MAO:727/14

ASIAN TAUSTA

Medbit Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 14.3.2014 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta ensihoidon, päivystyksen ja potilaskuljetusten tietojärjestelmäkokonaisuutta koskevasta hankinnasta viiden vuoden ajalle.

Medbit Oy:n hallitus on 22.5.2014 tekemällään hankintapäätöksellä § 9 valinnut San Sai Solutions Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 500.000–1.000.000 euroa.

Markkinaoikeus on 11.7.2014 antamallaan päätöksellä sallinut muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon.

Hankintasopimus on tehty 4.9.2014.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Codea Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 91.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 5.828 eurolla viivästyskorkoineen.

Valittaja on vielä vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön toimittamaan sille Netorek Oy:n tarjouksen liitteineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se ei ole hylännyt voittaneen tarjoajan tarjousta esteellisyyden vuoksi. Hankintayksikön menettely on kokonaisuudessaan ollut yhtä tarjoajaa suosivaa.

Hankintayksikössä on toiminut vuodesta 2011 lähtien projektipäällikkö, jonka tehtäviin sisältyy hankinnan kohteen suunnittelua. Mainittu työntekijä on ollut hoitamassa hankintayksikön toimintaa suhteessa edelliseen palveluntoimittajaan sekä toiminut hankintayksikön edustajana paikalla valittajan toimittaessa tarjouksensa nyt tarkasteltavana olevassa tarjouskilpailussa. Lisäksi valittaja on aiemmin ollut eri yhteyksissä sähköpostitse yhteydessä mainittuun työntekijään hankintayksikön ensihoidon asiantuntijana.

Projektipäällikkö on ollut tietoinen valituksen kohteena olevan hankintamenettelyn sisällöstä ja todennäköisesti osallistunut tarjouspyynnön valmisteluun. Samanaikaisesti hän on toiminut voittaneen tarjoajan toimitusjohtajana, hallituksen jäsenenä, IT työntekijänä ja ilmeisesti myös yhtiön pää- tai ainoana omistajana. Kaksoisroolissa toimiminen on syrjinyt valittajaa ja vaarantanut tarjoajien tasapuolisen kohtelun.

Lisäksi voittanut tarjoaja on saanut tarjousten vertailussa liikaa pisteitä, eikä sen saamien pisteiden arviointi ole ollut asiantuntevaa.

Vastine

Vaatimukset

Medbit Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksiköllä ei ole ollut perustetta sulkea voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta esteellisyyden perusteella. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu ei ole vaarantunut.

Hankintakokonaisuus on kilpailutettu ensimmäisen kerran vuonna 2011, jolloin hankintamenettely on keskeytetty, koska ainoa saatu tarjous on hinnaltaan ylittänyt hankintaan varatut määrärahat. Kyseisen kilpailutuksen alkaessa valituksessa viitattu henkilö ei ole ollut töissä hankintayksikössä eikä osallistunut hankintamenettelyyn.

Myöhemmillä kilpailutuskierroksilla on hyödynnetty ensimmäisen kierroksen tarjouspyyntömateriaaleja. Valituksessa viitattu henkilö on toiminut toisen kilpailutuskierroksen aikana hankintayksikön projektipäällikkönä. Hänen työtehtävänsä kyseisessä projektissa ovat päättyneet samanaikaisesti kuin sopimus toisella kilpailutuskierroksella valituksi tulleen toimittajan kanssa on päätetty päättää tietojärjestelmätoimituksen epäonnistuttua.

Projektipäällikkö ei ole osallistunut nyt puheena olevan kolmannen kilpailutuskierroksen suunnitteluun, valmisteluun, hankinta-asiakirjojen käsittelyyn, päätöksentekoon tai muihin toimiin hankintayksikössä eikä toiminut hankintayksikön yhteyshenkilönä, vaan on työskennellyt kilpailutuksen aikana ja sen jälkeen muissa tehtävissä hankintayksikössä. Projektipäällikkö ei työskentele osastolla, joka on vastannut valituksenalaisesta hankinnasta. Hankinnan vastuuhenkilöitä ovat olleet muut kuin mainittu työntekijä. Hankintayksikkö ei näin ollen olisi edes voinut sulkea voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta.

Myöskään voittaneelle tarjoajalle tarjousvertailussa annettujen pisteiden muuttamiseen ei ole perusteita.

Valittajan ilmoittamasta työnjaosta ja projektisuunnitelmasta ovat puuttuneet arviot hankintayksikön sekä Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen tehtävistä asennusten, koulutusten, testausten ja integraatioiden toteutusten osalta. Muun ohella tästä syystä valittajan projektisuunnitelma on saanut 7 pistettä ja voittaneen tarjoajan tarjous 9 pistettä. Valittajan työmääräarvion edellä mainittu puutteellisuus on vaikuttanut myös tarjousten vertailuun hinnan osalta. Hintavertailusta on ollut jätettävä kaikkien tarjoajien osalta pois valittajan tarjouksesta puuttuneet kustannuselementit, jotka tarjouspyynnössä oli ilmoitettu vertailtaviksi. Toinen vaihtoehto olisi ollut, että hankintayksikkö olisi hylännyt valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena.

Voittaneen tarjoajan tarjoushinta ei ole ollut poikkeuksellisen alhainen.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät täyty, koska valittajalla ei joka tapauksessa olisi ollut todellista mahdollisuutta päästä hankinnan toimittajaksi johtuen siitä, että sen tarjous on ollut yli 50 prosenttia kalliimpi kuin voittaneen tarjoajan tarjous. Jos voittanut tarjoaja olisi suljettu tarjouskilpailusta ja jäljellä olisi ollut vain valittajan tarjous, hankintayksikkö olisi joutunut harkitsemaan hankinnan keskeyttämistä, siirtymistä neuvottelumenettelyyn tai hankinnan toteuttamista muulla tavalla.

Kuultavan lausunto

San Sai Solutions Oy on esittänyt lausunnossaan, että sen toimitusjohtaja toimii myös hankintayksikön kehittämisosastolla. Hankintayksikössä kulloinkin erikseen valittava osasto toimii hankintaa hoitavana yksikkönä. Puheena olevaa hankintaa hoitava osasto on ollut palvelu- ja projektimyyntiosasto.

Edellä mainittu henkilö on ilmoittanut tammikuussa 2014 aiemman toimittajan tietojärjestelmätoimituksen päättämisen yhteydessä, ettei hän ole käytettävissä uuden kilpailutuksen hankintamenettelyssä.

Hankinnan kohteen vaatimukset on laadittu alun perin vuoden 2010 ja vuoden 2011 ensimmäisen puoliskon aikana, jolloin mainittu henkilö ei ole ollut hankintayksikön palveluksessa.

Valittajalle ei ole voinut muodostua sellaista käsitystä, että puheena oleva henkilö olisi esiintynyt hankintayksikön edustajana. Valittaja on toimittanut tarjouksensa henkilökohtaisesti toiselle henkilölle eikä voittaneen tarjoajan toimitusjohtaja ole osallistunut hankintamenettelyyn millään tavalla.

Voittaneen tarjoajan tarjoushinta ei ole ollut poikkeuksellisen alhainen.

Vastaselitys

Valittaja on antanut vastaselityksen, jossa se on esittänyt muun ohella seuraavan.

Hankintayksikön projektipäällikön rooli on ollut keskeinen toisella kilpailutuskierroksella tammikuuhun 2014 saakka, ja voittaneen tarjoajan edustaja on sanotussa roolissa pystynyt perehtymään myös valittajan kyseisellä kierroksella toimittamaan luottamukselliseen tarjousmateriaaliin.

Valittajan toimitusjohtaja on puhelimitse keskustellut projektipäällikön kanssa hankinnan kohteeseen liittyvistä asioista tarjouspyynnön julkaisupäivänä tietämättä, että tämä oli jättämässä oman yhtiönsä kilpailevaa tarjousta. Vaikka projektipäällikkö on tuolloin kertonut valittajalle, ettei hän tällä kertaa vedä projektia hankintayksikössä, esiintyminen hankintayksikön jonkinlaisena edustajana on ollut kiistaton.

Vaikka valittaja ei ole julkistanut tarjouksessaan projektipäällikkönsä nimeä, on voittanut tarjoaja pystynyt vertailemaan tämän ja oman projektipäällikkönsä kokemuksia. Voittaneen tarjoajan toimitusjohtaja on hankintayksikön työntekijänä joko nähnyt valittajan luottamukselliset tarjousmateriaalit tai hyödyntänyt edellisen kilpailutuksen vastaavia materiaaleja.

Muut kirjelmät

Valittaja, hankintayksikkö ja kuultava ovat antaneet lisäkirjelmiä.

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan tarjouksesta ovat puuttuneet myös integraation toteuttamisen kuvaukset. Puutteista huolimatta valittajan tarjous on ollut yli 50 prosenttia kalliimpi kuin voittaneen tarjoajan tarjous. Valittajan tarjous ei hankintaan varatut määrärahat ylittäneenä olisi johtanut sopimukseen, vaikka voittaneen tarjoajan tarjous olisi hylätty. Tässä tilanteessa hankinta olisi todennäköisesti keskeytetty ja toteutettu muulla tavoin.

Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, etteivät toinen ja kolmas kilpailutuskierros ole olleet identtinen kokonaisuus tai aiemman kilpailutuksen tekninen uudelleentoteuttaminen, vaan hankinnan kohdetta ja vaatimuksia on muutettu ja täydennetty.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Esteellisyys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön menettely, jolla se on hyväksynyt San Sai Solutions Oy:n tarjouksen mukaan tarjouskilpailuun, on vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun ottaen erityisesti huomioon sen, että sanotun yhtiön toimitusjohtaja on palvelussuhteessa hankintayksikköön ja on lisäksi toiminut saman hankinnan aikaisemmalla kilpailutuskierroksella hankinnan projektipäällikkönä.

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Markkinaoikeus toteaa, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoajan tai sen edustajan osallistuminen tarjouskilpailun valmisteluun tai muu hankintayksikön avustaminen hankintamenettelyssä saattaa olla peruste sulkea tarjoaja tarjouskilpailusta, jos tämä seikka vaarantaa hankintamenettelyn avoimuuden tai tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteiden toteutumisen hankinnassa. Tarjouskilpailun ulkopuolelle sulkemista koskevien edellytysten olemassaolo on aina arvioitava kunkin yksittäistapauksen erityispiirteet huomioon ottaen.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella nyt puheena oleva hankinta on kilpailutettu kolmesti. Ensimmäisellä kilpailutuskierroksella vuonna 2011 hankintamenettely on keskeytetty. Toisen kilpailutuskierroksen voittaneen tarjoajan kanssa tehty hankintasopimus on päätetty tammikuussa 2014 toimituksen epäonnistuttua. Nyt tarkasteltavana olevassa hankintamenettelyssä on kysymys kolmannesta kilpailutuskierroksesta.

Edelleen asiassa esitetyn selvityksen perusteella valituksessa nimetty San Sai Solutions Oy:n toimitusjohtaja on toiminut valituksen kohteena olevan hankintamenettelyn aikana ja toimii edelleen hankintayksikössä projektipäällikkönä.

Tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden periaatteita on noudatettava hankintamenettelyn kaikissa vaiheissa. Hankintamenettelyn on annettava myös ulospäin uskottava vaikutelma siitä, että kaikilla tarjoajilla on ollut hankintayksikön toiminnan osalta samat mahdollisuudet menestyä tarjouskilpailussa.

Markkinaoikeus toteaa, että yksin se seikka, että valituksessa viitattu voittaneen tarjoajan toimitusjohtaja on myös hankintayksikön palveluksessa, ei suoraan merkitse sitä, että avoimuuden ja tarjoajien tasapuolisen sekä syrjimättömän kohtelun toteutuminen olisi vaarantunut kysymyksessä olevassa hankintamenettelyssä.

Muutoksenhaun kohteena olevaa niin sanottua kolmatta kilpailutuskierrosta edeltäneellä toisella kilpailutuskerroksella, eli vuodesta 2012 vuoden 2014 alkuun saakka, voittaneen tarjoajan toimitusjohtaja on kuitenkin toiminut nimenomaisesti kysymyksessä olevan tietojärjestelmähankinnan projektipäällikkönä hankintayksikössä. Sanotut kilpailutukset ovat ajallisesti seuranneet välittömästi toisiaan. Muun ohella valittaja on osallistunut myös hankinnan toiselle kilpailutuskierrokselle.

Hankintayksikkö on esittänyt muun ohella, että hankintaa koskeva tarjouspyyntö on kaikilla kolmella kilpailutuskierroksella ollut olennaisesti samansisältöinen. Tämä hankintayksikön mukaan osaltaan osoittaa, ettei kysymyksessä olevan henkilön toimimisella toisen kilpailutuskierroksen projektipäällikkönä ole ollut muutoksenhaun kohteena olevan kilpailutuksen kannalta merkitystä. Markkinaoikeus toteaa, etteivät toisen ja kolmannen kilpailutuskierroksen tarjouspyynnöt kuitenkaan ainakaan täysin vastaa toisiaan. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ne eroavat ainakin vertailuperusteiden keskinäisten painoarvojen osalta sekä siltä osin, että toisen kilpailutuskierroksen 10.9.2012 päivätyssä tarjouspyynnössä on tarjouksen ehdottomana vaatimuksena mainittu, että tarjoajalla tulee olla kokemusta ensihoidon ja/tai päivystyksen ohjelmiston toimittamisesta eurooppalaiseen sairaalaympäristöön, kun taas kolmannen kilpailutuskierroksen 10.3.2014 päivättyyn tarjouspyyntöön ei ole sisällytetty vastaavaa vaatimusta.

Tarjouskilpailun voittaneella San Sai Solutions Oy:llä ja sen toimitusjohtajalla on ollut hankintamenettelyssä merkittävä ja välitön taloudellinen intressi. Markkinaoikeus toteaa, että sanotulla toimitusjohtajalla on hankinnan aikaisemmalla eli toisella kilpailutuskierroksella hankintayksikön projektipäällikkönä toimiessaan ollut muun ohella mahdollisuus tutustua tarjoajien, valittaja mukaan lukien, sanotulla toisella kilpailutuskierroksella antamiin tarjouksiin niihin mahdollisesti liittyvine liikesalaisuuksineen. Puheena olevalla henkilöllä on hankintayksikössä tapahtuneesta tehtäviensä muutoksesta huolimatta mahdollisesti ollut myös tilaisuus saada muita tarjoajia aikaisemmassa vaiheessa yksityiskohtaisia tietoja valituksen kohteena olevasta kolmannesta kilpailutuskierroksesta ja siten enemmän aikaa valmistella tarjouskilpailuun osallistumista. Markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan toimitusjohtajan asema hankintayksikössä on lähtökohtaisesti asettanut voittaneen tarjoajan muita tarjoajia parempaan asemaan valituksen kohteena olevassa hankintamenettelyssä.

Ottaen huomioon voittaneen tarjoajan toimitusjohtajan osallistuminen hankintayksikössä projektipäällikkönä kohteeltaan olennaisesti saman hankinnan aikaisempaan hankintamenettelyyn, hänen edelleen jatkuva palvelussuhteensa hankintayksikköön ja muut edellä mainitut seikat, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön menettely, jolla se on hyväksynyt voittaneen tarjoajan mukaan tarjouskilpailuun, on ollut omiaan vaarantamaan avoimuuden periaatteen toteutumisen sekä hankintamenettelyyn osallistuneiden tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä. Tässä tilanteessa ei ole valittajan oikeusturvan kannalta tarpeen lausua myöskään valittajan Netorek Oy:n tarjouksen toimittamista koskevasta vaatimuksesta, ja vaatimus on siten hylättävä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintapäätös on jo pantu täytäntöön. Hankintalain 95 §:n 1 momentista johtuen ainoana vaadittuna seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Valittajan on osoitettava, että sillä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

Hankintapäätöksen mukaan hankintayksikkö on saanut tarjoukset valittajalta, voittaneelta tarjoajalta ja Netorek Oy:ltä, joista viimeksi mainitun tarjous on suljettu tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa virheetön hankintamenettely olisi merkinnyt sitä, että esteellisyyden vuoksi voittanut tarjoaja olisi suljettu tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö on esittänyt, ettei valittajalla tässäkään tilanteessa olisi ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua, koska sen tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen ja toisaalta siitä syystä, että hankintayksikkö olisi valittajan tarjouksen korkean hinnan johdosta todennäköisesti keskeyttänyt hankinnan tai toteuttanut sen muulla tavoin.

Tarjouspyynnön kohdassa 6 "Tarjouksen sisältö" on muun ohella mainittu, että toimittajan tulee liittää tarjoukseen ehdotus projektin läpiviennin periaatteista sisältäen muun ohella arvion projektin kestosta ja asiakkaan työmäärästä. Edelleen kohdassa on muun ohella mainittu, että edellä esitetty luettelo on tarjouksen vähimmäisvaatimus, jota tulee käyttää rakenteellisena runkona tarjousta ja hinnoittelua laadittaessa.

Tarjouspyynnön kohdassa 11.2 "Tarjousten ehdottomat vaatimukset" on viitattu tarjouspyynnön liitteenä 1 olleen vaatimustaulukon 0-tasoisiin vaatimuksiin. Mainitussa liitteessä on ollut 0-tasoisina eli ehdottomina vaatimuksina muun ohella kohta 8.1.3 "Alustava projektisuunnitelma käyttöönottoprojektista liitteeksi" ja kohta 8.2.2 "Arvio asiakkaan resurssitarpeesta".

Tarjouspyynnön kohdan 11.3 "Arviointikriteerit" mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteena on ollut muun ohella "toimittajan ratkaisutoimitus-suunnitelman (projektisuunnitelman) laatu". Tältä osin tarjouspyynnössä on viitattu toimittajan laatimaan ehdotukseen läpiviennin periaatteista ja ilmoitettu muun ohella, että työnjaosta, vaiheiden tehtävien ja tulosten luettelemisesta ja pääsisällön kuvaamisesta sekä vaiheiden keskinäisestä loogisuudesta saa 0–5 pistettä.

Hankintapäätöksen mukaan valittajan ilmoittamasta työnjaosta ja projektisuunnitelmasta ovat puuttuneet arviot tilaajan ja asiakkaan tehtävistä asennusten, koulutusten, testausten ja integraatioiden toteutusten osalta. Sen sijaan alustavassa projektisuunnitelmassa on todettu, että tehtävät määritellään tarkemmin, kun projektin eteneminen varmistuu. Valittajan puutteellisen työmääräarvion vuoksi projektiryhmä ei ole hankintapäätöksen mukaan pystynyt suorittamaan vertailua tilaajan/asiakkaan arvioiduista työmääristä ja niiden kustannuksista, ja vertailun kertaluonteisissa ja käytön aikaisissa kustannuksissa on otettu huomioon vain kokonaishinta sekä ilmoitetun tarpeen mukaiset palvelin- ja työasemakustannukset.

Hankintapäätöksen liitteenä olleessa vertailuasiakirjassa on vastaavasti mainittu, että valittajan suunnitelmasta ovat puuttuneet valtaosin arviot tilaajan ja asiakkaan tehtävistä ja että puutteellisen resurssitarveilmoituksen vuoksi hankintayksikkö ei ole pystynyt ottamaan kohtaa mukaan kokonaishintaa laskettaessa. Vertailuasiakirjassa on lisäksi mainittu, että arviointi on hankintayksikönkin näkemyksen mukaan haastavaa, sillä kyseessä on mittava kehityshanke, jossa toteutetaan uusia toiminnallisuuksia. Lisäksi hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että valittajan tarjouksesta ovat puuttuneet integraatioiden toteuttamisen kuvaukset.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen vaatimustaulukon edellä mainittujen kohtien 8.1.3 ja 8.2.2 osalta valittaja on vastannut toiminnallisuuden olemassaoloa koskevaan kysymykseen "kyllä". Valittajan tarjouksen mukaan ensimmäisessä vaiheessa valittajan nykyisin käytössä olevat valmiit tuotteet asennetaan asiakkaan käyttöön ja toisessa vaiheessa käynnistetään määrittely- ja suunnitteluvaihe. Tarjouksen liitteenä olleesta salassa pidettäväksi ilmoitetusta alustavasta projektisuunnitelmasta käy muun ohella ilmi projektin ensimmäisen vaiheen tehtävät asiakkaan työmäärineen sekä aikataulu.

Hankintayksikkö on todetuin tavoin tuonut jo hankintapäätöksessään esiin valittajan tarjouksen puutteellisuuksia. Hankintayksikkö ei kuitenkaan tästä huolimatta ole hankintapäätöstä tehdessään arvioinut valittajan tarjousta tarjouspyynnön vastaiseksi. Hankintayksikkö ei myöskään markkinaoikeudessa ole tuonut esiin sellaisia seikkoja, joiden perusteella sen hankintapäätöksessä tältä osin tekemää arviota olisi edellytyksiä pitää virheellisenä. Markkinaoikeus katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että valittajan tarjous on näin ollen ollut ainoa hyväksyttävänä pidettävä tarjous.

Valittajan tarjouksen kokonaishinta 910.000 euroa on sijoittunut hankintailmoituksessa mainitun hankinnan ennakoidun arvonlisäverottoman arvon vaihteluvälille 500.000–1.000.000 euroa ja vertailtava kokonaishinta 1.054.800 euroa on ylittänyt vaihteluvälin vain suhteellisen vähäisessä määrin. Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa kiistäessään hyvitysmaksuvaatimuksen vedonnut valittajan tarjouksen korkeaan hintaan ja hankintamenettelyn mahdolliseen keskeyttämiseen. Tästä huolimatta hankintayksikkö ei ole esittänyt selvitystä siitä, minkä suuruinen määräraha hankintaan on ollut käytettävissä, ja miksi se ei mahdollisesti ole ollut yhteismitallinen hankintailmoituksessa ilmoitetun ennakoidun arvon kanssa.

Hankintayksikkö on perustellut täytäntöönpanon sallimista koskevaa vaatimustaan markkinaoikeudessa muun ohella sillä, että nykyisen tietojärjestelmän keskeiset ohjelmistot poistuvat Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen käytöstä viimeistään vuoden 2015 alussa, mahdollisesti jo syksyllä 2014. Hankintayksikön mukaan kiireellinen aikataulu ja ohjelmistojen käyttöajan rajallisuus johtuu aiemmasta epäonnistuneesta toimitusprojektista.

Hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä. Keskeyttämisen syyn arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota siihen, perustuuko keskeyttäminen tällaisiin syihin ja siihen, vaikuttaako ratkaisu syrjivästi tarjoajiin. Hankintamenettelyä ei saa keskeyttää, jos keskeyttämisen tarkoituksena on kiertää lain säännösten soveltamista tai estää tarjoajan mahdollisuus saada oikeussuojaa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön ei voida edellä esitetyt olosuhteet huomioon ottaen katsoa esittäneen asiassa sellaisia todellisia ja perusteltuja syitä hankinnan mahdolliselle keskeyttämiselle tai muitakaan seikkoja, joiden johdosta asiassa voitaisiin katsoa, ettei ainoan hyväksyttävän tarjouksen tehneellä valittajalla olisi ollut hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailu. Hankintayksikkö on näin ollen määrättävä maksamaan valittajalle hyvitysmaksu.

Hankintalain 95 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksua määrättäessä otetaan huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan arvo ja hakijalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Pykälän 2 momentin mukaan hyvitysmaksun määrä ei saa ilman erityistä syytä ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta.

Menettelyä kokonaisuutena arvioiden markkinaoikeus harkitsee kohtuulliseksi hyvitysmaksun määräksi 50.000 euroa.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hankintalain 89 §:n 3 momentin mukaan vastapuolen oikeudenkäyntikulujen korvaamisvelvollisuutta ratkaistaessa hankintayksikköön sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään viranomaisesta tai muusta julkisesta osapuolesta.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään sinänsä kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Vastaavasti hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Valittaja on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

Lopputulos

Markkinaoikeus määrää Medbit Oy:n maksamaan Codea Oy:lle hyvitysmaksuna 50.000 euroa.

Markkinaoikeus velvoittaa Medbit Oy:n korvaamaan Codea Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.700 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Medbit Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun, tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vain lainvoimaisen päätöksen nojalla.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Sanna Holkeri ja Hannamaria Nurminen.

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 4.4.2016 taltionumero 1133.