MAO:221/15

ASIAN TAUSTA

Länsimetro Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 14.11.2013 julkaistulla ja 19.11.2013 korjatulla erityisalojen EU hankintailmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta Länsimetro Oy:n ja HKL:n yhdessä toteuttamasta Länsimetron lukitusjärjestelmän, LUK, hankinnasta.

Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja on 8.5.2014 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Anvia Securi Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 2.000.000 euroa.

Markkinaoikeus on 27.6.2014 antamallaan päätöksellä sallinut muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 9.9.2014.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Arvolukko Oy on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille virheellisen hankintamenettelyn vuoksi hyvitysmaksuna 427.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.850 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti hyväksyessään tarjousvertailuun voittaneen tarjoajan ja tarjouskilpailussa toiseksi sijoittuneen tarjoajan tarjoukset, jotka ovat olleet tarjouspyynnön ehdottomien vaatimusten vastaisia.

Tarjouspyynnön mukaan silloin, kun tarjoajat ovat tarjonneet esimerkkityypeistä poikenneita tuotteita, heidän on tullut esittää selvitystä tuotteiden vastaavuudesta. Näyttönä on tullut antaa tekninen vertailu, kustannusselvitys ja hyväksyttämisesitys hankintayksikölle. Voittanut ja toiseksi sijoittunut tarjoaja eivät ole tarjonneet tarjouspyynnössä mainittua esimerkkityyppiä d-line. Kumpikaan tarjoaja ei ole liittänyt tarjoukseensa selvitystä siitä, että sen tarjoamat tuotteet olisivat vastanneet esimerkkituotteita.

Voittanut tarjoaja on tarjonnut vastaavana lukitustuotteena Abloy Inoxi

-sarjan tuotteita, jotka eivät ole vastanneet tarjouspyynnön teknisen eritelmän esimerkkityyppejä. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut selvityksenään ainoastaan lukitustuotteensa olevan Abloy-tuotteita ja yksilöinyt tuotekoodeilla tarjoamansa painike-, vedin- ja vääntönuppimallit. Voittanut tarjoaja ei ole esittänyt tarjouspyynnössä vaadittua teknistä vertailua, kustannusselvitystä ja hyväksyttämisesitystä. Tarjouksesta ei ole käynyt ilmi, ovatko tuotteet täyttäneet tarjouspyynnön teknisen eritelmän vaatimukset.

Myös toiseksi sijoittunut tarjoaja on tarjonnut Abloy Inoxi -sarjan vetimiä ja painikkeita. Tarjouksen liitteenä on ollut esite sarjan painikkeista, mutta ei vetimistä. Kyseinen tarjoaja ei ole antanut tarjouspyynnössä vaadittua näyttöä vastaavuudesta teknisenä vertailuna, kustannusselvityksenä ja hyväksyttämisesityksenä hankintayksikölle. Tarjouksesta ei ole käynyt ilmi, mitkä ovat tarjouspyynnön esimerkkituotteita vastaavia tuotteita. Siten hankintayksikön ei ole ollut mahdollista arvioida tarjouksen sisältöä ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten täyttymistä.

Tarjouspyynnön esimerkkituotteina esitetyn d-line-sarjan ja Abloy Inoxi sarjan tuotteet eivät ole vastanneet toisiaan. Esimerkiksi d-line-sarjan painikkeet, vetimet ja vääntönupit ovat haponkestäviä, mutta Abloy Inoxi -sarjan tuotteet eivät ole.

Metroympäristön olosuhteet ovat vaativia. Näistä ja tarjouspyynnön korkeista laatuvaatimuksista johtuen valittaja päätyi tarjoamaan suoraan teknisen eritelmän esimerkkityyppien lukitustuotteita, joiden hinta on myös ollut korkeiden laatuvaatimusten mukainen. Näin ollen valittajan tarjous ei ole ollut vertailukelpoinen kilpailijoiden tarjoushintojen kanssa.

Vastine

Vaatimukset

Länsimetro Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 21.492,93 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjousvertailuun hyväksytyt tarjoukset eivät ole olleet tarjouspyynnön vastaisia. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty selvitystä tarjotuista heloista, eikä myöskään valittaja ei ole liittänyt tarjoukseensa helojen osalta selvitystä. Valittajan mainitsemien kahden tarjoajan tarjoukset ovat kuitenkin sisältäneet selvityksen esimerkkityypeistä poikkeavien helojen osalta.

Vastoin valittajan väitettä tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että tarjoukseen olisi pitänyt liittää teknistä vertailua, kustannusselvitystä ja hyväksyttämisesitystä myöskään esimerkkituotteista poikkeavien helojen osalta. Tällainen selvitys urakoitsijan on tullut tarjouspyynnön mukaan antaa urakka-aikana.

Tarjouspyynnössä on edellytetty selvitystä lukitusjärjestelmästä ja lukitustuotteista. Tarjoajan on ainoastaan tullut ilmoittaa tarjouksessaan, kumpaa esimerkkityypeistä (Abloy tai iLOQ) tarjous koskee. Pyydetty selvitys on ollut vapaamuotoinen, ja tarjoajat ovat voineet täyttää vaatimuksen hyvin erilaisilla selvityksillä.

Valittaja on tarjouksessaan lyhyesti ilmoittanut, että sen tarjoama lukitusjärjestelmä on Abloy Protec2 CLIQ. Sen sijaan voittanut tarjoaja, joka on tarjonnut samaa lukitusjärjestelmää, on toimittanut tarjouksensa liitteenä yksityiskohtaisen 41-sivuisen selvityksen lukitusjärjestelmästä ja lukitustuotteista. Toiseksi sijoittunut tarjoaja on puolestaan toimittanut tarjouksensa mukana kahdeksan liitettä tarjoamaansa lukitusjärjestelmään ja lukitustuotteisiin liittyen. Sen tarjoama lukitusjärjestelmä on ollut Abloy CliQ. Käytännössä kaikki kolme tarjoajaa ovat tarjonneet samaa lukitusjärjestelmää.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole määritelty heloilta vaadittavia toimintoja, teknisiä ominaisuuksia, suoritusarvoja tai niiden arkkitehtonista ilmettä. Tästä huolimatta voittanut tarjoaja ja toiseksi sijoittunut tarjoaja ovat liittäneet tarjoukseensa ylimääräistä lisämateriaalia.

Arvioitaessa tarjottujen tuotteiden vastaavuutta esimerkkituotteisiin on kiinnitettävä huomiota yleisiin tuotteille esitettyihin vaatimuksiin. Tarjouspyynnössä on asetettu yleiset vaatimukset siten, että tarjottavien tuotteiden on otettava huomioon metroympäristön erityispiirteet. Näitä vaatimuksia helojen osalta ovat esimerkiksi korroosion, kulutuksen ja vandalismin kesto ja se, että ne on ulkotiloihin suunniteltuja. Lisäksi on ilmoitettu, että tarjottavien tuotteiden tulee vastata esimerkkituotteita toiminnoiltaan, teknisiltä ominaisuuksiltaan ja suoritusarvoiltaan. Vielä helojen osalta on ilmoitettu, että vastaavuus esimerkkituotteisiin tulee olla arkkitehtuurin osalta. Tarjoajien toimittama lisämateriaali ei ole osoittanut tarjottujen helojen olleen tarjouspyynnön vastaisia.

Jos tarjouspyyntöasiakirjoissa olisi edellytetty, että vain tarjouspyyntöasiakirjoissa mainitut esimerkkituotteet täyttävät vaatimukset, vaatimus olisi rajoittanut kilpailua hankintasäännösten vastaisesti. Koska eri valmistajien helat eivät ole keskenään täysin identtisiä, valittajien väitteiden hyväksyminen johtaisi siihen, että käytännössä ainoa sallittu tuote olisi ollut esimerkkituote.

Hankintayksikkö on liittänyt vastineeseensa teknisten asiantuntijoiden tarjotuista heloista laatiman vastaavuusselvityksen, jonka mukaan voittaneen tarjoajan ja toiseksi sijoittuneen tarjoajan tarjoamat helat ovat täyttäneet tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset ja että ne ovat käyttökohteeseen sopivia.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hankintayksiköllä on oikeus luottaa tarjoajien tarjouksessaan ilmoittamiin tietoihin. Hankintayksiköllä ei ole ollut asiassa syytä epäillä tarjouksissa annettujen tietojen oikeellisuutta. Lisäksi hankintayksikkö on varautunut mahdolliseen tuotteissa ilmenevään virheeseen sopimusehdoissaan.

Valittaja on hinnoitellut helat noin 123.000 euroa kalliimmiksi kuin voittanut tarjoaja. Kokonaishinta on valittajalla ollut kuitenkin noin 1.627.000 euroa voittanutta tarjoajaa kalliimpi. Riidan kohteena olevien helojen osuus hankinnasta on muutoinkin pieni. Vastaavuusselityksen mukaan esimerkkituotteiden ja tarjottujen tuotteiden hinnastohintojen ero on vähäinen.

Kuultavan lausunto

Anvia Securi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.345 eurolla viivästyskorkoineen.

Kuultavan tuotteet ovat vastanneet esimerkkituotteita ja täyttäneet tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. Sen tarjous ei siten ole ollut puutteellinen.

Tarjouspyynnössä on mahdollistettu esimerkkituotteita vastaavien tuotteiden tarjoaminen, mihin hankintayksiköllä on ollut hankintasäännösten nojalla myös velvollisuus. Tarjouspyynnössä mainittua ilmaisua "täysin vastaavia" on perusteltua tulkita melko vapaasti jo yksin siksi, että tiukka sanamuodon mukainen tulkinta olisi hankintasäännösten vastaista tietyn valmistajan tuotteen suosimista.

Hankittavilta tuotteilta vaadittavan laadun ja ominaisuuksien osalta tarjouspyyntöaineistossa on nostettu esiin, että tarjottavien laitteiden koteloinnissa ja korroosion kestossa on otettava huomioon maanalaisen ympäristön ilmankosteus, lämpötila ja metallia sisältävä kiskopöly. Lisäksi on edellytetty, että julkisiin tiloihin tarjottavat tuotteet kestävät erinomaisesti kulutusta ja että ne on suojattu vandalismia vastaan. Tarjottujen tuotteiden vastaavuutta arkkitehtuurin, teknisten ominaisuuksien ja toimintojen osalta on siis luontevaa tarkastella ennen kaikkea näiden laatuvaatimusten valossa.

Valittajan mainitsemat eroavaisuudet esimerkkituotteiden ja Abloyn tuotteiden välillä eivät ole olleet merkityksellisiä tuotteiden käytön kannalta. Pääosin kyse on teknisistä yksityiskohdista, joilla ei siis ole merkitystä tuotteiden käytön kannalta. Hankintayksikkö on menetellyt täysin asianmukaisesti ja harkintavaltansa puitteissa, kun se ei ole edellyttänyt tuotteilta täyttä vastaavuutta näiden ominaisuuksien osalta.

Toisin kuin valittaja on väittänyt, tarjouspyyntöaineistossa ei ole esitetty mitään kehotuksia toimittaa hankintayksikölle tarjouksen yhteydessä ylimääräisiä selvityksiä tarjottaessa esimerkkityyppejä vastaavia vaihtoehtoisia tuotteita. Tarjouspyyntöaineiston perusteella selvitys on tullut toimittaa vasta "ennen toimitusta". Jos hankintayksikkö olisi sulkenut kuultavan tarjouksen tarjouskilpailusta valittajan väittämän asiakirjojen puuttumisen vuoksi, hankintayksikkö olisi menetellyt tarjouspyynnön vastaisesti.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on tarjouspyynnössä yksilöinyt hankinnan kohteen ja asettanut hankittaville tuotteille vaatimukset käyttämällä esimerkkituotetta ja sen tuotekoodia, josta jokainen lukitustoimialalla ammattimaisesti toimiva toimittaja tunnistaa tuotteen vaatimukset. Toisin kuin hankintayksikkö on vastineessaan virheellisesti väittänyt, tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että osoituksena tuotteen teknisen eritelmän vaatimusten täyttämisestä tarjoajan on tullut antaa jo tarjousaikana selvitys tarjouksessa käytetystä lukitusjärjestelmästä ja lukitustuotteista. Valittajalla on ollut oikeus luottaa siihen, että tarjoajan ja urakoitsijan käsitteet, kuten niitä on tarjouspyynnössä käytetty, ovat synonyymeja.

Voittaneen tarjoajan ja toiseksi sijoittuneen tarjoajan tarjoamat tuotteet eivät ole täyttäneet tarjouspyynnön vaatimuksia, sillä niiden painikkeissa ei ole ollut piilokiinnitystä. Myöskään kyseisten tarjoajien painikkeet, wc-kilvet ja vetimet eivät ole olleet korroosion kestoltaan edellytysten mukaisia. Mainitut tarjoukset ovat myös olleet muodoltaan tarjouspyynnön vastaisia. Niihin sisältynyt selvitys tarjottavasta lukitustuotteesta on laadittu englannin kielellä, vaikka tarjouspyynnössä on vaadittu suomenkielistä tarjousta.

Hankintayksikkö ei ole voinut luottaa puheena olevien tarjoajien tarjouksissaan antamiin tietoihin, sillä tarjouksista on ilmennyt, että tuotteet eivät ole olleet tarjouspyynnön mukaisia. Hankintayksikön esittämä vastaavuusselvitys ei ole ollut objektiivisesti arvioiden luotettava ja siinä on ollut olennaisia virheitä.

Virheettömässä menettelyssä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

Muut kirjelmät

Länsimetro Oy on muun ohella esittänyt, että tarjouspyynnössä ei ole edellytetty selvitystä heloista Voittanut ja toiseksi sijoittunut tarjoaja ovat tästä huolimatta liittäneet aineistoa tarjoamistaan heloista, mikä ei ole ollut kiellettyä. Lisäksi niiden tarjoamat tuotteet ovat täyttäneet ilkivallan kestävyyttä koskeneet vaatimukset ja olleet muiltakin osin tarjouspyynnön mukaisia. Hankintamenettelyn tarkoituksena on ollut, että tarjottujen tuotteiden vaatimuksenmukaisuus varmistetaan urakan toteutusvaiheessa. Se, että tarjottujen tuotteiden lopullinen hyväksymismenettely tapahtuu vasta toimitusvaiheessa, on kuvattu tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Valittajan ei voida riittävällä varmuudella katsoa voittaneen tarjouskilpailua siinäkään tapauksessa, että päädyttäisiin siihen, että hankintayksikön olisi tullut sulkea kahden muun tarjoajat tarjoukset tarjouskilpailusta. Tällöin valittajan ylihintainen tarjous olisi ollut ainoa tarjouspyynnön mukainen tarjous. Tässä tilanteessa hankintayksikkö olisi keskeyttänyt hankintamenettelyn, sillä oikeuskäytännössä vain yhden tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen saaminen on katsottu riittäväksi perusteeksi keskeyttää hankinta. Joka tapauksessa hyvitysmaksun määrä ei saa ilman erityistä syytä ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta eli sen ei tulisi olla suurempi kuin 208.047,21 euroa.

Valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimukseen sisältyvistä oikaisuvaatimukseen liittyvistä toimenpiteistä ei voi tuomita korvausta oikeudenkäyntikuluina.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 35 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Erityisalojen hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 152) on todettu muun ohella, että tarjouspyynnön tarkoituksena on hankinnan kohteen ja sen toteuttamiseen liittyvien seikkojen kuvaaminen siten, että sen perusteella saadaan lopullisia, yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia, joiden perusteella tarjouksia voidaan tasapuolisesti verrata. Tarjouspyyntöjen sisällön puutteellisuudesta johtuva tarjousten vertailukelvottomuus on oikeuskäytännössä katsottu yhdeksi merkittävimmistä hankintamenettelyjä koskevaksi yksittäiseksi ongelmaksi. Yhteismitattomat tarjoukset ovat käytännössä johtaneet tarpeeseen täsmentää tarjouspyyntöä tai tarjouksia hankintamenettelyn aikana tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaarantavalla tavalla.

Erityisalojen hankintalain 36 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan tarjouspyynnössä on muun ohella oltava hankinnan kohteen määrittely noudattaen, mitä teknisten eritelmien ja vaatimusten esittämisestä 40 ja 41 §:ssä säädetään sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset.

Erityisalojen hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan hankinnan sisältöä kuvaavat tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Teknisten eritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun. Tekniset eritelmät eivät saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa. Teknisissä eritelmissä on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon vammaisten käyttäjien tarpeet.

Edellä mainitun pykälän 2 momentin mukaan tekniset eritelmät on laadittava: 1) viittaamalla suomalaiseen tai muuhun kansalliseen standardiin, jolla saatetaan voimaan eurooppalainen standardi, eurooppalaiseen tekniseen hyväksyntään, viralliseen tekniseen määrittelyyn, kansainväliseen standardiin tai tekniseen viitteeseen taikka, jos edellä mainittuja ei ole, kansalliseen standardiin, kansalliseen tekniseen hyväksyntään tai kansalliseen suunnitteluun, laskentaan tai rakennusurakan toteuttamiseen taikka tuotteiden tuottamiseen liittyvään tekniseen asiakirjaan; viittaukseen on lisättävä ilmaisu "tai vastaava";

2) sellaisten suorituskykyä tai toiminnallisia ominaisuuksia koskevien vaatimusten perusteella, jotka ovat riittävän täsmällisiä hankinnan kohteen määrittämiseen ja tarjouksen valintaan; 3) viittaamalla hankinnan kohteen tiettyjen ominaisuuksien osalta 1 kohdan mukaisiin teknisiin määrittelyihin ja tiettyjen ominaisuuksien osalta 2 kohdan mukaisiin vaatimuksiin; taikka 4) suorituskykyä koskevien tai toiminnallisten vaatimusten perusteella ja viittaamalla 1 kohdan mukaisiin teknisiin määrittelyihin, mikäli ne ovat suorituskykyä tai toiminnallisia ominaisuuksia koskevien vaatimusten mukaisia.

Pykälän 3 momentin mukaan teknisissä eritelmissä ei saa mainita tiettyä valmistajaa tai tiettyä alkuperää olevia tavaroita. Teknisessä eritelmässä ei myöskään saa viitata tavaramerkkiin, patenttiin, tuotetyyppiin, alkuperään, erityiseen menetelmään tai tuotantoon siten, että viittaus suosii tai syrjii tiettyjä tarjoajia tai tavaroita. Tällainen viittaus on poikkeuksellisesti sallittu vain, jos hankintasopimuksen kohdetta ei ole mahdollista riittävän täsmällisesti ja selvästi kuvata muutoin. Viittaukseen on liitettävä ilmaisu "tai vastaava".

Erityisalojen hankintalain 67 §:n mukaan lain soveltamisalaan kuuluviin hankintoihin sovelletaan, mitä muutoksenhausta ja seuraamuksista säädetään julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 11 luvussa.

Asian arviointi

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia Länsimetron lukitusjärjestelmän hankinnasta. Tarjouspyynnön mukaan tarjousten valintaperusteena on ollut halvin tarjoushinta.

Valittaja ei ole perustanut vaatimuksiaan tarjouspyynnön epäselvyyteen, mutta se on muun ohessa todennut, että sen tarjous ei ole ollut vertailukelpoinen kilpailijoiden tarjoushintojen kanssa. Myös muut oikeudenkäynnin osapuolet ovat tuoneet markkinaoikeudessa esiin tarjouspyynnön tulkintaan liittyviä erisuuntaisia näkökohtia. Valittajan käsitys hankintamenettelyn mahdollisen virheellisyyden kohdentumisesta tai asian oikeudellisesta luonteesta ei sido tuomioistuinta. Markkinaoikeus katsoo, että asiassa on ensisijaisesti ratkaistava kysymys tarjouspyynnön epäselvyydestä.

Tarjouspyynnön kohdassa 6 "Tarjoukseen liitettävät tekniset selvitykset" on ilmoitettu tarjouspyynnön kohteen osalta seuraavaa:

"Osoituksena siitä, että tarjoajan tuote täyttää teknisen eritelmän vaatimukset tarjoajan on toimitettava tarjouksensa liitteenä seuraavat selvitykset:

Liiteasiakirja T1. Selvitys tarjouksessa käytetystä lukitus¬järjestel-mästä ja lukitustuotteista (vrt. tekninen asiakirja T11, kohta 2.2.2.1).

Teknisissä asiakirjoissa mainitut tuotenimet ovat esimerkkituotteita ja niiden osalta urakoitsijalla on oikeus laatia tarjouksensa perustuen esimerkkituotteeseen tai vastaavaan tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyt vaatimukset täyttävään tuotteeseen."

Tarjouspyynnön liitteenä on ollut asiakirja "1244 lukitusjärjestelmä hankintamäärittely", jonka kohdassa 2.1.1 "Kohteeseen liittyvät yleiset ympäristö- ja käyttöolosuhteisiin liittyvät vaatimukset" on muun ohella esitetty, että toimituksessa ja asentamisessa on tullut huomioida metroympäristön erityispiirteet. Kyseisessä kohdassa on myös viitattu poikkeuksellisten olosuhteiden huomioon ottamiseen hankittavien laitteiden koteloinnissa ja korroosion kestossa.

Saman liitteen kohdassa 2.1.2 "Yleiskuvaus, tekniset vaatimukset ja ratkaisut" on muun ohella ilmoitettu, että hankintaan sisältyvien laitteiden esimerkkityypit on esitetty tässä hankintamäärittelyssä, tyyppiovikaavioissa ja luetteloissa. Tarjottavien tuotteiden tulee olla toiminnoiltaan, teknisiltä ominaisuuksiltaan ja suoritusarvoiltaan esimerkkityyppejä vastaavia. Lukitusjärjestelmä muodostuu käyttöön tulevasta avaintekniikasta lukitustietojärjestelmineen sekä ovien rakenteisiin ja käyttötarkoituksiin soveltuvista lukitus- ja heloitustuotteista.

Edellä mainitun liitteen kohdassa 2.2.4 "Ovivarusteet, sähkölukot ja helat" on muun ohella ilmoitettu, että esimerkkityypit on esitetty tyyppiovipiirustuksissa ja että tarjottavien tuotteiden tulee olla arkkitehtuuriltaan, teknisiltä ominaisuuksiltaan ja toiminnoiltaan esimerkkityyppejä täysin vastaavia. Rakennusurakan varaukset oviin on tehty tyyppiovipiirustusten laitteiden ja helojen pohjalta. Mikäli tarjoaja tarjoaa esimerkkityypeistä poikkeavia tuotteita, urakoitsija tekee kustannuksellaan teknisen vertailun, kustannusselvityksen ja hyväksyttämisesityksen tilaajalle.

Tarjouspyynnön liitteenä on ollut 14.4.2014 päivätty urakkaohjelman II osa, jonka kohdassa 5.3 "Vaihtoehtoiset tuotteet" on muun ohella ilmoitettu, että teknisissä asiakirjoissa mainitut tuotenimet ovat esimerkkituotteita ja niiden osalta urakoitsijalla on oikeus laatia tarjouksensa perustuen esimerkkituotteeseen tai vastaavaan tuotteeseen. Kyseisen kohdan mukaan urakoitsijan tulee hyväksyttää toimittamansa laitteet, tuotteet ja osat tilaajalla ennen toimitusta.

Lisäksi tarjouspyynnön liitteenä on ollut tyyppiovipiirustuksia. Näissä on asiassa selvitetyn perusteella esitetty ovenpainikkeiden, vetimien ja WC-vääntönuppien esimerkkityyppeinä d-line-sarjan tuotteita, jotka on yksilöity tuotekoodeilla.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjoajat ovat voineet päätellä tarjouspyynnön kohdasta 6 ja urakkaohjelmasta, että teknisissä asiakirjoissa mainitut tuotenimet ovat esimerkkituotteita ja että muiden vastaavien tuotteiden tarjoaminen on mahdollista.

Toisaalta edellä mainitussa liitteessä "1244 lukitusjärjestelmän hankintamäärittely" on nimenomaan riidan kohteina olevien helojen osalta mainittu, että tarjottujen tuotteiden tulee olla arkkitehtuuriltaan, teknisiltä ominaisuuksiltaan ja toiminnoiltaan esimerkkityyppejä täysin vastaavia. Tämän tiukan vaatimuksen on voinut ymmärtää niin, että muiden kuin esimerkkituotteiden tarjoaminen ei käytännössä kuitenkaan olisi mahdollista, mihin viittaa osaltaan myös se, että valittajan mukaan se on tarjouspyynnön korkeista laatuvaatimuksista johtuen päätynyt tarjoamaan suoraan teknisen eritelmän esimerkkityyppien lukitustuotteita. Tarjouspyyntö on ollut näiltä osin tulkinnanvarainen.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että erityisalojen hankintalain 40 §:n 3 momentin perusteella teknisten eritelmien laatiminen esimerkiksi tiettyyn valmistajaan tai tavaraan viittaamalla on sallittua vain, jos hankintasopimuksen kohdetta ei ole mahdollista riittävän täsmällisesti ja selvästi kuvata muutoin. Itse säännöksessäkin on esitetty tällaisen mahdollisuuden olevan vain poikkeuksellisesti sallittua. Asiassa ei ole ilmennyt sellaista syytä, jonka perusteella kyseessä olevat tuotteet on tullut kuvata viittaamalla tiettyyn tuotteeseen.

Vaikka tarjoaja olisi tarjouspyynnön perusteella päätellyt, että esimerkkituotteita ei ole ollut tarpeen tarjota tarjouspyynnön eräisiin kohtiin sisältyneestä tiukasta vastaavuusviittauksesta huolimatta, tarjouspyynnössä ei ole ollut valituksen kohteena olevien tuotteiden osalta yksityiskohtaista teknistä tai muuta määrittelyä, minkä hankintayksikkökin on todennut. Tarjouspyynnössä on ainoastaan yleisellä tasolla vaadittu ulkotiloihin soveltuvuutta sekä metroympäristön erityispiirteiden huomioon ottamista ja viitattu muun ohella korroosion kestoon. Tarkempi määrittely on käytännössä ollut viittaus esimerkkituotteisiin ja niiden ominaisuuksiin. Tarjouspyynnön perusteella on siten jäänyt epäselväksi, miltä osin ja missä määrin esimerkkituotteiden ominaisuuksista tarjoaja on voinut poiketa vaihtoehtoisilla tuotteilla. Tarjouspyyntö on ollut epäselvä myös siinä suhteessa, milloin esimerkkituotteista poikkeavien tuotteiden tarjouspyynnön mukaisuus on tullut todentaa.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö on ollut hankinnan kohteelle asetettujen ehdottomien vaatimusten osalta ja myös niiden todentamisen suhteen tulkinnanvarainen. Tarjouspyynnön epäselvyys on johtanut siihen, etteivät tarjoajat ole tarjouspyynnön perusteella voineet riittävällä varmuudella tietää hankinnan kohteen ehdottomia vaatimuksia. Lisäksi sen seikan arvioiminen, ovatko voittaneen tarjoajan ja toiseksi tulleen tarjoajan tarjoamat tuotteet täyttäneet tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset, ei ole ollut mahdollista.

Tarjouspyyntö ei siten ole ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia eikä turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua hankintamenettelyssä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti tarjouspyynnön laatiessaan. Asiassa on näin ollen harkittava erityisalojen hankintalaissa tarkoitettuihin hankintoihin soveltuvien seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimus on allekirjoitettu 9.9.2014. Tässä tilanteessa valittaja on vaatinut hankintayksikön virheellisestä menettelystä seuraamuksena vain hyvitysmaksun määräämistä.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain 95 §:n esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä. Virheetön menettely olisi merkinnyt sitä, että hankintayksikkö olisi laatinut tarjouspyynnön hankinnan kohteen määrittelyn osalta niin selvästi, että tarjoajien olisi ollut tarjouspyynnön perusteella mahdollista tietää, miten tarjousten tarjouspyynnön mukaisuutta arvioidaan. Tässä tapauksessa ei voida kuitenkaan tietää, miten hankinnan kohteen määrittely olisi tällöin toteutettu ja miten se olisi vaikuttanut tarjouksiin ja niiden arviointiin.

Tarjousten valintaperusteena on ollut halvin hinta. Hankintapäätöksen mukaan valittajan tarjoushinta on ollut 4.616.185,78 euroa ja voittaneen tarjoajan tarjoushinta 2.989.357,22 euroa.

Edellä lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole perusteita riittävällä varmuudella todeta, että valittajalla olisi ollut hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä hankintamenettelyssä. Valittajan hyvitysmaksuvaatimus on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 11 luvussa olevan 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hankintalain 89 §:n 3 momentin 1 virkkeen mukaan vastapuolen oikeudenkäyntikulujen korvaamisvelvollisuutta ratkaistaessa hankintayksikköön sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään viranomaisesta tai muusta julkisesta osapuolesta.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Siltä osin kuin valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimukseen on sisällytetty 97,50 euroa kuluja liittyen hankintaoikaisuvaatimuksen tekemiseen hankintayksikölle, valittajan vaatimus hylätään sen vuoksi, että sanotut kulut eivät ole hallintolainkäyttölaissa tarkoitettuja oikeudenkäyntikuluja.

Valitusperusteina esitetyt seikat ovat liittyneet hankintamenettelyn edellä todettuun virheellisyyteen ja valittajalla on siten ollut perusteltu syy oikeudenkäynnin aloittamiseen. Tässä tilanteessa asian lopputuloksesta huolimatta olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Vastaavasti hankintayksikkö ja kuultava saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Länsimetro Oy:n korvaamaan Arvolukko Oy:n oikeudenkäyntikulut 5.752,50 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Länsimetro Oy:n ja Anvia Securi Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Sami Myöhänen ja Tomi Rantasaari.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.