MAO:661/14

ASIAN TAUSTA

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 14.11.2013 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta yritystoiminnan kehittämispalveluiden B palveluiden osa-alueiden 1–6 puitesopimustoimittajien valinnasta ajalle 1.3.2014–28.2.2017 ja mahdolliselle yhden vuoden mittaiselle optiokaudelle.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylijohtaja on 26.3.2014 tekemällään hankintapäätöksellä Dnro UUDELY/3202/05.03.00/2013 valinnut 60 palveluntarjoajaa yritystoiminnan kehittämispalvelun puitejärjestelyn osa-alueelle B3, pk-yrityksen tuottavuuden, talouden ja teknologian kehittäminen ja sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 15 miljoonaa euroa.

Markkinaoikeus on 25.6.2014 antamallaan päätöksellä hylännyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

4T -Konsultit Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 18.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 2.026 eurolla.

Lisäksi valittaja on vaatinut asiassa käsittelyluvan myöntämistä.

Perusteet

Hankintayksikkö on yritystoiminnan kehittämispalveluiden puitesopimustoimittajien kilpailutuksessa asettanut tarjouksen hyväksymisen ehdoksi sen, että vastuuasiantuntijalla on korkeakoulututkinto. Tarjoajilla on ollut mahdollisuus pyytää tarjouskilpailusta lisätietoja hankintayksiköltä. Hankintayksikkö on 17.12.2013 julkaissut kysymyksiin antamansa vastaukset ja täydentänyt antamiaan vastauksia vielä 20.12.2013. Vastauksissa on koulutusvaatimuksen osalta täsmennetty, että vastuuasiantuntijalla tulee olla vähintään alempi korkeakoulututkinto. Erikseen on mainittu, ettei niin sanottua opistoasteen koulutusta hyväksytä, koska se ei ole korkeakouluasteen koulutusta, vaikka se on määritelty esimerkiksi tilastokeskuksen luokituksessa alimmaksi korkea-asteeksi, mutta ei kuitenkaan korkeakouluasteeksi.

Valittajan tarjous on virheellisesti suljettu tarjouskilpailusta sillä perusteella, ettei tarjous ole hankintayksikön mukaan täyttänyt tarjouspyynnön soveltuvuusvaatimuksia, koska valittajan vastuuasiantuntijalla ei ole vähintään alempaa korkeakoulututkintoa. Hankintayksikön menettely, jolla se on sulkenut tarjouskilpailusta tarjoajat, joilla on ammatillinen korkea-asteen tutkinto, rajoittaa kyseisten henkilöiden mahdollisuutta tehdä työtään ja harjoittaa elinkeinoaan Suomen perustuslain tarkoittamalla tavalla. Lisäksi se on rajoittanut markkinoilla olevan kilpailun hyödyntämistä.

Hankintayksikkö ei ole esittänyt asiallista perustetta korkeakoulututkintoa koskevalle vaatimukselle. Vaatimus on asetettu rajoittamaan kilpailua ja vähentämään hankintayksikön saamien tarjousten määrää. Koulutusvaatimuksen osalta on tosiasiallisesti käytetty rajoittavana perusteena myös tarjoajien ikää, koska alempia korkeakoulututkintoja ei ole ollut mahdollista suorittaa silloin, kun huomattava osa aiemmin hankintayksikölle konsultointia tehneistä konsulteista on ollut opiskelemassa. Hankintayksikkö on hyvän hallintotavan vastaisesti muuttanut nyt kyseessä olevassa kilpailutuksessa aiempaa käytäntöään muuttamalla koulutusvaatimustaan. Koulutusvaatimus on ollut myös vastoin yhdenvertaisuuslainsäädäntöä.

Korkeakoulututkinnon suorittaminen ei kerro tarjoajan ammattitaidosta tai edellytyksistä toteuttaa hankinta. Vaatimus tutkinnosta ei ole ollut hankinnan kohde huomioon ottaen perusteltu. Liikkeenjohdon konsultointipalveluiden tuottamisessa työkokemus ja työn laatu ovat soveltuvuuden ja ammattitaidon arvioinnin kannalta ensisijaisia tietoja. Hankintayksikkö on tarjousten vertailussa arvioinut ja pisteyttänyt tarjoajien työnäytteiden vertailtavuuden ja asiakaspalvelun tason. Puitejärjestelyyn on valittu viisi toimittajaa, jotka ovat saaneet kaikista työnäytteistä arvosanaksi nolla pistettä. Valittajan työnäytteet olisivat olleet kilpailukykyisiä.

Valittajan tarjous olisi tullut ottaa mukaan tarjousten vertailuun siinäkin tapauksessa, että katsottaisiin hankintayksiköllä olleen oikeus vaatia korkeakoulututkinnon suorittamista. Valittajan suorittama tutkinto on rinnastettava korkeakoulututkintoon.

Valittaja on suorittanut ylioppilaspohjaisen insinöörin tutkinnon Kotkan teknillisessä oppilaitoksessa koneenrakennuksen opintosuunnalla. Insinöörikoulutus on aikoinaan erotettu keskiasteen koulutuksesta, koska se laajuudeltaan, tasoltaan ja muilta ominaisuuksiltaan on poikennut siitä. Ammattikorkeakoulujen perustamisen yhteydessä 1990-luvulla on insinöörikoulutuksen järjestäminen annettu niiden tehtäväksi. Ammattikorkeakoulut on perustettu osaksi korkeakoulujärjestelmää ja ne muodostavat niin sanotun ei-yliopistollisen korkeakoulusektorin. Tämä määrittely on tehty siksi, että suomalainen tutkintorakenne olisi kansainvälisesti vertailukelpoinen. Tutkintouudistuksen tarkoituksena ei ollut heikentää vanhojen ammatillisten korkea-asteen tutkintojen asemaa.

Valittajan suorittama kolmevuotinen ylioppilaspohjainen insinöörin tutkinto vastaa laajuudeltaan nykyisiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoululain (451/2003) 5 luvun 19 §:n 2 momentin mukaan ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tulee pituudeltaan vastata vähintään kolmen ja enintään neljän lukuvuoden päätoimisia opintoja. Opetustoimen lainsäädännössä opistotasolla suoritetut tekniset opinnot ja insinööriopinnot on katsottu asianomaisen alan korkeakouluopinnoiksi. Opinnot ja kurssit ovat myös tosiasiassa vastanneet toisiaan. Ammatillisen korkea-asteen tutkintoja järjestäneillä teknisillä opistoilla ja ammattikorkeakouluilla on lisäksi toisiaan vastaavat opiskelijoiden valintaperusteet.

Vastine

Vaatimukset

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 5.084 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjoajien soveltuvuusvaatimusten asettamisessa. Menettelyyn voidaan puuttua vain tilanteissa, joissa asetetut vaatimukset eivät liity tarjoajien mahdollisuuteen toteuttaa hankinta tai joissa vaatimuksilla vaarannetaan tarjoajien tasapuolista kohtelua. Hankintayksiköllä on oikeus asettaa tarjoajille koulutusta koskeva vähimmäisvaatimus hankinnan laadukkaan toteuttamisen turvaamiseksi.

Tarjouspyynnössä hankintayksikkö on asettanut tarjoajille soveltuvuusvaatimuksia liittyen luottoluokitukseen, vastuuasiantuntijan osaamiseen ja kokemukseen sekä vastuuasiantuntijan koulutukseen, jonka osalta on edellytetty vähintään alempaa korkeakoulututkintoa.

Yritystoiminnan kehittämispalveluiden tavoitteena on tukea pk-yritysten uudistumista, kasvua, kehittymistä ja työllisyyttä. Palveluita toteuttavien asiantuntijoiden työn laatu on avainasemassa palvelutavoitteen ja vaikuttavuuden saavuttamisessa. Hankinnan kohteena on asiantuntijapalvelu, jonka toteuttajalta voidaan luontevasti odottaa korkeakoulututkintoa. Työ- ja elinkeinoministeriön liikkeenjohdon konsultointi -toimialaraportissa (2/2011) todetaan esimerkiksi, että toimialalla työskenteleviltä toivotaan usein akateemista korkeakoulututkintoa.

Kaikki tarjouspyynnössä asetetut vähimmäisvaatimukset rajoittavat aina tarjoajien määrää ja tarjoajien valituksi tulemista. Vähimmäisvaatimuksia ei ole ollut tarkoitus laatia niin, etteivät ne sulkisi joitakin tarjoajia tarjouskilpailusta, vaan saada mahdollisimman asiantunteva joukko asiantuntijoita puitejärjestelyyn. Kaikki tarjoajat eivät kuitenkaan tule valituksi puitejärjestelyyn.

Hankintayksikkö ei ole tarjouskilpailua järjestäessään sidottu aikaisempiin hankintoihinsa ja niissä sovellettuihin menettelyihin. Jokainen hankinta on itsenäinen menettely, jossa hankintayksikkö voi määritellä hankinnan sisällön ja ehdot kyseisen hankinnan laajuuden ja ominaispiirteiden perusteella. Uudet lakisääteiset yritystoiminnan kehittämispalvelut on haluttu saattaa yrityksille kokonaisvaltaiseksi palvelukokonaisuudeksi, jossa konsulttien on nähtävä yritysten kehittämistarpeet ja pystyttävä kriittisesti ja laajasti analysoimaan yritysasiakkaan tilannetta. Kehittämispalvelun asiantuntijoilta on siten perusteltua vaatia alempaa korkeakoulututkintoa, jonka perusteella voidaan arvioida asiantuntijan analyyttisiä taitoja, raportointitaitoja sekä kirjallista ja suullista viestintää. Konsulttien tasapuolinen arviointi lisäkoulutusten perusteella olisi ollut erittäin vaikeaa, koska erilaisia lisäkoulutuksia on paljon, eikä niiden laatua tai verrattavuutta ole virallisesti yhdenmukaistettu.

Soveltuvuusperusteena ei ole ollut konsultin ikä. Kaikilla nuorilla konsulteilla ei myöskään ole alemman korkeakoulutason tutkintoa. Tarjoajan jääminen pois hankintayksikön puitejärjestelystä ei myöskään rajoita tarjoajan mahdollisuutta toimia liiketoiminnan kehittämisen alalla konsulttina.

Opistoasteen koulutusta ei ole hyväksytty, koska se ei ole korkeakouluasteen koulutusta, vaikkakin se on määritelty esimerkiksi tilastokeskuksen luokituksessa alimmaksi korkea-asteeksi, mutta ei kuitenkaan korkeakouluasteeksi. Hankintayksikön on tullut käyttää virallisia luokituksia koulutusta koskevien arviointien perusteena.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole tuonut esiin sellaisia hankinnan kohteeseen liittyviä seikkoja, joiden perusteella hankintaa voitaisiin pitää tavanomaiseen pk-yrityksen konsultointiin nähden erityisen vaativana tai että korkeakoulututkinto olisi ehdottoman perusteltu ja välttämätön edellytys hankinnan toimittamisen kannalta. Korkeakoulututkinto ei mittaa tarjoajan osaamista, kokemusta tai kykyä toimittaa laadukasta konsulttipalvelua. Korkeakoulututkinto ei mitenkään pätevöitä yrityksen kehittämiseen liittyvään konsultointipalveluun. Hankintayksikkö ei ole asettanut vaatimuksia korkeakoulututkinnon sisällölle. Tutkintovaatimus on ainoastaan sulkenut sattumanvaraisesti osan tarjoajista hankintamenettelyn ulkopuolelle. Soveltuvuusvaatimus on ollut ylimitoitettu.

Hyväksyttyjen tarjousten joukossa on asiantuntijoita, joiden osaamista ja kokemusta hankintayksikkö ei ole voinut arvioida, osaamisesta ja kokemuksesta sekä työnäytteistä esitetyn puutteellisen selvityksen vuoksi. Hankintayksikön tarkoituksena on ollut valita osa-alueen B3 osalta 100 palveluntarjoajaa, mutta se on saanut vain 84 tarjousta, joista 60 on hyväksytty. Näistä vain 28:lla on ollut kattava osaaminen ja kokemus.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 86 §:n 3 momentin mukainen käsittelyluvan saaminen muutoksenhaun edellytyksenä ei koske hankintalain 31 §:n mukaista menettelyä, jolla puitejärjestely on perustettu, vaan lain 32 §:n 2 ja 3 momentin mukaisia jo perustettuun puitejärjestelyyn perustuvia kilpailutuksia. Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa ei ole kysymys hankintalain 32 §:n 2 ja 3 momentin mukaisesta puitejärjestelyyn valittujen toimittajien välillä järjestettävästä niin sanotusta kevennetystä kilpailutuksesta, josta valittaminen edellyttäisi käsittelyluvan myöntämistä. Näin ollen asiassa ei tule harkittavaksi käsittelyluvan myöntäminen.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan tarjoajien soveltuvuutta koskevien vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksista ja selvityksistä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Edellä mainitun säännöksen esitöissä (HE 50/2006 vp s. 100) on todettu, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksiin liittyvien vaatimusten asettamisessa. Menettelyyn voidaan puuttua vain tilanteissa, joissa vaatimukset eivät liity ehdokkaiden tai tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta tai joissa vaatimuksilla vaarannetaan ehdokkaiden tai tarjoajien tasapuolista kohtelua. Ehdokkaiden tai tarjoajien rahoitukselliseen ja taloudelliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn ja ammatilliseen pätevyyteen liittyvien vaatimusten ja tarjoajien valinnassa käytettävien perusteiden on oltava suhteellisia, puolueettomia ja perusteltavissa hankinnan kohteen kannalta. Hankintayksikön tulee siten hankinnan luonteen ja laajuuden perusteella harkita vaatimusten tasoa. Soveltumattomat tai liian ankarat vaatimukset voivat rajoittaa tarpeettomalla tavalla kilpailua.

Hankintalain 59 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan hankintayksikkö voi pyytää ehdokasta ja tarjoajaa osoittamaan teknisen suorituskykynsä ja ammatillisen pätevyytensä todistuksella ehdokkaan tai tarjoajan tai yrityksen johtohenkilöiden sekä erityisesti palvelun tai urakan suorittamisesta vastaavien henkilöiden koulutuksesta ja ammatillisesta pätevyydestä.

Edellä mainitun säännöksen esitöiden (HE 50/2006 vp s. 102 ja 103) mukaan toimittajan johtohenkilöiden tai palvelun tai urakan suorittamisesta vastaavien henkilöiden koulutusta ja ammatillista pätevyyttä koskevina selvityksinä voivat tulla kysymykseen esimerkiksi tutkintotodistukset tai ansioluettelot. Koulutusta ja ammatillista pätevyyttä koskevien selvitysten vaatiminen on esitöiden mukaan perusteltua erityisesti henkilökohtaista työsuoritusta edellyttävissä palveluhankinnoissa.

Hankintayksikkö on pyytänyt 12.11.2013 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia yritystoiminnan kehittämispalveluiden palvelu B:n kuudesta osa-alueesta. Tarjouspyynnön mukaan asiantuntijapalvelu on yrityksille tapahtuvaa konsultointia, jonka tarkoituksena on tukea pk-yritysten kasvua, kykyä uudistua sekä niiden kilpailukyvyn parantamista. Palvelu B:n osa-alueet ovat olleet kasvuvalmiuksien kehittäminen, liiketoiminnan uudistaminen, tuottavuuden, talouden ja teknologian kehittäminen, markkinoinnin kehittäminen, henkilöstön osaamisen ja johtamisen kehittäminen ja liiketoiminnan kehittäminen innovaatiolähtöisesti.

Tarjouspyynnön liitteessä 4 on määritelty yritystoiminnan kehittämispalvelun puitejärjestelyn osa-alueen B3, pk-yrityksen tuottavuuden, talouden ja teknologian kehittäminen, palvelun kuvaus. Hankittavan palvelun tavoitteen ja sisällön osalta liitteessä on todettu seuraavaa:

"Tavoitteena on tehostaa pk-yrityksen liiketoimintaa kilpailukykyisemmäksi kehittämällä yrityksen tuotanto-, talous- ja ohjausprosesseja sekä hyödyntämällä uutta teknologiaa.

Toteutus koostuu seuraavista asioista:

● tuotanto- ja palveluprosessien kehittäminen ja johtaminen ottaen huomioon energian sekä materiaalin käytön hallinta ja tehostaminen
● Kehittää työn sujuvuuden ja tuotannon ohjausta
● Selvittää ja kehittää uuden teknologian ja tietotekniikan hyödyntämismahdollisuuksia yrityksen toiminnassa
● kehittää yrityksen talouden strategista suunnittelua, seurantaa ja talouteen liittyvien tietojärjestelmien hyödyntämistä

Asiantuntijapalvelun tavoite konkretisoituu tilaajan tekemässä tilauksessa palveluntarjoajalle. Asiantuntijapalvelu toteutetaan asiantuntijan ja pk-yrityksen yhteistyönä."

Tarjouspyynnön kohdassa 5 "Tarjoajien kelpoisuus ja soveltuvuus" on todettu seuraavaa:

"Tarjoaja suljetaan pois tarjouskilpailusta, mikäli tarjoajalla ei ole vakuuttaa, että sillä on tarjouksessa vaadittavat selvitykset ja todistukset. [– –] Tämän lisäksi tarjoajien soveltuvuudelle on tässä tarjouspyynnössä asetettu seuraavia soveltuvuusehtoja: [– –]

3. Vastuuasiantuntijan tutkintotavoitteinen koulutus
● Osatarjouksessa nimetyllä vastuuasiantuntijalla on oltava vähintään alempi korkeakoulututkinto.

Tarjoajien soveltuvuusehdot on määritelty tarkemmin liitteessä 1.

Hankintayksikön on suljettava sellaiset tarjoajat pois tarjouskilpailusta, jotka eivät täytä näitä soveltuvuusehtoja.

Hankintayksiköllä on oikeus selvittää referenssien paikkaansa pitävyys referensseissä nimetyiltä asiakkailta. Tarjoajan on pyydettäessä toimitettava nimetyn vastuuasiantuntijan koulutuksesta saadut todistukset, työtodistukset ja muut olennaiset todistukset työkokemuksesta."

Tarjouspyynnön liitteessä 1 "Soveltuvuutta koskevat vaatimukset B-palvelun osa-alueet 1-6" on todettu seuraavaa:

"Vastuuasiantuntijan tutkintotavoitteinen koulutus

● vähintään alempi korkeakoulututkinto, kandidaatti tai ammattikorkeakoulututkinto
● ainoastaan virallinen tutkinto hyväksytään
● EU-alueella/ulkomailla suoritettu tutkinto rinnastetaan lähimpään suomalaiseen tutkintoon (tarjouslomakkeella ilmoitetaan mitä tutkinnon tasoa ulkomailla suoritettu tutkinto vastaa).
● mikäli vastuuasiantuntijalla on useampia tutkintoja, ilmoitetaan viimeisin tai korkein tutkinto
● Tutkintotavoitteinen koulutus ilmoitetaan tarjouslomakkeella seuraavasti:
● oppilaitos
● tutkintonimike
● valmistumispäivämäärä".

Valittaja on tarjouksensa kohdassa "Vastuuasiantuntijan tutkintotavoitteinen koulutus" ilmoittanut tutkintonimikkeeksi koneenrakennusinsinöörin ja oppilaitokseksi Kotkan teknisen oppilaitoksen.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on hankintapäätöksessään ilmoittanut valittajan tarjouksen hylkäämisen perusteet seuraavasti:

"Tarjouksenne ei seuraavilta osin täyttänyt tarjouspyynnössä määriteltyjä soveltuvuutta koskevia vaatimuksia. Tarjouspyynnössä oli määritelty seuraavaa:

Vastuuasiantuntijan tutkintotavoitteinen koulutus
● Osatarjouksessa nimetyllä vastuuasiantuntijalla on oltava vähintään alempi korkeakoulututkinto

Vastuuasiantuntijan koulutustaso ei ole riittävä, koska se ei ole alempi korkeakoulututkinto. Korkeakoulututkinnoista säädetään asetuksella 464/1998. Asetuksessa on määritelty korkeakoulututkintoja antavat oppilaitokset sekä kaikki tutkinnot, jotka määritellään korkeakoulututkinnoiksi."

Markkinaoikeus katsoo, että hankinnan kohteena olevassa konsultointipalvelussa, jossa palvelun sisältö konkretisoituu yksittäisen pk-yrityksen tilauksen perusteella ja jossa palvelu toteutetaan pk-yrityksen ja palveluntarjoajan vastuuasiantuntijan yhteistyönä, on kysymys hankintalain 59 §:n 1 momentin esitöiden tarkoittamalla tavalla henkilökohtaista työsuoritusta edellyttävästä palveluhankinnasta. Konsultointipalvelun yleispiirteinen sisältö on määritelty edellä todetulla tavalla tarjouspyynnön liitteessä 4. Kyseessä on ollut pk-yrityksen strategia- ja liiketoimintaosaamisen laaja-alainen kehittäminen kunkin yritysasiakkaan tarpeista lähtien. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on tarjoajien soveltuvuusvaatimusten asettamiseen liittyvän harkintavaltansa rajoissa voinut perustellusti asettaa tarjoajan vastuuasiantuntijalle alemman korkeakoulututkinnon, kandidaatin tutkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittamista koskevan ehdottoman soveltuvuusvaatimuksen.

Ottaen huomioon hankinnan kohde, kyseinen vaatimus ei ole ollut suhteellisuusperiaatteen vastainen. Kun hankintayksikkö on saanut kehittämispalveluiden osa-alueen B3 osalta yhteensä 83 tarjousta, joista se on valinnut 60 palveluntarjoajaa, kyseinen vastuuasiantuntijan koulutusta koskeva soveltuvuusvaatimus ei ole rajoittanut kilpailuttamismahdollisuuksien hyödyntämistä. Hankinnan kohteeseen liittyvänä kyseinen soveltuvuusvaatimus ei myöskään ole kohdellut tarjoajia epätasapuolisesti tai syrjivästi. Näin ollen hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti asettaessaan tarjoajien soveltuvuusvaatimukset vastuuasiantuntijan koulutuksen osalta.

Hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta sillä perusteella, ettei valittajan vastuuasiantuntijan koulutustaso ole ollut riittävä. Hankintayksikkö on päätöksessään tältä osin viitannut korkeakoulututkintojen järjestelmästä annettuun asetukseen (464/1998). Kyseisen asetuksen 1 §:ssä on määritelty korkeakoulututkinnot, joita ovat yliopistoissa suoritettavat alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot, lisensiaatin tutkinnot, tohtorin tutkinnot ja muut yliopistolliset jatkotutkinnot, maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot, ammattikorkeakoulussa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot sekä ammattikorkeakoulun jatkotutkinnot. Valittajan vastuuasiantuntijan suorittama opistotasoinen insinöörin tutkinto ei ole asetuksen 5 §:n mukainen alempi korkeakoulututkinto, asetuksen 6 §:n mukainen ylempi korkeakoulututkinto, asetuksen 7 §:n mukainen yliopistojen jatkotutkinto, asetuksen 8 §:n mukainen maanpuolustuskorkeakoulun tutkinto taikka 9 §:n, 9 a §:n tai 9 b §:n mukainen ammattikorkeakoulututkinto, ylempi ammattikorkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulun jatkotutkinto.

Näin ollen hankintayksikön, joka on tarjouspyynnössä määritellyt vastuuasiantuntijan vähimmäiskoulutukseksi alemman korkeakoulututkinnon, kandidaatin tutkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon, ei voida katsoa menetelleen harkintavaltansa vastaisesti tai epätasapuolisesti, kun se on hankintapäätöksen tekohetkellä voimassa olleen korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen mukaisesti katsonut, ettei valittajan vastuuasiantuntijan opistotasoinen insinöörin koulutus ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettu ehdotonta soveltuvuusedellytystä. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa 4T -Konsultit Oy:n korvaamaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Ville Parkkari ja Markus Mattila.

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 9.5.2016 taltionumero 1912.