MAO:2/15

ASIAN TAUSTA

Espoon seurakuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on 28.12.2013 julkaistulla rajoitettua menettelyä koskevalla EU-hankintailmoituksella ja 24.1.2014 julkaistulla lisätietoilmoituksella pyytänyt osallistumishakemuksia Suvelan kappelin ja asukaspuiston rakennusurakasta, putkiurakasta, iv-urakasta, sähköurakasta, rakennusautomaatiourakasta, sprinkleriurakasta ja peltiseppäurakasta.

Hankintayksikkö on 10.3.2014 päivätyllä tarjouspyynnöllä pyytänyt viideltä osallistumishakemuksen jättäneeltä ehdokkaalta tarjouksia rakennusurakasta. Hankintayksikkö on saanut rakennusurakasta kolme tarjousta.

Espoon seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on 9.6.2014 tekemällään hankintapäätöksellä § 95 valinnut rakennusurakan osalta YIT Rakennus Oy:n tarjouksen.

Rakennusurakan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 5.500.000–6.000.000 euroa.

Markkinaoikeus on 23.7.2014 antamallaan päätöksellä hylännyt Espoon seurakuntayhtymän vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Oy Rakennuskultti Ab (jäljempänä myös valittaja) on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna enintään 15 prosenttia hankintapäätöksen mukaisesta urakkasummasta arvonlisäveroineen tai määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8.850 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Voittanut tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen. Hankintayksikön olisi tullut sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta. Voittanut tarjoaja ei ole tarjouksensa hintalomakkeessa eritellyt hankintayksikön edellyttämiä tuntiveloitushintoja vastaavan työnjohtajan ja työhön osallistuvien lisätöissä. Hankintayksikkö on kuitenkin edellyttänyt, että tarjoajat ilmoittavat kiinteän kokonaishinnan lisäksi myös yllä kuvatut yksilöidyt tuntiveloitushinnat mahdollisille lisätöille. Lisätöistä aiheutuvilla kustannuksilla on erityinen merkitys hankintayksikölle, mitä osoittaa se, että nämä kustannukset on erikseen pyydetty yksilöimään hintalomakkeessa.

Hankintayksikkö on käynyt tarjousten avaamisen jälkeen selonottoneuvottelut ainakin valittajan ja voittaneen tarjoajan kanssa. Tässä vaiheessa valittajan tarjous on ollut halvin 5.573.000 eurolla. Voittaneen tarjoajan tarjoushinta on ollut 5.578.000 euroa.

Selonottoneuvotteluiden jälkeen hankintayksikkö on ilmoittanut, että tarjoukset ovat osoittautuneet yhteismitattomiksi ja vertailukelvottomiksi tarjouspyynnössä olleen epäselvyyden vuoksi. Hankintayksikön mukaan tarjouspyynnön epäselvyys on koskenut urakkarajaliitteen kohtaa 2.5, joka on liittynyt sääsuojatelttaan. Hankintayksikkö on ilmoittanut, että osaan tarjouksista on sisältynyt sääsuojateltta ja osaan ei. Tarjouspyynnön epäselvyyden vuoksi hankintayksikkö on pyytänyt tarjoajia täsmentämään tarjouksiaan siten, että sääsuojatelttaa ei ole tullut enää sisällyttää tarjoukseen, mutta tarjoajien on tullut edelleen varmistaa kohteen työaikainen sääsuojaus jollain muulla toimivalla tavalla. Lisäselvitystä on pyydetty ainoastaan niiltä tarjoajilta, jotka ovat ainakin väittäneet sisällyttäneensä tarjouksensa kokonaishintaan jonkinlaisen sääsuojateltan.

Hankintasäännösten mukaan tällaisessa tilanteessa hintaa voidaan alentaa enintään hintavaikutuksen mukaisella määrällä. Hintavaikutus on saanut kohdistua ainoastaan kyseiseen sääsuojatelttaan. Hinnan korjaaminen ei ole ollut mahdollista, jos tarjoukseen ei ole sisältynyt koko rakennuksen peittävää sääsuojatelttaa ja jos tarjoukseen ei voida osoittaa sisällytetyn nimenomaisesti tällaista kustannusta.

Hankintayksikkö on valinnut saatujen täsmennysten jälkeen rakennusurakkaa koskevan kilpailutuksen voittajaksi YIT Rakennus Oy:n, jonka 5.510.000 euron tarjoushinta on ollut halvin. Hankintakilpailun lopputulokseen on vaikuttanut se, että voittanut tarjoaja on alentanut hintaansa, mihin sillä ei ole ollut oikeutta.

Voittanut tarjoaja on perusteettomasti parantanut tarjoustaan jälkikäteen. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on urakkarajaliitteen kohdassa 2.5 "Telineet ja suojarakenteet" ilmoitettu sääsuojateltasta, että pääurakoitsija hankkii yläpohjan rakentamiseen avuksi tarvittavan sääsuojateltan, mitä tarvitaan betonivalun jälkeen kohdassa 1.5 kuvatun betonin kuivumisen varmistamiseen. Viitatussa kohdassa 1.5 ei ole kuitenkaan mainittu mitään kohdassa 2.5 tarkoitetusta betonivalusta. Kohdassa on todettu ainoastaan, että urakoitsijan tulee työaikataulua laadittaessa ottaa huomioon tiettyjä yksityiskohtia, joista yksi on rakenteiden kuivuminen ennen pinnoituksia.

Tarjouspyynnön urakkarajaliite on saattanut olla maallikolle ilmaisultaan epäselvä, mutta alalla toimivalle urakoitsijalle on ollut kuitenkin selvää, että nimenomaisesti yläpohjan rakentamisessa ei tarvita apuna sääsuojatelttaa, eikä sitä tarvita myöskään betonivalun kuivumisen varmistamiseen. Kokonaisen ja yksikössä mainitun sääsuojateltan käyttäminen ei myöskään ole ollut mahdollista, koska rakennusurakkaa koskevan hankinnan kohteena oleva rakennus on ollut liian korkea sääsuojateltan käyttämistä varten. On ilmeistä, että urakkarajaliitteen sääsuojausta koskeva kohta on jäänyt urakkarajaliitteeseen erehdyksessä, koska asiakirjan laatimiseen on käytetty pohjana toista kohdetta koskevaa urakkarajaliitettä. Tätä tukee se, että kohdassa 2.5 oleva viittaus kohtaan 1.5 ei ole looginen tarkasteltaessa urakkarajaliitettä kokonaisuutena. Myös muut tarjouspyyntöasiakirjat ja työturvallisuuden järjestäminen kohteessa osoittavat, että kohteessa ei ole ollut tarkoitus käyttää sen kokonaisuudessaan peittävää sääsuojatelttaa. Sääsuojateltan käyttäminen olisi tehnyt työn tekemisen kohteessa mahdottomaksi, koska rakennustyön edellyttämiä nostoja ei olisi käytännössä voitu toteuttaa sääsuojateltan alla eikä sen läpi.

Valittaja ja voittanut tarjoaja ovat todenneet hankintayksikön kanssa käydyissä selonottoneuvotteluissa, että koko rakennuksen peittävää sääsuojatelttaa ei ole mahdollista käyttää rakennuksen korkeudesta johtuen. Valittaja on nimenomaisesti todennut, että sen tarjous ei ole sisältänyt sääsuojatelttaa, koska sitä ei pystytä hyödyntämään urakkarajaliitteessä kuvatulla tavalla, eikä tarjouspyyntö valittajan ymmärtämällä tavalla ole edellyttänyt sääsuojateltan käyttämistä. Valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut toteuttavansa sääsuojauksen muulla tavoin kuin sääsuojateltalla, kuten pressujen käyttämisellä.

On selvää, että voittanut tarjoaja ei myöskään ole voinut tarjota sääsuojatelttaa osana sen tarjousta. Voittanut tarjoaja on jälkikäteen esittänyt varautuneensa ainoastaan osittaiseen suojaukseen sääsuojateltalla, mutta rakennuksen korkeiden osien kohdalla suojaaminen ei ole ollut sen ilmoituksen mukaisesti käytännöllistä.

Kyseisessä Suvelan kappelin kohteessa on kaksi korkeaa siipeä, kappeli ja keittiö/harrastetila. Voittaneella tarjoajalla on esittämällään tavalla ollut tarkoitus, sen selonottoneuvottelussa esittämän mukaisesti, suojata kohteen matala osa sääsuojateltalla. Kuitenkin kohteen korkeat osat muodostavat noin 74 prosenttia suojattavasta pinta-alasta. Voittanut tarjoaja ei ole voinut tulkita urakkarajaliitettä siten, että siinä olisi vaadittu koko rakennuskohteen peittävää sääsuojatelttaa, koska sekin on esittänyt kyseisen suojauksen käyttämistä vain noin 26 prosentille peitettävästä alasta. Edellä mainitusta huolimatta voittanut tarjoaja on kuitenkin ilmoittanut hankintayksikölle, että sen tarjous olisi sisältänyt urakkarajaliitteen kohdassa 2.5 käsitellyn sääsuojateltan. Kyseisen sääsuojateltan kustannusvaikutus on voittaneen tarjoajan ilmoituksen mukaan ollut 68.000 euroa. Sääsuojateltan alkuperäistä kustannusvaikutusta ei kyetä arvioimaan, koska voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksensa samalla tavoin kuin valittaja kokonaishintana. Voittaneen tarjoajan on tullut jollakin muulla tavalla toteuttaa sääsuojaus, joten kustannusten pudottaminen 68.000 eurolla ei voi olla mahdollista.

Urakoitsijan tulee urakkarajaliitteessä todetulla tavalla suojata kohde "mekaanisen kulutuksen, kolhaisujen, liikenteen, sateen, kosteuden, lumen, jään tms. aiheuttamilta vaurioilta. Suojaustoimenpiteiden tulee olla riittäviä ja tarkoituksenmukaisia. RU:n tehtävänä on huoltaa suojauksia niin, että ne ovat hyvässä kunnossa koko työmaan ajan".

Voittanut tarjoaja ei selonottoneuvottelussa ole yksilöinyt sisällyttäneensä tarjoukseensa sääsuojatelttaa. Kyse on ollut kielletystä tarjouksen jälkikäteisestä parantamisesta. Kyse ei siten ole ollut tarjouksen hyväksytystä muuttamisesta epäselvän tarjouspyynnön nojalla.

Hankintayksikkö on pyrkinyt esittämään myös valittajalle, että sen tulisi tarjouksen hylkäämisen uhalla jälkikäteen esittää, että senkin tarjouksessa olisi ollut sääsuojateltta. Valittaja ei ole suostunut kyseiseen menettelyyn, koska asiassa ei ole ollut epäselvyyttä.

Mikäli hankintayksikkö ei olisi sallinut voittaneen tarjoajan parantaa tarjoustaan, valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun.

Vastine

Vaatimukset

Espoon seurakuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 19.939,20 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittaja on ilmeisesti sekoittanut keskenään hankintayksikön velvollisuuden ja toisaalta hankintayksikön oikeuden sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastainen tarjous. Valittajan väite siitä, että hankintayksikön olisi tullut sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena, on perusteeton.

Tarjouskilpailusta sulkemisessa olennaista on se, onko tarjouspyynnön vastaisuudessa kyse tarjousten vertailuun vaikuttavasta seikasta. Jos näin on, kyse on hankintayksikön velvollisuudesta sulkea tarjous tarjouskilpailusta. Mikäli kyse ei ole tarjousten vertailuun vaikuttavasta seikasta, hankintayksiköllä saattaa tästä huolimatta olla oikeus sulkea tarjous tarjouskilpailusta.

Tarjouskilpailun valintaperusteena on ollut alin hinta. Kyseessä on ollut kokonaishintaurakka. Tarjoajien on tullut yksilöidä tarjouksensa tarjouspyyntöasiakirjoihin kuuluneeseen "Rakennusurakan tarjoustaulukko" -asiakirjaan. Tarjoajan on tullut ilmoittaa asiakirjan kohdassa 2. "Tarjouspyyntöönne 10.3.2014 viitaten tarjoudumme suorittamaan siinä mainitun rakennusurakan kokonaishintaan" tarjoushintansa, jonka perusteella tarjousvertailu tehdään.

Tarjouslomakkeella on pyydetty myös vastaavan työnjohtajan sekä työhön osallistuvien henkilöiden tuntiveloitushinnat lisätöissä. Tuntiveloitushintoja ei ole käytetty, eikä niitä ole tarjouspyyntöaineiston perusteella ollut tarkoitus käyttää tarjousten vertailussa. Myöskään valittaja ei ole näin esittänyt.

Tarjouksia on vertailtu ainoastaan tarjouslomakkeilla ilmoitettujen kokonaishintojen perusteella. Lisätöiden tuntihinnat eivät ole olleet vertailuperusteena, eivätkä ne siten ole vaikuttaneet tarjouskilpailun lopputulokseen. Kyse on ollut ainoastaan sopimuksen täyttämisvaiheeseen liittyvästä lisätiedosta.

Toisin kuin valittaja on esittänyt, kyseessä olevassa urakassa lisätöistä aiheutuvilla kustannuksilla ei ole ollut erityistä merkitystä hankintayksikölle, eikä niitä tästä syystä ole myöskään otettu mukaan vertailuperusteiksi. Hanke on suunniteltu ensimmäisen kerran jo vuonna 2013 järjestettyä tarjouskilpailua varten, jonka perusteella hanketta ei ole kuitenkaan toteutettu. Nyt kyseessä olevaa kilpailutusta varten on lisäksi laadittu tarkentava suunnitelma hankkeen riskien minimoimiseksi ja ylimääräisten kulujen ehkäisemiseksi. Urakka on siten ollut tarkasti suunniteltu ja budjetoitu, eikä hankintayksikön ole ollut tarkoitus teettää urakoitsijalla lisätöitä kyseessä olevan hankkeen yhteydessä.

Hankintayksikkö on sille kuuluvan harkintavallan nojalla oikeutetusti päätynyt ratkaisuun, jonka mukaan voittaneen tarjoajan tarjouksen puutteet eivät ole sen laatuisia, joiden perusteella voittaneen tarjoajan tarjous tulisi sulkea tarjouskilpailusta.

Voittaneen tarjoajan ei ole myöskään sallittu perusteettomasti parantaa tarjoustaan jälkikäteen.

Valittajan väitteet sääsuojateltan tarpeellisuudesta ovat asian markkinaoikeuskäsittelyn kannalta merkityksettömiä. Hankintayksiköllä on oikeus määrittää hankinnan kohde haluamallaan tavalla.

Valittajan väitteet kokonaisen sääsuojateltan tarpeellisuudesta ovat virheellisiä. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty kokonaista tai kohteen kokonaan peittävää sääsuojatelttaa, vaan betonin kuivumiseen tarvittavaa sääsuojatelttaa. Tarjousten selonottoneuvottelujen yhteydessä on käynyt ilmi, että tarjoajat ovat tulkinneet tarjouspyynnön urakkarajaliitettä sääsuojateltan osalta eri tavoin. Voittanut tarjoaja on neuvottelussa nimenomaisesti ilmoittanut, että sen tarjous sisältää osittaisen sääsuojateltan urakkarajaliitteen mukaisesti. Valittaja on puolestaan ilmoittanut, että sen tarjous ei sisällä urakkarajaliitteessä mainittua sääsuojatelttaa. Kolmannen tarjoajan kanssa ei ole käyty tarjouksen selonottoneuvotteluja, mutta myös sen tarjous on sisältänyt sääsuojateltan.

Kaksi tarjousta on sisältänyt vaaditun sääsuojateltan, mutta valittajan tarjouksesta se on puuttunut. Tarjoukset eivät siten ole vastanneet sisällöltään toisiaan, eivätkä näin ollen ole olleet vertailukelpoisia. Valittajan tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattomana. Asian tarkemmassa tarkastelussa hankintayksikkö on kuitenkin päätynyt siihen, että tarjouspyynnön ehto sääsuojateltan osalta ei ole ollut selvä.

Hankintayksikkö on arvioinut, että vallitsevassa tilanteessa tarjoajien tasapuolinen ja yhdenvertainen kohtelu voidaan varmimmin turvata siten, että epäselvän tarjouspyynnön kohdan perusteella yhtään tarjousta ei suljeta tarjouskilpailusta, vaan tarjouspyyntöä täsmennetään tältä osin. Oikeuskäytäntöön nojautuen hankintayksikkö on arvioinut sillä olevan tähän oikeus, koska tarjousten vertailukelvottomuuden on voitu katsoa olleen seurausta tarjouspyynnön epäselvyydestä. Näin ollen hankintayksikkö on päättänyt pyytää kaikilta tarjoajilta täsmennetyn tarjouksen ilman sääsuojatelttaa.

Hankintayksikkö ei ole päätynyt poistamaan sääsuojatelttaa sen tarpeettomuuden vuoksi. Vaihtoehtoina on ollut vaatia kaikilta tarjoajilta hankintayksikön edellyttämä sääsuojateltta taikka poistaa se kokonaan. Hankintayksikkö on arvioinut, että jättämällä sääsuojateltan kokonaan pois, voidaan paremmin varmistua siitä, että tarjoukset ovat yhteismitallisia, koska tällöin tarjoushintoihin eivät vaikuta tarjoajien mahdollisesti toisistaan poikkeavat sääsuojatelttaratkaisut. Päinvastoin kuin valittaja on esittänyt, sääsuojateltan hinnan osuus on ollut helposti määriteltävissä ja tarvittaessa vähennettävissä kokonaisurakkahinnasta.

Menettely ei ole ollut voittanutta tarjoajaa suosivaa eikä valittajaa syrjivää. Menettelyllä on voitu varmistaa valittajan pääsy tarjousvertailuun sen sijaan, että sen tarjous olisi suljettu tarjouskilpailusta. Tilaisuus tarjousten täsmentämiseen on varattu kaikille tarjoajille, ja täsmennyspyynnössä on nimenomaisesti todettu, että täsmennyksen hintavaikutus saa liittyä vain sääsuojatelttaan. Tarjouksen muu tinkiminen ei ole ollut sallittua.

Voittanut tarjoaja on täsmentänyt tarjoustaan hankintayksikön pyynnön mukaisesti poistamalla sen tarjoukseen alun perin sisältyneen osittaisen sääsuojateltan. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut poiston alentavan urakkahintaa 68.000 eurolla. Vastaavasti kolmas tarjoaja on antanut uuden tarjouksen ilman sääsuojatelttaa ja sen osalta hinnanalennus on ollut 50.000 euroa.

Hankintayksiköllä ei ole ollut perusteita kyseenalaistaa annettuja tietoja, vaan se on voinut, ja sen on tullutkin luottaa sitovissa tarjouksissa annettuihin tietoihin, erityisesti kun ne ovat olleet hyvin yhdensuuntaisia. Ilmoitetut hinnanalennukset ovat lisäksi vastanneet hankintayksikön ja sen käyttämän konsultin aiempia kokemuksia sääsuojateltan hintavaikutuksesta.

Myöskään valittaja ei ole kiistänyt sitä, etteikö hankintasäännösten mukaan tällaisessa tilanteessa hintaa voitaisi alentaa hintavaikutuksen mukaisella määrällä.

Asiassa on otettava huomioon, että tarjousten täsmennyttämisvaiheessa tarjoajilla ei ole ollut tiedossaan muiden tarjousten yksityiskohtia eikä sitä, kenen tarjoukseen on sisältynyt sääsuojateltta taikka millainen tai minkä arvoinen se on ollut. Tarjoajilla ei myöskään ole ollut tiedossa toistensa tarjoushintoja. Näin ollen tarjoajilla ei ole ollut käytettävissään tietoja, joiden perusteella ne olisivat voineet arvioida mahdollista tarjouksensa tinkimistarvetta taikka vaadittavan hinnanalennuksen määrää.

Hankintayksikön täsmennyksessä on ollut kyse ainoastaan sääsuojateltan poistamisesta, millä on ollut nimenomaisesti urakkahintaa alentava vaikutus. Tämä on myös selkeästi ja uskottavasti käynyt ilmi täsmennetyistä tarjouksista. Hankintayksikön menettely on ollut oikeuskäytännön mukaista.

Hankintamenettely ei ole ollut valittajaa syrjivää taikka muutoinkaan hankintasäännösten vastaista.

Kuultavan lausunto

Vaatimukset

YIT Rakennus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Yhtiö on ilmoittanut hankintayksikölle tarjouksensa sisältäneen sääsuojateltan kustannuksia 68.000 euroa. Lisäselvityspyynnön mukainen sääsuojateltan kustannuksia sisältämätön rakennusurakan arvonlisäveroton tarjoushinta on ollut 5.510.000 euroa.

Yhtiö on jättänyt tarjouksessaan merkitsemättä urakkatarjouslomakkeen kohdat lisätöiden tuntiveloitushinnoista, koska kyseiset tuntiveloitushinnat ovat koskeneet ainoastaan lisätöitä eikä niiden perusteella ole suoritettu tarjousten vertailua.

Hankintayksikkö on toiminut kilpailutuksessa hankintalainsäädännön mukaisesti sekä kohdellut tarjoajia tasapuolisesti.

Yhtiö on oheistanut lausuntoonsa erään toisen yhtiön antaman 7.3.2013 päivätyn ennakkotarjouksen telineistä ja sääsuojasta Suvelan kappelin työmaan osalta. Yhtiö on lausuntonsa liikesalaisuudeksi ilmoittamassaan osassa esittänyt ottaneensa tarjouksessaan huomioon sääsuojateltan kustannukset ennakkotarjouksen mukaisesti ja arvioinut sääsuojateltan aikatarpeen. Ennakkotarjouksen liitteenä olevasta positiopiirustuksesta käyvät ilmi alueet, joille tarjous sääsuojasta on laskettu.

Vastaselitys

Oy Rakennuskultti Ab on vaatinut, että markkinaoikeus toimittaa asiassa suullisen käsittelyn. Suullinen käsittely on tarpeen henkilötodistelun vastaanottamiseksi. Todistusteemaksi on ilmoitettu sääsuojausta koskevat kysymykset.

Kenenkään rakennuttajan lähtökohtainen tarkoitus ei liene teettää lisä- tai muutostöitä urakan yhteydessä, mutta kyseisiä tilanteita tulee kuitenkin hyvin usein vastaan rakentamisen edetessä. Hankintayksikkö on urakkaohjelmassa ilmoittanut, että rakennusaikaan katsotaan sisältyvän kohtuullinen määrä lisä- ja muutostöitä.

Se seikka, että hankintayksikkö ei ole käyttänyt oikeuttaan sulkea voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta, on osoitus siitä, että hankintayksikkö on kyseisessä hankinnassa pyrkinyt tosiasiallisesti suosimaan voittanutta tarjoajaa pitämällä se mukana kilpailussa tarjouksen puutteellisuuksista huolimatta.

Voittaneella tarjoajalla on täysi mahdollisuus ylittää sen antama tarjoushinta ja laskuttaa hankintayksikköä lisä- ja muutostöistä, joiden teettämiseen sillä on lähtökohtaisesti jo YSE 1998:n sekä urakkaohjelman mukaisesti oikeus sen itse päättämällä hinnalla. Tällä tavoin voittaneelle tarjoajalle on avautunut mahdollisuus kompensoida väittämänsä mukainen sääsuojatelttaa koskeva hinnanalennus mahdollisilla lisä- ja muutostöillä ja niiden hinnoittelulla. Lisä- ja muutostöitä koskevien hintatietojen ilmoittamisella on tästä johtuen merkitystä, sillä niiden ilmoittaminen rajaa sopimuskumppanin mahdollisuutta hyödyntää asemaansa ylihinnoittelemalla lisätyöt.

Käytännössä koko rakennuksen peittävä sääsuojateltta ei taloudellisesti ole voinut olla edes mahdollista.

Tarjouspyynnön perusteella tarjoajat ovat alun perin kyenneet antamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintayksikön vastineessaan esittämä väite siitä, että sääsuojatelttaa tarvittaisiin betonin kuivumista varten, on täysin ristiriitainen sen suhteen, mitä näkemyksiä se on esittänyt hankintamenettelyn ollessa käynnissä. Valittajan kanssa käydyissä selonottoneuvotteluissa ja niiden jälkeen hankintayksikkö on nimittäin korostanut valittajalle, että se olisi kyseisellä maininnalla tarkoittanut koko rakennuksen päälle rakennettavaa sääsuojatelttaa.

Voittanut tarjoaja ei ole tarjoamassa sääsuojatelttaa hankintayksikön nyt jälkikäteen vastineessaan väittämää betonin kuivumista varten, vaan juuri yläpohjan rakentamista varten. Mikäli hankintayksikkö on edellyttänyt voittaneelta tarjoajalta selonottoneuvotteluissa jonkin muun ratkaisun tarjoamista kuin koko rakennuksen peittävää sääsuojatelttaa, on se vastoin tarjoajien tasapuolista kohtelua, sillä valittajalle se on esittänyt tarvitsevansa sääsuojatelttaa toiseen tarkoitukseen. Erilaisen tiedon antaminen tarjoajille olisi sellaisenaan hankintaa rasittava virhe.

Hankintayksikön näkemys siitä, että valittajan tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattomana, on kestämätön. Hankintayksikkö on perustanut näkemyksensä sille, ettei valittajan tarjous ole sen ilmoituksen mukaisesti sisältänyt sääsuojatelttaa. Valittaja on todennut hankintayksikölle selonottoneuvottelussa, että se on sitoutunut toteuttamaan sääsuojauksen niin kuin hankintayksikön laatimissa urakka-asiakirjoissa on edellytetty ja tavalla, joka vastaa hyvää rakennustapaa, mutta että sen tarjous ei sisällä sääsuojatelttaa. Myöskään voittaneen tarjoajan tarjous ei ole hankintayksikön alkuperäistä ja valittajalle ilmoitettua tulkintaa noudattaen ollut tarjouspyynnön mukainen, kun voittanut tarjoaja on tarjonnut vain osittaista sääsuojatelttaa.

Urakkarajaliitteen kohdan 2.5 sanamuoto huomioon ottaen sääsuojateltan tarjoaminen ei ole ollut urakoitsijoille mahdollista, koska siitä ei käy ilmi, minkä kokoista sääsuojatelttaa hankintayksikkö oli hakemassa, mitä varten ja minkä rakentamiseen liittyen se on sitä tarvinnut ja minkä lisäksi hankintayksikkö ei myöskään ole ilmoittanut, kuinka pitkäksi aikaa se on tarvinnut sääsuojatelttaa. Sääsuojateltoista maksetaan käypää vuokraa siltä ajalta kuin niitä käytetään. Tästä johtuen itse vuokra-aika määrää telttaa koskevan lopullisen kustannuksen. Kukaan urakoitsija ei ota tällaista kustannuslisää tarjoukseensa tietämättä ensin edellä mainittuja seikkoja.

Siitä huolimatta, että voittanut tarjoaja on tarjonnut vain osittaista suojausta, on sen tekemä hintatäsmennys määrältään suurempi kuin kolmannen tarjoajan tekemä. Kolmas tarjoaja on väittänyt tarjonneensa "kokonaista" sääsuojatelttaa, ei osittaista. Kolmannen tarjoajan kanssa ei ole edes käyty tarkempia selonottoneuvotteluja. Myös tämä on osoitus siitä, että tarjoajien tasapuolinen kohtelu ei ole toteutunut kilpailutuksessa. Kolmas tarjoaja on voinut jälkikäteen täsmennyspyynnön saatuaan ilmoittaa, että sen tarjous on sisältänyt sääsuojateltan, minkä vuoksi se on alentanut tarjoushintaansa 50.000 eurolla.

Voittanut tarjoaja ei ole esittänyt selvitystä sen tekemästä hinnanalennuksesta. Yleinen sääsuojatelttoja koskeva hintaselvitys ei ole riittävä ja luotettava selvitys hinnanalennukselle. Joka tapauksessa hankintalainsäädännön ja oikeuskäytännön perusteella on selvää, että mahdollisten vähennysten on vastattava todellisia kustannuksia tai niiden säästöjä.

Urakkarajaliitteessä on edellytetty kohteen suojaamista muun muassa sateelta ja kosteudelta. Nyt voittanut tarjoaja ja kolmas tarjoaja ovat vain ilmoittaneet alennuksilleen kiinteät summat sen enempää erittelemättä, mitä sääsuojatelttatapaa ne olisivat edes oman väitteensä mukaisesti käyttäneet ja miten he olisivat jatkossa hoitaneet sääsuojauksen kohteessa. Voittaneen tarjoajan ja myös kolmannen tarjoajan tekemät vähennykset niiden tarjoushinnoista eivät ole todellisia ja ne ovat siten hankintalainsäädännön vastaisia. Hankintayksikkö on kuitenkin itse vastineessaan todennut, että tarjoajilla on voinut olla toisistaan poikkeavia sääsuojatelttaratkaisuja.

Voittaneen tarjoajan lausunnosta ei käy ilmi voittaneen tarjoajan ilmoittaman liikesalaisuuden vuoksi seikkoja, joihin valittaja voisi ottaa kantaa. Voittanut tarjoaja ei ole lausunnossaan esittänyt, mihin tarkoitukseen se on tarjonnut kyseistä sääsuojatelttaa.

Asian hoitamisessa on turhaan käytetty kahta asiantuntevaa asiamiestä. Valittaja on paljoksunut hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimusta 5.000 euroa ylittävältä osalta.

Muut kirjelmät

Espoon seurakuntayhtymä on lisävastineessaan esittänyt, että suullisen käsittelyn toimittaminen ei ole tarpeen.

Lisäksi hankintayksikkö on esittänyt muun ohella, että valittaja ei ole edes väittänyt, että sääsuojatelttaa koskeva vaatimus olisi ollut epätasapuolinen tai syrjivä.

Sääsuojateltan sisällyttäminen tarjouspyyntöön ei ole ollut erehdys vaan täysin harkittu ja tarveperusteinen ratkaisu. Seurakuntayhtymällä on ollut aiemmissa rakennusprojekteissaan nimenomaisesti ongelmia liiallisen kosteuden johdosta, ja tässä hankkeessa ne on pyritty mahdollisuuksien mukaan ehkäisemään. Sääsuojateltta on koettu merkitykselliseksi myös sen vuoksi, että urakan suunniteltu aloittaminen on ajoittunut syksyyn. Kuten valittaja on itsekin todennut, sääsuojatelttavaatimuksesta on keskusteltu tarjoajien kanssa käydyissä neuvotteluissa.

Hankintayksikkö on päättänyt luopua sääsuojatelttaa koskevasta vaatimuksesta kokonaan, koska tällöin on ollut mahdollista saada kaksi täsmennettyä tarjousta. Tämä puolestaan on mahdollistanut sen, että sääsuojateltan poistamisen hintavaikutusta on voitu vertailla keskenään ja myös tämän perusteella arvioida hinnan alennuksen uskottavuutta ja sitä, ettei tarjoushintaa tingitä muilta osin. Mikäli olisi päädytty vaatimaan kaikilta sääsuojateltta, olisi saatu vain yksi täsmennetty tarjous, jolloin vastaava kontrollointi ei olisi ollut mahdollista.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksessa ei ole tullut tarjota koko rakennuksen peittävää sääsuojatelttaa eikä tämä ole menettelyn missään vaiheessa ollut hankintayksikön tarkoituskaan. Tällaista ei myöskään ole vaadittu valittajalta tarjousneuvottelujen yhteydessä.

Kyseessä olevat sääsuojateltalla peitettäväksi vaaditut valualueet on selkeästi yksilöity tarjouspyyntöaineistossa tarkat mittatiedot sisältänein havainnekuvin. Tarjouspyynnön perusteella ammattimainen urakoitsija on voinut helposti arvioida tarvittavan sääsuojateltan koon ja muut yksityiskohdat. Sen sijaan hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössä voinut määritellä sääsuojateltan tarveaikaa. Sääsuojaukseen vaadittava aika on riippunut täysin urakoitsijan määräysvallassa olevista seikoista kuten siitä, millaisella aikataululla valut toteutetaan.

Valittajan väite siitä, ettei yksikään tarjous ole tosiasiassa sisältänyt sääsuojatelttaa on perusteettomuudessaan ja tosiasioita vastaamattomuudessaan hämmästyttävä. Kaksi kolmesta tarjoajasta on sisällyttänyt sääsuojateltan tarjoukseensa.

Hankintayksikölle on jäänyt epäselväksi valittajan huomautus siitä, että voittanut tarjoaja ei ollut tarjoamassa sääsuojatelttaa "betonin kuivumista silmällä pitäen, vaan juuri yläpohjan rakentamista varten". Valittaja vaikuttaa viittaavan tältä osin tarjoajien epätasapuoliseen kohteluun ja siihen, että valittajan osalta sääsuojatelttaa olisi esitetty tarvittavan johonkin toiseen tarkoitukseen. Mikäli tämä tulkinta on oikea, hankintayksikkö ei ymmärrä, mistä valittajalle on voinut syntyä tällainen mielikuva. Sääsuojatelttaa on tarvittu nimenomaisesti yläpohjan rakentamisen avuksi, eikä sitä yhdenkään tarjoajan osalta ole edellytetty muuhun tarkoitukseen.

Hankintamenettelyn ehtojen mukaisesti tarjoaja, siis myös voittanut tarjoaja, on antamallaan täsmennetyllä tarjouksella ja siinä ilmoitetulla hinnalla sitoutunut riittävään sääsuojaukseen. Vastaavalla tavalla on menetellyt myös sääsuojateltan tarjouksestaan poistanut kolmas tarjoaja. Saadut tarjoukset eivät näin ollen ole olleet sääsuojauksen osalta tarjouspyynnön vastaisia.

Valittaja olisi voinut esimerkiksi pyytää hinta-arvion joltakin sääsuojateltan toimittajalta tämän projektin tiedoilla ja pyrkiä sen avulla osoittamaan hinnanalennukset virheellisiksi. Koska valittaja ei tällaista näyttöä ole esittänyt, on oletettavaa, että hintavaikutuksen perusteettomuutta osoittavaa näyttöä ei ole saatavissa.

Valittaja ei ole täsmentänyt, millä tavalla se, että kolmannen tarjoajan kanssa ei ole käyty selonottoneuvotteluja, on vaikuttanut valittajan oikeusasemaan tarjouskilpailussa. Kolmas tarjoaja on sijoittunut valittajaa huonommin.

Syy, miksi kolmannen tarjoajan kanssa ei ole käyty selonottoneuvotteluja, johtuu siitä, että tarjoushintojen perusteella sen tarjous on ollut selkeästi kallein, kun taas voittaneen tarjoajan ja valittajan tarjoukset ovat olleet hyvin lähellä toisiaan. Selonottoneuvottelujen tarkoitus ja sisältö on ollut ainoastaan sen varmistaminen, että tarjoukset täyttävät tarjouspyynnön vaatimukset, eikä niiden perusteella tarjouksiin ole tullut tehdä muutoksia. Sen vuoksi hankintayksikkö ei ole pitänyt perusteltuna kolmannen tarjoajan kutsumista neuvotteluun, koska yhtiöllä ei olisi ollut mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua. Kun selonottoneuvottelujen perusteella on kuitenkin ilmennyt epäselvyyttä tarjouspyynnön tulkinnassa, myös kolmannelle tarjoajalle on tarjottu tasapuolinen mahdollisuus täsmentää tarjoustaan. Tarjouksen täsmentämisen jälkeen kolmannen tarjoajan tarjous on ollut edelleen kallein, eikä sillä näin ole ollut täsmennyksen jälkeenkään mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua.

Menettelyllä on pyritty välttämään kolmannelle tarjoajalle täysin tarpeettomasta neuvottelusta aiheutuvat lisäkulut. Mikäli kolmannen tarjoajan tarjoushinta olisi sille varatun täsmennysmahdollisuuden myötä muodostunut halvimmaksi, se olisi vastaavasti kutsuttu tarjouksen selonottoneuvotteluun tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden varmistamiseksi sekä valittu tarjouskilpailun voittajaksi.

Asiassa ei ole esitetty mitään, minkä perusteella kolmannen tarjoajan ilmoitusta sääsuojateltasta ei voitaisi pitää luotettavana. Kyse ei siis ole myöhemmin keksitystä 50.000 euron perusteettomasta hinnanalennuksesta.

Hankintayksikön oikeudenkäyntikulut ovat aiheutuneet asian selvittämisestä ja oikeuskäsittelyä koskevista tarpeellisista toimista. Asialla on hankintayksikölle suuri merkitys ja hankkeen taloudellinen intressi on huomattava. Tällöin myös oikeudenkäyntiin on ollut perusteltua valmistautua huolella ja pyrkiä mahdollisimman perusteelliseen asian selvittämiseen ja laadukkaan vastineen toimittamiseen markkinaoikeudelle. Kahden lakimiehen käyttäminen ei ole ollut perusteetonta. Kyseiset lakimiehet eivät myöskään ole miltään osin tehneet päällekkäistä taikka ylimääräistä työtä, vaan sama tuntimäärä olisi joka tapauksessa vaadittu hankintayksikön puolustautumisoikeuksien toteuttamiseen. Valittajan omat oikeudenkäyntikulut ovat lähes 10.000 euroa. Asiaan vastaaminen on vaatinut oikeudellista erityisosaamista, minkä hyödyntäminen on ollut välttämätöntä hankintayksikön oikeusturvan tehokkaan toteutumisen varmistamiseksi.

YIT Rakennus Oy on antanut lisälausunnon.

Oy Rakennuskultti Ab on lisäkirjelmässään esittänyt muun ohella, että tarjoajan on hankala vastata kieltävästi kysymykseen, sisältääkö tarjous sääsuojateltan. Myönteisellä vastauksella tarjoaja on varmuudella mukana tarjouskilpailussa. Tässä tilanteessa hintaa on myös käytännössä pakko alentaa sitä erikseen kysyttäessä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Suullinen käsittely

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 105 §:n 1 momentin mukaan valitukseen sovelletaan muutoin hallintolainkäyttölakia, jollei hankintalaissa toisin säädetä.

Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely.

Hallintolainkäyttölain 38 §:n 1 momentin mukaan asiassa on toimitettava suullinen käsittely, jos yksityinen asianosainen pyytää sitä. Asianosaisen pyytämä suullinen käsittely voidaan jättää toimittamatta, jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti tai jos suullinen käsittely on asian laadun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tarpeeton.

Pykälän 3 momentin mukaan, jos asianosainen pyytää suullisen käsittelyn toimittamista, hänen on ilmoitettava, minkä vuoksi sen toimittaminen on tarpeen ja mitä selvitystä hän esittäisi suullisessa käsittelyssä.

Valittaja on pyytänyt suullisen käsittelyn toimittamista ja nimennyt kaksi henkilötodistajaa. Lisäksi valittaja on ilmoittanut todistusteemaksi sääsuojausta koskevat kysymykset.

Markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan asian tosiseikat ovat tulleet kirjallisessa menettelyssä riittävästi selvitetyiksi niiden oikeudellista arviointia varten. Kun otetaan huomioon ne jäljempänä ilmenevät perusteet, joilla Oy Rakennuskultti Ab:n valitus markkinaoikeudessa hylätään, sekä se peruste, jonka vuoksi Oy Rakennuskultti Ab on pyytänyt suullisen käsittelyn toimittamista, ja se selvitys, jota yhtiö on ilmoittanut siinä esittävänsä, suullisen käsittelyn toimittaminen ei ole tarpeen. Oy Rakennuskultti Ab:n vaatimus suullisen käsittelyn toimittamisesta on siten hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Oikeusohjeet

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava hankinnan kohteen määrittely noudattaen, mitä teknisten eritelmien ja vaatimusten esittämisestä 44 ja 45 §:ssä säädetään, sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset. Momentin 7 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste.

Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on oltava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä.

Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 50/2006 vp, s. 90 ja 91) yksityiskohtaisissa perusteluissa on 46 §:n kohdalla todettu muun ohella, että kyseisessä lainkohdassa vahvistetaan tarjoajan näyttövelvollisuus siitä, että tarjottu tavara, palvelu tai rakennustyö on tarjouspyynnön mukainen. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen sekä yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden edellyttävän tarjousten olevan tarjouspyynnön mukaisia. Hankintayksikön tulee siten hylätä sellaiset tarjoukset, jotka eivät vastaa tarjouspyynnön vaatimuksia. Tarjouksen hylkäämistä tulee arvioida nimenomaan tarjoajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta. Tarjouspyyntöä vastaamattomat tarjoukset tulee pääsääntöisesti hylätä. Hankintayksikkö voi kuitenkin pyytää tarjoajia täsmentämään ja selventämään tarjousten yksityiskohtia, jos se ei vaaranna tarjoajien tasapuolista kohtelua. Menettely ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että jollekin tarjoajalle annetaan mahdollisuus parantaa tarjoustaan.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin.

Unionin tuomioistuin on asiassa C‑336/12, Ministeriet for Forskning, Innovation og Videregående Uddannelser vastaan Manova A/S (EU:C:2013:647) antamassaan tuomiossa todennut, että yhdenvertaisen kohtelun periaate ja avoimuusvelvoite ovat julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyssä esteenä kaikenlaiselle hankintaviranomaisen ja jonkin tarjoajan väliselle neuvottelulle, mikä merkitsee lähtökohtaisesti sitä, että kun tarjous on jätetty, sitä ei voida enää muuttaa hankintaviranomaisen eikä tarjoajan aloitteesta. Tästä seuraa, ettei hankintaviranomainen voi pyytää tarjoajalta, jonka tarjousta se pitää epätarkkana tai tarjouspyyntöasiakirjojen teknisten eritelmien vastaisena, täsmennystä (kohta 31 siinä viitattuine oikeuskäytäntöineen).

Unionin tuomioistuin on kuitenkin täsmentänyt, että direktiivin 2004/18 2 artikla ei ole esteenä sille, että tarjouksen yksittäisiä kohtia voitaisiin korjata tai täydentää etenkin sen vuoksi, että niitä on selvästi vain täsmennettävä, tai ilmeisten kirjoitus- tai laskuvirheiden korjaamiseksi (kohta 32 siinä viitattuine oikeuskäytäntöineen). Kyseinen pyyntö ei myöskään saa johtaa siihen, että asianomainen tarjoaja esittää tosiasiallisesti uuden tarjouksen (kohta 36 siinä viitattuine oikeuskäytäntöineen). Yleisesti ottaen on niin, että kun hankintaviranomainen käyttää sillä olevaa harkintavaltaa pyytää ehdokkaita täsmentämään tarjoustaan, sen on kohdeltava ehdokkaita yhdenvertaisesti ja lojaalisti, jotta tarjousten valintamenettelyn päätyttyä ja sen lopputuloksen valossa täsmennyspyynnöstä ei voisi saada sellaista vaikutelmaa, että sillä on perusteettomasti suosittu tai syrjitty ehdokasta tai ehdokkaita, jolle tai joille kyseinen pyyntö on osoitettu (kohta 37 siinä viitattuine oikeuskäytäntöineen).

Voittaneen tarjoajan tarjous lisätöiden osalta

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska tarjouksessa ei ole ilmoitettu vastaavan työnjohtajan eikä työhön osallistuvien tuntiveloitushintaa lisätöissä.

Hankinnasta julkaistun EU-hankintailmoituksen mukaan kysymys on pääosin puurakenteisen kappelin ja asukaspuiston uudisrakennuksen rakentamisesta. Rakennustyö on ilmoitettu toteutettavan jaettuna urakkana siten, että rakennusurakoitsija toimii pääurakoitsijana ja alistettuina sivu-urakoitsijoina toimivat muun muassa putkiurakoitsija, iv-urakoitsija, sähköurakoitsija, sprinkleriurakoitsija ja peltiseppäurakoitsija.

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouspyynnöllään antamaan tarjouksen muun ohella pääurakasta eli rakennusteknisten töiden urakasta. Urakan tarjouspyyntöasiakirjat on lueteltu tarjouspyyntökirjeen liitteenä olevassa asiakirjaluettelossa. Tarjouspyyntöasiakirjat ovat koostuneet tarjouspyyntökirjeen lisäksi muun ohella urakkaohjelmasta, turvallisuusliitteestä, puhtausvaatimusohjeesta, urakkarajaliitteestä ja rakennusurakan tarjoustaulukosta.

Hankintailmoituksessa on ilmoitettu, että maksuperusteena on kokonaishinta. Ratkaisuperusteeksi hankintailmoituksessa on ilmoitettu alhaisin hinta.

Urakkaohjelman kohdassa 17 "Tarjouksen vertailuperusteet" on ilmoitettu, että tarjouksista hyväksytään halvin tarjous, kun urakkalaskentaan ilmoitusvaiheessa ilmoitetut soveltuvuusehdot täyttyvät.

Urakkaohjelman kohdassa 6.3 "Töiden aloitus" on muun ohella ilmoitettu, että rakennusaikaan katsotaan sisältyvän kohtuullinen määrä lisä- ja muutostöitä.

Urakkaohjelman kohdan 8 "Tilaajan maksuvelvollisuus" alakohdassa 8.1 "Urakkahinnan muodostuminen" on ilmoitettu, että urakkahinta on urakkasopimuksen mukainen kokonaishinta ja että tarjoushinnassa on eroteltava arvonlisäverollinen ja -veroton hinta. Urakkasopimukseen merkitään urakan kokonaishinta arvonlisävero eritellen. Alakohdassa 8.2 on ilmoitettu, että urakkahinnat ovat kiinteät ilman indeksi- ja valuuttasidonnaisuutta.

Urakkaohjelman alakohdan 8.3 "Muutostyöt" alakohdassa 8.3.1 "Muutostyötarjous ja -hinnat" on ilmoitettu muun ohella, että urakoitsijan tulee antaa yksilöity tarjous tai eritelty laskelma suunnitelmien muutoksen vaikutuksesta urakkahintaan YSE 1998 44 §:n mukaisesti.

Mainitun urakkaohjelman alakohdassa 8.3.2 "Yksikköhinnat" on ilmoitettu muun ohella, että urakkasopimukseen liitetään urakkasopimuksen laadintavaiheessa tarkistettava yksikköhintaluettelo, jonka mukaisin hinnoin ja periaattein mahdolliset muutostyöt suoritetaan. Urakoitsijan tulee täyttää yksikköhintaluettelo ja toimittaa se rakennuttajalle urakkatarjouksen liitteenä tai viimeistään urakkasopimusvaiheessa.

Rakennusurakkaa koskeva tarjous on tullut antaa urakkaohjelman kohdassa 18.1 "Tarjouksen muoto" ilmoitetun mukaisesti tarjouspyynnön liitteenä olevalle erilliselle "Rakennusurakan tarjoustaulukko" -nimiselle asiakirjalle laadittuna. Tarjoukseen on tullut liittää pyydetyt erittelyt ja todistukset.

Tarjoajien on tullut Rakennusurakan tarjoustaulukko -nimisen asiakirjan kohdassa 2 ilmoittaa muun ohella seuraavaa:

"Tarjouspyyntöönne 10.3.2014 viitaten tarjoudumme suorittamaan siinä mainitun rakennusurakan kokonaishintaan:____euroa (alv 0 %)."

Rakennusurakan tarjoustaulukossa on pyydetty ilmoittamaan myös vastaavan työnjohtajan tuntiveloitushinta lisätöissä "___euroa / h (alv 0 %)" ja työhön osallistuvien tuntiveloitushinta sisältäen myös yleiskustannukset lisätöissä "___euroa / h (alv 0 %)".

Voittanut tarjoaja on rakennusurakan tarjoustaulukossa ilmoittanut suorittavansa siinä mainitun rakennusurakan arvonlisäverottomaan kokonaishintaan 5.578.000 euroa. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut vastaavan työnjohtajan tuntiveloitushinnaksi lisätöissä "toim. urakkaneuv." ja työhön osallistuvien tuntiveloitushinnaksi lisätöissä "toimitetaan urakkaneuvotteluvaiheessa".

Tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön sisällöltään selvinä pidettävien vaatimusten mukainen. Tarjousten vertailussa tarjoajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua ainoastaan, mikäli tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on tämän vuoksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen, mikäli tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun tarjousten vertailussa hankintalain 2 §:n 1 momentin vastaisesti.

Tarjouspyyntöasiakirjoihin kuuluvassa urakkaohjelmassa on edellä selostetun mukaisesti ilmoitettu, että urakkahinta on urakkasopimuksen mukainen kokonaishinta ja että tarjoushinnassa on eroteltava arvonlisäverollinen ja -veroton hinta. Tarjouspyynnön liitteenä olleella rakennusurakan tarjoustaulukossa on pyydetty ilmoittamaan rakennusurakan kokonaishinta arvonlisäverottomana. Ratkaisuperusteeksi hankintailmoituksessa on ilmoitettu alhaisin hinta ja vastaavasti urakkaohjelmassa on ilmoitettu, että tarjouksista hyväksytään halvin tarjous.

Markkinaoikeus katsoo edellä mainituista tarjouspyyntöasiakirjoista ilmenevän perusteella, että tarjoushinnalla on tarkoitettu pääurakasta eli rakennusteknisten töiden urakasta tarjottua kokonaishintaa. Lisätöiden tuntiveloitushinnoissa on ollut kysymys varsinaiseen urakka-asiakirjojen mukaiseen kokonaishintaiseen rakennusteknisten töiden urakkaan kuulumattomista, ennalta määrittelemättömistä töistä, joita rakennusurakoitsijalla mahdollisesti joudutaan rakennusteknisten töiden urakan lisäksi teettämään. Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu, että lisätöiden tuntiveloitushinnat otettaisiin huomioon tarjousten hintavertailussa. Näin ollen kyseessä olevassa rakennusteknisten töiden urakassa tarjousten vertailu on tehty ja tarjouspyyntöasiakirjojen sisältö huomioon ottaen se on tullutkin tehdä kokonaishinnan perusteella. Edellä lausutun perusteella voittaneen tarjoajan tarjouksesta puuttuneilla lisätöiden tuntiveloitushinnoilla ei ole ollut tarjousten vertailussa vaikutusta voittaneen tarjoajan antaman tarjouksen vertailukelpoisuuteen. Voittanut tarjoaja on myös sitoutunut tarjouspyynnön vaatimusten mukaisesti toimittamaan rakennusurakan tarjoustaulukossa tuntiveloitushinnat urakkaneuvotteluvaiheessa. Mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjousta ei voida pitää sillä tavoin tarjouspyynnön vastaisena, että hankintayksiköllä olisi ollut velvollisuus tällä perusteella sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena sillä perusteella, että siitä ovat puuttuneet lisätöiden tuntiveloitushinnat.

Tarjousten täsmennyttäminen

Valittaja on esittänyt, että alalla ammattimaisesti toimivan urakoitsijan on tullut ymmärtää rakennusteknisten töiden urakkaa koskeva tarjouspyyntö siten, ettei kohteessa ole ollut tarkoitus käyttää rakennuksen kokonaisuudessaan peittävää sääsuojatelttaa. Tarjouspyynnön liitteenä ollutta urakkarajaliitettä muuttamalla sääsuojateltan osalta voittaneelle tarjoajalle on annettu mahdollisuus parantaa tarjoustaan hankintasäännösten vastaisesti.

Hankintayksikkö on puolestaan esittänyt, että tarjouksia on tullut täsmennyttää, koska tarjoajat ovat tulkinneet tarjouspyyntöasiakirjoihin kuulunutta urakkarajaliitettä eri tavoin sääsuojateltan osalta.

Urakkarajaliitteen kohdassa 2.5 "Telineet ja suojarakenteet" on ilmoitettu muun ohella, että pääurakoitsija hankkii yläpohjan rakentamiseen avuksi tarvittavan sääsuojateltan, mitä tarvitaan betonivalun jälkeen kohdassa 1.5 kuvatun betonin kuivumisen varmistamiseen.

Urakkarajaliitteen kohdassa 1.5 "Työaikataulu" on ilmoitettu muun ohella, että pääurakoitsijan tulee huomioida aikataulussa riittävä rakennusmateriaalien kuivumisaika. Lisäksi edellä mainitussa kohdassa on ilmoitettu, että työaikataulua laadittaessa tulee ottaa huomioon muun ohella rakenteiden kuivuminen ennen pinnoituksia.

Hankintayksikkö on saanut rakennusurakasta kolme tarjousta. Oy Rakennuskultti Ab:n arvonlisäveroton tarjoushinta on ollut 5.573.000 euroa, YIT Rakennus Oy:n 5.578.000 euroa ja kolmannen tarjoajan 5.640.000 euroa.

Hankintayksikkö on käynyt 24.4.2014 Oy Rakennuskultti Ab:n ja 29.4.2014 YIT Rakennus Oy:n kanssa rakennusurakan selonottoneuvottelut. Kolmannen tarjoajan kanssa ei ole käyty selonottoneuvotteluja.

Oy Rakennuskultti Ab:n kanssa käydystä selonottoneuvottelusta laaditun pöytäkirjan kohtaan 26 "Rakentamiseen tarvittava sääsuojateltta (URL sivu 13)" on kirjattu seuraavaa: "Urakoitsija ilmoitti, että tarjous ei sisällä urakkarajaliitteessä mainittua sääsuojatelttaa. Selityksenä urakoitsija ilmoitti tekevänsä työn pressujen avulla ja että työn tekeminen sääsuojateltan avulla ei ole mahdollista muun muassa rakennuksen suuresta korkeudesta johtuen. Urakoitsija ilmoitti käyttävänsä rakennuksessa puuelementtejä. Tilaaja ilmoitti, että työ tulee tehdä sääsuojateltan avulla tarjouspyynnön mukaisesti. Urakoitsija kiisti asian ja toisti että tarjous ei sisällä urakkarajaliitteessä vaadittua sääsuojatelttaa."

YIT Rakennus Oy:n kanssa käydystä selonottoneuvottelusta laaditun pöytäkirjan kohtaan 28 "Rakennusaikainen sääsuojaus teltalla" on kirjattu seuraavaa: "Urakoitsija on varautunut rakennuksen osittaiseen (muut kuin korkeat osat) suojaukseen sääsuojateltalla urakkarajaliitteen mukaisesti. Rakennuksen korkeiden osien kohdalla teltta olisi urakoitsijan ilmoituksen mukaan liian korkea ollakseen käytännöllinen."

Hankintayksikkö on ilmoittamansa mukaan toimittanut Oy Rakennuskultti Ab:lle, YIT-Rakennus Oy:lle ja kolmannelle tarjoajalle 13.5.2014 päivätyn lisäselvityspyynnön. Kyseisestä lisäselvityspyynnöstä käy ilmi muun ohella seuraavaa:

"Seurakuntayhtymän Kiinteistöpalvelut on kokouksessaan 13.5.2014 käsitellyt Suvelan kappelin ja asukaspuiston rakennusurakan urakkakilpailussa saatuja tarjouksia. Tarjoukset ovat osoittautuneet tarjouspyyntöasiakirjoihin kuuluneen Urakkarajaliitteen kohdassa 2.5 käsitellyn sääsuojateltan osalta yhteismitattomiksi ja siten vertailukelvottomiksi. Osaan tarjouksista on sisältynyt sääsuojateltta ja osaan ei. Tarjousten vertailukelvottomuus on johtunut tarjouspyynnön sanamuodon epäselvyydestä, eikä siten ole tarjoajien vastuulla.

Saattaakseen tarjoukset yhteismitallisiksi tilaaja Espoon Seurakuntayhtymä täsmentää tässä lisäselvityspyynnössä tarjouspyyntöään sääsuojatelttaa koskevilta osin siten, että tarjoajien ei tule sisällyttää tarjoukseensa sääsuojatelttaa. Tarjoajan tulee varmistaa kohteen työnaikainen sääsuojaus jollakin muulla tavalla kuten esim. huolellisella pressujen käytöllä.

Tämän johdosta tarjoajien tulee antaa lisäselvitys edellä mainitun täsmennyksen mahdollisesta hintavaikutuksesta tarjouksen kokonaishintaan (euroa alv. 0%). Tarjoajan tulee huomioida, että lisäselvityksen hintavaikutus saa kohdistua ainoastaan edellä mainittuun sääsuojaustapaan. Tarjoaja ei saa muuttaa tarjoustaan tai pyrkiä nostamaan/tinkimään tarjoustaan muilta osin.

Tarjoajan, joka on jo jättänyt tarjouksensa ilman sääsuojatelttaa, ei tarvitse toimittaa täsmennettyä tarjousta."

Kilpailuttamisen päämuotona on tarjousmenettely, jossa tarjoajat toisistaan tietämättä esittävät tarjouksensa, joiden perusteella hankintayksikkö tekee ratkaisunsa. Menettelyn perustana on tarjousten lopullisuus. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että tarjouksia arvioidaan lähtökohtaisesti sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä eikä yhdellekään tarjoajalle anneta mahdollisuutta parantaa tarjoustaan. Tarjoaja kantaa osaltaan vastuun tarjouksensa sisällöstä.

Hankintayksikön velvollisuutena on toisaalta myös saattaa saamansa tarjoukset tarvittaessa vertailukelpoisiksi, jotta tarjousten vertailukelvottomuus ei vaarantaisi tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousvertailussa. Tarjousten täsmennyttäminen voi olla perusteltua erityisesti silloin, kun tarjousten vertailukelvottomuus on seurausta tarjouspyynnön epäselvyydestä. Hankintayksikkö voi täsmentää tarjouspyyntöä yksityiskohtien osalta, kunhan hankinnan kohde pysyy täsmentämisen jälkeen samana eikä menettely vaaranna tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Tilaisuus tarjousten täsmentämiseen on tällöin varattava kaikille tarjoajille. Menettely ei saa tähdätä aikaisempien sitovien tarjousten tinkimiseen.

Markkinaoikeus toteaa ensiksi, että hankintayksiköllä on harkintavaltansa perusteella ollut oikeus vaatia tarjouspyyntöasiakirjoissa tarjoajia sitoutumaan tarjouksissaan myös sääsuojatelttaan.

Kuten edeltä käy ilmi, urakkarajaliitteessä on sääsuojateltasta ilmoitettu, että pääurakoitsija hankkii yläpohjan rakentamiseen avuksi tarvittavan sääsuojateltan, mitä tarvitaan betonivalun jälkeen kohdassa 1.5 kuvatun betonin kuivumisen varmistamiseen.

Selonottoneuvottelujen tarkoituksena on ollut käsitellä valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjousten sisältöä ja urakoitsijan urakkalaskentansa aikana havaitsemia ristiriitaisuuksia. Selonottoneuvottelujen yhteydessä on käynyt ilmi, että valittaja ja voittanut tarjoaja ovat tulkinneet edellä mainittua urakkarajaliitteen kohdassa 2.5 ilmoitetun sääsuojateltan tarvetta eri tavalla. Valittaja on ilmoittanut, että sen tarjous ei sisällä urakkarajaliitteessä mainittua sääsuojatelttaa, koska työn tekeminen sääsuojateltan avulla ei ole mahdollista rakennuksen korkeuden vuoksi. Voittanut tarjoaja on puolestaan ilmoittanut, että sen tarjous sisältää osittaisen sääsuojateltan urakkarajaliitteen mukaisesti, mutta rakennuksen korkeiden osien vuoksi sääsuojateltta ei olisi käytännöllinen.

Asiassa on jäänyt epäselväksi, onko hankintayksikkö alun perin tarkoittanut urakkarajaliitteen kohdassa 2.5 sääsuojatelttaa koskevalla vaatimuksella rakennuksen kokonaisuudessaan peittävää sääsuojatelttaa. Kuten edeltä on jo käynyt ilmi, sääsuojateltan käyttäminen rakennuksen korkeuden vuoksi ei ainakaan kaikilta osin olisi onnistunut. Urakkarajaliitteen kohdassa 2.5 esitetyn "tarvittavan" on voinut ymmärtää myös siten, että sääsuojateltan tarjoaminen on ollut tarjoajan harkinnassa.

Urakkarajaliitteen tulkinnanvaraisuus on johtanut tarjousten yhteismitattomuuteen. Urakkarajaliitteen mainitun kaltainen tulkinnanvaraisuus on siten voinut olla hyväksyttävä peruste tulkinnanvaraisuuden poistamiselle ja tarjousten täsmentämiselle.

Asiassa on hankintayksikön ilmoituksen mukaan pyydetty täsmennyksiä rakennusteknisten töiden urakassa kolmelta tarjouksen antaneelta tarjoajalta. Kuten edellä on jo todettu, valittaja ei ole tarjouksessaan ottanut huomioon sääsuojatelttaa. Voittanut tarjoaja on hankintayksikölle toimittamassaan lisäselvityksessä ilmoittanut, että urakkarajaliitteen kohdassa 2.5 tarkoitetun sääsuojateltan arvonlisäverottomat kustannukset on huomioitu tarjouksessa 68.000 eurolla ja rakennusteknisten töiden urakan arvonlisäveroton tarjoushinta on ollut 5.510.000 euroa.

Kolmas tarjoaja on lisäselvityksessään lausunut, että tarjouspyynnön liitteenä olleessa urakkarajaliitteessä on täysin yksiselitteisesti ilmoitettu urakan sisältävän sääsuojateltan. Kolmas tarjoaja on vielä esittänyt, että tarjoukset, jotka eivät ole olleet tarjouspyynnön mukaisia tulisi hylätä, eivätkä tarjoajat ole hankkeessa samanarvoisessa asemassa, mikäli tarjouspyynnön sisältöä oleellisesti muutetaan selonottoneuvottelujen aloittamisen jälkeen. Kolmas tarjoaja on ilmoittanut, että sen tarjouksessa sääsuojateltan arvonlisäveroton arvo on ollut 50.000 euroa.

Tarjoajien on tullut alkuperäisissä tarjouksissaan ilmoittaa tarjoushinnat kokonaishintoina. Sääsuojateltan kustannusvaikutusta ei siten voida arvioida suoraan kokonaishintojen perusteella. Kuten valittajakin on esittänyt, sääsuojateltoista maksetaan kuitenkin käypää vuokraa siltä ajalta kuin niitä käytetään ja sääsuojatelttojen käyttäminen on urakoitsijalle kustannuslisä.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan tarjoajat eivät ole tienneet toistensa alkuperäisiä tarjoushintoja eivätkä sitä, ketkä ovat sitoutuneet tarjouksessaan sääsuojateltan toimittamiseen. Tarjoajilla ei näin ollen ole ollut käytettävissään tietoja, joiden perusteella ne olisivat voineet arvioida mahdollista tarjouksensa tinkimistarvetta taikka vaadittavan hinnanalennuksen määrää. Täsmennyksen johdosta voittaneen tarjoajan ja kolmannen tarjoajan tarjoushinnat ovat alentuneet.

Kun tarjouspyyntöasiakirjoihin kuulunut urakkarajaliite on sääsuojateltan osalta muuttunut, ovat myös tarjoushinnat voineet muuttua. Voittanut tarjoaja on esittänyt markkinaoikeudessa eräältä yhtiöltä saamansa ennakkotarjoukseen perustuen laskelman siitä, mihin sen muuttunut hinnoittelu on perustunut. Laskelman perusteella hinnan alentaminen on johtunut nimenomaan sääsuojateltan poistamisesta. Kolmannen tarjoajan tarjoushinnan aleneminen on ollut yhdenmukainen voittaneen tarjoajan tarjoushinnan alenemiseen nähden.

Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa tehty tarjouspyynnön urakkarajaliitteen täsmentäminen ole muuttanut hankinnan kohdetta tai olennaisia ehtoja, sillä hankintayksikkö on muuttanut tarjouspyyntöasiakirjoja vain sääsuojateltan osalta. Hankintayksikkö on ilmoittanut tarjoajille urakkarajaliitteeseen tehdystä muutoksesta. Hankintayksikön tekemää urakkarajaliitteen muutosta ja tarjousten täsmennyttämistä ei ole pidettävä hankintasäännösten vastaisena. Hankintayksikkö on pyrkinyt saattamaan tarjoajien tarjoukset vertailukelpoisiksi. Voittanut tarjoaja on esittänyt riittävän luotettavalla tavalla, että sen aiemmin ilmoittaman kokonaishinnan alentaminen on johtunut urakkarajaliitteen muutoksesta sääsuojateltan osalta. Tarjousten täsmennyttäminen ei ole ollut tarjoajia syrjivää.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Hankintayksiköllä ei ilmoittamansa mukaan ole oikeutta vähentää hankinnan kohteena koskevaan liiketoimintaan liittyvästä oikeudenkäynnistä aiheutuneisiin kuluihin sisältyvää arvonlisäveroa omassa verotuksessaan. Korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista ei siten ole vähennettävä niihin sisältyvää arvonlisäveroa.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta.

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Oy Rakennuskultti Ab:n korvaamaan Espoon seurakuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 10.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Pasi Yli-Ikkelä ja Riitta Hämäläinen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.