MAO:806/14

ASIAN TAUSTA

Raaseporin kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 11.10.2013 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Raaseporin ja Hangon potilas- ja liinavaatteiden sekä perusturvan henkilökunnan työvaatteiden vuokraus- ja pesulapalveluiden sekä kaupunkien omien tekstiilien ja vanhainkotien asukkaiden tekstiilien pesulapalveluiden palveluhankinnasta keväällä 2014 alkavalle kolmen vuoden sopimuskaudelle sekä yhden vuoden mittaiselle optiokaudelle.

Raaseporin kaupungin hankintajohtokunta on 19.11.2013 tekemällään hankintapäätöksellä § 5 muun ohella sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta sekä valinnut Lindström Oy:n tarjouksen suojavaatteiden osalta ja Turun Tekstiilihuolto Oy:n tarjouksen potilas- ja liinavaatteiden sekä kaupungin omien tekstiilien pesulapalveluiden osalta.

Hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 1.700.000 euroa.

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

SEB Partners Ab Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 100.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 8.456,80 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittaja on suljettu tarjouskilpailusta hankintayksiköllä valittajasta olevien aikaisempien kokemusten perusteella. Hankintapäätöksen mukaan hankintayksikkö ja Hangon kaupunki ovat tehneet lukuisia reklamaatioita viimeisen vuoden aikana koskien valittajan palvelun laatua ja toimitusten virheellisyyttä. Lisäksi hankintapäätöksessä on todettu, että hankintayksikkö on esittänyt lukuisia korvausvaatimuksia. Tarjouskilpailusta sulkeminen on kuitenkin ollut kohtuutonta suhteessa väitettyihin ja määrittelemättömiin valittajan virheisiin.

Hankintayksikön ja valittajan välisen pesulapalvelusopimuksen puitteissa valittaja on käsitellyt yhteensä noin 5.000 vuokratekstiiliä ja pestyn tekstiilin määrä on ollut noin 2.300–2.400 kiloa viikossa. Näin suuressa palvelukokonaisuudessa ei ole epätavanomaista, että yksittäisiä virheitä tapahtuu. Hankintayksikkö on tehnyt viimeisen vuoden aikana yhteensä viisi reklamaatiota, joista neljä on koskenut henkilökunnan suojavaatteiden pesupalveluita ja yksi niin kutsuttua omien vaatteiden pesupalvelua. Korvauksia valittaja on vuoden aikana maksanut ainoastaan kahdesta rikkoontuneesta pussilakanasta. Lisäksi vuonna 2012 valittaja on maksanut väliaikaisten toimitusongelmien perusteella hankintayksikölle 11.502,53 euron kertaluontoisen korvauksen.

Potilas- ja liinavaatetekstiilien toimituksessa ei ole ilmennyt ongelmia. Koska tarjouskilpailussa on hyväksytty osatarjouksia potilas- ja liinavaatteiden pesupalveluista, on kohtuutonta, että valittaja on suljettu tarjouskilpailusta pelkästään suojatyövaatteiden ja omien vaatteiden pesupalveluissa ilmenneiden virheiden takia.

Yhdessä reklamaatioista on ollut kysymys kadonneista ja väärinpestyistä vaatteista ja muissa tapauksissa pestyjen työvaatteiden toimitusajasta. Valittaja on vastannut reklamaatioihin ja ryhtynyt korjaaviin toimenpiteisiin. Virheiden vakavuutta arvioitaessa on tullut ottaa huomioon, että työvaatteiden osuus koko nykyisen sopimuksen arvosta on ollut ainoastaan noin 1,6 prosenttia. Huomioon on tullut ottaa myös se, että pesupalveluiden sopimukseen on kuulunut yhteensä noin 30 toimipistettä ja viimeisen vuoden aikana reklamaatioita on saapunut ainoastaan kahdesta toimipisteestä. Kysymyksessä olevat virheet eivät ole antaneet aihetta sulkea valittajaa tarjouskilpailuista.

Asiassa on menetelty niin ikään virheellisesti, kun valittaja on suljettu tarjouskilpailusta sillä perusteella, ettei sillä ole taloudellisia ja teknisiä edellytyksiä hankinnan toteuttamiseen. Hankintapäätöksen mukaan hankintayksikkö on tarkastanut luottokelpoisuuden Suomen Asiakastieto Oy:stä ja havainnut valittajan rating-luokituksen olevan B. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole kuitenkaan ilmoitettu, että luottokelpoisuusluokituksen tulisi olla parempi kuin B. Hankintayksikkö ei ole pyytänyt myöskään muuta selvitystä tarjoajien taloudellisesta tilanteesta. Valittaja olisi voinut toimittaa lisäselvityksiä, jotka olisivat osoittaneet, että valittajalla on taloudelliset edellytykset hankinnan toteuttamiselle. Joka tapauksessa valittaja on toimittanut tarjouksensa mukana pyydetyt selvitykset verojen maksamisesta sekä eläkevakuutuksen ottamisesta ja maksujen suorittamisesta. Lisäksi tarjouksesta on ilmennyt, että valittajalla on Soliditet 2013 mukainen luottokelpoisuuden AA-luokitus. Valittaja on hankintayksikön nykyinen palveluntuottaja, mikä sekin on osoittanut valittajalla olevan taloudelliset edellytykset hankinnan toteuttamiselle.

Vastine

Vaatimukset

Raaseporin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.200 eurolla.

Perusteet

Hankintayksikkö on tehnyt valittajalle lukuisia kirjallisia ja suullisia reklamaatioita likaisista ja joissain tapauksissa rikkoutuneista pyykeistä. Lisäksi hankintayksikön toimipisteisiin on palautunut valittajalta vähemmän pyykkiä, kuin mitä on lähetetty pestäväksi. Se, että pyykki on palautettu likaisena toimipisteisiin, on aiheuttanut suurta haittaa henkilökunnalle ja asiakkaille, varsinkin kun kyseessä on ollut terveyskeskuksen vuodeosastot ja palvelutalot. Ongelmat ovat koskeneet myös potilas- ja liinavaatteiden toimituksia, sekä henkilökunnan suojatyövaatteita. Ongelmia on esiintynyt kaikissa toimipisteissä.

Valittajalla ei ole ollut riittäviä taloudellisia ja teknisiä edellytyksiä toteuttaa hankintaa. Suomen Asiakastieto Oy:ltä saadun tiedon mukaan valittajan kanssa suositellaan vain käteiskauppaa, koska sen luottoluokitus on välttävä. Hankintaan liittyen palveluntuottajan on pystyttävä hankkimaan uudet noin 70.000 euron arvoiset suojatyövaatteet. Lisäksi palveluntuottajan on pystyttävä ylläpitämään pesulapalvelutoimintaa.

Kuultavan lausunto

Lindström Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Turun Tekstiilihuolto Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.200 eurolla viivästyskorkoineen.

Hankintayksikkö ei ole ylittänyt harkintavaltaansa, kun se on esittämillään perusteilla sulkenut valittajan tarjouskilpailusta.

Vastaselitys

Valittaja on antanut vastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Hankintayksikkö on pyytänyt 1.10.2013 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia perusturvan henkilökunnan suojavaatteiden sekä vuodeosaston ja palvelutalon potilas- ja liinavaatteiden vuokraus-, huolto- ja pesulapalveluista kuljetuksineen sekä kaupunkien ja asumisyksiköiden omien tekstiilien pesulapalveluista kuljetuksineen. Hankinnan kohteena oleva tekstiilihuoltopalvelu kuuluu julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) liitteen B toissijaisten palveluhankintojen ryhmään 27, muut palvelut.

Hankintalain 21 §:n 2 ja 3 momentin mukaan kysymyksessä olevaan EU-kynnysarvon ylittävään toissijaiseen palveluhankintaan tulevat sovellettaviksi hankintalain I, III ja IV osan säännökset sekä kyseisissä momenteissa mainitut muut hankintalain säännökset.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus on arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista lain 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin esitöissä (HE 50/2006 vp s. 115) on todettu muun ohella, että ehdokkaiden ja tarjoajien valinnassa noudatetaan samoja pääperiaatteita kuin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Ehdokkaiden ja tarjoajien valinta tulee siten tehdä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä ilmoitettuja perusteita noudattaen. Perusteet voivat liittyä toimittajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen asemaan sekä ammatilliseen ja tekniseen pätevyyteen tai muihin perusteisiin. Ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa ja niihin liittyvien selvitysten pyytämisessä voidaan soveltuvin osin noudattaa, mitä EU-kynnysarvon ylittävien hankintojen osalta on säädetty. Ehdokkaiden ja tarjoajien valinta ja soveltuvuuden arviointi on kuitenkin kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa joustavampaa kuin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa.

Hankintalain 71 §:n 2 momentin esitöissä (HE 50/2006 vp s. 115 ja 116) on todettu muun ohella, että tarjouskilpailusta on suljettava ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Hankintayksikön tulee arvioinnissaan ottaa huomioon hankinnan laatu ja laajuus sekä hankinnan toteuttamiseen liittyvät taloudelliset ja muut riskit. Ehdokkaiden ja tarjoajien poissulkeminen tarjouskilpailusta on mahdollista samoin perustein kuin 53 ja 54 §:ssä on EU-kynnysarvon ylittävien hankintojen osalta säädetty.

Hankintalain 54 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on ammattitoiminnassaan syyllistynyt vakavaan virheeseen, jonka hankintaviranomainen voi näyttää toteen.

Hankintalain 54 §:n esitöissä (HE 50/2006 vp s. 97 ja 98) on todettu muun ohella, että pykälän tarkoituksena on vähentää toimittajan heikosta taloudellisesta asemasta johtuvia taloudellisia tai muista tekijöistä johtuvia riskejä, jotka liittyvät hankinnan toteuttamiseen. Hankintayksiköllä on harkintavalta poissulkemisperusteen käyttämisessä. Poissulkemisoikeuden käyttäminen ei edellytä siitä mainittavan tarjouspyyntöasiakirjoissa tai hankintailmoituksessa. Ehdokkaiden tai tarjoajien poissulkemisessa hankintayksikön tulee noudattaa suhteellisuuden periaatetta. Koska tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta on ankara toimenpide, tulee poissulkemista koskevassa harkinnassa ottaa huomioon esimerkiksi rikkomuksen tai laiminlyönnin vakavuus, laatu ja laajuus, yhteys hankinnan kohteeseen, kulunut aika, mahdolliset muut aiheutuneet seuraamukset sekä rikkomukseen tai laiminlyöntiin syyllistyneen mahdolliset korjaavat teot. Suhteellisuuden vaatimusten huomioon ottaminen edellyttää, että poissulkeminen ei ole kohtuuttomassa suhteessa teon vakavuuteen nähden. Ehdokkaan tai tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta ammattitoimintaan liittyvän vakavan virheen johdosta on mahdollista vain silloin, jos hankintayksikkö voi näyttää tällaisen teon toteen.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksista ja selvityksistä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 56 §:ää koskevien esitöiden (HE 50/2006 vp s. 100) mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksiin liittyvillä vaatimuksilla voidaan edistää laatuun liittyvien tekijöiden huomioimista hankinnan toteuttamisessa. Erityisesti palveluhankinnoissa ehdokkaiden ja tarjoajien ammattitaitoon, pätevyyteen ja kokemukseen liittyvät vähimmäisvaatimukset voivat parantaa palvelujen laatua. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksiin liittyvien vaatimusten asettamisessa. Menettelyyn voidaan puuttua vain tilanteissa, joissa vaatimukset eivät liity ehdokkaiden tai tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta tai joissa vaatimuksilla vaarannetaan ehdokkaiden tai tarjoajien tasapuolista kohtelua. Hankintayksikön tulee hankinnan luonteen ja laajuuden perusteella harkita vaatimusten tasoa. Hankintayksikön on ilmoitettava hankintailmoituksessa vähimmäisvaatimuksista ja vaadittavista selvityksistä, jotta toimittajat voivat ottaa vaatimukset huomioon harkitessaan tarjouksen tekemistä sekä sen sisältöä. Ehdokas tai tarjoaja, joka ei täytä esitettyjä vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintamenettely ja sen arviointi

Hankinnassa on kysymys tekstiilien pesulapalveluista Raaseporin ja Hangon kaupungeille. Valittaja on hankintapäätöksellä suljettu tarjouskilpailusta "omien huonojen aikaisempien kokemusten perusteella ja koska heillä ei ole taloudellisia ja teknisiä edellytyksiä hankinnan toteuttamiselle (hankintalaki 71 § 2 momentti)".

Hankintapäätöksessä on todettu, että arvioinnissa on otettu huomioon aikaisemmat kokemukset valittajasta. Hankintapäätöksen mukaan viimeisen vuoden aikana sekä hankintayksikkö että Hanko ovat tehneet lukuisia reklamaatioita koskien palvelun laatua ja toimitusten virheellisyyttä ja lisäksi on jouduttu esittämään useita korvausvaatimuksia.

Asiassa on siten valituksen ja hankintapäätöksen perusteella kysymys siitä, onko hankintayksikkö voinut sulkea valittajan tarjouskilpailusta huonojen kokemusten perusteella eli katsoa valittajan syyllistyneen vakavaan virheeseen ammattitoiminnassa.

Asiassa saadun selvityksen mukaan vuoden 2011 joulukuun ja vuoden 2013 maaliskuun välisenä aikana Raaseporin ja Hangon kaupungit ovat toimittaneet valittajalle useita reklamaatioita. Joulukuussa 2011 reklamaatio on koskenut puhtaiden vaatteiden ja liinavaatteiden puuttumista. Helmikuussa 2012 reklamointi on koskenut puutteellista laaduntarkkailua, pyykin pesemättömyyttä, huonosti pestyä pyykkiä ja pyykin katoamista. Helmikuussa on lisäksi reklamoitu tahraisista ja haisevista pyykeistä. Maaliskuussa 2012 on käyty kirjeenvaihtoa liittyen palvelun huonoon tasoon. Valittaja on ilmoittanut siirtävänsä palvelun toteuttamisen pois Virosta. Kirjeenvaihdon mukaan valittajan toimitusvarmuus on vaihdellut 80,34 ja 95,38 prosentin välillä. Maaliskuussa 2012 on käyty lisäksi kirjeenvaihtoa liittyen korvauksien maksamiseen ja vaatteiden kemikaalijäämiin. Lisäksi reklamoinnit ovat koskeneet ilman pyyntöä toimitettuja työvaatteita, kierrosta poistumattomia vaatteita, työntekijöiden vaatetilausten puutteita sekä vaatteiden likaisuutta ja ryppyisyyttä. Huhtikuussa 2012 on reklamoitu kierrosta poistettavaksi tarkoitettujen vaatteiden palautumisesta pestyinä ja työvaatteiden vuokra- ja huoltolaskujen ongelmista. Kesäkuussa 2012 on reklamoitu työvaatteiden puutteista ja lokakuussa 2012 puuttuvista yöpukujen housuista ja pyykkien palautuspusseista. Syyskuussa on reklamoitu vaatteiden takaisin saamisen ongelmista. Lokakuussa 2012 reklamaatiot ovat koskeneet liinavaatteiden toimittamista väärään yksikköön. Marraskuussa 2012 on kirjelmöity potilaan omien vaatteiden katoamisesta sekä liinavaatevaraston puutteista ja joulukuussa työvaatteiden kierron ongelmista. Vuoden 2013 helmikuussa on käyty kirjeenvaihtoa vaatteiden palautumisen ongelmista ja maaliskuussa puuttuvista työvaatteista. Asiassa on niin ikään selvitetty, että valittajan toiminnassa ilmenneiden puutteiden johdosta valittaja on suorittanut vuonna 2012 hankintayksikölle korvauksena 11.503,52 euroa. Asiassa selvitetyn mukaan valittajan toiminnassa on tämänkin jälkeen ollut joitakin virheellisyyksiä, joista valittaja on myöntänyt hankintapäätöstä edeltäneen vuoden ajalta viisi reklamaatiota.

Hankintalain 54 §, jossa säädetään muun ohella tarjoajan sulkemisesta tarjouskilpailusta ammattitoiminnassa tehdyn vakavan virheen perusteella, perustuu julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31.3.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY (EUVL L 134, s. 114) 45 artiklan 2 kohtaan.

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että käsite "virhe ammattitoiminnassa" kattaa kaikenlaisen virheellisen menettelyn, joka vaikuttaa kyseisen toimijan ammatilliseen luotettavuuteen, ja hankintaviranomainen voi todeta virheen ammattitoiminnassa millä tahansa perusteltavissa olevalla keinolla. Direktiivin 2004/18 45 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdasta poiketen säännöksen ensimmäisen alakohdan d alakohdassa mainittu ammattitoiminnassa tehdyn virheen toteaminen ei myöskään edellytä tuomiota, joka on tullut lainvoimaiseksi (tuomio Forposta ja ABC Direct Contact, C-465/11, EU:C:2012:801, 27 ja 28 kohta).

Vakavan virheen käsite on unionin tuomioistuimen mainitun tuomion mukaan ymmärrettävä siten, että se viittaa tavallisesti taloudellisen toimijan menettelyyn, joka ilmentää toimijan tietyn vakavuusasteen tuottamusta tai huolimattomuutta. Mikä tahansa sopimuksen tai sopimuksen osan virheellinen, epätäsmällinen tai puutteellinen täyttäminen taloudellisen toimijan puolelta voi mahdollisesti osoittaa tämän ammatillisen pätevyyden puutteita, muttei merkitse automaattisesti vakavaa virhettä. Vakavan virheen olemassaolon toteaminen edellyttää lähtökohtaisesti kyseisen taloudellisen toimijan asenteen konkreettista ja yksilökohtaista arviointia (tuomio Forposta ja ABC Direct Contact, EU:C:2012:801, 30 ja 31 kohta).

Tarjousvertailussa ei ole sinänsä kiellettyä ottaa huomioon myös hankintayksiköllä itsellään olevia kokemuksia tarjoajien aikaisempien toimitusten huonosta laadusta, kunhan mainitut kokemukset ovat perusteltuja ja objektiivisesti hyväksyttäviä. Sanottua periaatetta voidaan soveltaa lähtökohtaisesti myös ennen tarjousvertailua tapahtuvassa tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa varsinkin, jos puutteet toimituksen laadussa ovat olleet vakavia.

Markkinaoikeus katsoo, että osa asiassa esitetyistä reklamaatioista koskee verraten pieniä tai pienehköjä puutteellisuuksia tai myöhästymisiä tekstiilien toimituksiin ja pesuun liittyen. Näitä voidaan pitää jossain määrin tavanomaisina virheinä hankinnan kohteena olevan tyyppisessä palvelussa. Toisaalta usein toistuvina puutteellisuuksista on ollut vähäistä suurempaa haittaa hankintayksikölle. Virheitä ei myöskään ole saatu korjattua, vaan samanlaiset virheet ovat toistuneet palvelun tuottajan lupauksista huolimatta. Asiassa on selvitetty useita virheitä esiintyneen yli vuoden ajan, mikä viittaa siihen, että kyse ei ole ollut esimerkiksi toiminnan käynnistämisestä johtuvista vaikeuksista, vaan valittajalla on ollut pidemmän aikaa vaikeuksia saavuttaa hankintasopimuksen mukainen toiminnan laatutaso. Edellä mainittu korvauksen määrä ja sen jälkeenkin esiintyneet virheet huomioon ottaen puutteellisuuksia toiminnassa voidaan kokonaisuutena tarkastellen pitää tavanomaisia suurempina. Virheiden korjaaminen ja reklamaatiot ovat edellyttäneet hankintayksiköltä lukuisia yhteydenottoja ja neuvotteluja valittajan kanssa.

Hankintayksikön on harkitessaan, milloin tarjoajan laiminlyöntejä ja virheellisyyksiä on pidettävä ammattitoiminnassa tapahtuneina vakavina virheinä, otettava huomioon rikkomuksen tai laiminlyönnin vakavuus, laatu ja laajuus, yhteys hankinnan kohteeseen, kulunut aika, mahdolliset muut aiheutuneet seuraamukset ja rikkomukseen tai laiminlyöntiin syyllistyneen mahdolliset korjaavat teot sekä suhteellisuusperiaatteen vaatimukset. Kun otetaan huomioon edellä todetut reklamaatiot ja sovittu vahingonkorvaus, valittajan menettelyn voidaan katsoa ilmentäneen tietyn vakavuusasteen tuottamusta tai huolimattomuutta. Markkinaoikeus katsoo, että edellä todetut reklamaatioita ja neuvotteluja edellyttäneet puutteet valittajan toiminnassa, puutteellisuuksien aiheuttamat vahingot sekä muu hankintayksikölle aiheutunut ylimääräinen työ kokonaisuutena huomioon ottaen muodostavat hankintalain 54 §:ssä tarkoitetun vakavan virheen ammattitoiminnassa. Hankintayksikön ei siten voida katsoa ylittäneen harkintavaltaansa, kun se on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta hankintapäätöksessä ilmoittamillaan ammattitoiminnan vakavaan virheeseen liittyvillä perusteilla.

Hankintapäätöksessä on lisäksi viitattu hankintalain 71 §:n 2 momenttiin ja ilmoitettu, että valittaja on suljettu tarjouskilpailusta myös siitä syystä, että sillä ei ole ollut riittäviä taloudellisia ja teknisiä edellytyksiä hankinnan toteuttamiselle. Tältä osin hankintapäätöksessä on vielä todettu, että valittajan rating-luokitus on ollut Suomen Asiakastieto Oy:n tietojen mukaan B eli välttävä.

Tarjouspyynnön kohdassa "tarjoajalle asetetut vähimmäisvaatimukset" on muun ohella ilmoitettu, että tarjoajalla tulee olla riittävät taloudelliset ja tekniset edellytykset hankinnan toteuttamiseksi ja mainittu tätä arvioitavan esimerkiksi luottokelpoisuudesta saatujen tietojen perusteella. Kyseisessä tarjouspyynnön kohdassa on vielä ilmoitettu, että hankintayksikkö voi tarkistaa tarjoajan taloudelliset edellytykset ja luottotiedot yleisesti käytetyistä rekistereistä.

Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu, että tarjoajalla tulisi olla vähintään tietty luottokelpoisuusluokitus. Markkinaoikeus katsoo kuitenkin, että tarjouspyynnön perusteella tarjoajat ovat tulleet tietoiseksi siitä, että tarjoajan soveltuvuutta taloudellisten edellytysten osalta tarkastellaan luottokelpoisuusluokituksen perusteella. Tarjoajien on tullut myös ymmärtää, että hankintayksikkö voi sulkea tarjouskilpailusta tarjoajan, jolla se huonon luottokelpoisuusluokan perusteella ei katso olevan taloudellisia edellytyksiä hankinnan toteuttamiseen.

Hankintayksikkö on ilmoittanut tarkastaneensa valittajan luottokelpoisuuden Suomen Asiakastieto Oy:ltä, jolta saadun tiedon mukaan valittajan luottoluokitus on ollut B eli välttävä ja valittajan kanssa on suositeltu vain käteiskauppaa. Valittajan tarjouksessa ei ole mainintaa valittajan luottokelpoisuusluokituksesta. Valittajan tarjouksessa on ollut 17 liitettä. Valittajan tarjoukseen ja osaan sen liitteistä on alalaitaan merkitty valittajan yhteystietojen lisäksi Soliditet-luottoluokituslaitokseen viittaava merkki, jossa lukee "AA Good Creditworthiness © Soliditet 2013."

Soliditet-luottoluokituslaitokseen viittaava merkki on esiintynyt tarjouksen lisäksi useissa tarjouksen liitteissä, jotka eivät ole sisällöltään liittyneet valittajan luottokelpoisuuteen. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei kysymyksessä olevassa EU-kynnysarvon ylittävässä toissijaisessa palveluhankinnassa, johon ovat tulleet sovellettavaksi hankintalain I, III ja IV osan kansallisia hankintoja koskevat säännökset, ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on edellä todetusta tarjouksen ja sen liitteiden merkinnästä huolimatta menetellyt tarjouspyynnössä kuvatulla tavalla ja tarkastanut valittajan luottokelpoisuuden Suomen Asiakastieto Oy:n rekisteristä ja tämän rekisteritiedon perusteella sulkenut valittajan tarjouskilpailusta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määriltään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa SEB Partners Ab Oy:n korvaamaan Raaseporin kaupungin oikeudenkäyntikulut 1.200 eurolla.

Markkinaoikeus velvoittaa SEB Partners Ab Oy:n korvaamaan Turun Tekstiilihuolto Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.200 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Maarit Lindroos, Pertti Virtanen ja Ville Parkkari.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.