MAO:223/15

ASIAN TAUSTA

Viestintävirasto (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 13.6.2014 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Suomessa loppukäyttäjille tarjottujen tiedonsiirtopalvelujen suorituskyvyn paikkamuotoisen mittaamisen hankinnasta toistaiseksi voimassaolevalle sopimusajalle.

Viestintäviraston pääjohtaja ja johtaja ovat 2.9.2014 tekemällään hankintapäätöksellä dnro 665/230/2014 valinneet Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 180.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu, eikä hankintapäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

BaseN Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.600 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut selvästi alihintainen. Palvelun suorittaminen tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla ei ole mahdollista tarjotulla hinnalla. Voittaneen tarjoajan tarjous on myös selvästi alittanut hankintayksikön arvioiman hintatason. Hankintayksikön olisi tullut havaita asia ja pyytää voittaneelta tarjoajalta selvitys sekä hylätä voittaneen tarjoajan tarjous alihintaisena.

Voittaneella tarjoajalla ei ole sovellusta valtaosalle moderneista älypuhelinalustoista. Tällainen kehitystyö maksaa yli 10.000 euroa jokaista toteutusta kohden. Lisäksi kaikkia sovelluksia tulee päivittää jatkuvasti. Voittaneen tarjoajan palvelun käyttäjiä on vähän. Käyttäjämäärien kasvattaminen vaatii aktiivista markkinointia, työaikaa ja henkilöstöä. Lisäksi luvattuja mittauksia varten tulee ylläpitää entistä laajempaa palvelinympäristöä, mikä vaatii paljon työaikaa IT-ylläpitoon. Tarjotun mittausmäärän tuottaminen vaatii laajan varmistetun palvelinympäristön ja erittäin nopeat tietoliikenneyhteydet. Palvelun pitää olla myös saavutettavissa jatkuvasti. Tällaiset palvelin- ja tietoliikenneresurssit kustantavat tuhansia euroja kuukaudessa.

Voittaneen tarjoajan esittämä kustannus ei kata ensimmäisenä vuonna edes puolipäiväistä henkilöä. Työn pitäisi kuitenkin johtaa satakertaiseen mittausmäärän kasvuun jo parissa kuukaudessa. Seuraavina vuosina kustannus on vain noin 1.800 euroa kuukaudessa. Samanaikaisesti voittanut tarjoaja on esittänyt hankkeeseen viittä henkilöä, joiden kokonaispalkkakustannukset ovat huomattavat.

Tarjousten väliset hintaerot eivät voi johtua yritysten välisistä tehokkuuseroista. Valittajalla on palvelun tuottamiseen erittäin tehokas kustannus- ja palvelurakenne. Voittanut tarjoaja ei kykene tuottamaan luvattua palvelua tarjoamallaan hinnalla. Käytännössä kustannus on moninkertainen, minkä johdosta voittanut tarjoaja joutuu käyttämään omaa rahoitustaan mittausten tuottamiseksi. Voittanut tarjoaja valtion virastona toimittaa palvelua toiselle valtion virastolle ja kompensoi tätä verovaroin.

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut myös tarjouspyynnön vastainen. Tarjouspyynnön mukaan mittausvälineen pitää olla tavallisten loppukäyttäjien saatavilla ja sen pitää pystyä tarkkaan paikannukseen. Mittauksen pitää syntyä tavallisen loppukäyttäjän avulla. Käytännössä ainoa vaihtoehto on ollut joukkoistamiseen perustuva mittaussovellus erilaisiin älypuhelimiin ja tablet-tietokoneisiin, joissa on GPS-paikannus. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on ilmoitettu, että se vasta alkaa uudistaa joukkoistamiseen perustuvaa palveluaan ja keräämään käyttäjiä. Voittaneen tarjoajan tarjoamalla palvelulla ei ole siis laajasti käyttäjiä. Tarjouspyynnön mukaan ainoastaan julkisesti saatavilla olevasta mittausvälineestä tulevat mittaukset kelpaavat.

Voittaneen tarjoajan ilmoituksen mukaan vuoden 2014 aikana tammikuusta lokakuun loppuun voittanut tarjoaja kykenee toimittamaan yhteensä 10.000 mittausta. Tarjouksessaan voittanut tarjoaja on luvannut 100.000 mittausta kuukaudessa marraskuun alusta alkaen. Kun mittausten tulee olla loppukäyttäjien laajasti tuottamia, on käytännössä mahdotonta, että voittanut tarjoaja pystyisi nostamaan validien mittausten määrää parissa kuukaudessa näin huomattavasti.

Tarjouspyynnön mukaan mittauksia ei saa painottaa millään tavalla. Kuitenkin voittanut tarjoaja on ilmoittanut, että hankkeen alussa aloitetaan räätälöidyt mittaukset. Räätälöinti johtaa painottamiseen ja tämä on siten virheellistä. Lisäksi voittaneen tarjoajan suunnittelemat rajatun käyttäjäkunnan tuottamat mittaukset ovat vastoin tarjouspyynnön vaatimusta avoimesti ja julkisesti saaduista mittauksista. Voittaneen tarjoajan mittaukset painottavat jotain valittua ja painotettua ryhmää käyttäjiä.

Tarjouspyynnön vaatimusten perusteella mittausväline ei voi olla pöytätietokone tai kannettava tietokone, sillä näissä ei lähtökohtaisesti ole GPS-paikannusta. Hankintapäätöksessä on kuitenkin annettu pisteitä Java-sovelluksen olemassaolosta tietokoneita varten. Koska tietokone ei voi olla mittausväline, ei pisteitä tällä perusteella ole voinut antaa.

Vastine

Vaatimukset

Viestintävirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut alihintainen. Tarjoukset ovat jakaantuneet kahteen ryhmään. Valittajan tarjous on ollut 648.000 euroa ja erään toisen tarjoajan tarjous 750.000 euroa. Voittaneen tarjoajan tarjous on puolestaan ollut 99.912 euroa ja neljännen tarjoajan tarjoushinta 114.996 euroa. Voittaneen tarjoajan tarjousta ei voida pitää poikkeuksellisen alhaisena vain sen takia, että kahden muun tarjoajan hinta on ollut merkittävästi korkeampi.

On ilmeistä, että valittajan ja toisen kalliin tarjouksen jättäneen tarjoajan tarjoukset ovat olleet merkittävästi kalliimpia muun ohella alihankinnan sekä palvelun toteuttamiseen yksinomaan varattujen henkilöiden palkkakustannusten johdosta.

Valittajan esittämät laskelmat kokonaispalkkakustannusten kattamisesta ovat merkityksettömiä. Hankintayksikkö ei ole edellyttänyt hankkeeseen nimettyjen henkilöiden toimivan hankkeessa täysipäiväisesti. Valittajan tarjouksesta ja valituksessa esitetyistä hinnan muodostumisen perusteista käy myös ilmi, että valittajan tarjoama palvelu on suunniteltu toteutettavaksi räätälöidysti ainoastaan hankintayksikön tarpeita varten, eikä mahdollisesti myös muille samankaltaista palvelua hankkiville. Tällöin esimerkiksi palvelun ylläpitokustannukset jakaantuisivat usealle eri palvelunostajalle.

Myös toinen tarjoaja on tarjonnut palvelua lähes vastaavaan hintaan kuin voittanut tarjoaja. Hankintayksiköllä ei ole ollut tästäkään syystä aihetta epäillä, että palvelua ei pystyttäisi toteuttamaan tarjotulla hinnalla. Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole myöskään alittanut hankintayksikön arvioimaa hintatasoa. Hankintayksikkö ei ole aikaisemmin kilpailuttanut hankintaa. Kaksi hinnaltaan kalleinta tarjousta ovat toisaalta selvästi ylittäneet hankintayksikön hankinnalle asettaman budjetin.

Hankintayksiköllä ei ole ollut syytä epäillä tarjoajan kykyä suoriutua palvelusta annetulla hinnalla, minkä johdosta hankintayksiköllä ei ole myöskään ollut velvollisuutta selvittää niitä perusteita, mistä väitetty poikkeuksellisen edullinen tarjoushinta olisi johtunut.

Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut myöskään tarjouspyynnön vastainen. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että mittausvälineen tulisi olla tarjouksen tekohetkellä julkisesti saatavilla, vaan edellytys on koskenut sopimuskautta. Joka tapauksessa voittaneen tarjoajan mittausväline on ollut julkisesti saatavilla loppukäyttäjille ilmaisena "mobiilimittari"-versiona.

Valittaja on virheellisesti esittänyt, että tarjouspyynnössä olisi vaadittu vain sellaisia mittauksia, jotka on saatu joukkoistamiseen perustuvalla mittaussovelluksella tavallisten loppukäyttäjien avulla. Valittajan näkemys perustuu pikemminkin valittajan omaan palveluun. Tarjouspyynnössä ei kuitenkaan ole haluttu sulkea muita mittausmenetelmiä pois tarjoajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi eikä tätä myöskään ole katsottu hankinnan kohde huomioon ottaen välttämättömäksi.

Mittausmääriä ei ole arvioitu virheellisesti. Tarjouspyynnössä on sanktion uhalla ohjattu tarjoajia ilmoittamaan realistisesti niiden arvio relevanttien mittausten määrästä. Hankintayksiköllä ei ole ollut perusteita epäillä tarjoajien ilmoittamia määriä. Hankintayksiköllä on ollut oikeus luottaa tarjoajien ilmoittamiin tietoihin.

Tarjouspyynnössä ei ole myöskään rajattu sitä loppukäyttäjien joukkoa, jota tarjoaja voi käyttää mittausten toteuttamiseen. Näin esimerkiksi konsulttien tai räätälöityjen ryhmien käyttäminen mittausten toteuttamiseen on täysin tarjouspyynnön mukaista, kunhan tarjoajan toimittama mittausväline on sopimuskauden ajan julkisesti saatavilla siten, ettei mittausmenetelmä sinällään painota mittauksia maantieteellisesti, väestöllisesti tai ajallisesti.

Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut mittauksen alueellisen kattavuuden osalta virheellinen. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että mittausmenetelmä sinällään ei saa painottaa mittauksia maantieteellisesti. Tarjouspyynnön tarkennuksessa on vielä korostettu, että mittaustavan tulee mahdollistaa mittausten alueellinen kattavuus koko Suomessa. Voittaneen tarjoajan mittausväline mahdollistaa mittausten alueellisen kattavuuden koko Suomen alueella, joten se ei ole tarjouspyynnön vastainen. On täysin mahdollista, että myös joukkoistamista käyttävällä mittausmenetelmällä tietyiltä alueilta ei saada mittaustuloksia lainkaan tai riittävästi toteutuneen laadun arvioimiseksi.

Mittausvälinettä ei ole rajattu tarjouspyynnössä koskemaan vain tiettyä elektronista päätelaitetta. GPS-paikannus ei ole ollut tarjouspyynnön mukaan ehdoton edellytys mittauksille. Koska hankintayksikkö on halunnut mittauksia myös kiinteästä verkosta, on tarjouspyynnössä määritelty, että vähintään 50 prosenttia mittauksista on perustuttava paikannustapaan, joka mahdollistaa mittausten paikantamisen vähintään 100 metrin tarkkuudella, jollaisena voidaan tarkkuudeltaan pitää GPS-mittauksia. Näin ollen enintään puolet mittauksista voidaan paikantaa yleisemmällä tasolla, johon voi soveltua esimerkiksi pöytätietokoneelta tehdyt mittaukset.

Kuultavan lausunto

Teknologian tutkimuskeskus VTT on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Kuultavan tarjous ei ole ollut alihintainen. Tarjouksessa on suunniteltu käytettävän mittausjärjestelmänä Moset-järjestelmää. Valituksessa viitattu Mobiilimittaripalvelu on vuonna 2010 julkaistu helppokäyttöinen sovellus, joka on riisuttu versio varsinaisesta Moset-sovelluksesta. Mobiilimittarin internet-sivuille ei ole tehty merkittäviä muutoksia vuoden 2010 jälkeen. Sen sijaan taustajärjestelmää sekä varsinaista päätelaiteohjelmistoa on kehitetty aktiivisesti muissa projekteissa. Tästä johtuen merkittävää uudistamistyötä ei tarvita kysymyksessä olevaa hankintaa varten, eikä merkittäviä kustannuksia synny. Myös voittaneen tarjoajan palvelin- ja tietoliikenneympäristö on jo olemassa, eikä niitä tarvitse uudistaa. Sanottua ympäristöä käytetään myös muissa projekteissa, mikä mahdollistaa kustannustehokkuuden. Lisäksi tarjouksessa mainittuja viittä henkilöä ei ole tarkoitettu työskentelemään tarjotun palvelun tuottamisessa täysipäiväisesti.

Kuultavan tarjous ei ole myöskään tarjouspyynnön vastainen. Mittausväline tulee olemaan julkisesti saatavilla. Tarjouksen mukaan osa tehtävistä mittauksista on automaattisia, osa loppukäyttäjien itse tekemiä. Tarjotussa palvelussa ei käytetä erityisiä mittalaitteita, yksityisiä tai sulautettuja sovelluksia eikä ulkopuolisten konsulttien mittauksia. Mittaustapa myös mahdollistaa mittaukset koko Suomen alueella, eikä se painota yksittäisiä käyttäjäryhmiä.

Vastaselitys

Valittaja on antamassaan vastaselityksessä esittänyt muun ohella, että valittajalla ei ole velvollisuutta korvata hankintayksikön oikeudenkäyntikuluja hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentin perusteella.

Muut kirjelmät

Kuultava on antanut lisälausuman.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Poikkeuksellisen alhainen tarjoushinta

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut alihintainen.

Hankintalain 63 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen. Hankintayksikön on kirjallisesti pyydettävä tarjoajalta kirjallista selvitystä tarjouksen perusteista ennen tarjouksen hylkäämistä.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 107 ja 108) on todettu, että poikkeuksellisen alhaisten tarjousten hylkäämisellä mahdollistetaan hankintayksikölle hankinnasta aiheutuvien riskien, kuten tarjoushinnan riittämättömyydestä todennäköisesti aiheutuvien taloudellisten riskien huomioiminen. Hylkäämisen tulee perustua nimenomaan siihen, ettei tarjoajan tarjoamalla hinnalla tai muulla ehdolla ole mahdollista toteuttaa hankintaa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla.

Hankintayksiköllä ei edellä lausutun perusteella ole velvollisuutta hylätä tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena, vaan hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, arvioiko se tarjouksen muita tarjouksia alhaisemman hinnan merkitsevän mahdollista perustetta tarjouksen hylkäämiselle. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä tarjouksen perusteista eikä hylännyt tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus ja tarjousten vertailu

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Valittajan esittämän mukaan voittaneen tarjoajan tarjous ei ensinnäkään voi saavuttaa luvattua mittausmäärää vaaditulla tavalla. Lisäksi valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittama räätälöinti johtaa painottamiseen. Valittajan mukaan myös voittaneen tarjoajan suunnittelemat rajatun käyttäjäkunnan tuottamista mittauksista ovat vastoin tarjouspyynnön vaatimusta avoimesti ja julkisesti saaduista mittauksista.

Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta tulee arvioida nimenomaan tarjoajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta. Oikeuskäytännössä on myös vakiintuneesti katsottu, että hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjoajan tarjouksen sisältöön, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä. Vastaavasti tarjoajat vastaavat tarjouksensa sisällöstä.

Tarjouspyynnön kohdassa "hankinnan kohde ja tavoitteet" on muun ohella ilmoitettu, että hankinnan kohteena on mittauspalvelu, joka kykenee tuottamaan alueellisesti mahdollisimman tarkkaa ja kattavaa tietoa tiedonsiirtopalvelujen toteutuneesta laadusta Suomessa. Kyseisen tarjouspyynnön kohdan mukaan mittausvälineen tulee olla julkisesti vapaasti käytettävissä koko sopimuskauden ajan ja toimituksen tulee sisältää kaikki julkisella mittauspalvelulla Suomessa tehtävät mittaukset, jotka on kyetty paikantamaan alueellisesti.

Tarjouspyynnön liitteessä 1 on kuvattu hankinnan kohdetta vielä yksityiskohtaisemmin. Liitteessä on kohdassa "hankinnan kohde" muun ohella ilmoitettu, että mittausaineiston avulla pyritään arvioimaan loppukäyttäjien tavanomaisilla päätelaitteilla saavuttamaa laajakaistayhteyden laatua alueellisesti mahdollisimman kattavasti. Kyseessä olevan kohdan mukaan mittauksen kohteena tulee olla laaja joukko käyttäjiä ja näiden erilaisia päätelaitteita.

Mittausvälineestä on edellä mainitussa liitteessä ilmoitettu edelleen muun ohella, että mittausvälineen tulee mahdollistaa mittaukset ainakin matkaviestinverkossa, jossa tulee käyttää mittaustapaa, joka mahdollistaa mittauksen ainakin 100 metrin tarkkuudella. Lisäksi on ilmoitettu, että mittausmenetelmä ei saa painottaa mittauksia maantieteellisesti, väestöllisesti tai ajallisesti. Edelleen on vaadittu, että mittausvälineen tulee olla julkisesti vapaasti käytettävissä koko sopimuskauden ajan ja toimituksen tulee sisältää kaikki julkisella mittauspalvelulla Suomessa tehtävät mittaukset, joista on selvitettävissä paikkatieto.

Tarjouspyynnön liitteen 1 kohdassa "mittaukset" on vielä ilmoitettu, että mittauspalvelun tulee olla sellainen, että toimittaja voi perustellusti arvioida, että sillä voidaan suorittaa vähintään 10.000 relevanttia mittausta joka kuukausi. Lisäksi erikseen on edellytetty, että vähintään 50 prosentissa mittauksista niihin liitetyn paikkatiedon on perustuttava sellaiseen paikannustapaan, joka mahdollistaa mittausten paikallistamisen vähintään 100 metrin tarkkuudella. Mittaustarkkuuteen liittyen vielä liitteen kohdassa "mitattavat parametrit" on ilmoitettu, että mittaukseen liittyvät paikkatiedot tulee ilmoittaa mahdollisimman tarkalla maantieteellisellä tasolla. Mikäli mittauksista käytetään toisistaan poikkeavia mittaustapoja ja siten erilaisia paikannustarkkuuksia, tulee mittausaineistosta voida päätellä se, mitä paikannustapaa kussakin mittauksessa on käytetty.

Tarjouspyynnön liite 2 on tullut palauttaa tarjouksen mukana. Kyseisessä liitteessä tarjoajan on tullut ilmoittaa muun ohella mittausmääränsä. Liitteen mukaan mikäli toimittaja ei ole toimittanut tilaajalle vähimmäismääräksi ilmoitettua määrää relevantteja mittauksia sovitussa muodossa kahden viikon kuluessa kalenterikuukauden päättymisestä, vähennetään puuttuvien mittausten osuus puolitoistakertaisena kuukausiveloituksessa.

Markkinaoikeus toteaa edellä tarjouspyynnön osalta selostetusta, että tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että mittausvälineen tai mittaustavan olisi ennen sopimuskauden alkua tullut täyttää tarjouspyynnön vaatimukset. Lisäksi tarjouspyynnössä on sanktioitu sellainen tilanne, jossa toimittaja ei kykene toimittamaan ilmoitettua määrää relevantteja mittauksia. Hankintayksikkö on siten katsottava voineen lähtökohtaisesti luottaa voittaneen tarjoajan ilmoitukseen esimerkiksi mittausmäärästä. Tarjouspyynnössä ei ole myöskään määritetty sitä tapaa, millä mittaukset on tullut tehdä, kunhan annetut ehdot täyttyvät, eikä valittajan mainitsema joukkoistaminen ole ollut ehdoton vaatimus.

Markkinaoikeus toteaa edelleen, että voittanut tarjoaja on tarjouksessaan muun ohella ilmoittanut, että mittauksissa tullaan käyttämään joukkoistamista, jonka on ilmoitettu pohjautuvan Mobiilimittaripalvelun uudistamiseen. Lisäksi voittaneen tarjoajan tarjouksessa on ilmoitettu, että mittauksissa tullaan käyttämään rajattua käyttäjäryhmää ja räätälöityjä mittauksia. Markkinaoikeus toteaa, että asiassa ei ole ilmennyt, että ilmoitetut mittausten toteutustavat eivät johtaisi tarjouspyynnön vaatimusten mukaiseen mittausten toteutumiseen. Lisäksi markkinaoikeus toteaa sille toimitettujen tarjousten perusteella, että voittanut tarjoaja on tarjouslomakkeella nimenomaisesti ilmoittanut sitoutuvansa toimittamaan palvelun sisällöltään sellaisena, kuin tarjouspyynnössä on vaadittu.

Kuten edellä on todettu, hankintayksiköllä yhtäältä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamiin tietoihin, tarjoaja toisaalta vastaa tarjouksessaan ilmoittamiensa tietojen paikkansapitävyydestä. Asiassa ei ole ilmennyt, että voittaneen tarjoajan tarjouksen muun sisällön perusteella hankintayksiköllä olisi ollut syytä epäillä voittaneen tarjoajan tarjouksessaan esittämien tietojen oikeellisuutta. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti arvioidessaan voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaiseksi.

Valittaja on lisäksi esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjoukselle on annettu virheellisesti pisteitä Java-sovelluksen olemassaolosta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa soveltaessaan käytettäviksi ilmoittamiaan vertailuperusteita. Tarjousten vertailu tulee kuitenkin suorittaa etukäteen ilmoitettujen seikkojen perusteella ja tarjoajia kohtaan tasapuolisesti.

Edellä todetulla tavalla mittausaineiston avulla on pyritty arvioimaan loppukäyttäjien tavanomaisilla päätelaitteilla saavuttamaa laajakaistayhteyden laatua. Tarjouspyynnössä ei ole vaadittu pelkästään GPS-paikannukseen perustuvaa mittausta, vaan ainoastaan 50 prosentissa mittauksissa on vaadittu GPS-mittauksella saavutettavaa sadan metrin tarkkuutta. Näin ollen myös kiinteän verkon tietokonetta on voinut käyttää enintään 50 prosentissa mittauksista. Viimeksi mainittu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut ottaa pisteytyksessään huomioon myös Java-tuen olemassaolon kiinteän verkon tietokoneita varten.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään. Oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen hankinta-asiassa ei siten sovelleta hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momenttia.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa BaseN Oy:n korvaamaan Viestintäviraston oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Nina Korjus ja Petri Rinkinen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.