MAO:171/15

ASIAN TAUSTA

Kirkon keskusrahasto (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 9.11.2013 julkaistulla EU-hankintailmoituksella kilpailullisella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta asian- ja dokumenttienhallintajärjestelmää koskevasta palveluhankinnasta.

Kirkkohallituksen virastokollegio on 23.4.2014 tekemällään hankintapäätöksellä § 261 valinnut Triplan Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on Kirkkohallituksen ilmoituksen mukaan ollut noin 600.000 euroa.

Markkinaoikeus on 19.6.2014 antamallaan päätöksellä hylännyt Kirkkohallituksen vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Innofactor Software Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 70.000 euroa, määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen tai lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua ja määrää seuraamusmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.322,80 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Voittaneen tarjoajan tarjoama järjestelmä ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä ilmoitettuja pakollisia vaatimuksia kielen ja arkistointiominaisuuksien osalta. Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjousta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Vastine

Vaatimukset

Kirkkohallitus, joka käyttää Kirkon keskusrahaston puhevaltaa, on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valitus on perusteeton. Tarjouspyynnön liitteenä 4 on ollut vaatimusluettelo, joka tarjoajien on tullut täyttää. Tässä vaatimusluettelossa on ollut sekä pakollisia että pisteytettäviä vaatimuksia. Vaatimustaso 1 (V1) on tarkoittanut pakollisia vähimmäisvaatimuksia, jotka tarjotun järjestelmän/palvelun on tullut täyttää. Kyllä-vastaus vaatimustason 1 vastaukseen on tarkoittanut, että vaatimuksen toteuttaminen sisältyy tarjouksen kokonaishintaan, ja että tarjoajan järjestelmä/palvelu vastaa vaatimusta yksiselitteisesti ja ehdoitta. Yksikin Ei-vastaus vaatimustason 1 vähimmäisvaatimuksiin olisi johtanut tarjouksen hylkäämiseen.

Vaatimusluettelossa on ollut erilaisia kielivaatimuksia ja arkistointiominaisuuksia koskevia vaatimuksia, jotka ovat olleet pakollisia eli vaatimustasoa 1. Hankintapäätöksen liitteenä olevassa tarjousten vertailumuistiossa on todettu, että kaikki tarjoukset ovat täyttäneet asetetut vaatimukset, ja tarjoukset ovat olleet tarjouspyynnön mukaisia. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan antanut Kyllä-vastauksen kaikkiin pakollisen vaatimustason 1 vaatimuksiin.

Voittaneen tarjoajan ja valittajan toimittamia asianhallintajärjestelmiä on yleisesti käytössä myös joissakin seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä. Tietojärjestelmähankinnoissa on usein se tilanne, että kenelläkään ei voi olla valmista toteutusta tarjoushetkellä. Hankintayksikkö on varmistanut neuvottelujen yhteydessä sen, että jokainen tarjoaja pystyy myös toteuttamaan pakolliset vaatimukset. Neuvotteluvaiheessa vaatimusluettelot ovat kiertäneet jokaisen tarjoajan kautta useamman kerran. Kirkon edun mukaista on ollut, että kaikki tarjoajat voisivat osallistua lopullisen tarjouksen tekemiseen.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että hankintayksiköllä on oikeus luottaa tarjoajan antamiin tietoihin. Hankintayksiköllä ei ole ollut perusteita todeta, että Triplan Oy:n tarjous ei täyttäisi tarjouspyynnön vaatimuksia.

Kuultavan lausunto

Triplan Oy on esittänyt, että kaikkien tarjoajien on tullut tarjouksessaan kuvata, täyttääkö tarjoajan tarjoama ratkaisu vähimmäisvaatimukset, ja miten ratkaisu toteuttaa pakolliset vähimmäisvaatimukset.

Triplan Oy:llä on ollut sekä suomen- että ruotsinkielisiä toimituksia. Tarjottua järjestelmää on asiakkailla tälläkin hetkellä tuotantokäytössä. Tarjouspyyntö on sisältänyt vaatimuksen suomen ja ruotsin kielen tuesta, joka toteutuu Triplan Oy:n tarjoamissa sovelluksissa. Triplan Oy:n tarjoamat järjestelmät ovat SÄHKE2-sertifioituja sovelluksia, joissa on otettu huomioon sähköisen arkistoinnin vaatimukset, joihin tarjouspyyntö on nojautunut.

Muut kirjelmät

Innofactor Software Oy on vastaselityksessään ja lisävastaselityksissään esittänyt muun ohella, että hankintayksikön ratkaisumallia koskevasta pisteytysasiakirjasta ilmenee voittaneen tarjoajan tarjouksen olleen monelta osin puutteellinen, eikä se siten ole vastannut tarjouspyyntöä. Mainitun asiakirjan mukaan voittaneen tarjoajan ratkaisukuvauksesta on puuttunut useita vaadittuja kohtia, vaikka tarjouspyynnössä on nimenomaan vaadittu vastaamaan tarjouspyynnön kysymyksiin ja mahdollisesti liittämään vastauksiin tarkentavia asiakirjoja. Voittaneen tarjoajan tarjouksen puutteellisuus on vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousten vertailussa. Hankintayksikön olisi tullut sulkea Triplan Oy:n tarjous tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Tarjousten vertailu on joka tapauksessa ollut virheellistä. Tarjoajien on tullut tarjouksissaan vastata tarjouspyynnön ratkaisumallia koskeviin kysymyksiin. Tarjoajien vastaukset on pisteytetty tarjouspyynnössä tarkemmin kuvatulla tavalla asteikolla 0–3. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan pisteyttänyt tarjouksia tarjouspyynnön mukaisesti.

Ratkaisumallia koskevassa ensimmäisessä kysymyksessä voittaneen tarjoajan vastauksessa on viitattu ratkaisukuvauksen lukuun, jota ratkaisukuvauksessa ei kuitenkaan ole ollut. Vastauksen sisällöstä ei ole käynyt ilmi kokoustyöskentelyn tarkempi kuvaus. Voittaneen tarjoajan tarjouksen olisi tullut saada tältä osin nolla pistettä nyt annetun kahden pisteen sijaan, koska olennainen ratkaisukuvauksen kohta on puuttunut. Hankintayksikön arvion mukaan tarkempi kuvaus ei ole käynyt ilmi tarjouksesta.

Toisen kysymyksen osalta voittaneen tarjoajan tarjouksen olisi tullut saada nolla pistettä annetun yhden pisteen sijasta, koska olennainen ratkaisukuvauksen kohta on puuttunut ja hankintayksikön arvion mukaan toiminnallisuuden kuvaus on jäänyt vajaaksi.

Kolmannen kysymyksen vastauksen arvioinnista voittaneen tarjoajan tarjous on saanut virheellisesti kolme pistettä, vaikka sen vastaus on ollut puutteellinen. Hankintayksikön arvion mukaan asiakirjojen tuonti on kuvattu ratkaisukuvauksessa, mutta mallissa siihen ei ole viitattu, vaikka tarjouspyynnön mukaan viittauksia on edellytetty. Voittaneen tarjoajan tarjouksen olisi tullut saada nolla pistettä.

Neljännen kysymyksen vastauksia ei ole arvioitu tasapuolisesti. Hankintayksikön arvion mukaan valittajan vastaus on ollut hyvin tekninen, vaikka tosiasiassa se on ollut selkeä ja tiivis, ja se on vastannut laadultaan voittaneen tarjoajan vastausta samaan kysymykseen. Näin ollen myös valittajan olisi tullut saada vastauksestaan kaksi pistettä.

Viidenteen kysymykseen annettu voittaneen tarjoajan vastaus on ollut puutteellinen, koska ratkaisukuvauksessa ei ole kuvattu tehtävienhallintaa. Tästä huolimatta voittaneen tarjoajan tarjous on saanut kaksi pistettä, vaikka ratkaisukuvauksesta on puuttunut kyseinen luku. Voittaneen tarjoajan tarjouksen olisi tullut saada vastauksesta enintään yksi piste, koska hankintayksikön arvion mukaan vastaus on ollut puutteellinen tehtävienhallinnan osalta.

Hankintayksikön arvion mukaan voittaneen tarjoajan kahdeksanteen kysymykseen antamasta vastauksesta ei ole voitu todeta, pystyykö voittaneen tarjoajan ratkaisulla toteuttamaan kysymyksessä esitetyt vaatimukset. Voittaneen tarjoajan tarjouksen olisi tullut saada nolla pistettä sille annetun yhden pisteen sijaan.

Yhdeksännen kysymyksen arvioinnissa voittanut tarjoaja on saanut yhden pisteen, vaikka vastaus on ollut hankintayksikön arvion mukaan olennaisesti puutteellinen. Hankintayksikön mukaan monikirjaamon toiminto on puuttunut kokonaan ja toteutus on edellyttänyt yhtä yhtenäistä eAMS:ia, vaikka hankinnan laajuuden mukaisesti käyttäjäorganisaatioilla ei ole yhtä yhtenäistä eAMS:ia. Voittaneen tarjoajan tarjoukselle olisi tullut antaa nolla pistettä, koska vastaus ei ole sisältänyt olennaisia tietoja ja toiminnallisuus on vastannut heikosti tarpeita.

Kymmenennen kysymyksen vastauksen arvioinnista voittaneen tarjoajan tarjous on saanut yhden pisteen, vaikka vaadittua sähköistä asiointia ei ole voittaneen tarjoajan vastauksessa kuvattu. Tarjousten arviointikriteerien mukaisesti voittaneen tarjoajan tarjouksen ei olisi tullut saada pisteitä lainkaan.

Yhdennentoista kysymyksen vastauksen arvioinnin mukaan voittaneen tarjoajan tarjouksessa ei ole kuvattu vaadittua yhdistelmähakua ja vastauksen viittaus on ollut puutteellinen. Näin ollen voittaneen tarjoajan tarjouksen olisi tullut saada enintään yksi piste.

Hankintayksikön mukaan voittaneen tarjoajan vastaus neljänteentoista kysymykseen on ollut suppea, mutta voittaneen tarjoajan tarjous on saanut kaksi pistettä. Voittaneen tarjoajan tarjouksen olisi tullut saada vastauksestaan enintään yksi piste, varsinkin kun valittajan tarjoukselle on annettu kaksi pistettä ja hankintayksikön mukaan valittajan kuvaus on ollut hyvä.

Hankintayksikön olisi tullut tarjoajien vastauksia arvioidessaan ottaa huomioon tarjoajien vastaukset kysymyksiin, eikä ottaa huomioon tarjoajan muissa tarjousasiakirjoissa esittämiä seikkoja ilman vastauksissa olleita viittauksia niihin.

Mikäli hankintayksikkö olisi arvioinut ratkaisumallia ja tarjoajien vastauksia kysymyksiin tarjouspyynnössä esitettyjen arviointikriteerien mukaisesti, valittajan tarjous olisi ollut kokonaistaloudellisesti edullisin ja tullut valita tarjouskilpailun voittajaksi. Pisteytysvirheiden korjaamisen jälkeen valittajan tarjouksen yhteispisteet olisivat olleet 84 pistettä ja Triplan Oy:n tarjouksen pisteet 83,2.

Kirkkohallitus on lisävastineissaan esittänyt muun ohella, että tarjousten vertailu on suoritettu tasapuolisesti. Kaikkien tarjoajien osalta kussakin pisteytettävässä kohdassa on huomioitu koko tarjouksen sisältö. Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu, että virheellinen viittaus johtaisi arvioitavan kohdan hylkäämiseen. Mikäli vertailu olisi tehty valittajan esittämällä tavalla, valittaja olisi menettänyt muutamissa vertailtavissa kohdissa pisteitä. Hankintapäätöksen liitteenä olevassa vertailumuistiossa on todettu muun muassa Triplan Oy:n kohdalla, että pisteitä alentaa se, että ratkaisumalli viittaa useissa kohdin ratkaisukuvauksen osiin, joita ei kuitenkaan löydy kuvauksesta. Valittaja ei ole kuudennessa kysymyksessä vastannut hintaan liittyvään kysymykseen. Kymmenennen kysymyksen osalta seurattavuutta ei ole kuvattu.

Triplan Oy on antanut lisälausunnot.

Innofactor Software Oy ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta antaa lausuma.

Innofactor Software Oy on 13.1.2015 ilmoittanut markkinaoikeudelle luopuvansa tietojen antamista koskevasta vaatimuksestaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Kirkkolain 24 luvun 8 a §:n 1 momentin mukaan oikeusturvakeinoista kirkollisen viranomaisen julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) soveltamisalaan kuuluvassa hankinta-asiassa tekemään päätökseen on voimassa, mitä siitä säädetään hankintalaissa.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjoama järjestelmä ei ole täyttänyt tarjouspyynnön pakollisia vaatimuksia järjestelmän kielivaatimuksen ja arkistointiominaisuuksien osalta.

Kirkon keskusrahasto on 5.3.2014 päivätyllä tarjouspyynnöllä pyytänyt tarjouksia asian- ja dokumenttienhallintajärjestelmän suunnittelusta ja toteutuksesta sekä kyseisen ratkaisun tuki- ja ylläpitopalveluista.

Tarjouspyynnön liitteenä 4 on ollut taulukkomuotoinen vaatimusluettelo, jossa on kuvattu tarjottavan palvelun vaatimukset, jotka on jaettu V1- ja V2- vaatimuksiin. Kyseisessä liitteessä on ilmoitettu muun ohella, että vaatimustaso 1 (V1) tarkoittaa pakollisia vähimmäisvaatimuksia, jotka tarjotun järjestelmän/palvelun on täytettävä. Tarjouspyynnön mukaan yksikin Ei-vastaus vaatimustason 1 vähimmäisvaatimuksiin johtaa tarjouksen hylkäämiseen. Vaatimustason 2 (V2) on ilmoitettu tarkoittavan lisävaatimuksia, joiden toteutuminen ei ole ollut pakollista, mutta jotka vaikuttavat tarjousten laadulliseen vertailuun. Liitteessä 4 on lisäksi ilmoitettu, että "Kyllä"-vastaus vaatimustason 1 ja vaatimustason 2 vastaukseen tarkoittaa sitä, että vaatimuksen toteuttaminen sisältyy tarjouksen kokonaishintaan. Mainittu taulukko on tullut liittää täytettynä tarjouksen liitteeksi.

Markkinaoikeus toteaa, että voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksensa vaatimusliitteellä sitoutuvansa kaikkiin V1-tason pakollisiin vähimmäisvaatimuksiin. Tarjoaja vastaa tarjouksessaan ilmoittamiensa tietojen paikkansapitävyydestä, ja hankintayksiköllä on vastaavasti lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamiin tietoihin. Tarjouksen tekemisellä tarjoaja sitoutuu hankinnan toteuttamiseen. Asiassa ei ole ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella hankintayksikön olisi tullut hankintapäätöstä tehdessään epäillä Triplan Oy:n esittämien tietojen oikeellisuutta. Hankintayksiköllä ei näin ollen ole ollut valittajan esittämien seikkojen perusteella velvollisuutta sulkea voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Tarjousten vertailu

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa soveltaessaan tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoittamiaan vertailuperusteita. Tarjouksia on verrattava jokaista vertailuperustetta käyttäen ja hankintapäätöksessä on perusteltava vertailuperusteiden soveltaminen tarjoukseen. Tarjousten vertailu on tehtävä etukäteen ilmoitettujen seikkojen perusteella ja tarjoajia kohtaan tasapuolisesti.

Valituksenalaisessa asiassa tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteina ovat olleet hinta 40 pisteen sekä ratkaisumalli 20 pisteen, vastaavuus vaatimusluettelossa esitettyihin vaatimuksiin 10 pisteen, demototeutus 15 pisteen ja toimittajan palvelukyky 15 pisteen painoarvoilla.

Tarjousten arvioinnin ovat hankintapäätöksen mukaan tehneet projektisihteeri, notaari ja hankintakonsultti. Hankintapäätöksen kohdasta 1.7 "Vertailuprosessi" käy ilmi, että arviointiin osallistuva ryhmä ja hankinnan ohjausryhmä ovat vielä lopuksi käyneet läpi tarjousten vertailun.

Hankintapäätöksen mukaan hankintayksikkö on saanut kolme tarjousta, joista Triplan Oy:n tarjous on arvioitu kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi 90,4 pisteellä. Valittajan tarjous on tullut tarjouskilpailussa toiseksi 84 pisteellä. Valittajan tarjous on arvioitu ratkaisumallin, vastaavuus vaatimusluettelossa esitettyihin vaatimuksiin, demototeutuksen ja palvelukyvyn osalta parhaimmaksi 60 vertailupisteellä. Triplan Oy:n vertailupisteet edellä mainituista vertailuperusteista ovat olleet 50,4 pistettä. Triplan Oy on saanut 483.440 euron tarjoushinnalla vertailupisteitä 40, kun valittaja on saanut 807.288 euron tarjoushinnalla vertailupisteitä 24.

Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteena ollutta ratkaisumallia arvioitaessa on ilmoitettu käytettävän tarjoajan vastauksia tarjouspyynnön liitteen 3 "Ratkaisumalli" kysymyksiin ja tarjoajan ratkaisukuvausta.

Tarjouspyynnössä tarjoajaa on pyydetty varmistumaan siitä, että kaikkiin vertailuperusteisiin liittyen on toimitettu riittävä määrä asiakirjoja ja tietoja, joiden perusteella tilaaja voi saada riittävän selkeän kuvan vertailun pohjaksi.

Tarjouspyynnön liitteellä 3 "Ratkaisumalli" on ollut 15 kysymystä, joihin tarjoajan on tullut antaa vastauksensa. Kyseisellä liitteellä on ilmoitettu, että tarjoaja voi kuvata ratkaisua laajemmin sekä kaavioina että sanallisesti erillisessä ratkaisukuvausliitteessä. Liitteellä 3 on vielä ilmoitettu, että mahdollisiin täydentäviin kuvauksiin on viitattava taulukossa kohdennetusti kunkin vastauksen kohdalla. Pisteytys on ilmoitettu tehtävän asteikolla 0–3 seuraavalla tavalla:

"0 = Heikko (kuvattu heikosti / ei sisällä oleellisia tietoja / vastaa heikosti tarpeita)
1 = Tyydyttävä (kuvattu tyydyttävästi / vastaa tyydyttävästi tarpeita)
2 = Hyvä (kuvattu hyvin / vastaa hyvin tarpeita)
3 = Erinomainen (kuvattu erinomaisesti / vastaa erinomaisesti tarpeita)

Ratkaisumallin osalta parhaat yhteispisteet saanut tarjous saa ratkaisumallin osalta 20 vertailupistettä tarjousten kokonaisvertailuun. Muiden tarjousten vertailupisteet saadaan suhteuttamalla niiden yhteispisteet parhaan tarjouksen yhteispisteisiin. [– –]"

Hankintapäätöksen mukaan voittaneen tarjoajan Triplan Oy:n tarjous on saanut ratkaisumallin vastausten arvioinnissa 28 pistettä. Parhaan tarjouksen pisteisiin suhteuttamalla tämä on tarkoittanut 16:ta vertailupistettä. Valittajan tarjous on saanut tältä osin täydet 20 vertailupistettä.

Hankintapäätöksen liitteenä olleessa 11.4.2014 päivätyssä muistiossa on valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjoukselle annettua pisteytystä perusteltu seuraavasti:

"Innofactorin ratkaisukuvauksen perusteella sähköiset kokoustoiminnot, asiankäsittelyprosessien hallinta sekä niiden ohjaaminen ja seuranta, asiakirjojen jakelu, järjestelmän tuki prosessien ja asioiden käsittelyn ohjaukselle, organisaatioiden hierarkian hallinta sekä tiedon rajaaminen hakukoneen näkökulmasta on kuvattu erinomaisesti ja vastaavat tilaajan tarpeisiin erinomaisesti. Muilta osin tarjottu ratkaisu vastaa kuvausten perusteella tarpeita pääosin hyvin tai tyydyttävästi. Ratkaisukuvauksesta kävi parhaiten ilmi ratkaisun konkreettinen sisältöjä kuvauksissa oli hyvin otettu huomioon tilaajan tarpeet.

Triplanin ratkaisukuvauksen perusteella asiankäsittelyprosessien hallinta sekä niiden ohjaaminen ja seuranta vastaa erinomaisesti tarpeita. Ratkaisukuvaus muutoin vastaa pääosin hyvin tai tyydyttävästi tilaajan tarpeita. Pisteitä alentaa se, että ratkaisumalli viittaa useissa kohdin ratkaisukuvauksen osiin, joita ei kuitenkaan löydy kuvauksesta."

Edellä mainitun perustelun lisäksi pisteitä on perusteltu yksityiskohtaisemmin erillisessä muistiossa, jossa on kuvattu pisteytyksen perustelut kunkin vastauksen osalta erikseen.

Valittaja on muun ohella esittänyt, että pisteytys on ollut virheellistä 10:een kysymykseen annetun vastauksen osalta. Lisäksi valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ratkaisukuvauksen osalta ollut niin puutteellinen, että se on vaarantanut tarjoajien tasavertaisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousten vertailussa.

Voittanut tarjoaja on vastannut kuhunkin esitettyyn kysymykseen. Lisäksi voittanut tarjoaja on usean vastauksen kohdalla viitannut muuhun tarjoukseen osaan, jossa on tarjouksen mukaan kuvattu enemmän tarjottua ratkaisua. Hankintayksikkö on edellä perusteluissa todetulla tavalla vähentänyt voittaneen tarjoajan tarjouksen pisteitä sillä perusteella, että ratkaisumallia koskevassa vastauksessa on viitattu useissa kohdin sellaisiin osiin, joita ei kuitenkaan ole löytynyt ratkaisukuvauksesta. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa perusteella käyttää ratkaisumallia koskevia puutteita tarjousten vertailussa pisteitä alentavana tekijänä. Asiassa ei ole kuitenkaan ollut syytä katsoa voittaneen tarjoajan tarjouksen olleen tarjouspyyntö huomioon ottaen niin puutteellinen, että se olisi vaarantanut tarjousten vertailun tasapuolisuuden.

Tarjouspyynnön liitteen 3 "Ratkaisumalli" ensimmäinen kysymys on koskenut sitä, miten ehdotettu ratkaisu tukee kokoustyöskentelyä. Voittanut tarjoaja on saanut vastauksestaan kaksi pistettä. Pisteytystä on perusteltu muun ohella sillä, että ratkaisu on kuvattu muutoin hyvin, mutta eräs ratkaisukuvauksen luku, johon vastauksessa on viitattu, on puuttunut, eikä kokoustyöskentelyn tarkempi kuvaus ole ilmennyt. Markkinaoikeus toteaa, että voittanut tarjoaja on antanut kattavan kuvauksen ratkaisustaan ja edellä todetulla tavalla hankintayksikkö on pitänyt ratkaisun kuvausta hyvänä. Kun otetaan huomioon, että tarjouspyynnön mukaan kaksi pistettä on ilmoitettu annettavan hyvästä kuvauksesta, hankintayksikkö ei ole toiminut tarjouspyynnössä etukäteen ilmoitettuun nähden virheellisesti, kun se on antanut voittaneen tarjoajan tarjoukselle viittauksen virheellisyydestä ja kokoustyöskentelyn tarkemman kuvauksen puutteesta huolimatta kaksi pistettä.

Toisen kysymyksen yhteydessä on ensin todettu, että kirkolliskokouksen päätöksentekoprosessi on kuvattu hankinnan kohteen kuvauksessa, luvussa 6.5 ja hankinnan kohteen kuvauksen liitteessä. Tähän liittyen kysymys on koskenut sitä, miten ratkaisu tukee kirkolliskokouksen työskentelyä. Voittaneen tarjoajan tarjous on saanut kyseisestä kohdasta yhden pisteen. Pisteytyksen perusteluissa on muun ohella viitattu siihen, että toiminnallisuuksien kuvaus on jäänyt vajaaksi ja että viitattu dokumentti on ollut väärä. Markkinaoikeus toteaa, että pisteytyksen perustelujen mukaan voittaneen tarjoajan kuvauksessa on tältä osin ollut tiettyjä puutteita. Kun tarjouspyynnön mukaan yhden pisteen on voinut saada tyydyttävästä kuvauksesta ja ratkaisumallista, hankintayksikkö on voinut antaa harkintavaltansa perusteella voittaneen tarjoajan tarjoukselle kyseessä olevasta kohdasta yhden pisteen.

Kolmannen kysymyksen yhteydessä on ensin todettu, että pitkän tähtäimen tavoitteena on, että asiat voidaan käsitellä kokonaan sähköisesti asianhallintajärjestelmän sisällä. Tähän liittyen kysymys on koskenut sitä, kuinka ehdotettu ratkaisu tukee asiankäsittelyprosessien hallintaa, ohjaamista ja seuraamista. Voittaneen tarjoajan tarjous on saanut tästä kohdasta täydet kolme pistettä. Pisteitä on perusteltu muun ohella sillä, että toiminta tukee seurantaa. Lisäksi perustelujen mukaan asiakirjojen tuonti on kuvattu ratkaisukuvauksessa, vaikka mallissa siihen ei ole viitattu. Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on arvioinnissaan todennut toiminnan tukevan seurantaa, eikä merkitystä tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella sinänsä ole ollut sillä valittajan esittämällä seikalla, että asiakirjojen tuontiin ei ole viitattu ratkaisumallissa. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti antaessaan voittaneen tarjoajan tarjoukselle tältä osin täydet pisteet.

Neljäs kysymys on koskenut sitä, kuinka ehdotettu ratkaisu tukee metatietojen liittämistä asiakirjoihin ja sitä, miten ratkaisu tukee käyttäjää oikeiden metatietojen liittämisessä. Valittaja on tältä osin esittänyt, että vastauksia ei ole arvioitu tasapuolisesti. Valittajan tarjoukselle annettua yhtä pistettä on perusteltu sillä, että sen kuvauksessa on jäänyt epäselväksi, kuinka muita metatietoja kuin periytyviä voidaan lisätä ja kuinka näiden valintaa voidaan rajata. Ratkaisukuvaus on perustelujen mukaan ollut tekninen, eikä ole avannut kuvausta. Voittanut tarjoaja on saanut vastauksestaan kaksi pistettä. Tätä on perusteltu sillä, että sen kuvaus on vastannut hyvin tarpeita ja vapaasti valittavia metatietoja voi lisätä ennalta rajatusta joukosta. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa perusteella arvioida valittajan tarjouksessa esitetyn kuvauksen epäselväksi. Asiassa ei ole myöskään käynyt ilmi, että voittaneen tarjoajan tarjoama ratkaisu olisi tältä osin täsmälleen samanlainen kuin valittajan ratkaisu. Näin ollen hankintayksikkö ei ole toiminut virheellisesti eikä syrjivästi, kun se on antanut valittajan tarjoukselle tältä osin yhden pisteen vähemmän kuin voittaneen tarjoajan tarjoukselle.

Viidennellä kysymyksellä on tiedusteltu, kuinka järjestelmä tukee asiakirjojen jakelua ja kuinka tapahtuu esimerkiksi pöytäkirjanotteiden lähettäminen isommalle joukolle (jakelulistalle). Voittaneen tarjoajan tarjoukselle on annettu kaksi pistettä. Pisteitä on perusteltu sillä, että ratkaisukuvauksessa ei ole kuvattu tehtävienhallintaa ja koko luku puuttuu. Perustelujen mukaan muutoin kuvaus on vastannut hyvin tarpeita. Markkinaoikeus toteaa, että asiassa ei ole ilmennyt, että tehtävien hallinnalla olisi asiakirjojen jakelun kannalta ratkaiseva merkitys. Kun kuvausta on muuten pidetty hyvänä, hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa perusteella antaa tältä osin voittaneen tarjoajan tarjoukselle kaksi pistettä.

Kahdeksannella kysymyksellä on tiedusteltu, kuinka järjestelmä tukee prosessien ja asioiden käsittelyn ohjausta, miten käyttäjän toimintaa voidaan ohjata järjestelmässä ja miten järjestelmä näyttää käsittelyprosessin etenemisen käyttöliittymässä. Voittanut tarjoaja on saanut kyseisestä kohdasta yhden pisteen. Perustelujen mukaan vastauksen viittaus on ollut virheellinen ja asiassa on jäänyt hämäräksi, miten tieto näytetään käyttäjälle. Edellä todetulla tavalla voittaneen tarjoajan vastauksessa ja ratkaisukuvauksessa on tältä osin ollut puutteita. Asiassa ei ole kuitenkaan ilmennyt, että edellä sanotut puutteet olisivat olleet niin merkittäviä, että hankintayksikön olisi tältä osin tullut jättää voittaneen tarjoajan tarjous pisteittä.

Yhdeksännen kysymyksen yhteydessä on ilmoitettu, että kokonaisuus tulee vuosien myötä sisältämään kymmeniä organisaatioita; kirkkohallitus osastoineen ja erillisyksikköineen, tuomiokapitulit, seurakuntayhtymiä ja itsenäisiä seurakuntia, ja että kokonaisuus tulee olla helposti hallittavissa. Tähän liittyen kysymys on koskenut, miten organisaatioiden hierarkiaa järjestelmässä hallitaan ja millaisia vaikutuksia sillä on pääkäyttäjien työhön ja loppukäyttäjien näkymiin. Voittaneen tarjoajan tarjous on saanut tältä osin yhden pisteen. Perustelujen mukaan monikirjaamon toiminta on puuttunut dokumentista kokonaan ja eri organisaatiot voivat elää samassa instanssissa vain, jos on yhteinen eAMS. Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan tarjous on edellä mainitulla tavalla sisältänyt tältä osin puutteita hyvään tai erinomaiseen tasoon nähden. Vastauksessa on kuitenkin kuvattu organisaatioiden hierarkian hallintaa, ja hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa perusteella arvioida, että kuvaus vastaa sen arvioinnissa tyydyttävää tasoa.

Kymmenes kysymys on koskenut sitä, miten järjestelmässä voidaan siirtää asioita toimielimeltä toiselle, esimerkiksi avustushakemuksia seurakunnasta kirkkohallitukselle ja miten asian fokustilaa/prosessin vaihetta voidaan seurata. Voittaneen tarjoajan tarjous on saanut kyseisestä kohdasta yhden pisteen. Hankintapäätöksen perustelujen mukaan eri instanssien välillä siirtäminen on työlästä, eikä sähköistä asiointia ole kuvattu ratkaisukuvauksessa. Markkinaoikeus toteaa, että perustelujen mukaan voittaneen tarjoajan ratkaisu ei ole ollut kovinkaan toimiva hankintayksikön tarpeisiin nähden. Kun kuitenkin tarjouspyynnön mukaan yhden pisteen on voinut antaa ratkaisulle, joka vastaa tyydyttävästi hankintayksikön tarpeita, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole toiminut tarjouspyynnössä ja tarjouksissa ilmoitettuun nähden virheellisesti antaessaan voittaneen tarjoajan tarjoukselle kyseisestä vastauksesta yhden pisteen.

Yhdennellätoista kysymyksellä on tiedusteltu sitä, millainen on yhteisen (useamman organisaation tai toimielimen yhteinen/siirretty asia) ja paikallisen sisällön ratkaisu hakukoneen näkökulmasta. Voittaneen tarjoajan tarjous on saanut kyseisestä kohdasta kaksi pistettä. Perustelujen mukaan haun rajaus on toteutettu hyvin. Perusteluissa on lisäksi todettu, että yhdistelmähakua ei ole kuvattu asiakirjassa, joten viittaus on ollut puutteellinen. Markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole ilmennyt yhdistelmähaun kuvaamisella olevan ratkaisevaa merkitystä pisteytyksen kannalta. Kun haku on perustelujen mukaan muutoin kuvattu hankintayksikön tarpeiden mukaisesti hyvin, hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa perusteella antaa voittaneen tarjoajan tarjoukselle tältä osin kaksi pistettä.

Neljännentoista kysymyksen yhteydessä on ilmoitettu, että palvelukokonaisuus kasvaa lähivuosina noin 20 organisaatioon. Tähän liittyen kysymys on koskenut sitä, miten käyttöoikeudet, organisaatiohierarkia, moduulijoukko ja toiminnot skaalataan siten että kokonaisuus on hallittava pääkäyttäjien näkökulmasta ja on riittävän suoraviivainen peruskäyttäjän näkökulmasta. Voittaneen tarjoajan tarjous on saanut kaksi pistettä. Hankintapäätöksen perustelujen mukaan voittaneen tarjoajan antama kuvaus on tältä osin ollut hivenen suppea, mutta on kuitenkin täyttänyt vaatimukset hyvin. Markkinaoikeus katsoo, että kun tarjouspyynnössä on ilmoitettu hyvästä kuvauksesta annettavan kaksi pistettä, hankintayksikkö ei ole toiminut tältä osin virheellisesti pisteyttäessään voittaneen tarjoajan tarjouksen.

Yhteenveto tarjousten vertailusta

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on pisteytyksessään noudattanut tarjouspyynnössä ilmoitettua pisteytystapaa. Hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa rajoissa pisteyttää edellä mainituista osatekijöistä voittaneen tarjoajan tarjouksen ja valittajan tarjouksen hankintapäätöksessä esitetyllä tavalla.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Innofactor Software Oy:n korvaamaan Kirkon keskusrahaston oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Markus Mattila ja Riitta Hämäläinen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.