MAO:24/15

ASIAN TAUSTA

Rovaniemen Energia Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 12.3.2014 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta katuvalaisinten hankinnasta.

Hankintayksikkö on 10.4.2014 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Rexel Finland Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 165.000–180.000 euroa.

Hankintayksikkö on antanut markkinaoikeudelle kirjallisen sitoumuksen olla panematta hankintapäätöstä täytäntöön niin kauan kuin asia on markkinaoikeudessa vireillä.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Strihl Scandinavia AB on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintayksikön päätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 15.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut 4.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjousta tievalaisimien ja näiden mukana toimitettavien lamppujen hankinnasta.

Valittaja on määräaikaan mennessä jättänyt kaksi erillistä tarjousta koskien Strihl Mistral Flex -nimistä tievalaisinta. Hankintayksikkö on hyväksynyt tarjousvertailuun molemmat valittajan tarjoukset. Valittajan paremmin menestynyt tarjous on saanut tarjousvertailussa yhteispisteet 85,6, voittaneen tarjoajan tarjouksen saadessa yhteispisteet 86,8.

Tarjouspyyntö ja siinä ilmoitetut hankinnan valintaperusteet ovat olleet hyvin epäselvät. Hankintayksikkö on ilmoittanut kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiin vaikuttavat ominaisuudet ja niiden painoarvot, mutta ei ole tuonut esiin millä tavalla pisteytys toteutetaan.

Kokonaistaloudelliseen edullisuuteen vaikuttavina ominaisuuksina on tarjouspyynnössä hinnan lisäksi mainittu takuu, asennettavuus, toimitusvarmuus ja -aika sekä referenssit/käyttökokemukset.

Valittajan tarjouksen saama pistemäärä on ollut liian alhainen useiden edellä mainittujen vertailuperusteiden osalta.

Hankintayksikkö ei ole hankintasäännöksissä tarkoitetulla tavalla perustellut läpinäkyvästi ja selkeästi, miten se on tuotteiden vertailussa päätynyt hankintapäätöksessä annettuihin pisteisiin. Hankintayksikkö on siten menetellyt hankintasäännösten vastaisesti.

Vastine

Vaatimukset

Rovaniemen Energia Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 2.480 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyynnössä on selkeästi määritelty tarjouspyynnön sisältö ja valaisimilta edellytetyt tekniset ominaisuudet sekä ilmoitettu tarjouksen valintaperusteet. Tarjouspyynnössä asetetut tarjousta ja tarjoajaa koskevat hankintaehdot ovat liittyneet hankinnan kohteeseen ja ne ovat olleet suhteellisia, syrjimättömiä ja objektiivisia.

Tarjouskilpailun lähtökohtana on ollut hankkia kokonaistaloudellisesti edullisin valaisin, jonka huoltokustannukset ovat kohtuulliset koko valaisimen elinkaaren ajan. Hankintayksikkö on käyttänyt etukäteen tarjouspyynnössä ilmoittamiaan perusteita etukäteen ilmoittamassaan tärkeysjärjestyksessä ja ilmoittamallaan tavalla painotettuna sekä valinnut mainittujen perusteiden mukaan eniten pisteitä saaneen tarjouksen. Tarjousvertailu on siten tehty asianmukaisesti.

Hankintayksikölle ei voida asettaa velvollisuutta luottaa pelkästään tarjoajan antamaan lupaukseen hankintaan liittyvien ehtojen täyttämisestä, vaan hankintayksiköllä on oikeus itsenäisesti arvioida kunkin tarjouksen ja tarjoajan ominaisuuksia.

Valittajan tarjoukset olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta, koska ne ovat olleet tarjouspyyntöä vastaamattomat.

Kuultavan lausunto

Rexel Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi Rexel Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti.

Valittajan vaatimukset ovat perusteettomia ja ne tulee hylätä kokonaisuudessaan. Tarjouspyynnön teknisiä eritelmiä koskevassa osassa vaatimuksena on ollut kaksi tarkasti määriteltyä kaapelityyppiä. Valittajan molemmissa tarjouksissa on kuitenkin tarjottu valaisimia kaapelilla, joka ei ole täyttänyt mainittuja vaatimuksia. Myöskään valittajan tarjoaman valaisimen lasikupu ei ole vastannut tarjouspyynnössä esitettyä. Siten valittajan tarjouksia ei olisi tullut ottaa mukaan tarjousten vertailuun.

Tarjouspyynnön liitteessä "Valaisimien hankintaperusteet" on käynyt yksiselitteisesti ilmi tarjousten vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus. Tarjouspyyntö on ollut tarjousten vertailun kannalta riittävän selkeä ja yksityiskohtainen, jotta sen perusteella on ollut mahdollista antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Vertailuperusteet ovat olleet objektiivisia eikä niiden soveltaminen ole asettanut tarjoajia keskenään epätasa-arvoiseen asemaan.

Valittajan vastaselitys

Hankintayksikkö on tarjouspyynnön liitteessä esitetyllä vaatimuksella "valaisimilta vaaditut ominaisuudet" rikkonut alkuperäviittauksia koskevia hankintasäännöksiä, nimeämällä kaapelivaatimuksissa täysin suomalaisia tuotemerkkejä. Valittaja on tarjonnut vastaavia eurooppalaisia kaapelityyppejä, jotka on todettu hyvin soveltuvan pohjoismaisissa olosuhteissa kysymyksessä olevien katuvalaisimien asennuksiin.

Voittaneen tarjoajan esittämä siitä, että valittajan tarjoaman katuvalaisimen lasikupu olisi ollut tarjouspyyntöä vastaamaton, ei pidä paikkaansa. Valittajan tarjoaman katuvalaisimen vakiokokoonpanossa käytetään hyvin lievästi taitettua, kaarevaa lasia, joka kuitenkin luokitellaan tasolasiksi eikä kupulasiksi. Hankintayksikkö ei ole missään tarjouspyynnön asiakirjoissa maininnut, että valaisimessa olisi tullut olla täysin suora tasolasi.

Hankintayksikön saamista tarjouksista useampi on arvoltaan ylittänyt EU-kynnysarvon. Hankintayksikön olisi siten tullut kilpailuttaa hankinta soveltaen EU-hankintoja koskevaa lainsäädäntöä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankinnan arvo

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön olisi tullut kilpailuttaa kysymyksessä oleva hankinta soveltaen EU-hankintoja koskevaa lainsäädäntöä, sillä hankintayksikön saamista tarjouksista useampi on arvoltaan ylittänyt EU-kynnysarvon.

Hankintalain 17 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Pykälän 5 momentin mukaan ennakoidun arvon on pädettävä silloin, kun hankintayksikkö toimittaa hankintailmoituksen julkaistavaksi tai muuten aloittaa hankintamenettelyn.

Kysymyksessä olevan hankinnan kohteena on ollut katuvalaisimien hankinta, jonka hankintayksikkö on toteuttanut avoimella menettelyllä kansallisten säännösten mukaisesti.

Hankintalain 16 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu tavarahankinnoille säädetty EU-kynnysarvo on vuonna 2014 ollut 207.000 euroa.

Hankinnasta julkaistun hankintailmoituksen mukaan hankinnan ennakoitu arvo on ollut 165.000–180.000 euroa, mikä on siten alittanut edellä mainitun EU-kynnysarvon.

Valittaja on EU-hankintoja koskevien säännösten soveltamisen tueksi vedonnut ainoastaan siihen, kuinka hankintayksikön saamista tarjouksista useampi on ylittänyt EU-kynnysarvon.

Edellä todetun mukaisesti hankinnan ennakoidun arvon laskemisen kannalta relevantti ajankohta on hankintalain 17 §:n 5 momentin mukaisesti se, jolloin hankintayksikkö toimittaa hankintailmoituksen julkaistavaksi tai muuten aloittaa hankintamenettelyn. Hankintailmoituksessa sanotuksi arvoksi on ilmoitettu 165.000–180.000 euroa. Lisäksi on huomattava, että hankintayksikön saamista tarjouksista esimerkiksi voittaneen tarjoajan tarjous on ollut arvoltaan 165.500 euroa.

Edellä lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei yksinomaan sitä valittajan esittämää seikkaa, että hankintayksikkö on saanut useampiakin tarjouksia, jotka ovat ylittäneet hankintailmoituksessa ilmoitetun ennakoidun arvon sekä samalla myös EU-kynnysarvon, voida pitää osoituksena siitä, että hankintayksikkö olisi menetellyt virheellisesti hankinnan ennakoitua arvoa laskiessaan.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti soveltaessaan hankintaan kansallisia hankintoja koskevia hankintalain säännöksiä.

Hankintamenettelyn arviointi

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti jo tarjouspyyntöä laatiessaan, koska tarjouspyyntö ja siinä ilmoitetut valintaperusteet ovat olleet epäselvät.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat vaatimukset ja tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista mainitun lain 52–59 §:ssä säädetään. Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua.

Hankintayksikkö on hankintailmoituksen kohdassa "Hankintamenettelyn tarkemmat ehdot" ilmoittanut ehdokkaiden tai tarjoajien soveltuvuutta koskevana vaatimuksena "Referenssit vastaavista toimituksista".

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa asiakirjassa "Valaisimien hankintaperusteet" on tarjouksen valintaperusteena olevaa kokonaistaloudellista edullisuutta ilmoitettu vertailtavan laadun osalta siten, että arviointikriteeristä "Takuu" on voinut saada 10 pistettä, arviointikriteeristä "Asennettavuus" 10 pistettä, arviointikriteeristä "Toimitusaika/-varmuus" 10 pistettä sekä arviointikriteeristä "Referenssit/käyttökokemukset" 10 pistettä.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä on otettava huomioon hankintamenettelyn vaiheittaisuus. Hankintamenettely etenee vaiheittain niin, että hankintayksikkö arvioi ensi vaiheessa tarjoajien soveltuvuuden eli sen, onko tarjoajalla tekniset, taloudelliset ja muut edellytykset hankinnan toteuttamiseksi. Tämän jälkeen arvioidaan tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus, minkä jälkeen tehdään tarjousten vertailu niiden tarjoajien, joita ei ole suljettu tarjouskilpailusta, tekemien tarjouspyynnön mukaisten tarjousten kesken.

Edellä todetulla tavalla tarjouspyynnön mukaan yhtenä vertailuperusteena on ollut "Referenssit/käyttökokemukset", jonka osalta tarjoajat ovat voineet saada enintään 10 pistettä.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnön perusteella on kyseiseltä osin jäänyt epäselväksi, onko hankintayksikön tarkoituksena edellä mainitun vertailuperusteen osalta ollut pikemminkin arvioida tarjoajan soveltuvuutta. Hankintayksikkö ei siten ole tarjouspyynnössään tehnyt riittävää eroa tarjoajan soveltuvuuden arviointiin ja tarjousten vertailuun liittyvien seikkojen välillä eikä ottanut hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla huomioon hankintamenettelyn vaiheittaisuutta.

Tarjouspyynnöstä ei myöskään ole käynyt ilmi, onko vertailuperusteen "Refenssit/käyttökokemukset" osalta ollut tarkoitus arvioida referenssien määrää vai laadullisia seikkoja. Tältä osin markkinaoikeus toteaa, että oikeuskäytännössä on katsottu, ettei sellaista luettelomaista referenssilistaa, josta ilmenee vain tarjoajan aikaisempien asiakkaiden nimet ja näiden lukumäärä, mutta jossa ei ole muita täsmällisiä seikkoja, joiden avulla taloudellisesti edullisin tarjous voitaisiin yksilöidä, voida käyttää tarjousten vertailussa tarjouksen valinnan perusteena (ks. Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio, GAT, C-315/01, EU:C:2003:360, 66 kohta). Lisäksi myös korkein hallinto-oikeus on katsonut päätöksissään KHO 6.10.2004 taltio 2514 sekä KHO 12.12.2003 taltio 3202, että tarjousten arvioinnissa ei tulisi käyttää tarjoajien teknisiin, taloudellisiin ja muihin edellytyksiin liittyviä perusteita, vaan toteutettavan hankinnan kohteeseen liittyviä perusteita.

Käytettäessä tarjouksen valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Vertailuperusteiden tulee kuitenkin liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Vertailuperusteet on ilmoitettava tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti ja ne on asetettava siten, etteivät ne anna hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Tarjouksen vertailuperusteiden osalta tarjouspyynnöstä tulee ilmetä, mitkä ovat ne nimenomaiset seikat, jotka tulevat vaikuttamaan tarjousten vertailuun ja joiden perusteella pisteytys tehdään. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellä todetun mukaisesti ilmoitettu vertailuperusteiksi muun ohella "Takuu", "Asennettavuus", "Toimitusaika/-varmuus" ja "Referenssit/käyttökokemukset". Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole kuitenkaan tarkemmin yksilöity, mitä seikkoja kyseisten vertailuperusteiden arvioinnissa tullaan ottamaan huomioon tarjousten vertailussa.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että mainitut tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitetut vertailuperusteet ovat olleet niin yksilöimättömiä ja epätäsmällisiä, etteivät tarjoajat ole niiden perusteella voineet riittävällä tavalla ennakoida, mitä seikkoja hankintayksikkö tulee kyseisten vertailuperusteiden osalta ottamaan huomioon tarjousten vertailussa. Vertailuperusteiden yksilöimättömyys on ollut myös omiaan antamaan hankintayksikölle lähes rajoittamattoman valinnanvapauden tarjousten vertailussa.

Tarjouspyyntö ei edellä mainitut seikat huomioon ottaen ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousten vertailussa.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainitut hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Rovaniemen Energia Oy on ilmoittanut, ettei hankintapäätöstä ole pantu täytäntöön. Näin ollen Rovaniemen Energia Oy:n katuvalaisinten hankintaa koskeva hankintapäätös 10.4.2014 voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli hankintayksikkö aikoo edelleen toteuttaa katuvalaisinten hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Asianosaiskulut on oikeudenkäyntikulujen lisäksi tarkoitettu korvattavaksi vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Kun asiassa ei ole voitu todeta, että valittajalle olisi aiheutunut oikeudenkäynnistä tavanomaisesta poikkeavia erityisiä kuluja, on vaatimus asianosaiskulujen korvaamisesta hylättävä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen hankintayksikkö ja kuultava saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Rovaniemen Energia Oy:n 10.4.2014 tekemän katuvalaisinten hankintaa koskevan hankintapäätöksen. Markkinaoikeus kieltää Rovaniemen Energia Oy:tä tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 20.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Rovaniemen Energia Oy:n korvaamaan Strihl Scandinavia AB:n oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Muilta osin asiassa esitetyt vaatimukset oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen korvaamisesta hylätään.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Petri Rinkinen ja Teija Kotro.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.