MAO:15/15

ASIAN TAUSTA

Enonkosken kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 20.12.2013 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta latukoneen hankinnasta.

Enonkosken kunnan vapaa-aikalautakunta on 15.1.2014 tekemällään hankintapäätöksellä § 4 valinnut Kessu Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 50.000–90.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 31.1.2014.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Artic-Freetec Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 25.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.260 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintamenettely ei ole ollut avoin. Tarjoajia on kohdeltu eriarvoisesti ja syrjivästi. Hankintayksikkö on tosiasiassa päättänyt hankinnasta etukäteen ja on järjestänyt vain näennäisen tarjouskilpailun ja tarjousten vertailun. Myös tarjousten vertailu on suoritettu epätasapuolisesti ja valittajaa kohtaan syrjivästi.

Valittajan tarjouksessaan tarjoama latukone on ollut voittaneen tarjoajan tarjoamaa konetta edullisempi ja vähemmän käytetty. Hankintapäätöksessä molemmat tarjoajat on todettu soveltuviksi ja niiden tarjoukset tarjouspyynnön mukaisiksi. Molemmat tarjoukset ovat päässeet tarjousvertailuun.

Valittajan tarjous on saanut vertailuperusteesta "Soveltuvuus kunnan latuverkoston ylläpitämiseen" neljä pistettä voittaneen tarjoajan tarjousta vähemmän, koska valittajan tarjoaman latukoneen kokonaisleveys on tarjousten vertailuasiakirjan mukaan ollut liian suuri konetalliin. Sanottu kriteeri ei ole perustunut tarjouspyyntöön eikä se ole muutenkaan vastannut tosiasioita. Tarjouspyynnön mukaan latukoneen on tullut mahtua konetalliin, jonka oven leveys on 3.000 millimetriä. Sen sijaan tarjouspyynnössä ei ole asetettu koneen leveydelle mittoja.

Valittajan tarjoama latukone on ollut sivuviimeistelijän kanssa 3.100 millimetriä leveä, mikä ei kuitenkaan ole estänyt tai edes hankaloittanut latukoneen konetalliin ajoa, koska sivuviimeistelijä on materiaaliltaan periksi antavaa kumia. Hankintayksiköllä ei ole ollut perusteita antaa valittajan tarjoukselle edellä mainitun perusteella vähemmän pisteitä kuin voittaneen tarjoajan tarjoukselle.

Vertailuperusteesta "Tulevien vuosihuoltojen järjestelyt / toimintatapa ja hinta sekä varaosien saatavuus" valittajan tarjous on saanut yhden pisteen voittaneen tarjoajan tarjousta vähemmän. Kyseinen vertailuperuste ei ole perustunut tarjouspyyntöön, koska hankinnassa ei ole ollut edes kysymys huolto- ja varaosapalvelujen hankinnasta.

Vertailuperusteen "Mahdolliset lisälaitteet" osalta molemmat tarjoukset ovat olleet kokonaisuutena arvioiden yhtäläisiä.

Syrjimättömässä menettelyssä valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun.

Vastine

Vaatimukset

Enonkosken kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 855 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö oli aloittanut syksyllä 2013 virkamiestyönä selvitykset mahdollisuudesta hankkia kunnalle joko uusi tai vähän käytetty latukone. Tilanteen kartoittamiseksi hankintayksikkö oli ollut yhteydessä muun muassa Artic-Freetec Oy:öön ja Kessu Oy:öön saatavilla olleiden koneiden ja niiden hintatason selvittämiseksi. Etukäteistyö on ollut välttämätöntä jo sen selvittämiseksi, onko markkinoilla ylipäätään saatavissa latukoneita, joiden hankinta on taloudellisesti mahdollista pienelle kunnalle, minkä lisäksi myös tarvittava määräraha on ollut helpommin varattavissa talousarvioon hankintamenettelyn käynnistämiseksi.

Valituksessa esitetty väite hankintayksikön suorittaman kilpailutuksen näennäisyydestä on epäasiallinen ja perätön.

Latukoneelle tarjouspyynnössä asetetut tekniset vaatimukset ovat olleet hankintasäännösten mukaiset. Hankintayksikölle on ollut erityisen tärkeää, että kone on kokonaisleveydeltään sen kokoinen, että se voidaan ilman oviaukon suurentamista ajaa käytössä olevaan konetalliin. Tarjouspyynnössä on tämän vuoksi ilmoitettu konetallin ovileveys tarjouksen ehdottomana vaatimuksena.

Valittajan tarjoaman latukoneen kokonaisleveys on ylittänyt käytössä olevan konetallin ovileveyden. Valittajan tarjous olisi jo sanotun perusteella tullut sulkea tarjouskilpailusta, koska laitteen mahtuminen konetalliin oli asetettu tarjouspyynnössä tarjouksen hyväksymisen ehdottomaksi edellytykseksi.

Tarjottujen Paana-latukoneiden kokonaisleveys on tosiasiassa määräytynyt koneeseen kytketyn jyrsimen leveyden mukaan. Jyrsimen leveyden ollessa 2.500 millimetriä laitteen kokonaisleveys on ollut 3.100 millimetriä, minkä valittajan edustaja on myös vahvistanut hankintayksikölle. Jyrsimen jälkeen latukoneessa käytettävät viiralevyt ovat latupohjan tasaisuuden varmistamiseksi molemmin puolen 300 millimetriä itse jyrsintä leveämmät. Latukoneen, joka on ollut varustettu 2.500 millimetriä leveällä jyrsimellä, ajaminen talliin ja tallista ulos jäykästä materiaalista valmistettujen viiralevyjen vaurioitumatta olisi ollut käytännössä täysin mahdotonta. Valittajan mainitsemilla sivuviimeistelijöillä ei ole mitään tekemistä latukoneen kokonaisleveyden kanssa. Hankintayksikön suorittama tarjousten pisteytys on mainitulta osin ollut perusteltu ja oikea.

Tarjouspyynnössä on seikkaperäisesti esitetty tarjousten vertailuperusteet ja niiden painoarvot. Erityisesti eri osatekijät latukoneen soveltuvuudesta hankintayksikön tarpeisiin on pisteytetty niin selkeästi, että niiden perusteella on voitu antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Valittajan vastaselitys

Valittaja on vastaselityksessään muun ohella esittänyt, että valittajan tarjouksessaan tarjoaman latukoneen joustavaa materiaalia olevat viiralevyt taittuvat siten, että latukoneen ajaminen 3.000 millimetriä leveään talliin ei ole tuottanut ongelmia. Viiralevyt taitettuina latukoneen levein kohta on ollut 2.800 millimetriä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että kysymyksessä olevassa latukoneen hankintaa koskeneessa hankintamenettelyssä valittajan tarjousta ei olisi edes tullut ottaa mukaan tarjousten vertailuun, sillä valittajan tarjoaman latukoneen kokonaisleveys on ylittänyt käytössä olevan konetallin ovileveyden, vaikka laitteen mahtuminen konetalliin oli asetettu tarjouspyynnössä tarjouksen hyväksymisen ehdottomaksi edellytykseksi. Tältä osin asiassa on siten kyse siitä, onko valittajan tarjouksen katsottava olleen tarjouspyynnön mukainen.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 2 §:n 1 momentista ilmenevä tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus voi toteutua ainoastaan, jos tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tämän vuoksi hankintayksikkö on velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Tarjouspyynnön kohdassa "Hankittavalle latukoneelle asetetut vaatimukset" on esitetty laitteen kelpoisuusvaatimuksina muun ohella, että "latukoneessa tulee olla murskain/jyrsin, joka kokonaisleveydeltään (= mahdollisen lisäsiiven kanssa) tulee mahtua konetalliin, jonka oven leveys on 300 cm."

Hankintayksikkö on 15.1.2014 tekemässään hankintapäätöksessä muun ohella todennut, että molempien tarjoajien tarjoukset ovat pääosin täyttäneet tarjouspyynnössä latukoneelle asetetut vaatimukset. Hankintayksikkö on hankintapäätöksessään todennut, että valittajan tarjoaman latukoneen kokonaisleveys murskaimen/jyrsimen sekä tasoitusmaton kanssa on ollut 3.100 millimetriä. Hankintapäätöksessä todetun mukaan sanottu on ollut ristiriidassa edellä selostetun tarjouspyynnön kohdan kanssa. Hankintapäätöksessä on todettu, että latukoneen tasoitusmatto on kyllä antanut konetalliin sisälle ajettaessa periksi, mutta on ollut ulos peruutettaessa erittäin hankala. Hankintayksikkö ei kuitenkaan ole tekemässään hankintapäätöksessä sulkenut valittajan tarjousta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Valittaja on markkinaoikeudessa esittänyt, että sen tarjoama latukone on ollut sivuviimeistelijän kanssa 3.100 millimetriä leveä, mutta että kyseinen leveys ei ole estänyt latukoneen konetalliin ajamista, koska joustavasta materiaalista valmistetut latukoneen sivuviimeistelijän viiralevyt taittuvat siten, että ajaminen 3.000 millimetriä leveään talliin ei tuota ongelmia. Viiralevyt taitettuna latukoneen levein kohta on valittajan esittämän mukaan 2.800 millimetriä.

Tarjouspyynnössä on edellä todetulla tavalla vaadittu, että latukoneessa tulee olla murskain/jyrsin, joka kokonaisleveydeltään tulee mahtua konetalliin, jonka oven leveys on 300 cm. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä on sanotun perusteella asetettu latukoneen ulkomitoille (leveydelle) ainoastaan sellainen vaatimus, että latukoneen tulee mahtua konetallin 3.000 millimetrin levyisestä ovesta. Valittajan esittämän mukaan sen tarjoaman latukoneen niin sanotut viiralevyt taittuvat siten, että latukoneen kokonaisleveys on viiralevyt taitettuna ollut 2.800 millimetriä, mikä on tarkoittanut, että latukoneen ajaminen 3.000 millimetriä leveään talliin ei ole tuottanut ongelmia.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että valittajan tarjoama latukone on täyttänyt kyseisen tarjouspyynnössä hankittavalle latukoneelle asetetun laitteen kokonaisleveyttä koskevan vaatimuksen. Valittajan tarjous on näin ollen sanotuilta osin ollut tarjouspyynnön mukainen.

Tarjousten vertailu

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on suorittanut tarjousten vertailun epätasapuolisesti ja valittajaa kohtaan syrjivästi.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee pykälän mukaan liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaan harkintavaltaa tarjouksen valintaan vaikuttavien seikkojen määrittelemisessä. Hankintamenettelyn avoimuus sekä tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttävät kuitenkin, että tarjoajilla on jo etukäteen tarjouksia laatiessaan tieto siitä, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat on kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouksen valintaan liittyvien seikkojen tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Tarjouksen valintaan liittyvät seikat eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa, eikä tarjouspyyntöä saa myöskään laatia siten, että se kohtelisi tarjoajia syrjivästi tai epätasapuolisesti.

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että kaikkien sellaisten tekijöiden, jotka hankintaviranomainen ottaa huomioon selvittääkseen, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin, tulee olla mahdollisten tarjoajien tiedossa, kun nämä valmistelevat tarjouksiaan. Samoin kyseisten tekijöiden suhteellisten merkitysten tulee tarjouksia valmisteltaessa olla mahdollisten tarjoajien tiedossa (ks. tuomio C-331/04, ATI EAC ym., EU:C:2005:718, 24 kohta ja tuomio C-532/06, Lianakis ym., EU:C:2008:40, 36 kohta). Unionin tuomioistuin on myös katsonut hankintasäännösten vastaiseksi, että hankintamenettelyssä hankintaviranomainen määrää myöhemmin painoarvoja ja osatekijöitä tarjouspyyntöasiakirjoissa tai hankintailmoituksessa mainituille sopimuksen tekemisen perusteille (ks. em. tuomio Lianakis ym., EU:C:2008:40, 45 kohta).

Hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä tarjouksen valintaperusteeksi on ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus ja sen vertailuperusteiksi hinta 70 prosentin painoarvolla ja laatu 30 prosentin painoarvolla.

Edellä mainitun lisäksi tarjouspyynnössä on laadun vertailuperusteesta ja sen painoarvosta ilmoitettu muun ohella:
"Latukoneen soveltuvuus asiakkaan tarpeeseen 30 %
-soveltuvuus kunnan latuverkon ylläpitämiseen 12 pistettä
-mahdollinen takuuajan pituus yli yhden vuoden 6 pistettä
-tulevien vuosihuoltojen järjestelyt/ toimintatapa ja hinta sekä varaosien saatavuus 6 pistettä
-mahdolliset lisälaitteet 6 pistettä"

Hankintapäätöksessä hankintayksikkö on kyseisen laadun vertailuperusteen osalta esittänyt:

"Latukoneen soveltuvuus asiakkaan tarpeeseen 30 %

Yhteensä neljä kohtaa, joiden kaikkien painoarvo sama 7,5 pistettä."

Hankintapäätöksen mukaan vertailuperusteen alakohdan "Soveltuvuus kunnan latuverkon ylläpitämiseen" osalta valittajan tarjous on saanut 3,5 pistettä ja voittaneen tarjoajan tarjous 7,5 pistettä; alakohdan "Mahdollinen takuuajan pituus yli yhden vuoden" osalta sekä valittajan että voittaneen tarjoajan tarjoukset ovat molemmat saaneet 0 pistettä; alakohdan "Tulevien vuosihuoltojen järjestelyt/toimintatapa ja hinta sekä varaosien saatavuus" osalta valittajan tarjous on saanut 6,5 pistettä ja voittaneen tarjoajan tarjous 7,5 pistettä sekä alakohdan "Mahdolliset lisälaitteet" osalta valittajan tarjous on saanut 4 pistettä ja voittaneen tarjoajan tarjous 7 pistettä.

Hankintayksikkö on edellä todetusti tarjouspyynnössään ilmoittanut, että laadun vertailuperusteen neljän alakohdan painoarvot ovat 12, 6, 6 ja 6 pistettä. Hankintapäätöksessään hankintayksikkö on kuitenkin, tarjouspyynnössä ilmoitetusta poiketen, soveltanut jokaisen mainitun neljän alakohdan painoarvona 7,5 pistettä.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole soveltanut hankintapäätöksessään tarjouspyynnössä ilmoittamiaan laadun vertailuperusteen alakohtien painoarvoja. Kyseinen hankintayksikön menettely tarjousten vertailussa ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Hankintayksikön menettely ei ole ollut hankintasäännösten mukaista myöskään siltä osin, että hankintayksikkö on hankintapäätöksessään perustellut laadun vertailuperusteiden pisteytystä ainakin osin seikoilla, jotka eivät ole perustuneet tarjouspyynnössä esitettyihin arviointikriteereihin, kuten jäljempänä tämän päätöksen seuraamusten määrääminen -kohdassa todetaan.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintayksikön ilmoittaman mukaan hankintasopimus on allekirjoitettu 31.1.2014, jolloin voittanut tarjoaja on myös toimittanut kysymyksessä olevan latukoneen hankintayksikölle. Hankintalain 95 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Valittajan on osoitettava, että sillä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjousten vertailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä.

Edellä todetuin tavoin hankintayksikkö on suorittanut tarjousten vertailun virheellisesti, kun se on hankintapäätöksessä painottanut laadun vertailuperusteen alakohtia tarjouspyynnössä ilmoitetusta poikkeavasti. Tämän lisäksi hankintapäätöksessä laadun vertailuperusteen alakohdan "Soveltuvuus kunnan latuverkon ylläpitämiseen" osalta esitettyjen perusteluiden ei voida katsoa perustuneen tarjouspyynnössä esitettyihin arviointikriteereihin. Toisaalta laadun vertailuperusteen alakohtien "Tulevien vuosihuoltojen järjestelyt/toimintatapa ja hinta sekä varaosien saatavuus" ja "Mahdolliset lisälaitteet" osalta markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa arvioida voittaneen tarjoajan tarjouksen valittajan tarjousta paremmaksi.

Hankintamenettelyn virheellisyys sekä muut edellä todetut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole edellytyksiä riittävällä varmuudella todeta, että valittajalla olisi ollut hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Edellytyksiä hyvitysmaksun määräämiselle ei siten ole. Vaatimus hyvitysmaksun määräämisestä on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Vastaavasti hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Enonkosken kunnan korvaamaan Artic-Freetec Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.260 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Enonkosken kunnan vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Jaakko Ritvala ja Olli Wikberg.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.