MAO:25/15

ASIAN TAUSTA

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 1.10.2013 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta keväällä 2014 alkavan työvoimakoulutuksen hankinnasta ajalle 1.1.2014–31.12.2015 sekä mahdolliselle optiokaudelle 1.1.2016–31.12.2016.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö ja erikoissuunnittelija ovat 11.12.2013 tekemällään hankintapäätöksellä valinneet Espoon oppimiskeskuksen / HRM Consultingin tekemän tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 700.000 euroa.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintapäätöstä ei ole pantu täytäntöön.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Faktia Valmennus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 60.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Voittanut tarjoaja on antanut hankintayksikölle harhaanjohtavia ja virheellisiä tietoja. Valittajan edeltäjä on perustanut vuonna 1994 Espoon oppimiskeskuksen, jonka voittanut tarjoaja on sittemmin 23.5.2013 rekisteröinyt aputoiminimekseen. Voittanut tarjoaja on hyödyntänyt valittajan vakiintuneen markkinointinimen tunnettuutta ja esittänyt tarjouksessaan järjestäneensä CAD-koulutusta vuodesta 1994.

Voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta, sillä sen sisältö on monen kohdan osalta vastannut valittajan tarjousta. Mahdollisesti joku valittajan palveluksessa aikaisemmin olleesta henkilökunnasta on käyttänyt valittajan tarjouksen tietoja oikeudettomaksi voittaneen tarjoajan hyväksi. Hankintayksikön olisi tullut kiinnittää huomiota tarjousten samanlaiseen sisältöön ja ainakin tarkistaa voittaneen tarjoajan antamien tietojen oikeellisuus. Tarkistus olisi osoittanut, etteivät voittaneen tarjoajan tarjouksessa esitetyt tiedot ole pitäneet paikkaansa.

Myös hankintapäätöksen pisteytys on poikennut tarjouspyynnössä esitetystä. Opetusresurssien osalta valittajan tarjous on saanut voittaneen tarjoajan tarjousta huonommat pisteet, vaikka valittajan tarjouksessaan esittämät resurssit ovat olleet voittaneen tarjoajan tarjouksessa esitettyjä paremmat. Asiakastyytyväisyyden osalta kyseiset tarjoukset ovat saaneet samat pisteet, vaikka valittaja on järjestänyt vastaavaa koulutusta 20 vuotta toisin kuin voittanut tarjoaja. Koulutussuunnitelman osalta molemmat tarjoukset ovat olleet kirjoitusvirheitä myöten samansisältöiset, mutta voittaneen tarjoajan tarjous on silti saanut pisteen enemmän kuin valittajan tarjous.

Hankintapäätös on ollut puutteellinen, sillä tarjouksille annettuja pisteitä ei ole perusteltu asianmukaisesti. Hankintapäätöksestä ei ole ilmennyt, miten tarjouksia on verrattu tai mitkä tarjoajien tarjoamat hinnat ovat olleet. Hankintapäätöksessä on esitetty ainoastaan pylväsdiagrammi, jonka avulla piste-eroja ei kuitenkaan ole ollut mahdollista todeta. Hankintayksikkö ei ole toimittanut valittajalle asiakirjoja tai päästänyt valittajaa tutustumaan niihin ennen kuin 14 vuorokauden muutoksenhakuaika oli jo kulunut umpeen.

Vastine

Vaatimukset

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta tai hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valitus tulee jättää myöhässä saapuneena tutkimatta, sillä valittaja ei ole toimittanut valitusta 14 päivän määräajassa. Hankintapäätös on lähetetty valittajalle 11.12.2013, ja valitus on saapunut markkinaoikeuteen 6.6.2014.

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten mukaisesti, eikä hankintapäätös ole perustunut virheellisiin tietoihin.

Tarjousten samankaltaisuus ei ole ollut peruste, jonka vuoksi voittaneen tarjoajan tarjouksen olisi voinut sulkea tarjouskilpailusta. Tarjousten samankaltaisuus on johtunut mahdollisesti siitä, että tarjouksiin on kopioitu tekstikappaleita tarjouspyynnöstä.

Tarjousten pisteytys on suoritettu asianmukaisesti. Opetusresurssien osalta valittajan kouluttajatiedot on esitetty epäselvästi. Lisäksi valittajan tarjoukseen on liitetty sellaisten henkilöiden ansioluetteloita, joita ei ole mainittu tarjouslomakkeella. Asiakastyytyväisyyden ja vaikuttavuuden osalta tarjoajan, jolla ei ole ollut aikaisempaa kokemusta työvoimakoulutuksesta, tarjoukselle on annettu tarjouskilpailussa kaikille tarjouksille annettujen pisteiden keskiarvo. Koulutussuunnitelman osalta voittaneen tarjoajan tarjous on vastannut valittajan tarjousta paremmin pyydettyä koulutusta, sillä voittaneen tarjoama kokonaisuus on palvellut laajempaa kohderyhmää kuin valittajan tarjoama koulutus.

Hankintapäätös on perusteltu asianmukaisesti, ja pisteytyksessä huomioon otetut seikat on esitetty jo tarjouspyynnössä.

Kuultavan lausunto

X, HRM Consulting nimisen toiminimen haltijana, on esittänyt, että sen tarjous on tehty asianmukaisesti. Valittaja on luopunut oppimiskeskus-nimestä vuoden 2010 alussa. Voittanut tarjoaja ei ole johtanut hankintayksikköä harhaan, vaan sen tarjouksen liitteestä on ilmennyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on tehty perustettavan yhtiön lukuun. Voittaneen tarjoajan tarjouksen laatinut henkilö on aiemmin työskennellyt valittajalle. Tarjousten yhtäläisyydet ovat voineet johtua siitä, että valittaja on valituksessaan hyödyntänyt kyseisen henkilön aikaisemmin laatimia tarjouksia.

Vastaselitys

Valittaja on muun ohella esittänyt, että se on saanut tarjousten pisteytyslomakkeet vasta sen jälkeen, kun muutoksenhakuaika oli jo kulunut umpeen. Ennen tarjousten pisteytyslomakkeiden saamista valittaja ei ole voinut arvioida, onko tarjousten arviointiperusteita sovellettu oikein. Koska hankintapäätös on perusteltu puutteellisesti, valituksen tekemiselle on ollut kuuden kuukauden määräaika.

Hankintayksikön esittämää siitä, että tarjoukset olisivat sen vuoksi samankaltaiset, että tekstejä olisi kopioitu tarjouspyynnöstä, ei ole pidettävä uskottavana.

Hankintapäätöksen pisteytys ei ole vastannut tarjouspyynnön liitteinä olleissa pisteytyslomakkeessa esitettyä. Lomakkeen kohdassa 3 "Koulutuksen työelämävastaavuus" esitetyt seikat on hankintapäätöksessä pisteytetty osana kohtaa 2 "Koulutussuunnitelma".

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 87 §:n 1 momentin mukaan, jollei mainitussa pykälässä toisin säädetä, valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Saman pykälän 3 momentin mukaan valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.

Hankintalain 87 §:n 3 momentin säätämiseen johtanutta hallituksen esitystä (HE 190/2009 vp) koskevassa talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 2/2010 vp s. 8) on todettu muun ohella tarkoituksena olleen, että sääntely vastaa jo vakiintunutta oikeuskäytäntöä, jonka mukaisesti vähäinen puute hankintapäätöksessä tai valitusosoituksessa ei ole oikeuttanut 14 päivää pidempään muutoksenhakuaikaan. Mietinnössä esitetyn mukaan muutoksenhaun määräajan pidentäminen 14 päivästä 6 kuukauteen on mahdollista vain tilanteissa, joissa hankintapäätöksen tai valitusosoituksen puutteellisuus vaikuttaa muutoksenhakijan mahdollisuuksiin arvioida oikeussuojan tarvettaan.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintapäätös on lähetetty tarjoajille 11.12.2013. Valittajan valituskirjelmä on saapunut markkinaoikeuteen 6.6.2014, eli alle kuusi kuukautta tiedoksiannon jälkeen.

Valituksen tutkimisen osalta asiassa on siten kysymys siitä, ovatko hankintapäätöksen perustelut olleet hankintalain 87 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisesti puutteellisia, jolloin valitusaika mainitun säännöksen mukaisesti on ollut kuusi kuukautta 14 päivän sijasta.

Hankintayksikkö on 11.12.2013 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut työvoimakoulutuksen toteuttajaksi Espoon oppimiskeskuksen / HRM Consultingin.

Hankintapäätöksessä on lueteltu kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet ja niiden painotukset. Hankintapäätöksen liitteenä on ollut pylväsdiagrammi eri vertailuperusteiden osalta annetuista pisteistä sekä seuraavat sanalliset perustelut:

"Koulutussuunnitelman ja koulutuksen työelämävastaavuuden osalta Espoon Oppimiskeskuksen tarjous arvioitiin paremmaksi. Opetusresurssien osalta Espoon Oppimiskeskuksen tarjous arvioitiin paremmaksi. Asiakastyytyväisyyden osalta tarjouksen arvioitiin tasavahvoiksi. Espoon Oppimiskeskuksen tarjous on kokonaistaloudellisesti edullisin jätetyistä tarjouksista. Opetusresurssit, sisältö ja opetussuunnitelmat vastaavat hyvin esitystä."

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksessä esitetyt perustelut ovat olleet vähäiset. Koska tarjousten pisteytys on esitetty alun perin vain graafisena pylväsdiagrammina, tarjoajat eivät ole voineet arvioida eri vertailuperusteiden osalta annettuja tarkkoja pistemääriä tai niihin johtaneita perusteita. Valittaja ei ole myöskään saanut hankintalain 87 §:n 1 momentin mukaisessa 14 vuorokauden määräajassa arvioidakseen voittaneen tarjoajan tarjouksen pisteytystä, verratakseen sitä omaan tarjoukseensa.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että valittajalla ei ole ollut 87 §:n 1 momentin mukaisessa 14 vuorokauden määräajassa mahdollisuuksia arvioida sitä, miten hankintayksikkö on soveltanut tarjouspyynnössä esitettyjä vertailuperusteita tai mitä seikkoja tarjousten pisteytyksessä on otettu huomioon. Valittajan ei näin ollen ole katsottava saaneen hankintapäätöksen ja sen liitteen perusteella riittäviä tietoja hankintayksikön ratkaisusta ja sen perusteista oikeussuojakeinojen käyttämisen arviointia varten.

Koska hankintapäätös on ollut edellä mainituista syistä hankintalain 87 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisesti puutteellinen, valitus markkinaoikeudelle on käsillä olevassa tapauksessa tullut tehdä sanotun säännöksen mukaan 6 kuukauden kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut tietää hankintapäätöksestä. Koska hankintapäätös on lähetetty tiedoksi 11.12.2013 ja valitus on saapunut markkinaoikeuteen 6.6.2014, valituksen on katsottava saapuneen määräajassa. Valitus on näin ollen tutkittava.

Pääasiaratkaisun perustelut

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Voittaneen tarjoajan tarjous

Valituksessa on esitetty, että voittanut tarjoaja olisi antanut hankintayksikölle harhaanjohtavia ja virheellisiä tietoja sekä hyödyntänyt valittajan vakiintuneen markkinointinimen tunnettuutta. Lisäksi valituksessa on esitetty, että voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta, sillä sen sisältö on monen kohdan osalta vastannut valittajan tarjousta.

Hankintalaissa säännellyn tarjouskilpailumenettelyn lähtökohtana on, että tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä ja että tarjousta arvioidaan siitä ilmenevien tietojen perusteella.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut lähtökohtaisesti luottaa kaupparekisteristä saatavilla olleisiin tietoihin, joiden mukaan voittanut tarjoaja on rekisteröinyt käyttöönsä aputoiminimen Espoon Oppimiskeskus. Asiassa esitetyn selvityksen valossa ei voida myöskään katsoa, että voittanut tarjoaja olisi saanut hankintasäännösten vastaisesti etua tarkasteltavana olevassa hankintamenettelyssä käyttämänsä aputoiminimen johdosta.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjousten välillä on ollut yhtäläisyyksiä. Suurin osa tarjousasiakirjoista on kuitenkin ollut erilaisia. Lisäksi on huomattava, että tarjoukset ovat sisältäneet liitteet mukaan lukien kymmeniä sivuja. Kun otetaan vielä huomioon se, että hankintayksikkö ainakin lähtökohtaisesti vertaa tarjouksen sisältöä aina tarjouspyynnössä asetettuihin vaatimuksiin ja ilmoitettuihin vertailuperusteisiin, markkinaoikeus katsoo, ettei edellä mainittu tarjousten sisällöllinen samankaltaisuus ole käsillä olevassa tapauksessa ollut niin ilmeistä, että hankintayksikön olisi tullut se havaita.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö kysymyksessä olevalta osin ole menetellyt valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti.

Tarjousten vertailu

Valituksessa on esitetty, että hankintapäätöksessä suoritetussa pisteytyksessä olisi poikettu tarjouspyynnössä ilmoitetuista arviointiperusteista.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa pyydetään toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys.

Tarjouspyynnön mukaan tarjousten valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus sen vertailuperusteiden ollessa koulutuksen hinta 20 prosentin painoarvolla, koulutussuunnitelma 25 prosentin painoarvolla, koulutuksen työelämävastaavuus 20 prosentin painoarvolla, asiakastyytyväisyys ja vaikuttavuus 25 prosentin painoarvolla sekä opetusresurssit 10 prosentin painoarvolla.

Tarjouspyynnön liitteenä on ollut pisteytyslomake, jossa on esitetty vertailuperusteiden "hinta", "koulutussuunnitelma", "koulutuksen työelämävastaavuus" ja "opetusresurssit" osalta kaksi sekä vertailuperusteen "asiakastyytyväisyys ja vaikuttavuus" osalta kolme alakohtaa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksen liitteenä on ollut valittajan ja voittaneen tarjoajan osalta pisteytystaulukot. Taulukoissa mainitut pisteytyksen alakohdat ovat vastanneet tarjouspyynnössä ilmoitettuja tarjousten vertailussa huomioon otettavia seikkoja.

Opetusresursseja koskeva vertailuperuste

Valittaja on esittänyt, että vertailuperusteen alakohdan "opetusresurssit" pisteytys on suoritettu virheellisesti.

Hankintayksikkö on antanut vertailuperusteen alakohdan "opettajaresurssit" osalta valittajan tarjoukselle 2 pistettä ja voittaneen tarjoajan tarjoukselle 5 pistettä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on ollut oikeus arvioida tarjousten liitteiden sisältöä hankinnan kohteen näkökulmasta. Tarjousasiakirjoista ilmenee, että voittanut tarjoaja on liittänyt tarjoukseensa 14 opettajan ansioluettelot; näistä kuusi opettajaa on mainittu tarjouslomakkeen kohdassa 4.2 "Kouluttavat henkilöt". Valittajan tarjouksen liitteinä ovat olleet 7 opettajan ansioluettelot; näistä vain kaksi opettajaa on mainittu tarjouslomakkeen kohdassa 4.2 "Kouluttavat henkilöt".

Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön voida katsoa ylittäneen harkintavaltaansa ottaessaan tarjousten vertailussa huomioon ainoastaan tarjouslomakkeissa mainitut kouluttajat kysymyksessä olevan vertailuperusteen osalta. Edelleen edellä tässä jaksossa esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön voida ainakaan asiassa markkinaoikeudessa esitetyn valossa katsoa ylittäneen harkintavaltaansa myöskään pisteyttämällä valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset kysymyksessä olevan vertailuperusteen osalta hankintapäätöksestä ilmenevällä tavalla.

Koulutussuunnitelmaa koskeva vertailuperuste

Valituksessa on esitetty, että vertailuperusteen "koulutussuunnitelma" osalta voittaneen tarjoajan tarjous on saanut pisteen enemmän, vaikka tarjousten asianomainen kohta 4.2 on ollut kirjoitusvirheitä myöten sekä valittajan että voittaneen tarjoajan tarjouksissa samansisältöinen.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksen pisteytysliitteistä ilmenevällä tavalla hankintayksikkö on vertaillut koulutussuunnitelmia tarjousten kohdassa 4.2 esitetyn ohella ottamalla huomioon myös alakohdan "opetussuunnitelma: koulutussisällöt, -prosessi, suunnitteluprosessi yhteishankinnoissa, tutkintotav., näyttöjen järjestäminen" sekä alakohdan "opetusmenetelmät: lähi- ja etäopetus, työssäoppiminen, opintojen henkilökohtaistaminen". Valittajan tarjous on saanut ensiksi mainitusta alakohdasta 4 ja jälkimmäisestä alakohdasta 3 pistettä, kun taas voittaneen tarjoajan tarjous on saanut mainituista alakohdista 5 ja vastaavasti 4 pistettä.

Edelleen markkinaoikeus toteaa, että tarjousten liitteinä ovat olleet tarjoajien laatimat opetussuunnitelmat, jotka ovat poikenneet selvästi toisistaan. Tarjousasiakirjoissa ja opetussuunnitelmissa on esitetty myös koulutusten sisältöön, suunnitteluun ja tavoitteisiin liittyviä tietoja.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei ainakaan asiassa markkinaoikeudessa esitetyn valossa hankintayksikön voida katsoa ylittäneen harkintavaltaansa pisteyttäessään valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset kysymyksessä olevan vertailuperusteen osalta hankintapäätöksestä ilmenevällä tavalla.

Asiakastyytyväisyyttä ja vaikuttavuutta koskeva vertailuperuste

Valituksessa on esitetty, ettei vertailuperustetta "asiakastyytyväisyys ja vaikuttavuus" ole pisteytetty oikein, sillä sekä valittajan että voittaneen tarjoajan tarjoukset ovat saaneet samat pisteet, vaikka voittanut tarjoaja ei ole järjestänyt vastaavaa koulutusta aikaisemmin.

Hankintayksikkö on esittänyt markkinaoikeudessa että se, että voittaneen tarjoajan tarjoukselle oli annettu kysymyksessä olevan vertailuperusteen osalta samat pisteet kuin valittajan tarjoukselle, oli johtunut siitä, että tarjoajien, jolla ei ollut aikaisempaa kokemusta työvoimakoulutuksesta, tarjouksille hankintayksikkö oli antanut tarjouskilpailussa kaikille tarjouksille annettujen pisteiden keskiarvon.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousten vertailun tarkoituksena on arvioida tarjousten paremmuutta ja sitä mikä tarjouksista on hankintayksikölle kokonaistaloudellisesti edullisin. Hankintayksikkö ei myöskään tarjouspyyntöasiakirjoissa ole etukäteen ilmoittanut, että tarjouksille, jonka on antanut tarjoaja, jolla ei ole aikaisempaa kokemusta työvoimakoulutuksesta, tultaisiin antamaan kaikille tarjouksille annettujen pisteiden keskiarvo.

Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön menettely antaa tarjousvertailussa voittaneen tarjoajan tarjoukselle vertailuperusteen "asiakastyytyväisyys ja vaikuttavuus" osalta kyseisen vertailuperusteen osalta hankintayksikön antamien kaikkien pisteiden keskiarvo sillä perusteella, että voittaneella tarjoajalla ei ole ollut aikaisempaa kokemusta työvoimakoulutuksesta, ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä menettelyä tarjousten vertailussa.

Huomioon ottaen valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjouksille annettujen pisteiden kokonaismäärien välisen eron pienuus edellä mainittu virheellisyys on myös tosiasiassa voinut vaikuttaa tarjouskilpailun lopputulokseen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata siten, että hankintayksikkö vertailee tarjoukset uudelleen ja tekee uuden perustellun hankintapäätöksen.

Mikäli Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus aikoo edelleen toteuttaa työvoimakoulutuksen hankinnan kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on vertailtava tarjoukset uudelleen ja tehtävä uusi perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 11.12.2013 tekemän työvoimakoulutuksen hankintaa koskevan hankintapäätöksen. Markkinaoikeus kieltää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 30.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen korvaamaan Faktia Valmennus Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Teija Kotro ja Tomi Rantasaari.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.