MAO:190/15

ASIAN TAUSTA

Hankintailmoitus ja hankintapäätös

Vaasan kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 19.6.2013 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella ja 9.7.2013 julkaistulla korjausilmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta katuvalaistuksen saneerausurakasta.

Vaasan kaupungin tekninen lautakunta on 20.11.2013 tekemällään hankintapäätöksellä § 155 valinnut vaijerivalaisimien osalta Oy Ravera Ab:n tarjouksen ja pylväsvalaisimien osalta Sähköliike SähköWaasa Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ylittänyt julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 15 §:n mukaisen rakennusurakoiden kansallisen kynnysarvon.

Asian aikaisempi käsittely markkinaoikeudessa

STRIHL Scandinavia AB:n valitus

Vaatimukset

STRIHL Scandinavia AB on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 15.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut 4.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on tarjouspyynnön julkaistessaan menetellyt hankintasäännösten vastaisesti.

Hankintayksikkö on hankintasäännösten vastaisesti katsonut, että kysymyksessä on ollut rakennusurakka. Hankinta ei ole sisältänyt uusien maakaapelointien tekemistä tai kaivuutyötä, jolloin kysymys on ollut tavara- tai palveluhankinnasta. Kyseisen hankintalajin osalta kansallinen kynnysarvo on ylittynyt.

Hankintayksikkö on hankintasäännösten vastaisesti keinotekoisesti jakanut vuonna 2013 toteuttamansa katuvalaisintien saneerausurakat. Hankintayksikkö on maaliskuussa ja kesäkuussa kilpailuttanut kaksi samantyyppistä hanketta, jotka ovat muodostaneet luontevan hankintakokonaisuuden ja olisi tullut kilpailuttaa yhdessä. Hankintojen yhteenlasketut ennakoidut arvot ovat ylittäneet rakennusurakoille asetetun kansallisen kynnysarvon.

Tarjouspyyntö ei ole ollut omiaan kohtelemaan tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Hankintayksikkö on tarjouspyynnössään määritellyt käytössään olevien valaisimien tuotemerkit ja toimittajat. Viittaamalla olemassa oleviin tai käytössä oleviin valaisimiin hankintayksikkö on ohjannut hankinnat samoihin tuotteisiin tai tuotemerkkeihin.

Tarjouspyynnön mukaan vaihtoehtoisia valaisimia on ollut mahdollista tarjota. Hankintayksikkö on kuitenkin edellyttänyt, että vaihtoehtoisen valaisimen on tullut olla valoteknisesti paras kaikista tarjouspyynnössä mainituista valaisimista. Jotta tarjouspyyntö ei olisi syrjivä, vaihtoehtoisen valaisimen osalta olisi tullut hyväksyä, että valaisin on valoteknisesti parempi tai yhdenveroinen kuin yksi tarjouspyynnössä ilmoitetuista valaisimista.

Vaihtoehtoisten tuotteiden tarjoaminen ei ole käytännössä ollut mahdollista, sillä tästä olisi aiheutunut tarjoajalle merkittäviä lisäkustannuksia. Valaistuslaskennan tekeminen on haastavaa, ja näin saatuihin tuloksiin tulee suhtautua kriittisesti. Vaihtoehtoisten tuotteiden ominaisuuksien olisi tästä syystä pitänyt perustua esimerkiksi standardiin.

Hankintayksikön käyttämien tuotteiden nimeäminen tarjouspyynnössä ei ole ollut tarpeellista. Markkinoilla olevat katuvalaisimet ovat rakenteeltaan, ulkonäöltään ja teknisiltä ominaisuuksiltaan hyvin yhdenmukaisia. Samat varaosat käyvät valaisimiin niiden merkistä riippumatta.

Vaasan kaupungin vastine

Vaatimukset

Vaasan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 900 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankinnassa on ollut kysymys rakennusurakasta, sillä urakan toteuttaminen on edellyttänyt tavanomaista kokoamis- ja asennustyötä laajempaa osaamista ja vastuun ottamista. Hankinta on sisältänyt kaapelien kaivamista, pylväiden vaihtoa ja jakokaappien korjausta. Sähköverkossa toimiminen on edellyttänyt myös riittävää pätevyyttä sähköalalta sekä tie- ja katuturvasta.

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten mukaisesti luetellessaan tarjouspyynnössä valaisintyyppejä, jotka ovat kaupungilla jo käytössä. Tuotemalliston pitäminen pienenä on ollut taloudellisinta. Lisäksi valaisinten avulla kaupunkikuva tulee pyrkiä pitämään yhtenäisenä. Tarjouspyynnössä on sallittu myös vaihtoehtoisten valaisinten tarjoaminen.

Hankintaa ei ole jaettu keinotekoisesta syystä. Hankinnat on toteutettu alueellisesti ja määrällisesti järkevinä kokonaisuuksina myönnettyjen määrärahojen puitteissa.

STRIHL Scandinavia AB:n vastaselitys

Valittaja on antanut vastaselityksen.

Markkinaoikeuden aikaisempi päätös

Markkinaoikeus on 7.11.2013 antamallaan päätöksellä numero 408/2013 jättänyt STRIHL Scandinavia AB:n valituksen tutkimatta. Lisäksi markkinaoikeus on päätöksessään velvoittanut STRIHL Scandinavia AB:n korvaamaan Vaasan kaupungin oikeudenkäyntikulut 900 eurolla viivästyskorkoineen.

Markkinaoikeus on päätöksessään katsonut, että hankintayksikkö on harkintavaltansa rajoissa voinut määritellä hankinnan lajiksi hankintalain 5 §:n 2 kohdassa tarkoitetun rakennusurakan. Markkinaoikeus on päätöksessään lisäksi katsonut, että nyt kysymyksessä olevan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on tosiasiassa ylittänyt rakennusurakoiden kansallisen kynnysarvon ja että kyseessä olevaan hankintaan on tullut soveltaa hankintalain säännöksiä.

Valittajan asianosaisasemaan ja valituksen tutkimatta jättämiseen liittyen markkinaoikeus on päätöksessään muun ohella lausunut, että valittaja on alalla toimiva yhtiö, joka on tehnyt asiassa valituksen markkinaoikeuteen ennen tarjousten jättämiselle asetetun määräajan päättymistä, mutta joka ei ole jättänyt tarjouskilpailussa tarjousta. Säilyttääkseen valitusoikeuden tarjoajan tulee pääsääntöisesti osallistua tarjouskilpailuun, jollei tarjouspyynnön tai hankintamenettelyn muu virheellisyys ole estänyt tarjouksen jättämistä. Markkinaoikeuden päätöksen mukaan valittajan väitteiden kohteena olleet seikat eivät ole tosiasiassa estäneet valittajaa osallistumasta kysymyksessä olevaan tarjouskilpailuun. Markkinaoikeuden päätöksessä on katsottu, että koska valittaja on omaehtoisesti jättänyt tarjouksen tekemättä kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa, valittajaa ei ole pidettävä asiassa hankintalain 85 §:n 1 momentissa tarkoitettuna asianosaisena.

Asian käsittely ja ratkaisu korkeimmassa hallinto-oikeudessa

STRIHL Scandinavia AB on valituksessaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen vaatinut, että markkinaoikeuden päätös kumotaan ja yhtiön valitus tutkitaan. Lisäksi valittaja on vaatinut, että Vaasan kaupunki velvoitetaan korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Vaasan kaupunki on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että valitus ensisijaisesti jätetään tutkimatta tai toissijaisesti hylätään. Lisäksi Vaasan kaupunki on vaatinut, että valittaja on velvoitettava korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Korkein hallinto-oikeus on 20.8.2014 antamallaan päätöksellä taltionumero 2431 hylännyt Vaasan kaupungin väitteen STRIHL Scandinavia AB:n puuttuvasta valitusoikeudesta ja tutkinut valituksen. Korkein hallinto-oikeus on kumonnut markkinaoikeuden 7.11.2013 antaman päätöksen ja palauttanut asian markkinaoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään lausunut, että hankinnan sisällöstä saatavilla olevan selvityksen perusteella hankinnassa on ollut kysymys rakennusurakkaa koskevasta hankinnasta. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan hankinnassa on tämän vuoksi ja ottaen huomioon markkinaoikeuden päätöksessä lausuttu kysymys hankintalain soveltamisalaan kuuluvasta hankinnasta.

Korkein hallinto-oikeus on lisäksi lausunut päätöksessään muun ohessa, että asian käsittelyn siinä vaiheessa saadun selvityksen perusteella ei ole ollut todettavissa, että STRIHL Scandinavia AB:n esittämät syyt olla antamatta tarjousta olisivat olleet ilmeisen perusteettomia tai asiaan vaikuttamattomia. Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään katsonut, että tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon asiassa saatu selvitys, yhtiöltä ei ole voitu muutoksenhakuoikeutensa säilyttämiseksi edellyttää, että se olisi markkinaoikeudelle tekemänsä valituksen jälkeen osallistunut tarjouskilpailuun antamalla tarjouksen.

Edellä olevan perusteella korkein hallinto-oikeus on päätöksessään katsonut, että STRIHL Scandinavia AB on kysymyksessä olevassa hankinnassa hankintalain 85 §:n 1 momentissa tarkoitettu asianosainen eikä markkinaoikeuden siten olisi tullut mainitsemillaan perusteilla jättää yhtiön valitusta tutkimatta.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan markkinaoikeuden tulee asian ratkaistessaan lausua myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja asiaa markkinaoikeudessa edellisen kerran käsiteltäessä esitetyistä oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevista vaatimuksista.

Korkein hallinto-oikeus on lausunut päätöksessään lisäksi, että korkein hallinto-oikeus on välipäätöksellään 7.2.2014 taltionumero 370 kieltänyt Vaasan kaupungin teknisen lautakunnan 20.11.2013 tekemän päätöksen § 155 täytäntöönpanon, kunnes STRIHL Scandinavia AB:n valitus on korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistu tai asiassa toisin määrätään. Korkein hallinto-oikeus on katsonut, että täytäntöönpanon kieltämistä koskeva määräys on aihetta pitää edelleen voimassa, kunnes yhtiön valitus on markkinaoikeudessa ratkaistu tai markkinaoikeus toisin määrää.

PALAUTETUN ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

STRIHL Scandinavia AB:n lausuma

Vaatimukset

STRIHL Scandinavia AB on lausumassaan uudistanut asiassa aikaisemmin markkinaoikeudessa esittämänsä vaatimukset.

Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa yhteensä 6.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on vuonna 2013 julkaissut noin kolmen kuukauden välein kaksi lähes samasanaista tarjouspyyntöä, joissa on ollut kysymys täysin vastaavien katuvalaisinten hankinnasta. Hankintayksikön esittämiä viittauksia kilpailutusten alueelliseen jakoon ei voida pitää hyväksyttävänä syynä hankintojen jakamiseen. Hankintayksikön menettelyssä on ollut kysymys hankintasäännösten vastaisesta hankintojen keinotekoisesta jakamisesta eli pilkkomisesta.

Hankintamenettely on koskenut katuvalaisimien hankintaa ja niiden asentamista. Katuvalaisimet eivät ole korkeateknologisia tuotteita, joiden määrittelemiseen olisi tarvetta käyttää esimerkkeinä tuoteviittauksia. Katuvalaisimia ei voida rinnastaa esimerkiksi tietokoneohjelmiin, joiden osalta voisi ehkä olla perusteltua nimetä jokin tai joitakin ohjelmistoja esimerkkinä nimeltä, jotta mahdolliset yhteensopivuusongelmat mahdollisesti jo käytössä olevien ohjelmistojen kanssa vältetään. Katuvalaisimien kohdalla ei tule tällaisia ongelmia, sillä katuvalaisimet ovat rakenteeltaan, ulkonäöltään ja teknisiltä ominaisuuksiltaan hyvin yhdenveroisia. Näin ollen hankittavien katuvalaisimien määrittäminen on täysin mahdollista ilman tuotemerkkien tai vastaavien alkuperäviittausten mainitsemista tarjouspyynnössä.

Tarjouspyyntö on ollut syrjivä ja suosinut tarjouspyynnössä nimettyjä valaisinmerkkejä.

Vastine

Vaatimukset

Vaasan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyynnössä tuotemerkeiltään nimetyt tuotteet ovat olleet hankintayksikön käytössä olevia valaisimia. Tarjoajat ovat voineet esittää muita valaisinvaihtoehtoja, jolloin näiden valotekninen vastaavuus on tullut osoittaa valaistuslaskelmin.

Hankintayksiköllä on oikeuskäytännössä todetun mukaisesti oikeus määritellä hankinnan kohde parhaaksi katsomallaan tavalla, kunhan tarjoajien kohtelu on tasa-arvoista ja syrjimätöntä. Hankintayksikkö on voinut edellyttää, että tarjotut tuotteet vastaavat valoteknisesti hankintayksikön edellyttämää tasoa ja että tarjoajien on tullut näyttää tämä vastaavuus luotettavasti toteen. Kyseinen vaatimus ei ole ollut syrjivä tai asettanut tarjoajia eriarvoiseen asemaan.

Valaisimen soveltuvuuden tarkastelu eli valaistuslaskenta on ollut mahdollista esittää erilaisille katutyypeille ja poikkileikkauksille. Tarjoajilla on tarjouspyynnön mukaan ollut myös mahdollisuus esittää tarjouspyyntöä koskevia kirjallisia kysymyksiä, joihin annetut vastaukset on julkaistu hankintayksikön internetsivuilla. Poikkileikkausprofiileja koskevia tarkentavia kysymyksiä ei kuitenkaan ole esitetty, joten poikkileikkauksia ei ole automaattisesti lisätty urakkalaskentamateriaaliin.

Kuultavien lausunnot

Oy Ravera Ab ja Sähköliike SähköWaasa Oy eivät ole niille varatusta tilaisuudesta huolimatta antaneet lausuntoa.

Vastaselitys

STRIHL Scandinavia AB on antanut vastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava hankinnan kohde noudattaen soveltuvin osin, mitä teknisistä eritelmistä 44 ja 45 §:ssä säädetään.

Hankintalain 44 §:n 1 momentin mukaan hankinnan sisältöä kuvaavat tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Teknisten eritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun. Tekniset eritelmät eivät saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.

Hankintalain 44 §:n 2 momentin mukaan tekniset eritelmät on laadittava:

1) viittaamalla suomalaiseen tai muuhun kansalliseen standardiin, jolla saatetaan voimaan eurooppalainen standardi, eurooppalaiseen tekniseen hyväksyntään, viralliseen tekniseen määrittelyyn, kansainväliseen standardiin tai tekniseen viitteeseen taikka, jos edellä mainittuja ei ole, kansalliseen standardiin, kansalliseen tekniseen hyväksyntään tai kansalliseen suunnitteluun, laskentaan tai rakennusurakan toteuttamiseen taikka tuotteiden tuottamiseen liittyvään tekniseen asiakirjaan; viittaukseen on lisättävä ilmaisu "tai vastaava";

2) sellaisten suorituskykyä tai toiminnallisia ominaisuuksia koskevien vaatimusten perusteella, jotka ovat riittävän täsmällisiä hankinnan kohteen määrittämiseen ja tarjouksen valintaan;

3) viittaamalla hankinnan kohteen tiettyjen ominaisuuksien osalta 1 kohdan mukaisiin teknisiin määrittelyihin ja tiettyjen ominaisuuksien osalta 2 kohdan mukaisiin vaatimuksiin; taikka

4) suorituskykyä koskevien tai toiminnallisten vaatimusten perusteella ja viittaamalla 1 kohdan mukaisiin teknisiin määrittelyihin olettaen niiden olevan suorituskykyä tai mikäli ne ovat suorituskykyä tai toiminnallisia ominaisuuksia koskevien vaatimusten mukaisia.

Viimeksi mainitun pykälän 3 momentin mukaan teknisissä eritelmissä ei saa mainita tiettyä valmistajaa tai tiettyä alkuperää olevia tavaroita. Teknisessä eritelmässä ei myöskään saa viitata tavaramerkkiin, patenttiin, tuotetyyppiin, alkuperään, erityiseen menetelmään tai tuotantoon siten, että viittaus suosii tai syrjii tiettyjä tarjoajia tai tavaroita. Tällainen viittaus on poikkeuksellisesti sallittu vain, jos hankintasopimuksen kohdetta ei ole mahdollista riittävän täsmällisesti ja selvästi kuvata muutoin. Viittaukseen on liitettävä ilmaisu "tai vastaava".

Hankintalain 46 §:n 2 momentin mukaan, jos hankintayksikkö on laatinut tekniset eritelmät 44 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti ja tarjoaja tarjouksessaan osoittaa hankintayksikköä tyydyttävällä tavalla tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennustyön täyttävän hankintayksikön asettamat vaatimukset, hankintayksikkö ei saa hylätä tarjousta sillä perusteella, että tarjouksen mukainen tavara, palvelu tai rakennustyö ei ole hankintayksikön viittaaman teknisen määrittelyn mukainen. Tarjoaja voi käyttää osoituksena esimerkiksi valmistajan teknisiä asiakirjoja taikka Suomessa tai muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa sijaitsevan tunnustetun toimielimen teknistä raporttia.

Tarjouspyyntö

Vaasan kaupunki on ilmoittanut 19.6.2013 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella ja 9.7.2013 julkaistulla korjausilmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta katuvalaistuksen saneeraus-urakasta. Kysymys on ollut rakennusurakkaa koskevasta hankinnasta.

Tarjouspyynnön "Toimivuus- ja tuotevaatimukset"-asiakirjan kohdan 2.1 "Hankkeen kuvaus" mukaan urakkaan on kuulunut katu- ja tievalaistuksen saneeraaminen kohdassa 1 "Urakan määrittely" kuvatussa laajuudessa. Urakassa saneerattavat kadut on esitetty urakkaohjelman liitteessä 3.

"Toimivuus- ja tuotevaatimukset"-tarjouspyyntöasiakirjan kohdan 2.2 "Tuotevaatimukset" mukaan tuotteiden yksittäiset laatuvaatimukset on esitetty asiakirjan kohdissa 3.2–3.7. Valaistus on ilmoitettu liitettävän sen hetkiseen katuvaloverkkoon. Lisäksi kohdassa on ilmoitettu, että kaikki yli 100 watin (ottamateho) valaisimet tulee varustaa valaisinkohtaisella automaattisella ohjausreleellä, jolla tehoa pudotetaan noin 30 prosenttia ja valaistustasoa noin 50 prosenttia, ja että releen toiminta-aikojen tulee olla muutettavissa asentamisen jälkeen.

Edellä mainitun tarjouspyyntöasiakirjan kohdan 2.3 "Laadun osoittaminen" mukaan urakoitsijan on tullut osoittaa rakentamansa valaistuksen laatu sekä maanrakennustöiden että sähköteknillisten töiden osalta. Laatuvaatimusten on ilmoitettu olevan "Infra RYL2010, Infra-rakentamisen yleiset laatuvaatimukset" sekä toteutusvuoden sähköturvallisuusmääräysten (SFS 6000 -sarjan standardien) mukaiset, ellei nimenomaisesti toisin ole kyseisessä asiakirjassa ilmoitettu.

Hankintaa koskevat tuotetekniset vaatimukset on esitetty kysymyksessä olevan tarjouspyyntöasiakirjan kohdassa 3. Kohdassa 3.1 "Yleistä" on ilmoitettu, että valaistuksessa käytetään nykyaikaisia ja tilaajan luotettavaksi toteamia tuotteita ja ratkaisuja. Asiakirjan kyseisessä kohdassa on vielä todettu, että käyttöön hyväksyttävät tuotteet on esitetty asennuskohteittain, kaduittain ja teholuokittain urakkaohjelman liitteessä 3 ja että alueittain tulee pyrkiä yhtenäiseen valaisinmallistoon.

"Toimivuus- ja tuotevaatimukset"-asiakirjan kohdassa 3.2 "Valaisimet ja lamput" on esitetty valaisimia ja lamppuja koskevia vaatimuksia sekä lueteltu Vaasan kaupungin käyttämiä valaisintyyppejä. Kohdassa on muun ohella ilmoitettu, että tie- ja katuvalaisimien runkorakenteen tulee olla alumiinia ja kotelointiluokan vähintään IP65.

Vaasan kaupungin käytössä olevina valaisintyyppeinä on edellä mainitussa kohdassa lueteltu seuraavat valaisimet:

Valmistaja/ - Valaisintyyppi
Toimittaja - Teholuokka 50/70 W

Osram/Siteco - SC50 - Tasolasi
Philips - Koffer 2, CitySoul - Lasikupu, Tasolasi
Elektroskandia - Odyssey, Victor - Tasolasi
AEC - KAOS 1, A2 - Tasolasi
Fagerhult - Arc, Airtrace - Tasolasi
Schreder - Nano - Lasiku

Teholuokka 100/150 W

Osram/Siteco - SC100 - Tasolasi
Philips - Koffer 2, CitySoul - Lasikupu, Tasolasi
Elektroskandia - Odyssey, Victor - Tasolasi
AEC - KAOS 2, A2 - Tasolasi
Fagerhult - Arc, Airtrace - Tasolasi

Edellä mainitussa kohdassa on lisäksi ilmoitettu muun ohella seuraavaa:

"Urakoitsija voi halutessaan esittää muitakin valaisinvaihtoehtoja, mutta hänen tulee valaistuslaskelmin eri poikkileikkaustyypeittäin osoittaa valotekninen vastaavuus. Urakoitsija ja tilaaja suorittavat valmiista asennuksista valotekniset tarkastusmittaukset annettujen tyyppipoikkileikkausten mukaisista vaihtoehdoista. Urakoitsija hankkii tarvittavat mittausvälineet. Mikäli mittaustulokset eivät vastaa laskennallisia arvoja urakoitsijan tulee esittää korjaussuunnitelma / vaihtoehto vaaditun valaistustason saavuttamiseksi. Valaisimien vaihdon tuottama rakennuskustannushyöty jaetaan suhteessa 60 % tilaajalle 40 % urakoitsijalle.

Muista valaisimista kuin kohdeluettelossa on mainittu, tulee esittää valaistusmitoituslaskelmat.

Valaistusluokkia vastaavat valaistustekniset arvot ovat Tiehallinnon Tievalaistuksen suunnittelu TIEH 2100034-06 julkaisun kohdan 2.3.2 AL-luokat taulukko 2:n mukaiset, kuitenkin niin, että laskenta pitää suorittaa ja tulokset ilmoittaa kahden (2) desimaalin tarkkuudella. K-luokat em. julkaisun kohdan 2.3.4 taulukko 5:n mukaiset.

Valaisimista tulee toimittaa eulumdat tai ies muotoiset valonjakotiedostot.

Valaisimissa tulee käyttää lamppuja, jotka täyttävät EuP- direktiivin 2005/32/EY esittämät valotehokkuus, alenema ja kuolleisuus vaatimukset. Lampun valontuoton tehokkuusluku (lm/W) lasketaan lampun kokonaisvalontuotto jaettuna valaisimen verkosta ottamalla sähköteholla."

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on hankintasäännösten vastaisesti jakanut nyt kysymyksessä olevan katuvalaistuksen hankinnan ja erään toisen vuonna 2013 toteuttamansa samantyyppisen hankinnan eri hankintakokonaisuuksiin ja kilpailuttanut ne erikseen.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen. Hankintalain 20 §:n mukainen pilkkomiskielto ei estä hankinnan jakamista osiin, jos menettely ei johda hankintasäännösten kiertämiseen. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole nyt kysymyksessä olevan tarjouspyynnön kohteena olevaa alueellista hankintakokonaisuutta määritellessään menetellyt hankintasäännösten vastaisesti.

Valittaja on lisäksi esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen ja suosinut siinä nimettyjä valaisinmerkkejä.

Markkinaoikeus toteaa, että käytettäessä teknisiä eritelmiä hankinnan kohteen kuvaamisessa hankintayksikön on hankintalain 44 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla laadittava eritelmät tarjoajien tasapuolisen kohtelun turvaavalla tavalla. Hankinnan kohteelle tarjouspyynnössä asetettavien vaatimusten tulee olla hankinnan kannalta perusteltuja eivätkä mainitut vaatimukset saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua. Hankinnan teknisessä määrittelyssä on lähtökohtana se, ettei tiettyä valmistajaa tai tiettyä alkuperää olevia tavaroita saa mainita kuin vain poikkeuksellisesti, jos hankintasopimuksen kohdetta ei ole mahdollista muutoin kuvata riittävän täsmällisesti ja selvästi.

Hankintayksikkö on nyt kysymyksessä olevassa katuvalaistuksen saneerausurakassa asettanut hankintaan sisältyville valaisimille runsaasti niiden toiminnallisiin ominaisuuksiin liittyviä ja osin hyvin yksityiskohtaisiakin teknisiä vaatimuksia. Valaisimien teknisten määrittelyjen lisäksi hankintayksikkö on tuotteiden tuoteteknisiä vaatimuksia asettaessaan viitannut tiettyjen valmistajien ja toimittajien valaisimiin ja ilmoittanut tarjoajien voivan tarjota muitakin valaisinvaihtoehtoja tietyin edellytyksin. Edellytyksenä on muun ohella ollut valaistuslaskelmien toimittaminen.

Markkinaoikeus katsoo, että hankinnan kohteena olevat valaisimet olisi ollut mahdollista kuvata tarjouspyynnössä mainitsematta tuotteen kuvauksessa yksittäisen valmistajan tiettyä tuotemerkkiä. Tarjouspyyntö on siten tältä osin laadittu hankintasäännösten vastaisesti. Hankintayksikön tarjouspyyntöasiakirjoissaan esittämä vaatimus siitä, että nimettyjä valaisintyyppejä vastaavista vaihtoehtoisista valaisintyypeistä on tullut esittää laajempaa selvitystä kuin hankintayksikön käytössä jo olevista valaisimista, on asettanut tarjouskilpailuun osallistumista harkitsevat tarjoajat eriarvoiseen asemaan. Tarjouspyyntö on siten myös ollut omiaan perusteettomasti rajoittamaan kilpailua julkisissa hankinnoissa.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Korkein hallinto-oikeus on 20.8.2014 antamassaan päätöksessä antanut hankinnan täytäntöönpanon kieltämistä koskevan määräyksen. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Vaasan kaupunki aikoo edelleen toteuttaa kysymyksessä olevan hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Vaasan kaupungin teknisen lautakunnan 20.11.2013 tekemän hankintapäätöksen § 155. Markkinaoikeus kieltää Vaasan kaupunkia tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 20.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Vaasan kaupungin korvamaan STRIHL Scandinavia AB:n oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Vaasan kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Nina Korjus, Pasi Yli-Ikkelä ja Hannamaria Nurminen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.