MAO:228/15

ASIAN TAUSTA

Eläketurvakeskus (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 2.5.2014 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta kielikoulutuspalvelujen hankinnasta ajalle 1.1.2015–31.2.2016 sekä mahdolliselle optiokaudelle 1.1.2017–31.12.2018.

Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja ja henkilöstöpäällikkö ovat 18.16.2014 tekemällään hankintapäätöksellä valinneet Optimi Trading Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ylittänyt kansallisen kynnysarvon.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Maison de Quartier Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 6.928,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti asettamalla tarjoajien soveltuvuusvaatimukseksi kouluttajien referenssit, joita on käytetty myös tarjousten vertailuperusteena.

Hankintayksikkö on asettanut tarjoajien soveltuvuudelle vaatimuksen, jonka mukaan tarjoajan nimeämällä kouluttajalla on tullut olla vähintään kolmen vuoden kokemus aikuisten kielikoulutuksesta. Toisaalta hankintayksikkö on ilmoittanut, että kunkin kielen opettajan tai vastuukouluttajan referenssit tai lisäreferenssit ovat vaikuttaneet myös tarjousten vertailuun. Tarjoajien soveltuvuuteen liittyviä seikkoja ei tulisi käyttää tarjousten arvioinnissa.

Soveltuvuuden kriteerit ovat myös olleet suomalaisia opettajia kohtaan syrjiviä ja kieltä äidinkielenään puhuvia opettajia suosivia. Suomalaisella opettajalla pitäisi olla kaksi korkeakoulututkintoa saavuttaakseen samat pisteet, jotka kieltä äidinkielenään puhuva henkilö on saanut pelkällä opettajan pätevyydellä.

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti antaessaan tarjoajille lisäpisteen referenssistä, jossa on ollut kysymys eläkesanastoon liittyvästä koulutuksesta. Tarjoaja on saanut yhden lisäpisteen kustakin hyväksytystä referenssistä, mikäli kyse on ollut edellä mainittuun sanastoon liittyvästä koulutuksesta. Pisteytys on tapahtunut ainoastaan referenssien lukumäärän perusteella. Vaatimuksen sisältöä voidaan pitää tulkinnanvaraisena. Kysymyksessä on pikemminkin tarjoajan soveltuvuuteen liittyvä kriteeri, jota ei voi käyttää kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuun.

Koulutushankinnoissa tarjoajille voidaan antaa lisäpisteitä ainoastaan sellaisesta ammattitaidosta tai lisätutkinnosta, joka ylittää asetetut vähimmäisvaatimukset. Vertailussa ei voida ottaa huomioon pelkästään referenssien lukumäärää, vaan arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota palvelun toteuttamisen kannalta tärkeisiin ominaisuuksiin.

Eläkesanastoon liittyvä vertailuperuste ei ole myöskään ollut syrjimätön, sillä se on käytännössä edellyttänyt sopimussuhdetta hankintayksikön kanssa tai suosinut aikaisempaa tarjoajaa.

Hankintayksikkö ei ole myöskään perustellut hankintapäätöstä hankintasäännösten mukaisesti.

Vastine

Vaatimukset

Eläketurvakeskus on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 5.555,20 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti. Tarjouspyynnössä on asetettu opettajien pätevyydelle vähimmäisvaatimuksia, joilla hankintayksikkö on halunnut varmistaa, että opettajalla on riittävästi kokemusta aikuiskoulutuksesta yleisellä tasolla.

Tarjouspyynnössä on edellytetty, että opettajan kielitaito vastaa natiivitasoa. Tarjouspyynnössä koulutuksen osalta asetetuilla vähimmäisvaatimuksilla on mahdollistettu, että tarjoaja on voinut osoittaa myös muun kuin kieltä äidinkielenään puhuvan opettajan täyttävän kyseisen vaatimuksen.

Tarjousten vertailussa kouluttajan pätevyydelle on asetettu lisävaatimuksia, jotka ovat ylittäneet vähimmäisvaatimusten tason. Vähimmäisvaatimukset ovat koskeneet kouluttajan yleistä kokemusta aikuisten kielikoulutuksesta. Vertailuperusteena on puolestaan käytetty vähimmäisvaatimukset ylittävää kokemusta työelämän aikuiskoulutuksesta siinä kielessä, jonka kouluttajaksi kyseinen henkilö on nimetty. Vähimmäisvaatimusten ja vertailuperusteiden väliset erot ovat ilmenneet tarjouspyynnöstä.

Hankintasäännösten mukaan tarjoajan ominaisuuksia voidaan kansallisissa hankinnoissa käyttää vertailuperusteena. Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten mukaisesti vertaillessaan tarjoajien vähimmäisvaatimukset ylittävää ammattitaitoa.

Eläketurvakeskus on työeläketurvan kehittämisen ja toimeenpanon yhteistyöelin, joten eläkesanaston hallitseminen on keskeinen osa koulutuksen tavoitteita. Hankintayksikkönä Eläketurvakeskus on voinut määritellä hankinnan kohteen, eikä eläkesanastoa voida pitää käsitteenä sellaisena, että sen merkitys olisi voinut jäädä alalla ammattimaisesti toimivalle kouluttajalle epäselväksi. Valittaja on itsekin ilmoittanut tarjouksessaan referenssin, joka on liittynyt eläkesanaston kouluttamiseen. Hankintayksikkö voi muotoilla vertailuperusteen siten, että siitä joko saa tai ei saa pisteitä.

Kuultavan lausunto

Optimi Trading Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on antamassaan vastaselityksessä esittänyt muun ohella, että tarjousten vertailussa on käytetty tosiasiassa samoja referenssejä kuin tarjoajien soveltuvuuden arvioimisessa. Tarjousten vertailussa ei ole arvioitu tarjoaviin yrityksiin liittyviä seikkoja, vaan kaikki arvioitavat referenssit ovat liittyneet nimettyihin kouluttajiin. Itse tarjoajayrityksen ominaisuuksia ei ole mitenkään arvioitu. Menettely ei ole ollut hankintasäännösten mukaista.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat vaatimukset. Pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus on arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa, joissa palvelun tarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa.

Kyseistä lainkohtaa koskevissa esitöissä (HE 50/2006 vp s. 116) on todettu, että erityistä asiantuntemusta, ammattitaitoa ja henkilökohtaista palvelusuoritusta tai rakennustyötä edellyttävissä hankinnoissa voidaan tarjousten valinnassa huomioida hankinnan toteuttamiseen liittyvä palveluntarjoamisesta tai rakennustyön suorittamisesta vastaavan henkilöstön kelpoisuuden vähimmäisvaatimukset ylittävä laadunhallintajärjestelmä, pätevyys, kokemus ja ammattitaito. Siten hankintayksiköllä on mahdollisuus antaa tarjousten arvioinnissa esimerkiksi lisäpisteitä vähimmäisvaatimukset ylittävästä ammattitaidosta, kuten lisätutkinnosta, jolla on merkitystä palvelun suorittamiselle. Vähimmäisvaatimukset ylittävän kelpoisuuden huomioiminen soveltuu käytännössä esimerkiksi tiettyä ammatillista pätevyyttä edellyttäviin koulutushankintoihin.

Hankintamenettelyn kulku

Tarjouskilpailun tarkoituksena on ollut valita Eläketurvakeskuksen kielikoulutuspalvelujen puitesopimustoimittaja. Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus ja sen vertailuperusteina hinta 70 prosentin painoarvolla ja laatu 30 prosentin painoarvolla. Tarjouspyynnön mukaan vertailuperusteiden tarkempi sisältö ja alakohtien painoarvot on ilmoitettu liitteessä 2. Tarjouspyynnön mukaan liitteissä 2 sekä 2.1–2.8 on myös ilmoitettu tarjoajille asetetut vähimmäisvaatimukset.

Tarjouspyynnön liitteen 1 "Hankinnan kohteen kuvaus" mukaan kielikoulutuksessa korostuvat työelämän kielitaito, eläkesanaston osaaminen ja aikuisten oppimiseen soveltuvat pedagogiset menetelmät. Koulutettavan kohteen on todettu olevan Eläketurvakeskus, joka on työeläketurvan yhteistyöelin, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.

Tarjouspyynnön liitteenä 2 on ollut asiakirja "Tarjouslomake", jonka kohdan II "Tarjoajan soveltuvuutta koskevat vaatimukset" alakohdassa 9.2 tarjoajan on tullut vakuuttaa, että "tarjoaja sitoutuu siihen, että kaikki tilaajalle koulutuspalveluita tuottavat henkilöt täyttävät lomakkeiden 2.1–2.8 kohdassa 1 asetetut vähimmäisvaatimukset".

Liitteessä 2 on esitetty palvelun laatua koskevat arviointiperusteet seuraavasti:

"1. Tarjoajan lomakkeissa 2.1–2.4 nimeämien ruotsin ja englannin kielen vastuukouluttajien lisäreferenssit sisällöltään vastaavanlaisissa tehtävissä, painoarvo 10 %

2. Tarjoajan lomakkeissa 2.5–2.8 nimeämien saksan, ranskan, tanskan ja viron kielen vastuukouluttajien lisäreferenssit sisällöltään vastaavanlaisissa tehtävissä, painoarvo 5 %

3. Tarjoajien nimeämien ruotsin ja englannin kielen vastuukouluttajien saamat asiakaspalautteet, painoarvo 15 %."

Tarjouslomakkeet 2.1–2.8 ovat koskeneet eri kielten kouluttajia, ja jokaisella lomakkeella on voinut ilmoittaa yhden kouluttajan tiedot ja antaa tietoja hänen referensseistään.

Tarjouslomakkeiden kohdassa 1 "Tarjoajan soveltuvuutta koskevat vähimmäisvaatimukset" on muun ohella edellytetty, että tarjoajan nimeämä kouluttaja on natiivi tai hänen kielitaitonsa on natiivitasoa vastaava. Lisäksi lomakkeella on edellytetty, että kouluttaja ymmärtää suomea, hänellä on pedagoginen pätevyys ja että hänellä on vähintään kolme vuotta opettajakokemusta aikuisten kielikoulutuksesta.

Tarjouslomakkeiden kohdassa 2 "Tarjoajien vertailuun vaikuttavat tiedot" on esitetty, että hyväksyttävänä referenssinä on pidetty viimeisen kolmen vuoden aikana referenssiasiakkaalle suoritettua toimeksiantoa, jossa on ollut kysymys työelämän kieliopetuksesta aikuiskoulutuksena. Tarjouslomakkeiden mukaan tarjoaja on saanut yhden pisteen kustakin hyväksyttävästä referenssistä sekä yhden lisäpisteen, mikäli toimeksiannossa on ollut kysymys eläkesanastoon liittyvästä koulutuksesta. Tarjoaja on voinut ilmoittaa enintään kolme referenssiä, jolloin kyseisen kouluttajan osalta on voinut saada enintään kuusi pistettä.

Referensseistä on tarjouslomakkeissa tullut ilmoittaa muun ohella referenssiasiakkaan nimi, referenssin sisältö, onko referenssissä ollut kysymys aikuiskoulutuksesta, referenssin laajuus ja ajankohta sekä onko referenssissä ollut kysymys eläkesanastoon liittyvästä koulutuksesta. Referenssin sisällöstä on tullut laatia lyhyt kuvaus, josta on käynyt ilmi, että kyseessä on ollut työelämän kyseessä olevan kielen koulutus. Myös koulutuksen sisällöstä on tullut laatia lyhyt kuvaus, josta on käynyt ilmi, että kyseessä on ollut eläkesanastoon liittyvä koulutus.

Tarjoajat ovat tarjouksissaan kuvanneet referenssien sisältöä muutaman rivin pituisella tekstillä, josta on muun ohella yleensä ilmennyt mikä on ollut koulutuksen sisältö sekä miten se on liittynyt koulutettavien työtehtäviin. Vastaavasti tarjoajat ovat tarjouksissaan kuvanneet lyhyesti koulutuksen sisältöä.

"Tarjousten vertailu" -asiakirjasta on käynyt ilmi kunkin kielen osalta tarjoajien hyväksyttävistä lisäreferensseistä ja eläkesanastoon liittyvästä koulutuksesta saamat pisteet. Tarjoajalle on myös ilmoitettu perusteet, jos lisäreferenssi on hylätty.

Asian arviointi

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankinnan kohteen sekä kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden määrittämisessä. Vertailuperusteiden tulee kuitenkin liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Kansallisten hankintojen osalta tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää kokemusta ja ammattitaitoa voidaan käyttää vertailuperusteina, jos nimettyjen henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on hankinnan kannalta erityinen merkitys.

Tarjoajille asetetut soveltuvuusvaatimukset ja tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet voivat vaihdella hankinnan kohteesta riippuen. Teknisen ja ammatillisen pätevyyden osalta hankintayksiköt voivat asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankinnan toteuttamiseksi asianmukaisesti. Toisaalta sopimuksen toteuttamiseen osoitetun henkilöstön pätevyys ja kokemus voivat vaikuttaa sopimuksen toteutuksen laatuun.

Palvelujen toteuttamiseen osallistuvien henkilöiden kokemusta ja osaamista koskevat seikat voivat hankinnasta riippuen tulla arvioitaviksi myös hankintasäännösten mukaisina ja hankinnan kohteeseen liittyvinä vertailuperusteina. Henkilöiden kokemusta ja osaamista koskevia seikkoja ei siten voida yleisesti pitää yksinomaan tarjoajien soveltuvuuteen liittyvinä tekijöinä. Keskeistä on, että hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä selvästi yksilöidään, miltä osin tarjoajilta edellytettyjä ominaisuuksia ja pyydettyjä selvityksiä on tarkoitus käyttää tarjoajien soveltuvuusarvioinnissa ja miltä osin tarjousten vertailussa.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköllä on soveltuvuusvaatimuksia asettaessaan ollut harkintavaltaa sen suhteen, miten hyvä kielitaito kouluttajalla on tullut olla opettamassaan kielessä. Hankintayksikkö on siten voinut asettaa kouluttajan kokemukseen liittyvän kolmen vuoden vähimmäisvaatimuksen ja edellyttää, että kokemus on hankittu nimenomaan aikuisten kielikoulutuksesta, joka saattaa edellyttää erityistä pedagogista lähestymistapaa.

Tarjouspyynnössä ei soveltuvuuden osalta ole rajattu kouluttajien kokemusta koskevien vähimmäisvaatimusten osalta, minkälaisesta aikuisille suunnatusta kielten koulutuksesta kokemuksen on täytynyt kertyä tai mitä kieltä kouluttajan on täytynyt opettaa. Kouluttajalla on kuitenkin tullut olla kokemusta yhteensä kolmen vuoden ajalta, mutta kokemuksen osalta ei ole esitetty muita ajallisia rajoituksia.

Tarjouspyynnössä on esitetty, että tarjousten vertailussa huomioidaan ainoastaan referenssit viimeisen kolmen vuoden ajalta kyseisen työelämässä tarvittavan kielen kouluttamisesta. Tarjoajan on tullut tältä osin esittää lyhyt kuvaus, mistä edellä mainittu seikka on käynyt ilmi. Referenssin laajuuden on täytynyt olla vähintään 30 oppituntia. Referenssistä on tullut lisäksi ilmetä, onko kyse eläkesanastoon liittyvästä koulutuksesta vai ei. Myös tältä osin tarjoajan on tullut esittää tarjouksessaan lyhyt kuvaus.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouksessa nimettyjen kouluttajien soveltuvuutta koskevat vaatimukset ja tarjousten vertailuperusteet ovat olleet kouluttajien kokemuksen osalta jossain määrin päällekkäisiä. Vähimmäisvaatimukset ylittävien referenssien osalta tarjouspyynnössä on kuitenkin esitetty selkeitä laadullisia kriteereitä, joita ei ole esitetty vähimmäisvaatimusten osalta.

Edellä todetun perusteella ja tarjouspyyntöä kokonaisuutena arvioiden markkinaoikeus katsoo, että tarjoajan soveltuvuutta koskevat vaatimukset ja tarjousten vertailuperusteet on niiden osittaisesta päällekkäisyydestä huolimatta erotettu tarjouspyyntöasiakirjoissa riittävän selvästi toisistaan, jotta tarjoajat ovat tarjouksiaan antaessaan tienneet, millä seikoilla on merkitystä tarjoajien soveltuvuusarvioinnissa ja millä seikoilla tarjousten keskinäisen paremmuuden vertailussa. Lisäreferenssien pisteytys ei ole myöskään perustunut pelkästään referenssien lukumäärään. Hankintayksikön ei siten voida katsoa menetelleen tältä osin hankintasäännösten vastaisesti.

Hankinnan kohteena on ollut kielikoulutuspalvelut Eläketurvakeskukselle. Markkinaoikeus katsoo, että hankinnan kohde huomioon ottaen hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa rajoissa antaa eläkesanastoa koskevasta koulutuksesta jokaiselle nimetylle kouluttajalle lisäpisteen. Kysymyksessä on ollut hankintayksikön toiminnan kannalta keskeinen aihepiiri, ja eläkesanastoa voidaan käsitteenä pitää riittävän selkeänä. Menettelyä ei voida tältä osin pitää syrjivänä tai hankintasäännösten vastaisena.

Hankintapäätöksessä on esitetty kohdittain laadun osalta huomioon otetut seikat ja niistä tarjoajille annetut pisteet. Tarjoajille on myös erikseen ilmoitettu perusteet, jos jokin referenssi on hylätty. Markkinaoikeus katsoo, että hankintapäätöksestä ja tarjouspyyntöasiakirjoista ilmenevien tietojen perusteella tarjoajille on ollut selvää, miten laatua koskeva vertailuperuste ja sen alakohdat on pisteytetty. Näin ollen hankintapäätöksen perustelujen ei voida katsoa olleen puutteelliset tai epäselvät.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Maison de Quartier Oy:n korvaamaan Eläketurvakeskuksen oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Tomi Rantasaari ja Riikka Innanen.

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 31.1.2017 taltionumero 326.