MAO:85/15

ASIAN TAUSTA

Museovirasto (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 14.5.2013 julkaistulla EU-hankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta museoiden kokoelmanhallintajärjestelmän (Museum Collection Management System) hankinnasta.

Museovirasto on 13.5.2014 tekemällään hankintapäätöksellä MV/1/02.08.03/2013 muun ohella sulkenut Profium Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta ja valinnut zetcom Ltd:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 300.000–800.000 euroa.

Hankintapäätös on hankintayksikön ilmoituksen mukaan pantu täytäntöön.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Profium Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Profium Oy on vaatinut lisäksi, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 100.000 euroa. Profium Oy on vielä vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 20.000 eurolla.

Perusteet

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan Profium Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta. Profium Oy:n tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Profium Oy:n tarjouksen liitteenä olleissa lisenssiehdoissa on ollut merkintä "Subject to Framework Agreement". Tarjouksen liitteessä esitetyt lisenssiehdot ovat näin ollen olleet alisteisia tarjouspyynnön pääsopimukselle, eivätkä ne ole olleet ristiriidassa tarjouspyynnön vaatimusten kanssa. Myös neuvottelumenettelyssä laaditussa kokousmuistiossa on todettu, ettei tarjoajan omaa lisenssiehtoa tulla liittämään sopimuksiin ja että kaikki oleelliset termit on oltava kattosopimuksessa (Framework Agreement) tai sopimusliitteissä. Valittaja on neuvottelumuistioon viitaten todennut, ettei lisenssisopimusta ole ollut tarpeen allekirjoittaa kaikkien järjestelmää käyttävien museoiden kanssa.

Mikäli valittaja olisi hyväksytty mukaan vertailuun, olisi se voittanut kilpailutuksen, koska sen tarjous on ollut vertailuhinnaltaan edullisin sekä paras myös laatupisteiden perusteella. Vaadittu hyvitysmaksun määrä perustuu valittajan tavanomaiseen 20 prosentin kannattavuuteen.

Vastine

Vaatimukset

Museovirasto on vaatinut ensisijaisesti, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta ja toissijaisesti, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Museovirasto on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 6.702 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valitus on jätettävä myöhässä saapuneena tutkimatta. Muutoksenhakuaika valituksenalaisesta hankintapäätöksestä on päättynyt 27.5.2014. Valittaja on 26.5.2014 lähettänyt markkinaoikeudelle sähköpostiviestin, joka ei kuitenkaan ole ollut markkinaoikeuden käsiteltävänä muutoksenhakuajan puitteissa. Valittaja on vasta 17.6.2014, eli muutoksenhakuajan päättymisen jälkeen toimittanut markkinaoikeudelle valituksen asiassa.

Markkinaoikeudessa on tullut asioita vireille sekä 26.5.2014 että 27.5.2014, eikä valittajan 26.5.2014 lähettämän viestin perille saapumattomuus näin ollen ole johtunut tietojärjestelmän häiriöstä. Valittaja on laiminlyönyt varmistua lähettämänsä viestin saapumisesta markkinaoikeuteen. Valittajan lähettämä viesti olisi ollut palautettavissa palvelimelta kahden viikon ajan sen lähettämisestä mutta valittaja ei ole tässäkään ajassa ryhtynyt asiassa toimiin. Viestin tultua kahden viikon kuluttua hävitetyksi palvelimelta ei sitä ole enää ollut mahdollista palauttaa ja siten varmistua siitä, onko viestin sisältämä valitus ollut yhteneväinen markkinaoikeuteen sittemmin 17.6.2014 toimitetun valituksen kanssa. Asian ottaminen tutkittavaksi olisi hankintayksikön kannalta kohtuutonta sekä vastoin hyvää hallintokulttuuria.

Hankinta on toteutettu hankintasäännösten mukaisesti. Valittajan tarjous, johon on liitetty valittajan omat lisenssiehdot ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen. Tarjoajille on neuvottelumenettelyn aikana kerrottu, ettei omia lisenssisopimusehtoja voida liittää sopimukseen vaan olennaisten sopimusehtojen tulee sisältyä kattosopimukseen, joka on esitetty tarjouspyynnön liitteessä 4. Kielto omien lisenssiehtojen liittämisestä on ilmennyt myös tarjouspyynnöstä sekä valittajan viittaamasta neuvottelumuistiosta. Valittajan lisenssiehdot ovat sisältäneet tarjouspyyntöön ja sen liitteisiin nähden ristiriitaisia ehtoja, joilla on ollut merkitystä tarjousten vertailukelpoisuuden kannalta. Omien ehtojen liittäminen tarjoukseen on johtanut myös siihen, että valittajan tarjous on ollut osittain ehdollinen. Hankintayksikön on tullut sulkea valittajan tarjous tarjouskilpailusta.

Valittajan tarjouksensa liitteeseen tekemä merkintä "Subject to Framework Agreement" on ollut tulkinnanvarainen. Jos valittajan omat lisenssiehdot sisältävä tarjous olisi hyväksytty, olisivat lisenssiehdot olleet sopimusasiakirjojen etusijajärjestyksessä korkeammalla sijalla kuin tarjouspyynnön liitteeseen 4 sisältyneet pilotointisopimus ja ylläpitosopimus, mikä olisi muuttanut sopimusehtojen kokonaisuutta ja hankinnan kohdetta.

Hyvitysmaksun määräämiselle ei ole olemassa perusteita. Hankintayksikkö on allekirjoittanut hankintasopimuksen vasta odotusajan päätyttyä luottaen markkinaoikeuden ilmoitukseen siitä, ettei hankintapäätöksestä ollut valitettu. Valittaja ei joka tapauksessa ole ollut mukana tarjousten vertailussa, eikä sen tarjouksen siten voitaisi todeta olleen laatupisteiden perusteella paras. Valittajan esittämän hyvitysmaksun määrä on ollut ylimitoitettu. Hankintasopimuksen arvo on ollut 598.146 euroa, eikä hyvitysmaksun määrä saa ilman erityistä syytä ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta.

Vastaselitys

Valittaja on antanut vastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 87 §:n 1 momentin mukaan valitus markkinaoikeuteen on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintapäätös valitusosoituksineen on lähetetty tiedoksi valittajalle 13.5.2014 sähköpostitse. Määräaika valituksen tekemiselle on siten päättynyt 27.5.2014. Valittaja on esittänyt, että se on toimittanut valituksen markkinaoikeudelle 26.5.2014 kello 12.31 lähetetyllä sähköpostiviestillä ja myöhemmin uudelleen 17.6.2014. Valituksen tutkimisen edellytysten arvioimiseksi asiassa on otettava kantaa siihen, milloin valituksen on katsottava saapuneen markkinaoikeudelle.

Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 8 §:n mukaan sähköinen viesti toimitetaan viranomaiselle lähettäjän omalla vastuulla. Lain 10 §:n 1 momentin mukaan sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Jos saapumisajankohdasta ei ole selvitystä sen johdosta, että viranomaisen käyttämä sähköinen tiedonsiirtomenetelmä on ollut epäkunnossa tai poissa käytöstä taikka selvitystä ei muusta vastaavasta syystä voida esittää, sähköinen viesti katsotaan saman pykälän 2 momentin mukaan saapuneeksi sinä ajankohtana, jona se on lähetetty, jos lähettämisajankohdasta voidaan esittää luotettava selvitys.

Lain 10 §:n 1 momentin esitöiden (HE 17/2002 vp s. 40) mukaan käsittelyvaatimuksella tarkoitetaan viestin tietoteknistä käsittelyä, joka saattaa edellyttää esimerkiksi konvertointitoimia. Nämä toimet eivät siten vaikuta viestin saapumisajankohdan määrittelyyn. Hallituksen esityksessä (HE 17/2002 vp s. 41) on pykälän 2 momentin osalta viitattu hallituksen esitykseen laiksi sähköisestä asioinnista hallinnossa, jonka mukaan luotettavana selvityksenä viestin lähetysajasta voidaan pitää esimerkiksi viestiä välittäviltä palvelimilta sähköpostiviestin otsikkokenttiin kirjautuvaa tietoa viestin saapumis- ja lähettämisajoista (HE 153/1999 vp s. 29).

Markkinaoikeus on pyytänyt Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskukselta (Valtori) selvitystä valittajan lähettämäkseen ilmoittaman viestin kulusta. Saadun selvityksen mukaan valittajan sähköpostiosoitteesta markkinaoikeuden virastopostiin lähetetty viesti on pysähtynyt oikeushallinnon ensimmäiselle vastaanottavalle palvelimelle todennäköisesti viestissä olleen liitetiedoston vuoksi. Selvityksestä käy ilmi maininta karanteeniin jääneestä viestistä, jonka osalta on ilmoitettu ajankohtana 26.5.2014 kello 12:37:02, lähettäjänä valittajayrityksen edustajan sähköpostiosoite, vastaanottajana markkinaoikeuden virastosähköpostiosoite sekä sisältönä kaksi liitettä, jotka nimityksiltään viittaavat tarjouskilpailuun. Saadun selvityksen mukaan kysymyksessä oleva viesti on selvitystä pyydettäessä ehtinyt poistua palvelimelta, eikä sitä näin ollen ole saatu enää tutkittua tai palautettua.

Markkinaoikeus toteaa, että lähettäjä vastaa edellä esitetyin tavoin siitä, että hän lähettää viestinsä oikeaan aikaan oikeaan osoitteeseen asianmukaisilla välineillä. Nyt esillä olevassa tapauksessa ei ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella olisi katsottava, ettei valittaja olisi näin toiminut tai että viestiin sisältynyt valitus olisi ollut muodossa, jonka käsitteleminen ei olisi ollut mahdollista. Valittajan esittämän selvityksen mukaan se on lähettänyt markkinaoikeudelle viestin, jossa on yksilöinyt muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja ilmoittanut liitetiedoston sisältävän sitä koskevan valituksen. Selvityksen mukaan viesti on sisältänyt kaksi liitetiedostoa.

Kun valittajan lähettämä sähköpostiviesti on edellä esitetyn mukaisesti saapunut oikeushallinnon palvelimelle, on se tuolloin saapunut vastaanottavan viranomaisen vastuulla olevalle palvelimelle lähettäjän palvelimelta ja viestin voidaan tällöin katsoa olleen viranomaisen käsiteltävissä. Sähköpostiviesti on tuntemattomasta syystä jäänyt palvelimelle karanteeniin. Markkinaoikeus katsoo, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella kyse on ollut viranomaisen vastuulla olevan järjestelmän virheellisestä toiminnasta, jota ei tule jättää valittajan vastuulle.

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella markkinaoikeus katsoo, että valitus on saapunut markkinaoikeudelle 26.5.2014. Valitus on siten tutkittava.

Pääasiaratkaisun perustelut

Valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankinnan kohteena on hankintailmoituksen mukaan ollut museoiden kokoelmanhallintajärjestelmä (Museum Collection Management System) ja hankinnassa on noudatettu neuvottelumenettelyä.

Muutoksenhaun kohteena olevasta hankintapäätöksestä käy ilmi, että hankintayksikkö on sille toimitettujen osallistumishakemusten perusteella 28.6.2013 valinnut 28.106.11.2014 käytyihin neuvotteluihin mukaan viisi tarjoajaa, valittaja mukaan lukien. Mukaan valituista tarjoajista neljä osallistui neuvotteluihin ja antoi lopullisen tarjouksensa määräajassa. Muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen mukaan valittajan ja Adlib Information Systemsin tarjoukset on suljettu tarjouskilpailusta tarjouksiin liitettyjen lisäehtojen johdosta.

Hankintayksikkö on toimittanut valittajalle sen tarjouksen poissulkemista koskevat 13.5.2014 päivätyt yksityiskohtaiset perustelut. Perusteluiden mukaan valittaja on tarjouksensa liitteenä 4 olleessa ohjelmistolisenssisopimuksessa esittänyt lisäehtoja, jotka ovat osittain uusia ja osittain ristiriidassa tarjouspyynnön kanssa. Perustelujen mukaan valittajan tarjoukseen sisältyneet ehdot ovat olleet ristiriidassa tarjouspyynnön osana olleen kattosopimuksen ehtojen kanssa esimerkiksi sopimuksen siirtoa, tukea ja ylläpitoa koskevaa sopimusta, sopimuksen purkua sekä sovellettavaa lakia ja riidanratkaisua koskevien ehtojen osalta. Valittajan ehdot ovat perustelujen mukaan olleet ristiriidassa myös tarjouspyyntöön sisältyneen pilotointisopimuksen (Piloting contract) ehtojen kanssa.

Valittaja on esittänyt muun ohella, ettei sen tarjous ole kuitenkaan ollut tarjouspyynnön vastainen, koska tarjouksen liitteenä 4 olleen ohjelmistolisenssisopimuksen (Software License Agreement) ehdot ovat olleet tarjouspyynnön liitteeseen 4 sisältyneeseen kattosopimukseen nähden, mikä valittajan mukaan on ilmennyt ohjelmistolisenssisopimukseen sisältyneestä maininnasta "Subject to Framework Agreement". Näin ollen tarjoukseen liitettyyn ohjelmistolisenssisopimukseen sisältyneet kattosopimuksen kanssa ristiriidassa olevat ehdot eivät ole olleet päteviä, vaan sovellettavaksi ovat tulleet tarjouspyynnön mukaiset ehdot.

Hankintayksikkö on toimittanut tarjoajille niiden kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen 20.12.2013 päivätyn lopullisen tarjouspyynnön. Tarjouspyynnön hankinnan kohdetta koskevassa kohdassa 1 on lueteltu tarjouspyynnön liitteet, joissa hankinnan kohde ja sen osalta asetetut vaatimukset on määritelty. Kohdan 1 mukaan liite 4 sisältää kattosopimuksen lisäyksineen ja liitteineen (Framework Agreement, Addendums and appendixes). Kohdassa 1 on edelleen todettu, etteivät vaihtoehtoiset tai osatarjoukset ole sallittuja.

Tarjouspyynnön liitteeseen 4 sisältyneen kattosopimuksen kohdan 3 mukaan osapuolten välinen sopimus koostuu kattosopimuksesta sekä lisäsopimuksista liitteineen. Lisäsopimuksina on mainittu pilotointisopimus sekä tuki- ja ylläpitosopimus. Samassa kohdassa on määritelty sopimusasiakirjojen keskinäinen etusijajärjestys ja siinä on muun ohella todettu, että kattosopimuksella on kaikissa tilanteissa etusija suhteessa muihin asiakirjoihin. Kattosopimuksesta käy ilmi, että se sisältää ehtoja muun ohella osapuolten yleisistä velvoitteista, virheestä, myönnettävistä lisensseistä, immateriaalioikeuksista ja niiden loukkauksista, hinnasta ja hintamuutoksista, maksuehdoista, kohteen päivitetyistä versioista, viivästyksestä, vahingonkorvauksesta sekä seuraamuksista, sopimuksen muuttamisesta, sopimuksen siirrosta, sopimuksen irtisanomisesta ja purkamisesta sekä sopimukseen sovellettavasta laista ja riidanratkaisusta.

Tarjouspyynnön tarjouksen laatimista koskevassa kohdassa 6 on lueteltu tarjoukseen sisällytettävät asiakirjat. Kohdassa ei ole mainittu tarjouspyynnön liitettä 4 eikä tarjoukseen ole pyydetty liittämään sopimusehtoja. Sanotun kohdan mukaan tarjouksen on vastattava tarjouspyyntöä ja siinä on oltava kaikki edellytetyt tiedot. Edelleen on todettu, että tarjous ei saa sisältää tarjoajan asettamia ehtoja, jotka ovat tarjouspyynnön vastaisia ja että asiakkaan on hylättävä tarjous, joka ei vastaa tarjouspyyntöä eikä ole siten vertailukelpoinen suhteessa muihin tarjouksiin. Tarjoajan on todettu tarjouksellaan hyväksyvän tarjouspyynnön ja sen liitteiden ehdot. Kohdassa on vielä todettu, ettei ehtoihin ole neuvoteltavissa olennaisia muutoksia.

Markkinaoikeus katsoo, että alalla ammattimaisesti toimivan tarjoajan on täytynyt tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella ymmärtää, että tarjous on tehtävä nimenomaisesti tarjouspyynnön liitteestä 4 ilmenevien sopimusehtojen mukaisesti ja ettei omien tarjouspyynnön ehtojen vastaisten tai lisäehtojen esittäminen tarjouksessa ole ollut sallittua. Tämä on käynyt ilmi myös hankintayksikön ja valittajan 31.10.2013 välillä käydyistä neuvotteluista laaditusta muistiosta, jonka sopimuksia ja hinnoittelumallia koskevassa osiossa on nimenomaisesti viitattu muun ohella siihen, että tarjoajan omaa lisenssiehtoa ei tulla liittämään sopimuksiin ja että kaikki oleelliset termit on oltava kattosopimuksessa tai sopimusliitteissä.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön sisällöltään selvinä pidettävien vaatimusten mukainen. Sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus vaan hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen sulkemaan tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen tarjouskilpailusta silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Valittaja on liittänyt tarjouksensa liitteeksi 4 asiakirjan, joka on sisältänyt valittajan omat ohjelmistolisenssiehdot. Sanottu ohjelmistolisenssisopimus on sisältänyt ehtoja, jotka ovat koskeneet muun ohella myönnettävän lisenssin sisältöä, ohjelmiston uusien versioiden käytöstä ja tuesta sopimista, tekijänoikeutta ja muita immateriaalioikeuksia, sopimuskautta ja sopimuksen päättämistä, toimittajan vastuun rajoituksia sekä sopimukseen sovellettavaa lakia ja riidanratkaisua.

Markkinaoikeus toteaa, ettei valittaja ole edes esittänyt, ettei sen tarjoukseen liitetty ohjelmistolisenssisopimus olisi sisältänyt poissulkemispäätöksessä mainituin tavoin tarjouspyynnön liitteenä 4 olleiden sopimusasiakirjojen ehtojen kanssa ristiriitaisia tai niistä muuten poikkeavia ehtoja. Valittaja on sen sijaan esittänyt, ettei tarjousta tästä huolimatta kuitenkaan ole tullut pitää tarjouspyynnön vastaisena, viitaten tältä osin ohjelmistolisenssisopimuksen kansilehden ylätunnisteessa olleeseen mainintaan “Subject to Framework Agreement Appendix 4 – MV/1/02.08.03/2013". Mainintaa ei ole valittajan tarjouksessa tai siihen liitetyissä asiakirjoissa tarkemmin määritelty.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajan viittaamasta maininnasta, jota on lisäksi pidettävä tulkinnanvaraisena, ei ole voinut johtua, että hankintayksikön olisi tullut tunnistaa ja jättää huomiotta ne valittajan tarjoukseen liitetyn ohjelmistolisenssisopimuksen ehdot, jotka ovat olleet tarjouspyynnön liitteen 4 sisältämien sopimusehtojen vastaisia tai merkinneet lisäehtoja suhteessa niihin.

Markkinaoikeus toteaa, että kun valittajan tarjous on edellä esitetyin tavoin sisältänyt tarjouspyynnön vastaisia sekä lisäehtoja, joiden osalta on ollut kysymys tarjouksen sisältöön ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavista seikoista, hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolain¬käyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön sinänsä määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Hankintayksikkö on ilmoittanut olevansa liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on siten oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Profium Oy:n korvaamaan museoviraston oikeudenkäyntikulut 5.404,80 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Sanna Holkeri ja Marco Grönroos.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.