MAO:36-42/15

ASIAN TAUSTA

Markkinaoikeuden asia dnro 2014/550

Puolustusvoimat on ilmoittanut 27.1.2014 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta makuupussien suojapussien hankinnasta vuonna 2014.

Puolustusvoimien Länsi-Suomen Huoltorykmentin esikunnan talousvarikon päällikkö on 26.5.2014 tekemällään hankintapäätöksellä BK5642 sulkenut Dewellton Oy:n tarjouskilpailusta ja valinnut Oy HW Company LTD:n tarjouksen. Hankintapäätöksen liitteenä 1 olevan asiakirjan mukaan Dewellton Oy on suljettu tarjouskilpailusta ammattitoiminnassa tehdyn vakavan virheen perusteella.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on noin 100.000 euroa.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintasopimus on allekirjoitettu 27.5.2014.

Markkinaoikeuden asia dnro 2014/551

Puolustusvoimat on ilmoittanut 29.1.2014 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Merivoimien pakkaspuseroiden hankinnasta vuonna 2014.

Puolustusvoimien Länsi-Suomen Huoltorykmentin komentaja on 26.5.2014 tekemällään päätöksellä BK5651 sulkenut Dewellton Oy:n tarjouskilpailusta ammattitoiminnassa tehdyn vakavan virheen perusteella.

Puolustusvoimien Länsi-Suomen Huoltorykmentin esikunnan hankintapäällikkö on 18.6.2014 tekemällään hankintapäätöksellä BK6282 valinnut Domino Workwear Oy:n Merivoimien pakkaspuseroiden toimittajaksi.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on noin 31.000 euroa.

Hankintayksikkö on antanut markkinaoikeudelle sitoumuksen olla panematta hankintapäätöstä täytäntöön niin kauan kun asia on markkinaoikeudessa käsiteltävänä.

Markkinaoikeuden asia dnro 2014/552

Puolustusvoimat on ilmoittanut 28.3.2014 julkaistulla

EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta vihreiden paitapuseroiden M91 hankinnasta vuonna 2014 ja optiovuonna 2015.

Puolustusvoimien Länsi-Suomen Huoltorykmentin komentaja on 28.5.2014 tekemällään päätöksellä BK5747 sulkenut Dewellton Oy:n tarjouskilpailusta ammattitoiminnassa tehdyn vakavan virheen perusteella.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on noin 1.200.000 euroa.

Hankintayksikkö on ilmoittanut, että hankinnasta ei ole tehty hankintapäätöstä.

Markkinaoikeuden asia dnro 2014/553

Puolustusvoimat on ilmoittanut 27.1.2014 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta saappaiden huopavuorien hankinnasta vuonna 2014.

Puolustusvoimien Länsi-Suomen Huoltorykmentin komentaja on 28.5.2014 tekemällään päätöksellä BK5729 sulkenut Dewellton Oy:n tarjouskilpailusta ammattitoiminnassa tehdyn vakavan virheen perusteella.

Puolustusvoimien Länsi-Suomen Huoltorykmentin esikunnan talousvarikon päällikkö on 11.7.2014 tekemällään hankintapäätöksellä BK7093 valinnut Minlix Oy:n saappaiden huopavuorien toimittajaksi.

Hankintayksikkö on antanut markkinaoikeudelle sitoumuksen olla panematta hankintapäätöstä täytäntöön niin kauan kuin asia on markkinaoikeudessa käsiteltävänä.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on noin 154.000 euroa.

Markkinaoikeuden asia dnro 2014/566

Puolustusvoimat on ilmoittanut 22.4.2014 julkaistulla

EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta pitkien alushousujen M98 hankinnasta vuonna 2014 sekä optiovuosina 2015 ja 2016.

Puolustusvoimien Länsi-Suomen Huoltorykmentin komentaja on 10.6.2014 tekemällään päätöksellä BK6141 sulkenut valittajan tarjouskilpailusta ammattitoiminnassa tehdyn vakavan virheen perusteella.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on noin 1.000.000 euroa.

Hankintayksikkö on ilmoittanut, että hankinnasta ei ole tehty hankintapäätöstä.

Markkinaoikeuden asia dnro 2014/567

Puolustusvoimat on ilmoittanut 2.5.2014 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta uimahousujen hankinnasta vuonna 2014 ja optiovuonna 2015.

Puolustusvoimien Länsi-Suomen Huoltorykmentin komentaja on 10.6.2014 tekemällään päätöksellä BK6139 sulkenut valittajan tarjouskilpailusta ammattitoiminnassa tehdyn vakavan virheen perusteella.

Puolustusvoimien Länsi-Suomen Huoltorykmentin esikunnan talousvarikon päällikkö on 11.6.2014 tekemällään hankintapäätöksellä BK6202 valinnut Emil & Ida Oy:n uimahousujen toimittajaksi.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on noin 76.000 euroa.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintasopimus on allekirjoitettu 12.6.2014.

Markkinaoikeuden asia dnro 2014/592

Puolustusvoimat on ilmoittanut 5.5.2014 julkaistulla

EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta paitojen M91 hankinnasta vuonna 2014 sekä optiovuosina 2015 ja 2016.

Puolustusvoimien Länsi-Suomen Huoltorykmentin komentaja on 25.6.2014 tekemällään päätöksellä BK6655 sulkenut valittajan tarjouskilpailusta ammattitoiminnassa tehdyn vakavan virheen perusteella.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on noin 2.120.000 euroa.

Hankintayksikkö on ilmoittanut, että hankinnasta ei ole tehty hankintapäätöstä.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitukset

Vaatimukset

Dewellton Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteina olevat Puolustusvoimien Länsi-Suomen Huoltorykmentin esikunnan talousvarikon päällikön 26.5.2014 tekemän hankintapäätöksen BK5642, Länsi-Suomen Huoltorykmentin komentajan 26.5.2014 tekemän päätöksen BK5651, Länsi-Suomen Huoltorykmentin komentajan 28.5.2014 tekemän päätöksen BK5747, Länsi-Suomen Huoltorykmentin komentajan 28.5.2014 tekemän päätöksen BK5729, Länsi-Suomen Huoltorykmentin komentajan 10.6.2014 tekemän päätöksen BK6141, Länsi-Suomen Huoltorykmentin komentajan 10.6.2014 tekemän päätöksen BK6139 sekä Länsi-Suomen Huoltorykmentin komentajan 25.6.2014 tekemän päätöksen BK6655. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna markkinaoikeuden asian dnro 2014/550 osalta 8.845,10 euroa ja markkinaoikeuden asian dnro 2014/567 osalta vähintään 7.650 euroa sekä määrää markkinaoikeuden asioissa dnro 2014/552 ja 2014/592 tehottomuusseuraamuksen tai velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden asioissa dnro 2014/550–553 yhteensä 3.851,50 eurolla, markkinaoikeuden asioissa dnro 2014/566 ja 2014/567 yhteensä 3.071,50 eurolla sekä markkinaoikeuden asiassa dnro 2014/592 yhteensä 3.336,50 eurolla, kaikki määrät viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valituksenalaiset päätökset ovat perustuneet julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 54 §:n 1 momentin 4 kohdan virheelliseen tulkintaan. Edellytykset valittajan poissulkemiseksi tarjouskilpailuista eivät ole täyttyneet.

Hankintayksikön väitteet valittajan sopimusrikkomuksista ovat perusteettomia. Hankintayksikkö ei ole pystynyt näyttämään toteen valittajan syyllistymistä vakavaan virheeseen ammattitoiminnassa, eivätkä väitetyt sopimusrikkomukset ole vähentäneet valittajan luotettavuutta sopimuskumppanina tai heikentäneet valittajan kykyä toimittaa luotettavasti hankinnan kohteena olevia tuotteita. Päätökset sulkea valittaja tarjouskilpailuista ovat paitsi lain vastaisia myös valittajaa kohtaan syrjiviä, sillä toisin kuin valittajan valmistamia tuotteita tarjouskilpailun voittajiksi valittujen yhtiöiden valmistamia Puolustusvoimien teknisiin spesifikaatioihin perustuvia ja Puolustusvoimien omaisuustunnuksella varustettuja tuotteita myydään jatkuvasti esimerkiksi internetissä.

Hankintayksikkö valitsi toukokuussa 2010 valittajan saappaiden huopavuorien M91 toimittajaksi.

Tarjouspyynnössä määritelty saappaiden huopavuorien spesifikaatio on ollut yleinen ja spesifikaation mukainen määritelmä on sopinut kaikkiin markkinoilla oleviin ja ylipäänsä ajateltavissa oleviin saappaiden huopavuoriin. Yleisesti markkinoilla olevan ja rakenteeltaan jokaiselle ammattitaitoiselle tekstiili- tai jalkinealan ammattilaiselle itsestään selvän tuotteen kuvaaminen asiakirjassa tekniseksi spesifikaatioksi ei ole antanut Puolustusvoimille mitään teollis- tai tekijänoikeuksia. Saappaiden huopavuorien spesifikaatio tai siihen tehdyt muutokset tai lisäykset eivät ole myöskään sisältäneet mitään sellaista, mikä olisi suojattu teollis- tai tekijänoikeudella. On myös selvää, ettei saappaiden huopavuorien yleinen spesifikaatio ole ylittänyt tekijänoikeudellista teoskynnystä.

Valittaja ei ole myöskään valmistanut kyseisiä saappaiden huopavuoria kolmansille osapuolille.

Väitetty sopimusrikkomus on liittynyt yhteen värivirheelliseen tuotantoerään. Valittaja oli havainnut raaka-aineena olevassa huovassa tumman pituussuunnassa olevan raidan, minkä johdosta hankintayksikölle oli lähetetty pala kyseistä huopaa ja pyydetty lupaa materiaalin käyttämiseen. Hankintayksikön annettua luvan mainitun materiaalin käyttämiseen saappaiden huopavuorien valmistuksessa, hankintayksikkö kuitenkin reklamoi tuotantoerästä. Kun tuotteet olivat valmiit, hankintayksikkö kieltäytyi vastaanottamasta niitä ja palautti erän valittajalle. Valittaja seuloi värivirheelliset tuotteet, noin 900 kappaletta, pois ja valmisti tilalle uudet tuotteet.

Hankintayksikkö ei ottanut mitään kantaa siihen, mitä värivirheelliselle tuotantoerälle olisi tullut tehdä. Valittaja oli hankintayksikön henkilökunnalta saamansa ohjeen mukaan peittänyt Puolustusvoimien omaisuustunnuksen mustalla tussilla ja toimittanut värivirheellisiä saappaiden huopavuoria Reserviupseeriliiton omistamalle yhtiölle myytäväksi sekä lahjoittanut niitä erään kuljetusyrityksen metsästysseurueelle. Lisäksi kyseisiä saappaiden huopavuoria oli vuonna 2010 myyty pieniä määriä myös Äkäslompolon Jounin kaupassa sekä Veljekset Keskisen omistamassa Tuurin kyläkaupassa. Suurin osa värivirheellisestä tuotantoerästä oli kuitenkin yhä valittajan varastossa. Valittaja ei ole valmistanut saappaiden huopavuoria hankintasopimuksen mukaisten toimitusten valmistumisen ja toimittamisen jälkeen.

Kyseiseen hankintasopimukseen liittynyt laatusuunnitelma koski tuotantoaikaisten virheiden ja poikkeusten käsittelyä. Tarjouspyynnössä edellytettiin laatusuunnitelman kattavan ainoastaan saappaiden huopavuorien tuotannon, ei muita osa-alueita, kuten esimerkiksi suunnittelua, asiakaspalvelua, tuotepalautuksia, jätteenkäsittelyä tai kierrätystä. Laatusuunnitelmassa ei ollut mitään määräyksiä siitä, miten tuotannosta ylijäänyttä materiaalia tai asiakkaan hylkäämiä lopullisia tuotteita tuli käsitellä.

Saappaiden huopavuorien valmistuksessa käytettiin Puolustusvoimilta lainassa olevia meistejä, joista osan valittaja oli Puolustusvoimien tilauksesta valmistanut. On selvää, ettei työkalujen lainaaminen ole synnyttänyt näiden omistajalle oikeuksia työkaluilla valmistettuihin tuotteisiin. Valittaja ei ole myöskään käyttänyt lainattuja työkaluja tuotteiden valmistamiseen kolmansille tahoille.

Edellä mainittujen saappaiden huopavuorien lisäksi valittaja on vuonna 2010 sekä optiovuosina 2011 ja 2012 toimittanut hankintayksikölle poolopaitoja M91.

Kysesten poolopaitojen spesifikaatio on ollut yleinen ja spesifikaation mukainen määritelmä on sopinut kaikkiin markkinoilla oleviin ja ylipäänsä ajateltavissa oleviin poolopaitoihin. Yleisesti markkinoilla olevan ja rakenteeltaan jokaiselle ammattitaitoiselle tekstiilialan ammattilaiselle itsestään selvän tuotteen kuvaaminen asiakirjassa tekniseksi spesifikaatioksi ei ole antanut Puolustusvoimille mitään teollis- tai tekijänoikeuksia spesifikaatiossa kuvattuun tuotteeseen. Puolustusvoimat on laatinut jokaiselle hankkimalleen tuotteelle teknisen spesifikaation, mutta on selvää, ettei Puolustusvoimilla ole mitään teollis- tai tekijänoikeuksia niihin tuotteisiin, joita se hankkii ja käyttää. Poolopaidan spesifikaatio tai siihen tehdyt muutokset tai lisäykset eivät myöskään ole sisältäneet mitään sellaista, mikä olisi suojattu teollis- tai tekijänoikeudella. Poolopaidan yleinen spesifikaatio ei myöskään ole ylittänyt tekijänoikeudellista teoskynnystä. Poolopaita M91 ei ole perustunut Puolustusvoimissa tehtyyn kehitystyöhön, vaan paita on perustunut suoraan Ruotsin puolustusvoimien Field Shirt M90:een.

Hankintayksikön ja valittajan välinen sopimus ei ole sisältänyt mitään kehitystyötä, vaan kyse on ollut hyvin yksinkertaisen ja yleisen tuotteen valmistamisesta ja toimittamisesta. Valittaja on itse valmistanut poolopaitojen kaavat.

Poolopaitaa koskevassa hankintasopimuksessa ei ole määritelty, mitä sopimusehdossa 16.1.2 tarkoitetut "sopimuksen tuloksena syntyvä aineisto, sopimuksen mukaiset raaka-aineet tai tähän aineistoon perustuvat tuotteet" ovat koskeneet. Asianomainen ehto ei ole voinut soveltua esimerkiksi toimittajan markkinoilta hankkimaan ja yleisesti saatavilla olevaan raaka-aineeseen.

Valittaja ei ole myynyt kyseisiä poolopaitoja Puolustusvoimien omaisuustunnuksilla taikka peitetyillä omaisuustunnuksilla millekään muulle taholle kuin hankintayksikölle itselleen. Sen sijaan valittaja, kuten useat muut kaupalliset toimijat, valmistaa paitaa vastaavia poolopaitoja yleisesti markkinoilta saatavista materiaaleista.

Hankintayksikön entinen hankintapäällikkö salli vuonna 2010 Puolustusvoimien vielä aktiivikäytössä olleiden tuotteiden, kuten maastopuku M91:n, valmistamisen reserviläisille ja metsästäjille. Hankintayksikkö luovutti valittajalle kaavat tuotteiden valmistamiseksi myyntiä varten. Reserviupseeriliiton omistama yhtiö tiedusteli vuonna 2010 valittajalta, voisiko valittaja valmistaa heille myyntiin maastopuku M91:n asusteita, takkeja ja housuja. Valittaja sai puhelimitse hankintayksiköltä luvan kyseisten tuotteiden valmistamiseen. Hankintayksikkö toimitti valittajalle sähköisesti tuotteiden tekniset spesifikaatiot ja kaavat niiden valmistamiseksi myyntiin kolmansille tahoille. Tuolloin hankintayksikkö piti tuotteiden valmistusta

reserviläis- ja metsästyskäyttöön suotavana. Edellä mainittu poolopaita M91 kuului samaan asustekokonaisuuteen.

Puolustusvoimien henkilöstö on tilannut maastopukuja ja poolopaitoja Reserviupseeriliiton julkaisussa olleiden ilmoitusten perusteella. Poolopaitojen valmistuksessa käytettyä neulosta valmistava yritys on toimittanut neulosta useille suomalaisille valmistajille jo 20 vuoden ajan juuri tarjouspyynnössä mainitun teknisen spesifikaation mukaisen poolopaidan valmistamiseksi.

Hankintayksikkö ei ole pystynyt näyttämään toteen väittämiään sopimusrikkomuksia. Väitetyt sopimusrikkomukset eivät myöskään ole kohdistuneet teollis- ja tekijänoikeuksiin. Joka tapauksessa kyseiset sopimusrikkomukset eivät ainakaan ole olleet vakavia, eikä niistä ole edes väitetty aiheutuneen vahinkoa hankintayksikölle tai Puolustusvoimille.

Hankintayksikön olisi tullut sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta markkinaoikeuden asian dnro 2014/550 kohteena olevassa hankintamenettelyssä. Tarjouspyynnön mukaisista tarjouksista halvin on ollut valittajan tarjous, joten valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa kyseinen tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Vastineet

Vaatimukset

Puolustusvoimat on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valitukset. Lisäksi Puolustusvoimat on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden asioissa dnro 2014/550–553, 2014/566–567 sekä 2014/592 yhteensä 5.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittaja on suljettu tarjouskilpailusta vakavan ammattitoiminnassa tehdyn virheen perusteella.

Valittaja on rikkonut kahta hankintasopimusta, joista toinen on koskenut saappaiden huopavuoria ja toinen poolopaitoja M91.

Hankintayksikön ja valittajan välillä on heinäkuussa 2010 solmittu hankintasopimus saappaiden huopavuorista sekä hankintasopimus poolopaidoista M91. Hankintasopimuksissa on sovittu Puolustusvoimien spesifikaatioiden ja kehitystyön mukaisista tuotteista, jollaisia ei ole ollut saatavilla valmiina hyllytavarana mistään. Mainituissa hankintasopimuksissa on sovittu siitä, että toimittaja valmistaa hankintayksikön määrittelemän spesifikaation mukaisen kaavan tai muun tuotteen valmistuksessa tarvittavan aineiston sekä lopputuotteen niiden perusteella. Edelleen on sovittu, että asiakkaan sopimuksen mukaisesti tilaaman ja määrittelemän palvelun tuloksena syntyvän kirjallisen tai muun aineiston tekijänoikeus on asiakkaalla. Samoin sopijapuolten kesken on sovittu, että sopimukseen kuuluvien tuotteiden ja kehitystyön tuloksen sekä tukipalvelun, tietopalvelun tai asennuksen kirjallisen tai muun aineiston omistusoikeus on Puolustusvoimilla. Sopimuksessa on myös ollut selkeät määräykset siitä, että toimittajalla ei ole oikeutta itse valmistaa, myydä tai muulla tavoin luovuttaa kolmannelle osapuolelle sopimuksen tuloksena syntyvää aineistoa, sopimuksen mukaisia raaka-aineita tai tähän aineistoon perustuvia tuotteita.

Neulostuotteissa on päädytty käytössä olevaan menettelytapaan, että Puolustusvoimat ei luovuta valmistusta varten kaavoja, vaan toimittaja kaavoittaa tuotteet itse mittataulukon ja Puolustusvoimilta saatavan mallin mukaan. Poolopaita M91 ei ole ollut vastaava Ruotsin puolustusvoimien paidan kanssa; poolopaidan M91 spesifikaatio on Puolustusvoimien kehitystyön tulosta ja sitä on muutettu ajan kuluessa useampaan kertaan.

Saappaiden huopavuoria koskenut hankintasopimus on poikennut poolopaitoja koskeneesta hankintasopimuksesta siten, että saappaiden huopavuoria koskeneessa sopimuksessa tarkoitettu kehitystyö on ollut kokonaisuudessaan Puolustusvoimien tekemää. Kaavoja ei ole ollut, koska huopavuoret leikataan Puolustusvoimien meisteillä, jotka luovutetaan toimittajan käyttöön sopimuksen toteuttamista varten ja jotka toimittaja palauttaa sopimuksen täyttämisen jälkeen. Hankintasopimuksen mukaisia saappaiden huopavuoria on voitu valmistaa vain näillä Puolustusvoimien kehittämillä meisteillä. Saappaiden huopavuorien spesifikaatiossa on ollut rakennepiirros, johon on merkitty saumarakenteet ja mittauskohdat. Myös mittataulukko on ollut spesifikaatiossa. Saappaiden huopavuorissakin on ollut kyse palveluskäytössä olevasta tuotteesta.

Valittaja on ryhtynyt edellä mainittujen sopimusten vastaisesti itse myymään sopimusten mukaisia tuotteita kolmansille osapuolille.

Hankintayksikkö ei ole missään vaiheessa antanut valittajalle lupaa valmistaa tai myydä mitään edellä mainittujen sopimusten mukaisia tuotteita kolmansille osapuolille, eikä tällaisesta ole käyty keskusteluja. Jos tällainen lupa olisi annettu, siitä olisi olemassa dokumentaatio sopimuksessa sovelletun standardin edellyttämällä tavalla. Puolustusvoimat on pitänyt kolmansille myynnin kieltoa kyseessä olevien tuotteiden osalta siinä määrin merkittävänä, että se on ottanut sopimuksiinsa sen nimenomaisesti kieltävät ehdot.

Valittajan sopimustenvastainen toiminta ei ole ollut rinnastettavissa luvalliseen kauppaan, joka koskee eräitä valituksessa mainittuja tuotteita tai malleja, jotka eivät enää ole Puolustusvoimien palveluskäytössä. Näitä käytöstä poistettuja malleja on saatavilla varsin laajalti, eikä Puolustusvoimilla ole intressiä valvoa niiden myyntiä tai markkinointia, minkä vuoksi tähän ei myöskään ole puututtu. Valittajan menettely ei ole myöskään rinnastunut tapauksiin, joissa joidenkin tuotteiden myynnistä kolmansille osapuolille on nimenomaisesti sovittu, näin esimerkiksi tapauksissa, joissa tuote on sisältänyt merkittävässä määrin yrityksen omaa tuotekehitystä.

Valittajan sopimusrikkomukset ovat käyneet ilmi, kun valittajan valmistamia Puolustusvoimien spesifikaation mukaisia tuotteita on sattumalta tavattu myynnistä maaliskuussa 2011. Tuotteissa on ollut nähtävissä jopa Puolustusvoimien omaisuustunnus. Saadusta selvityksestä on käynyt ilmi, että valittaja on myynyt myyntipisteessään sekä Puolustusvoimien omaisuustunnuksella varustettuja saappaiden huopavuoria että poolopaitoja M91. Siten on voitu todeta, että valittaja on myynyt edellä mainittujen hankintasopimusten mukaisia tuotteita kolmansille osapuolille, vaikka sopimuksissa on sovittu tämän nimenomaisesti kieltävästä ehdosta.

Hankintayksikön ryhdyttyä selvittämään asiaa, valittaja ei ole lainkaan osallistunut asian selvittämiseen siten kuin normaaleissa sopimussuhteissa olisi voitu edellyttää. Tämän on osaltaan katsottava osoittaneen, että valittajan menettelyssä ei ole ollut kyse tahattomasta virheestä, vaan tietoisesta sopimusten rikkomisesta, jota valittaja on yrittänyt peitellä.

Valittajan menettelyssä on katsottava olleen kyse varsin räikeästä sopimusrikkomuksesta sekä ilmeisestä piittaamattomuudesta sopimussuhteisiin kuuluvaa lojaliteettivelvoitetta kohtaan. Tämän voidaan katsoa synnyttäneen vakavan epäluottamuksen valittajan toimintaa kohtaan. Valittajan menettelyn on siten katsottava osoittaneen merkittävää epälojaaliutta sopimuskumppania kohtaan ja sellaisena vakavaa virhettä ammattitoiminnassa, joka on oikeuttanut hankintayksikön sulkemaan valittajan kysymyksessä olevista tarjouskilpailuista.

Sopimuksen tietoinen rikkominen osoittaa unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön valossa selkeästi vakavuusasteeltaan merkittävää rikettä taloudellisen toimijan puolella ja siinä määrin epälojaalia asennetta sopimuksen toteuttamisessa, ettei hankintayksiköltä voida kohtuudella odottaa, että sen tulisi kyetä luottamaan tällaisen taloudellisen toimijan toimintaan.

Kuultavien lausunnot

Domino Workwear Oy ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen markkinaoikeuden asiassa dnro 2014/551.

Minlix Oy ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen markkinaoikeuden asiassa dnro 2014/553.

Valittajan vastaselitykset

Saappaiden huopavuoria ja poolopaitoja M91 koskeneet tekniset spesifikaatiot ja kaavat taikka niiden mukaiset tuotteet eivät ole olleet tekijänoikeudella suojattuja. Kysymyksessä olevien tuotteiden kaavat eivät ole sisältäneet mitään omaperäistä, eivätkä ne ole kuvastaneet tekijän persoonaa ja hänen vapaita luovia valintojaan. Lisäksi vaikka Puolustusvoimilla olisikin tekijänoikeus teknisiin spesifikaatioihin ja kaavoihin, tämä tekijänoikeudellinen suoja ei ulotu näiden spesifikaatioiden tai kaavojen mukaisiin tuotteisiin.

Saappaiden huopavuoria ja poolopaitoja M91 koskeneissa hankintasopimuksissa ei ole määritelty, mitä sopimusehdoissa mainitulla aineistolla, raaka-aineilla tai aineistoon perustuvilla tuotteilla on tarkoitettu. Sopimukset eivät ole sisältäneet ehtoa siitä, että toimittajalla ei ole oikeutta itse valmistaa ja myydä kolmannelle sopimuksen mukaisia tuotteita. Sopimusten tuloksena ei ole syntynyt mitään "aineistoa" ja sopimusten mukaiset "raaka-aineet" ovat olleet yleisesti saatavilla olevia ja vapaasti kaikkien käytettävissä. "Aineistoon perustuvat tuotteet" ei puolestaan ole viitannut mihinkään sopimuksissa määriteltyyn termiin. Koko kyseisen sopimusehdon merkitys yksinkertaisten tuotteiden hankintasopimuksissa on epäselvä.

Kyseessä olevat hankintasopimukset ovat olleet hankintayksikön laatimia eikä niistä ole neuvoteltu. Yleisten sopimusten tulkintaa koskevien periaatteiden mukaisesti tällaisiin yhden sopijapuolen yksipuolisesti laatimiin sopimuksiin sisältyviä mahdollisia epäselviä ja tulkinnanvaraisia sopimusehtoja ei voida tulkita toisen sopijapuolen vahingoksi. Väitteet siitä, että edellä mainittu sopimusehto olisi kieltänyt toimittajaa valmistamasta ja myymästä "sopimuksen mukaisia Tuotteita", eivät ole sopimusoikeudellisesti perusteltuja.

Valittaja on valmistanut sopimuksen mukaisesti hankintayksikölle saappaiden huopavuoria itse markkinoilta hankkimistaan raaka-aineista. Valittaja ei ole myynyt saappaiden huopavuoria kolmansille. Väitetty sopimusrikkomus on liittynyt värivirheelliseen tuotantoerään.

Valittajan vuokraamassa myyntipisteessä on pääasiassa myyty valittajan valmistamia T-paitoja. Kausiluonteisesti myyntipisteessä on myyty myös saappaiden huopavuoria. Myyntipiste on jäänyt epähuomiossa mainitsematta valituksessa, sillä talvituotteet, kuten saappaiden huopavuoret ja poolopaidat oli jo vaihdettu kevät- ja kesätuotteisiin. Kaikissa saappaiden huopavuorissa Puolustusvoimien omaisuustunnus on ollut peitettynä siten, ettei niitä ole voinut joutua Puolustusvoimien varustekiertoon.

Edellä mainittuun valittajan myyntipisteeseen oli inhimillisen erehdyksen johdosta päätynyt kolme kappaletta poolopaitoja, joissa on ollut Puolustusvoimien omaisuustunnus, joka kuitenkin on ollut peitettynä. Kyse on ollut erästä, jossa poolopaitojen ompelija oli oma-aloitteisesti niskasaumaan kiinnitettävien kokomerkkien loputtua ommellut paidan helmaan myös Puolustusvoimien "tornitunnusmerkin" ilmaisemaan paidan kokoa. Paidoista yhden on ostanut Puolustusvoimien edustaja ja kaksi muuta on poistettu myynnistä ja ne ovat valittajan varastossa. Paidat olivat myyntipisteessä valittajan omaisuutta ja niitä myytiin valittajan lukuun, eli niitä ei ollut myyty kolmannelle taholle. Kaikki muut myyntipisteessä olleet poolopaidat oli merkitty pelkästään valittajan omalla tuotemerkillä.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lisävastineen.

Valittaja on antanut lisävastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Käsiteltävinä olevista asioista hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ylittänyt hankintalain 16 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisen vuodelle 2014 vahvistetun tavarahankintojen EU-kynnysarvon 207.000 euroa markkinaoikeuden asioissa dnrot 2014/552, 2014/566 ja 2014/592, minkä vuoksi edellä mainittuihin asioihin tulevat sovellettaviksi hankintalain II osan säännökset.

Markkinaoikeuden asioiden dnrot 2014/550, 2014/551, 2014/553 ja 2014/567 osalta hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ylittänyt hankintalain 15 §:ssä tarkoitetun tavarahankintojen kansallisen kynnysarvon, minkä vuoksi viimeksi mainittuihin asioihin tulevat sovellettaviksi puolestaan hankintalain III osan kansallisia menettelyitä koskevat säännökset.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Kansallisen kynnysarvon ylittäviin hankintoihin sovellettavan hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus on arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista mainitun lain 52–59 §:ssä EU-kynnysarvon ylittävistä hankinnoista säädetään.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin esitöissä (HE 50/2006 vp s. 115) on todettu muun ohella, että ehdokkaiden ja tarjoajien valinnassa noudatetaan samoja pääperiaatteita kuin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Ehdokkaiden ja tarjoajien valinta tulee siten tehdä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä ilmoitettuja perusteita noudattaen. Perusteet voivat liittyä toimittajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen asemaan sekä ammatilliseen ja tekniseen pätevyyteen tai muihin perusteisiin. Ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa ja niihin liittyvien selvitysten pyytämisessä voidaan soveltuvin osin noudattaa, mitä EU-kynnysarvon ylittävien hankintojen osalta on säädetty. Ehdokkaiden ja tarjoajien valinta ja soveltuvuuden arviointi on kuitenkin kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa joustavampaa kuin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa.

Hankintalain 71 §:n 2 momentin esitöissä (HE 50/2006 vp s. 115 ja 116) on todettu muun ohella, että tarjouskilpailusta on suljettava ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Hankintayksikön tulee arvioinnissaan ottaa huomioon hankinnan laatu ja laajuus sekä hankinnan toteuttamiseen liittyvät taloudelliset ja muut riskit. Ehdokkaiden ja tarjoajien poissulkeminen tarjouskilpailusta on mahdollista samoin perustein kuin 53 ja 54 §:ssä on EU-kynnysarvon ylittävien hankintojen osalta säädetty.

Hankintalain 54 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on ammattitoiminnassaan syyllistynyt vakavaan virheeseen, jonka hankintaviranomainen voi näyttää toteen. Pykälän 2 momentin mukaan poissulkemista koskevassa harkinnassa voidaan ottaa huomioon muun muassa rikkomuksen tai laiminlyönnin vakavuus, yhteys hankinnan kohteeseen, kulunut aika, mahdolliset muut seuraamukset sekä rikkomukseen tai laiminlyöntiin syyllistyneen mahdolliset korjaavat teot.

Hankintalain 54 §:n esitöissä (HE 50/2006 vp s. 97 ja 98) on todettu muun ohella, että pykälän tarkoituksena on vähentää toimittajan heikosta taloudellisesta asemasta johtuvia taloudellisia tai muista tekijöistä johtuvia riskejä, jotka liittyvät hankinnan toteuttamiseen. Hankintayksiköllä on harkintavalta poissulkemisperusteen käyttämisessä. Poissulkemisoikeuden käyttäminen ei edellytä siitä mainittavan tarjouspyyntöasiakirjoissa tai hankintailmoituksessa. Ehdokkaiden tai tarjoajien poissulkemisessa hankintayksikön tulee noudattaa suhteellisuuden periaatetta. Koska tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta on ankara toimenpide, tulee poissulkemista koskevassa harkinnassa ottaa huomioon esimerkiksi rikkomuksen tai laiminlyönnin vakavuus, laatu ja laajuus, yhteys hankinnan kohteeseen, kulunut aika, mahdolliset muut aiheutuneet seuraamukset sekä rikkomukseen tai laiminlyöntiin syyllistyneen mahdolliset korjaavat teot. Suhteellisuuden vaatimusten huomioon ottaminen edellyttää, että poissulkeminen ei ole kohtuuttomassa suhteessa teon vakavuuteen nähden. Ehdokkaan tai tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta ammattitoimintaan liittyvän vakavan virheen johdosta on mahdollista vain silloin, jos hankintayksikkö voi näyttää tällaisen teon toteen.

Hankintalain 54 §:n säännös perustuu julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY 45 artiklan 2 kohtaan.

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että käsite "virhe ammattitoiminnassa" kattaa kaikenlaisen virheellisen menettelyn, joka vaikuttaa kyseisen toimijan ammatilliseen luotettavuuteen, ja hankintaviranomainen voi todeta virheen ammattitoiminnassa millä tahansa perusteltavissa olevalla keinolla. Direktiivin 2004/18/EY 45 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdasta poiketen säännöksen ensimmäisen alakohdan d alakohdassa mainittu ammattitoiminnassa tehdyn virheen toteaminen ei myöskään edellytä tuomiota, joka on tullut lainvoimaiseksi (tuomio Forposta ja ABC Direct Contact, C-465/11, EU:C:2012:801, 27 ja 28 kohta).

Vakavan virheen käsite on unionin tuomioistuimen mainitun tuomion mukaan ymmärrettävä siten, että se viittaa tavallisesti taloudellisen toimijan menettelyyn, joka ilmentää toimijan tietyn vakavuusasteen tuottamusta tai huolimattomuutta. Mikä tahansa sopimuksen tai sopimuksen osan virheellinen, epätäsmällinen tai puutteellinen täyttäminen taloudellisen toimijan puolelta voi mahdollisesti osoittaa tämän ammatillisen pätevyyden puutteita, muttei merkitse automaattisesti vakavaa virhettä. Vakavan virheen olemassaolon toteaminen edellyttää lähtökohtaisesti kyseisen taloudellisen toimijan asenteen konkreettista ja yksilökohtaista arviointia (tuomio Forposta ja ABC Direct Contact, EU:C:2012:801, 30 ja 31 kohta).

Korkein hallinto-oikeus on 9.6.2004 antamassaan päätöksessä taltionumero 1395 katsonut, että tarjoajan poissulkemisen edellytykset ovat täyttyneet tilanteessa, jossa osallistumishakemuksen tehneen yrityksen laskutuksessa oli ollut epäselvyyksiä, jotka oli oikaistu vasta hankintayksikön pyytämien ja laatimien selvitysten jälkeen. Päätöksessä on katsottu laskutuksen virheettömyydellä olevan sillä tavoin merkitystä osapuolten keskinäisen luottamuksen kannalta, että siihen liittyvät epäselvyydet oikeuttivat yrityksen poissulkemiseen tarjouskilpailusta. Korkein hallinto-oikeus on katsonut, että poissulkeminen ei edellyttänyt virheen kohdistumista siihen vetoavaan hankintayksikköön.

Asian oikeudellinen arviointi

Hankintayksikkö on muutoksenhaun kohteina olevilla päätöksillään sulkenut valittajan hankintalain 54 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla tarjouskilpailuista vakavan ammattitoiminnassa tehdyn virheen perusteella.

Päätöksissä on todettu valittajan rikkoneen hankintayksikön kanssa aikaisemmin tekemiään hankintasopimuksia myydessään Puolustusvoimien spesifikaatioihin ja kaavoihin perustuvia tuotteita kolmansille osapuolille ja rikkomusten kohdistuneen immateriaalioikeuksiin. Päätöksissä on edelleen todettu, että koska sopimusrikkomukset olivat kohdistuneet immateriaalioikeuksiin, niitä voitiin pitää vakavina. Lisäksi hankintayksikkö on päätöksissään katsonut, valittajalta saatujen selvitysten puutteellisuus sekä valittajan esittämien väitteiden totuuden vastaisuus huomioon ottaen, että valittaja on ollut haluton yhteistyöhön asian selvittämiseksi. Viimeksi mainitulta osin päätöksissä on viitattu niiden liitteinä olleisiin hankintayksikön valittajalle lähettämiin ilmoituksiin hankintayksikön näkemyksistä valittajan antamiin vastauksiin koskien selvityspyyntöjä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on tehnyt heinäkuussa 2010 valittajan kanssa sopimuksen saappaiden huopavuorien toimittamisesta sekä sopimuksen pitkien alushousujen ja poolopaitojen M91 toimittamisesta. Kyseisissä sopimuksissa on ollut sovittu, että toimittaja sitoutuu toimittamaan asiakkaalle mainitut tuotteet sopimuksissa ja niiden liitteissä määrätyillä ehdoilla erikseen tehtävien tilausten mukaisesti.

Viimeksi mainittujen sopimusten kohdan 1.5 mukaan tuote on tarkoittanut prosessin lopputulosta, kuten tietotuotetta, tavaratuotetta, prosessoitua materiaalia, palvelua tai näiden yhdistelmää. Sopimusten kohdassa 16 "Oikeudet ja immateriaalioikeuksien loukkaukset" on puolestaan muun ohella todettu, että sopimukseen kuuluvan tuotteen ja kehitystyön tuloksen sekä tukipalvelun, käyttöpalvelun, tietopalvelun tai asennuksen kirjallisen tai muun aineiston omistusoikeus on asiakkaalla.

Kyseisissä sopimuksissa on edellä selostetun lisäksi todettu, että toimittajalla ei ole oikeutta itse valmistaa, antaa kolmannelle taholle valmistettavaksi, itse käyttää, antaa kolmannelle taholle käytettäväksi tai vuokralle, itse myydä tai muulla tavoin luovuttaa kolmannelle taholle sopimuksen tuloksena syntyvää aineistoa, sopimuksen mukaisia

raaka-aineita tai tähän aineistoon perustuvia tuotteita.

Markkinaoikeus toteaa asiassa esitetystä selvityksestä käyvän ilmi, että valittaja on pitänyt ainakin maaliskuussa 2014 myynnissä edellä mainittujen aiempien hankintasopimusten mukaisia tuotteita – niin Puolustusvoimien saappaiden huopavuoria kuin poolopaitoja M91. Valittaja on itsekin markkinaoikeudessa myöntänyt pitäneensä myynnissä ja luovuttaneensa kolmansille tahoille mainittuja tuotteita, katsoen kuitenkin, että se ei ole menettelyllään rikkonut hankintayksikön kanssa tekemiään sopimuksia.

Markkinaoikeus toteaa asiassa esitetystä selvityksestä käyvän edelleen ilmi, että valittaja ei ollut esittänyt hankintayksikölle edellä mainittua toimintaansa koskevaa laajempaa selvitystä, jota hankintayksikkö oli maalis–huhtikuussa 2014 kirjallisesti pyytänyt ennen kuin se oli tehnyt päätökset valittajan sulkemisesta tarjouskilpailuista.

Valittaja on markkinaoikeudessa esittänyt, että useat muutkin liikkeet ovat myyneet Puolustusvoimien kyseisen spesifikaation mukaisia poolopaitoja. Hankintayksikkö on puolestaan esittänyt, että Puolustusvoimien aktiivikäytössä olevia tuotteita ei ole valittajan esittämällä tavalla ollut myytävänä, vaan muissa liikkeissä myynnissä olleet Puolustusvoimille valmistetut tuotteet on ollut poistettu Puolustusvoimien aktiivikäytöstä.

Kuten edellä on todettu, asiassa esitetystä selvityksestä käy ilmi, että valittaja on pitänyt myynnissä kysymyksessä olevia Puolustusvoimien saappaiden huopavuoria. Edelleen asiassa esitetystä selvityksestä käy ilmi, että valittaja on pitänyt myös poolopaitoja M91 myynnissä kolmansille tahoille myyntipisteessään. Asiassa ei ole myöskään käynyt ilmi, että hankintayksikkö olisi menettelyllään koskien Puolustusvoimien tuotteiden myymistä kolmansille tahoille nimenomaan kyseisten tuotteiden osalta syrjinyt valittajaa tai kohdellut tätä muutoinkaan epätasapuolisesti suhteessa muihin alalla toimiviin, esimerkiksi käytöstä poistettua puolustusvoimien materiaalia myyviin elinkeinonharjoittajiin nähden.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut perustellusti tulkita valittajan menettelyä siten, että valittaja on edellä mainittuja tuotteita myyntiin laittaessaan toiminut hankintayksikön kanssa tekemiinsä sopimuksiin sisältyneiden kolmansille osapuolille tapahtuvan myynnin nimenomaisesti kieltäneiden ehtojen vastaisesti. Valittajan kyseisen menettelyn ei ole asiassa esitetyn selvityksen perustella katsottava johtuneen ainoastaan vähäisenä pidettävästä erehdyksestä tai tahattomasta virheestä.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön ei voida katsoa ylittäneen harkintavaltaansa, kun se on sulkenut valittajan tarjouskilpailuista hankintapäätöksissä ilmoittamillaan ammattitoiminnan vakavaan virheeseen liittyvillä perusteilla koskien aiempien hankintasopimusten sopimusehdon rikkomista ja hankintayksikön pyytämiin selvityksiin liittyviä puutteita.

Hankintayksikön edellä selostettu päätöksenteon koskien valittajan poissulkemista yhteensä seitsemän eri hankintamenettelyn osalta ei samanaikaisesti vireillä olleisiin hankintamenettelyihin kohdistuvana toimenpiteenä ole katsottava olleen myöskään suhteellisuusperiaatteen vastaista, erityisesti huomioon ottaen valittajan virheelliseksi katsotun menettelyn ja valituksenalaisten päätösten ajallinen läheisyys.

Johtopäätös

Edellä olevilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintamenettelyissään valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitukset on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian näin päättyessä valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan.

Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden suuruutta harkitessaan markkinaoikeus kiinnittää huomiota siihen, ettei valituksenalaisista päätöksistä ole käynyt tarkemmin ilmi, mihin hankintayksikön immateriaalioikeuksiin sen päätösten perusteluihin sisältyneet viittaukset sopimusrikkomuksista ovat kohdistuneet. Kyseisen seikan voidaan katsoa aiheuttaneen asiassa tarpeettomia oikeudenkäyntikuluja. Tämän vuoksi markkinaoikeus katsoo kohtuulliseksi velvoittaa valittaja korvaamaan Puolustusvoimien oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valitukset markkinaoikeuden asioissa dnrot 2014/550–553, 2014/566–567 sekä 2014/592.

Markkinaoikeus velvoittaa Dewellton Oy:n korvaamaan Puolustusvoimien oikeudenkäyntikulut yhteensä 2.500 eurolla viivästyskorkoineen markkinaoikeuden asioissa dnrot 2014/550–553, 2014/566–567 sekä 2014/592. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Petri Rinkinen ja Jaakko Ritvala.

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 12.1.2017 taltionumero 67.