohteeseen ja joiden on oltava objektiivisia sekä taloudellisesti merkityksellisiä.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Tarjouspyyntö

Tarjoajaa koskevat soveltuvuusvaatimukset on esitetty tarjouspyynnön liitteessä 2. Kyseisen liitteen mukaan soveltuvuuden edellytyksenä on muun ohella ollut, että

"Kaikilla nimetyillä kouluttajilla tulee olla suoritettuna opettajan pedagogiset opinnot tai vastaaviksi rinnastettavat opinnot, jos opettajan äidinkielenä on opetettava kieli sekä vähintään viiden (5) vuoden työkokemus kielikoulutuksista."

Lisäksi edellä mainitussa tarjouspyynnön liitteessä on ilmoitettu, että tarjoajien tulee liittää tarjoukseen selvitys nimettyjen kouluttajien koulutuksesta ja ammatillisesta pätevyydestä erillisellä CV-lomakkeella, eli liitteellä 7. Kyseisessä liitelomakkeessa on yksilöity, mitkä lomakkeessa kysytyistä tiedoista ovat liittyneet soveltuvuusvaatimusten täyttymisen selvittämiseen ja mitkä tiedot vastaavasti tarjousten vertailuun.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jota on ilmoitettu arvioitavan hinnan (40 %), tarjotun henkilöstön kokemuksen ja osaamisen (30 %) sekä toteutussuunnitelman sisällön (30 %) perusteella.

Tarjotun henkilöstön kokemuksen ja osaamisen osalta tarjouspyynnössä on todettu, että:

"Arvioinnissa arvostetaan vähimmäisvaatimukset ylittävää kokemusta verotukseen, juridiikkaan tai kirjanpitoon liittyvästä kielikoulutuksesta sekä hankittua lisäosaamista näiltä osa-alueilta. Arvioinnissa huomioidaan:

a. Kouluttajan kokemusta verotukseen liittyvän kielitaidon opettamisesta viimeisen 5 vuoden ajalta (0-6 pistettä).

b. Kouluttajan kokemusta juridiikkaan tai kirjanpitoon liittyvän kielitaidon opettamisesta viimeisen 5 vuoden ajalta (0-3 pistettä)

c. Kouluttajan verotukseen, juridiikkaan tai kirjanpitoon liittyviä lisäopintoja (0-3 pistettä).

Kukin kouluttaja pisteytetään kohtien a-c mukaisesti. Tarjoajan nimeämien kouluttajien pisteet lasketaan yhteen ja paras tarjoaja saa vertailuperusteesta skaalattuna 100 pistettä, muut suhteessa vähemmän. Muut tarjoajat suhteutetaan parhaaseen tarjoukseen kaavalla: (tarjoajan vertailuperusteesta saamat yhteispisteet/parhaan tarjoajan vertailuperusteesta saamat yhteispisteet) x 100."

Tarjouspyynnön liitteenä 7 olleessa lomakkeessa on ollut kohdat nimettyjen kouluttajien kokemuksen ja osaamisen a) verotukseen ja b) juridiikkaan tai kirjanpitoon liittyvän kielikoulutuksen arvioimiseksi sekä paikat kyseistä työkokemusta kuvaavan referenssin ilmoittamiseksi. Jokaisen referenssikohdan alla on lukenut lihavoidulla fontilla, että "Erityistä huomiota pyydetään kiinnittämään toimeksiannon sisällön kuvauksen vastaavuuteen nyt hankinnan kohteena olevan kielikoulutuksen kanssa."

Hankintapäätös

Hankintapäätöksestä ilmenee, että se on perustunut tarjouspyynnössä ilmoitettujen kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden ja niiden painoarvojen perusteella tehtyyn tarjousten vertailuun. Tarjouskilpailun voittaneen Galimatias Concept Oy Ab:n tarjousvertailussa saama kokonaispistemäärä on ollut 84,46 pistettä. Valittaja on sijoittunut 76,84 pisteellä vertailussa neljänneksi eli viimeiseksi.

Hankintapäätöksen liitteenä 1 on ollut vertailutaulukko, josta on kootusti käynyt ilmi tarjousten vertailuperusteittain saamat pisteet sekä tarjousten yhteispisteet ja sijoitus tarjousvertailussa.

Hintavertailun osalta voittanut tarjoaja on saanut 32,46 pistettä ja valittaja halvimpana 40 pistettä. Laatuvertailun eli tarjotun henkilöstön kokemuksen ja osaamisen sekä toteutussuunnitelman sisällön osalta voittaneen tarjoajan yhteispistemäärä on ollut 52, kun valittajan pistemäärä on ollut 36,84 pistettä.

Laatuvertailua koskevat yksityiskohtaiset perustelut on esitetty hankintapäätöksen liitteessä 2. Liitteessä on tarjotun henkilöstön kokemuksen ja osaamisen osalta pisteytetty erikseen kaikki tarjoajien nimeämät kouluttajat jokaisen kolmen tältä osin vertailtavana olleen vertailutekijän osalta ja esitetty kunkin kohdan osalta kouluttajan pisteytykselle sanalliset perustelut. Liitteestä on niin ikään käynyt ilmi sanalliset perustelut toteutussuunnitelman sisällön pisteytykselle.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on käyttänyt tarjousten vertailuperusteena tarjotun henkilöstön kokemusta ja osaamista.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä on otettava huomioon hankintamenettelyn vaiheittaisuus. Hankintamenettely etenee vaiheittain niin, että hankintayksikkö arvioi ensi vaiheessa tarjoajien soveltuvuuden eli sen, onko tarjoajalla tekniset, taloudelliset ja muut edellytykset hankinnan toteuttamiseksi. Tämän jälkeen arvioidaan tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus, minkä jälkeen tehdään tarjousten vertailu niiden tarjoajien, joita ei ole suljettu tarjouskilpailusta, tekemien tarjouspyynnön mukaisten tarjousten kesken.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee tarjouspyynnössä hankinnan kohteen ja tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat. Tarjouspyyntöä ei saa kuitenkaan laatia siten, että se kohtelisi tarjoajia syrjivästi tai epätasapuolisesti.

Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailussa.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä asetetut tarjoajien soveltuvuusvaatimukset ja tarjousten vertailuperusteet on erotettu hankintamenettelyssä riittävän selvästi toisistaan. Soveltuvuusvaatimukset ovat koskeneet muun ohella yleistä kokemusta kieltenopetuksesta, kun taas tarjouksia on tarjotun henkilöstön kokemuksen ja osaamisen osalta vertailtu nimenomaan verotukseen, juridiikkaan tai kirjanpitoon liittyvän kokemuksen perusteella. Soveltuvuuden edellytyksenä ei sen sijaan ole mainittu verotukseen ja juridiikkaan tai kirjanpitoon liittyvää kokemusta. Tarjoajien soveltuvuusperusteet ja tarjousten vertailuperusteet eivät siten ole olleet päällekkäisiä, vaan hankintayksikkö on ottanut hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla huomioon hankintamenettelyn vaiheittaisuuden. Asiassa on myös selvää, että tarjousten vertailussa on vertailtu kouluttajien kokemusta ja osaamista eikä esimerkiksi referenssien määrää sinänsä.

Hankintayksikkö on voinut pitää kysymyksessä olevassa kielikoulutushankinnassa tarjousten keskinäisen paremmuuden vertailun kannalta merkityksellisenä sitä, että tarjoajien tarjoamilla kouluttajilla on kokemusta verotukseen, juridiikkaan tai kirjanpitoon liittyvän kielitaidon opettamisesta tai lisäopintojen kautta verotuksesta, juridiikasta tai kirjanpidosta saatua osaamista. Kyseessä oleva henkilöstön kokemusta ja osaamista koskenut vertailuperuste on siten liittynyt hankinnan kohteeseen ja sen perusteella on osaltaan voitu selvittää, mikä tarjous on hankintayksikölle kokonaistaloudellisesti edullisin.

Markkinaoikeus katsoo edelleen, että tarjouspyynnössä asetetut henkilöstön kokemuksen ja osaamisen arviointiin liittyvät vertailuperusteet ovat olleet riittävän täsmällisiä, jotta tarjouksia on voitu niiden perusteella arvioida, eivätkä ne ole antaneet hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailussa. Tarjouspyynnön liitteenä 7 olleessa tarjouslomakkeessa, jolla tiedot tarjotun henkilöstön kokemuksen ja osaamisen vertailua varten on tullut antaa, on useassa kohtaa nimenomaisesti pyydetty tarjoajia kiinnittämään erityistä huomiota toimeksiannon sisällön kuvauksen ja nyt hankittavan kielikoulutuksen vastaavuuteen. Hankintayksikkö on myös selventänyt tarjouspyynnön sisältöä tarjoajien tekemiin kysymyksiin antamillaan vastauksilla, joissa on korostettu verotukseen, juridiikkaan tai kirjanpitoon liittyvää osaamista. Mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että alalla ammattimaisesti toimivat elinkeinonharjoittajat ovat voineet tarjouksiaan tehdessään riittävällä tarkkuudella tietää, millä seikoilla tulee olemaan kysymyksessä olevilta osin tarjousten vertailussa merkitystä.

Tarjouspyyntö ei edellä todettu huomioon ottaen ole ollut epäselvä tai tarjoajien kannalta epätasapuolinen. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt tarjouspyynnön laatimisessa ja vertailuperusteiden asettamisessa hankintasäännösten vastaisesti.

Siltä osin kuin valittaja on esittänyt väitteen, jonka mukaan hankintayksikön olisi tullut sulkea voittanut tarjoaja tarjouskilpailusta, markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetty selvitys osoittaa valituksessa mainitun voittaneen tarjoajan kouluttajan suorittaneen

CELTA-tutkinnon. Hankintayksikkö ei ole siten menetellyt asiassa myöskään tältä osin hankintasäännösten vastaisesti.

Hankintapäätösasiakirjojen mukaan tarjousten vertailu on tehty tarjouspyynnössä ilmoitettuja vertailuperusteita ja pisteytysperusteita noudattaen. Markkinaoikeus katsoo, että hankintapäätösasiakirjoissa on esitetty hankintalain 73 §:ssä edellytettyyn nähden riittävät perustelut tarjousten vertailulle. Asiassa ei ole ilmennyt, että tarjousten vertailu olisi ollut virheellinen tai että se olisi johtanut virheelliseen lopputulokseen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolain¬käyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Maison de Quartier Oy:n korvaamaan Verohallinnon oikeudenkäyntikulut 2.128 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila, Pasi Yli-Ikkelä ja Teija Kotro.

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 31.1.2017 taltionumero 327.