MAO:688/14

ASIAN TAUSTA

Helsingin Energia on pyytänyt 13.11.2013 päivätyllä tarjouspyynnöllä ja 18.11.2013 päivätyllä korjausilmoituksella tarjouksia OPC UA -järjestelmästä.

Hankintayksikkö on tehnyt hankinnasta 21.2.2014 Wapice Oy:n kanssa kolme sopimusta, puitesopimuksen, projektisopimuksen ja palvelusopimuksen.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on projektisopimuksen osalta enintään 272.500 euroa ja palvelusopimuksen osalta 40.000 euroa.

Prosys PMS Oy on tehnyt asiasta oikaisuvaatimuksen, jonka Helsingin Energia on 13.5.2014 hylännyt.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Prosys PMS Oy on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintayksikön valituksenalaisen ratkaisun ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on myös vaatinut, että valituksenalaisen ratkaisun täytäntöönpano kielletään ja hankintamenettely määrätään keskeytettäväksi siihen saakka, kunnes markkinaoikeus on antanut ratkaisun asiassa.

Valittaja on pyytänyt, että hankintayksikkö velvoitetaan toimittamaan sille jäljennökset muiden tarjoajien tarjouksista julkisilta osiltaan sekä jäljennös OPC UA -järjestelmän toimituksesta tehdystä hankintayksikön ja voittaneen tarjoajan sopimuksesta.

Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille 55.362,43 euroa hyvitysmaksuna viivästyskorkoineen.

Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut asiassa viivästyskorkoineen.

Perusteet

Kysymyksessä on ollut sekä julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) että vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) mukaiset kynnysarvot ylittävä hankinta.

Hankinnan kohteena on OPC UA -järjestelmän toteutus, sisältäen käyttöönoton tarvittavat työvaiheet ja käyttöoikeudet, sekä projektin vastaanoton jälkeiset palvelut. OPC UA on tiedonsiirtoprotokolla, jonka avulla voidaan siirtää mittaustietoja eri valmistajien järjestelmien, kuten automaatiojärjestelmien ja muiden informaatiojärjestelmien välillä. Hankinnan kohteena on ollut hyvin kehittynyt tekninen ja räätälöintiä sisältävä järjestelmätoimitus. Hankintayksikkö ei ole perustellusti voinut pitää hankintaa kynnysarvojen alle jäävänä. Valittajan käsityksen mukaan hankinnan kokonaisarvo seuraavien 4-5 vuoden ajalle on noin 500.000–700.000 euroa.

Hankintayksikkö on arvioinut hankinnan jäävän kynnysarvojen alapuolelle ottamatta huomioon, että tarjouspyynnön perusteella hankintaan liittyy suuri määrä lisätöitä, jotka nostavat hankinnan kokonaisarvoa. Hankintayksikölle ei voida antaa mahdollisuutta kiertää hankintasäännöksiä järjestelemällä hankinta keinotekoisesti siten, että tarjouspyynnön perusteella ilmoitettu kokonaishinta ei sisällä kaikkia hankinnan kustannuksia.

Kysymyksessä olevaa hankintaa ei ole tehty erityisalojen hankintalain mukaista toimintaa varten. Helsingin Energia on eriyttänyt verkkoliiketoimintansa sähkömarkkinalain edellyttämällä tavalla Helen Sähköverkko Oy:lle. Nyt kyseessä olevan toimituksen tilaajana ei ole verkkoyhtiö, joten kysymys ei ole verkkoliiketoiminnasta. Tarjouspyynnössä Helsingin Energia on tuonut esille, että se tulee hankkimaan palvelinlaitteet itse, joten kyseessä on lähtökohtaisesti ollut asiantuntija- ja ohjelmointipalveluiden toimitus Helsingin Energialle, joka tekee osan hankinnoista ja töistä itse. Laitekulut ovat erittäin pieniä verrattuna insinöörityön kuluihin.

Järjestelmän elinkaarikustannus on tarjouksissa tullut laskea neljälle vuodelle. Ottaen huomioon kaikki tulevat lisäominaisuudet, muutostyöt, jatkokehitys, järjestelmän lisäräätälöinti Helsingin Energian tarpeisiin sekä liitynnät yhä useampiin Helsingin Energian järjestelmiin, on neljän vuoden elinkaarikustannuksista voitu esittää vain hyvin karkea arvio. Kun järjestelmä otetaan operatiiviseen käyttöön, voidaan arvioida, että seuraavan neljän vuoden aikana vaadituista lisätöistä tulee ainakin yhtä suuri kustannus kuin alkuperäisestä järjestelmän toimittamisesta.

Tarjouspyynnön maksuehdosta käy ilmi, että kyseessä on käytännössä ollut tarjoajan asiantuntijoiden Helsingin Energian projektipäällikölle tekemä työ. Hankinnan kohde on tämän perusteella ollut luokiteltavissa tukitoiminnoksi, jolla ei ole varsinaista liitäntää erityisalojen hankintalain 6 §:n mukaiseen sähkön verkkotoiminnan harjoittamiseen tai sähkön toimittamiseen näihin verkkoihin.

Voittaneesta tarjouksesta on osoitettavissa useita kohtia, jotka eivät ole vastanneet tarjouspyyntöä. Voittanut tarjoaja ei ole esittänyt tarjouspyynnössä vaadittua vertailuhintaa lainkaan, ja hankintayksikkö on valittajan käsityksen mukaan päätynyt laskemaan kokonaishinnan itse. Vertailuhinnasta on puuttunut ilmeisesti oletetun tukityön hinta. Oletettavaa on, että korvaus tukityöstä on suunniteltu sovittavaksi erikseen. Ohjelmistolisenssien hinnat on tullut sisällyttää tarjoukseen. Voittaneessa tarjouksessa ei ole mainittu Windows 2012 Server-palvelimien lisenssejä.

Tarjouspyynnön mukaan kaikista vaatimuskohdista on tullut kirjata taulukkoon tieto siitä, miten vaatimuskohta toteutuu: ominaisuus valmiina eli vaatimus toteutuu sellaisenaan, ominaisuus tulee toteutumaan tehdaskokeeseen mennessä, ominaisuus sisältyy tuotteen niin sanottuun roadmappiin eli vaatimus on toteutumassa 1–2 vuoden sisällä, tai ominaisuus ei sisälly roadmappiin eli sitä ei ole tulossa lainkaan. Toimittajien on siis tullut tarjota järjestelmää, joka on vastannut tarjouspyynnössä esitettyä ja arvioida itse sitä, mikä on ollut tarjotun järjestelmän valmiusaste tarjoushetkellä.

Vaatimukset voidaan jakaa seuraaviin pääkohtiin: a. OPC UA -rajapinnat, jotka järjestelmässä on oltava tiedon keräämiseen ja välittämiseen muille järjestelmille, b. historiatietokanta, c. käyttöliittymät, joilla järjestelmää konfiguroidaan ja kerättyä tietoa tutkitaan sekä d. kahdennus, jolla taataan järjestelmän häiriötön käyttö.

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut lähes kaikkien mainittujen vaatimuskohtien osalta niiden olevan järjestelmässään valmiina. Merkitsemällä 1 voittanut tarjoaja on indikoinut, että lisätyötä vaatimusten toteuttamiseen ei tarvita. Tarjouksessa on kuitenkin ilmoitettu työtunteja valmiiksi merkittyihin kohtiin liittyen. Tarjoajan ilmoitus tarvittavista työtunneista on ristiriidassa sen kanssa, että tarjoaja on ilmoittanut ominaisuuksien olevan valmiina nykyisessä järjestelmässä. Lisäksi tarjouksen mukaan OPC UA -rajapintojen integrointia ei ole vielä edes heidän roadmapissaan, jolloin siitä ei olisi tullut saada lainkaan pisteitä. Myöskään kohdan Toimintaympäristö ja toiminnallisia vaatimuksia osalta tarjous ei täytä tarjouspyynnön vaatimuksia.

Historiatietokanta on voittaneen tarjouksen mukaan valmis ja vastaa tilaajan tarpeita lukuun ottamatta muutamia automaattisia toimintoja. Myös näiden valmiiksi luokittelemiensa ominaisuuksien osalta voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarvittavan työtunteja. Tarjoaja on ilmoittanut kirjanneensa toiminnallisuuspisteen itselleen koskien vaatimusta, joka sen järjestelmästä puuttuu kokonaan. Myös kohdan Käyttöliittymät, joilla järjestelmää konfiguroidaan ja kerättyä tietoa tutkitaan, sekä kohdan Kahdennus osalta tarjous on tarjouspyyntöä vastaamaton.

Tietoturvavaatimusten osalta voittanut tarjoaja on myös ilmoittanut ominaisuuksien olevan valmiina, mutta tarjouksen perusteella on pääteltävissä, että toiminnallisuus vaatii vielä lisätyötä.

Tarjouksen mukaan projektityön osuus on 175.000 euroa, koska tarjoaja on nähnyt "synergiaa tällä projektilla tuotekehityksemme kanssa WRM tuotteeseen liittyen". Voittanut tarjoaja on siten myöntänyt, että tuotetta on syytä kehittää hankintayksikön tarpeita vastaavaksi. Tuotekehitykseen liittyvä alennus projektityön osuudesta on selkeästi ollut ristiriidassa tarjouksessa esitettyjen valmiusasteväitteiden kanssa.

Voittanut tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen ja se olisi tullut sulkea pois tarjouskilpailusta. Tarjouksen mukainen projektityön määrä on 3.318,16 tuntia, mikä osoittaa, ettei kyseessä voi olla kaikkien pyydettyjen ominaisuuksien osalta valmis järjestelmä. Valittaja on useissa kohdin saanut vähemmän pisteitä kuin voittanut tarjoaja, vaikka valittajan tuote on valmiimpi.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin Energia on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumattomana. Toissijaisesti hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.250 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankinnan tutkiminen ei kuulu markkinaoikeuden toimivaltaan, koska siihen ei sovelleta erityisalojen hankintalakia taikka hankintalakia. Joka tapauksessa hankinnan arvo on jäänyt alle erityisalojen hankintalain 12 §:n mukaisen kynnysarvon.

Euroopan yhteisöjen komissio on 19.6.2006 antamallaan päätöksellä 2006/422/EY vapauttanut sähkön tuotannon ja myynnin Suomessa erityisalojen hankintalain soveltamisesta. Nyt kysymyksessä oleva hankinta on kohdistunut ensisijaisesti sähkön tuotantoon. Hankinnassa on ollut kysymys komission päätöksen mukaisesta hankinnasta ja se on siten vapautettu erityisalojen hankintadirektiivin soveltamisesta. Mikäli markkinaoikeus vastoin hankintayksikön käsitystä katsoo, että hankinta ei kuulu vapautuksen piiriin, noudatetaan erityisalojen hankintalakia.

Hankinnan arvo on jäänyt alle erityisalojen hankintalain mukaisen kynnysarvon, jolloin hankintaan ei kuitenkaan sovelleta erityisalojen hankintalakia.

Hankintayksikkö on tilannut ennen tarjouspyynnön lähettämistä eräältä toimittajakartoituksia tekevältä yritykseltä OPC UA -järjestelmiä toimittavien yritysten kartoituksen ja arvioinnin. Yritys on haastatellut kesän 2013 aikana Helsingin Energian asiantuntijoita kartoittaakseen hankinnan tarpeet ja loppukesästä se on arvioinut löytäneensä potentiaaliset yritykset. Esikartoituksen perusteella yritys on valinnut näistä kuusi yritystä jatkohaastatteluihin. Näillä keskusteluilla on pyritty selvittämään hankinnan kokonaisuus, erityisesti tarjolla olevat sisällöt ja niiden arvo. Keskusteluissa on käynyt ilmi, että hankinta ei tule ylittämään erityisalojen hankintalain mukaista kynnysarvoa. Hinta-arviot ovat olleet ensikeskusteluissa noin 100.000 euroa, mutta Helsingin Energian omissa riskianalyyseissa järjestelmän kahdennus on todettu välttämättömäksi. Tämän johdosta hankinnan ennakoitu arvo projektityön osalta on noussut 250.000 euroon. Projektityön lisäksi hankinnan ennakoituun arvoon on sisällytetty palvelusopimuksen ylläpito, joka on arvioitu noin 15.000 euroksi vuotta kohti. Neljän vuoden ajalta ylläpito on siten arvioitu 60.000 euroksi. Hankinnan ennakoitu kokonaisarvo hankintamenettelyä aloitettaessa on ollut 310.000 euroa. Käytyjen keskustelujen jälkeen tarjouspyyntö on lähetetty ilman erillistä hankintailmoitusta neljälle toimittajaehdokkaalle, joilla on ollut valmius toimittaa hankittava järjestelmä.

Hankinnasta on 21.3.2014 tehty valitun tarjoajan kanssa kolme eri sopimusta: puitesopimus, projektisopimus ja palvelusopimus. Puitesopimus käsittää yleiset noudatettavat periaatteet alasopimusten soveltamiseen. Projektisopimuksessa on sovittu OPC UA -järjestelmän hankkiminen ja käyttöönotto, sekä hankinnan hinta ja maksuehdot. Palvelusopimuksessa on sovittu OPC UA -järjestelmän ylläpito- ja tukipalveluista sekä mahdollisesti erikseen tilattavista kehitystöistä.

Projektityölle on määritelty tuntihinta eriteltynä projektipäällikölle ja muille henkilöille. Lisäksi on sovittu, että projektityön osuus, joka määritellään projektin alussa dokumenttiin "Helen Salkunhallinnan OPC UA toiminnallinen määrittely.docx", on maksimissaan 175.000 euroa. Projektisopimuksessa on tarkennettu hinnan mahdollista täsmennystä siten, että toimittajan on mahdollista perustellusta syystä projektin aikana ylittää täsmennetty sopimuksen työmäärä enintään kymmenellä prosentilla. Ylitys voi siten olla enintään 17.500 euroa. Sopimuksen mukainen OPC UA projektityön osuus on ilman ylityksiä maksimissaan 175.000 euroa, ja mikäli työmäärä ylittyy ennakoidusta, on projektityön kokonaishinta enintään 192.500 euroa.

Projektisopimuksessa on todettu mahdollisista projektiin kuulumattomista lisä- ja muutostöistä sovittavan erikseen. Tällaisia lisätöitä saattavat olla liitynnät OPC UA -järjestelmästä Helsingin Energian eri liiketoimintojen järjestelmiin. Liityntöjä tulee tämänhetkisen arvion mukaan kolme. Ne hankitaan voittaneelta tarjoajalta tai muulta järjestelmätoimittajalta. Arvioitu työmäärä tällaiselle hankinnalle on kymmenen työpäivää liityntää kohti eli maksimissaan 30.000 euroa.

Lisensioinnin hinnaksi on sovittu 50.000 euroa. Tällä tarkoitetaan järjestelmää, joka välittää pääasiassa sähkön tuotanto- ja kulutustietoja Helsingin Energian liiketoimintojen välillä. Sillä voi lisäksi välittää kaukolämmön tuotanto- ja kulutustietoja.

Hintaerittelyssä on lisäksi sovittu järjestelmän lisensioinnista muihin käyttötarkoituksiin 25.000 euroa sovelluskohdetta kohti. Järjestelmän lisensiointi muihin käyttötarkoituksiin ei kuitenkaan sisälly hankinnan kohteeseen. Helsingin Energialla ei ole tiedossa ainoatakaan sopimuksen sisällön ulkopuolella olevaa käyttötarkoitusta, johon järjestelmä tultaisiin lisensoimaan.

Mainituin tavoin projektisopimuksen hankinnan kokonaishinnaksi on sovittu 225.000 euroa. Mahdolliset muutostyöt huomioon ottaen projektisopimuksen kokonaishinnaksi tulee enintään 272.500 euroa.

Palvelusopimuksessa on palvelun ylläpidon hinnaksi sovittu 10.000 euroa vuotta kohti, siis yhteensä neljältä vuodelta 40.000 euroa. Palvelun kehitystyössä on hinnoiteltu tuntihinnat, jotka eivät sisälly ylläpitoon. Ne ovat töitä, jotka tilataan erikseen. Jos töitä tilataan, ne tulevat tuottamaan liityntöjä projektin aikana määriteltyihin liityntärajapintoihin. Nämä työt eivät kuulu hankintaan ja ne voidaan teettää millä tahansa osaavalla toimittajalla.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että OPC UA -järjestelmä on raportointiin ja sisäiseen tiedonsiirtoon liittyvä järjestelmä, eikä sen tarkoituksena ole mahdollistaa sähkön tuotantoa tai myyntiä. Kyse on lisäarvoa tuottavasta informaatiopalvelinohjelmistosta, joka ei vaikuta itse sähkön tuotantoon. Informaatiopalvelin ei ohjaa sähköntuotantoa, vaan se toimii pelkästään tiedon välittäjänä. Hankinnan kohdetta ei siten voida pitää ensisijaisesti sähkön tuotantoa koskevana. Komissio on antanut erityisalojen hankintadirektiiviä koskevan tulkitsevan tiedonannon, jossa on selvennetty sitä, miten määritetään toiminto, johon hankinta ensisijaisesti kohdistuu. Helsingin Energia on esittänyt vain väitteen siitä, että hankinta kohdistuu ensisijaisesti sähkön tuotantoon; selvitystä ensisijaisuusarvioinnin perusteeksi ei ole esitetty.

Komission päätös vapauttaa sähkön tuotanto ja myynti direktiivin 2004/17/EY soveltamisalasta merkitsee poikkeusta julkisten hankintojen kilpailutusvelvollisuudesta, ja sitä on näin ollen tulkittava suppeasti. Komission päätöksen mukaisiin poikkeustapauksiin ei voida lukea muita kuin ne hankinnat, joiden tarkoitus selkeästi ja tarkkarajaisesti liittyy sähkön tuotantoon tai myyntiin Suomessa. Esillä oleva hankinta ei ole ollut komission päätöksen mukainen hankinta.

Kysymyksessä ei ole ollut erityisalojen hankintalain mukainen hankinta, vaan sovellettavaksi tulevat hankintalaki ja hankintalaissa määritellyt kynnysarvot. OPC UA -järjestelmähankinta ei liity sähkön verkkotoiminnan harjoittamiseen, sähkön toimittamiseen näihin verkkoihin tai sähkömarkkinalain tarkoittaman järjestelmävastuun hoitamiseen. Kyse on tiedonsiirtoon ja raportointiin liittyvästä järjestelmästä, joka mahdollistaa turvallisen tiedonsiirron. Järjestelmä toimittaa raportointitietoa muun muassa kaupankäyntiin tukkumarkkinoilla ja laskutukseen. Tällaisella tukitoiminnolla ei ole varsinaista liitäntää erityisalojen hankintalaissa määriteltyihin toimintoihin.

Mikäli asiassa kuitenkin katsottaisiin, että hankinta ei kuulu hankintalain piiriin, tulee hankintaan sovellettavaksi erityisalojen hankintalaki. Hankinnan kokonaisarvon voidaan arvioida 4–5 vuoden aikana olevan noin 500.000−700.000 euroa.

Hankintayksikkö on velvoitettava toimittamaan valittajalle jäljennökset muiden tarjoajien tarjousten liitteistä julkisilta osiltaan sekä jäljennökset voittaneen tarjoajan kanssa tehdyistä sopimuksista. Ilman pyydettyjä asiakirjoja valittajan on vaikeaa arvioida asemaansa. Tiedon saaminen mainituista asiakirjoista on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamiseksi asiassa.

Muut kirjelmät

Valittaja on antanut lisäkirjelmän.

Hankintayksikkö on ilmoittanut, että se on 27.8.2014 antanut valittajalle sopimusasiakirjat liitteineen. Hankintayksikkö on myös toimittanut markkinaoikeuteen mainitut sopimusasiakirjat. Hankintayksikkö on ilmoittanut, että sopimukset on annettu kokonaisuudessaan, mutta liitteistä on poistettu salassa pidettävät kohdat.

Hankintayksikkö on lisäkirjelmässään esittänyt, että Helsingin Energian voimantuotantojärjestelmä on kokonaisuus, jota ohjataan Helsingin Energian keskusvalvomosta käsin vuorokauden ympäri seitsemänä päivänä viikossa. Helsingin alueen energian tuotanto suunnitellaan ja ohjataan keskusvalvomossa voimalaitoksilta ja energiaverkoista kerätyn tiedon perusteella. Voimalaitokset eivät toimi itsenäisesti.

Hankitulla järjestelmällä kerätään ensisijaisesti voimalaitoksilta tarvittava tuotantotieto keskusvalvomon suunnittelu- ja ohjauskäyttöön. Keskusvalvomo käyttää tietoja seuraavan vuorokauden sähkönmyyntisuunnitelman tuottamiseen ja kuluvan vuorokauden sähkötaseen ohjaamiseen. Järjestelmän avulla on mahdollista siirtää myös muuta tuotantotietoa kuten polttoainetietoa. Pääasiallisesti järjestelmää käytetään kuitenkin sähkön tuotantotietojen siirtoon. Tuotetun sähkön vienti markkinoille on olennainen osa sähkön tuotantoa. Hankinta on kohdistunut ensisijaisesti sähkön tuotantoon ja hankinta on siten vapautettu komission 19.6.2006 antamalla päätöksellä hankintadirektiivin soveltamisalasta.

Erityisalojen hankintalain soveltuminen riippuu ensisijaisesti yksikön toiminnan luonteesta, ei siitä, mitä hankitaan. Ratkaiseva tekijä lain valinnassa erityisalojen hankintalain ja hankintalain välillä on nimenomaan tarkasteltavan yksikön toiminnan luonne, ei hankinnan kohde. Ei ole mitään merkitystä sillä, onko hankinnan kohteena järjestelmän raportointi tai jokin muu. Tämän hankinnan peruslähtökohta ei ole järjestelmän raportointi, vaan energian tuotannon mahdollistaminen. Hankinta on tukitoiminto energian tuotannon mahdollistamiseen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen tutkiminen

Sovellettavat oikeusohjeet

Hankintalain (348/2007) 1 §:n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten kuin kyseisessä laissa säädetään.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin mukaan hankintalakia ei sovelleta erityisalojen hankintalain (349/2007) mukaista toimintaa varten tehtäviin hankintoihin.

Erityisalojen hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan muun ohella energiahuollon alalla toimivien yksiköiden on kilpailutettava jäljempänä 12 §:ssä tarkoitetut EU-kynnysarvot ylittävät hankintansa siten kuin tässä laissa säädetään.

Erityisalojen hankintalain 5 §:n 1 momentin mukaan laissa tarkoitettuja hankintayksiköitä ovat muun ohella yhtä tai useaa 6−9 §:ssä tarkoitettua toimintaa harjoittavat kuntien liikelaitokset.

Erityisalojen hankintalain 6 §:n mukaan lakia sovelletaan muun ohella sähkön sekä kaasun ja lämmön verkkotoiminnan harjoittamiseen sekä sähkön tai kaasun taikka lämmön toimittamiseen näihin verkkoihin.

Erityisalojen hankintalain 10 §:n 1 momentin mukaan useita toimintoja koskevaan hankintaan sovelletaan sitä toimintoa koskevia säännöksiä, johon liittyen hankinta ensisijaisesti tehdään. Pykälän 2 momentin perusteella jos jokin näistä toiminnoista kuuluu erityisalojen hankintalain soveltamisalaan ja jokin toinen toiminto kuuluu hankintalain soveltamisalaan ja jos on objektiivisesti mahdotonta määritellä, mihin toimintoon hankinta ensisijaisesti kohdistuu, se on tehtävä hankintalain mukaisesti. Pykälän 3 momentin perusteella jos jokin näistä toiminnoista kuuluu erityisalojen hankintalain soveltamisalaan ja jokin toinen toiminto ei kuulu erityisalojen hankintalain eikä hankintalain soveltamisalaan, ja jos objektiivisesti on mahdotonta määritellä, minkä toiminnon toteuttamiseksi hankintasopimus ensisijaisesti tehdään, se on tehtävä erityisalojen hankintalain mukaisesti.

Erityisalojen hankintalain 11 §:n 1 momentin mukaan kyseistä lakia ei sovelleta hankintoihin, jotka tehdään sellaisen toiminnon suorittamiseksi, jonka osalta on erityisalojen hankintadirektiivin 30 artiklan mukaisesti komission päätöksellä vahvistettu, että toiminto on suoraan avoin kilpailulle markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu.

Euroopan komissio on 19.6.2006 antamallaan päätöksellä 2006/422/EY erityisalojen hankintadirektiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohdan soveltamisesta sähkön tuotantoon ja myyntiin Suomessa (EUVL 2006 L 168/33), Ahvenanmaata lukuun ottamatta päättänyt, ettei sanottua direktiiviä sovelleta hankintayksiköiden tekemiin hankintasopimuksiin, joiden tarkoituksena on mahdollistaa niiden sähkön tuotanto tai myynti Suomessa, Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Arviointia

Asiassa tulee ensin ratkaistavaksi se, onko valituksen kohteena olevassa hankinnassa kysymys sellaisesta hankinnasta, jota tarkoitetaan edellä mainitussa komission päätöksessä. Markkinaoikeus toteaa, että vastaava kysymys on ollut esillä korkeimman hallinto-oikeuden 1.7.2013 antamassa vuosikirjapäätöksessä 2014:123.

Hankintayksikkö toimii energiahuollon alalla. Hankintayksikkö tuottaa ja myy sähköenergiaa, kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä.

Hankintayksikön mukaan hankinnan kohteena olevalla järjestelmällä kerätään ensisijaisesti voimalaitoksilta tarvittava tuotantotieto keskusvalvomon suunnittelu- ja ohjauskäyttöön. Keskusvalvomo käyttää tietoja seuraavan vuorokauden sähkönmyyntisuunnitelman tuottamiseen ja kuluvan vuorokauden sähkötaseen ohjaamiseen. Hankintayksikön mukaan järjestelmän avulla on mahdollista siirtää myös muuta tuotantotietoa, esimerkiksi polttoainetietoja, mutta pääasiallisesti sitä käytetään sähkön tuotantotietojen siirtoon.

Markkinaoikeus toteaa, että Helsingin Energia on hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikkö toimiessaan energiahuollon alalla ja erityisalojen hankintalain 5 §:n 1 momentin mukainen erityisalojen hankintayksikkö harjoittaessaan sanotun lain 6 §:n mukaista toimintaa energiahuollon alalla.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ja ottaen huomioon edellä mainitusta korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevät oikeusohjeet markkinaoikeus katsoo, että nyt kysymyksessä oleva hankinta on tehty ensisijaisesti erityisalojen hankintalain 6 §:n 3 momentissa tarkoitetun sähkön toimittamiseen liittyvän energiahuollon alan toiminnan harjoittamista varten. Hankinnan ensisijaisena tarkoituksena on siten ollut mainitussa komission päätöksessä tarkoitetulla tavalla mahdollistaa sähkön tuotanto ja myynti. Kysymys on näin ollen hankinnasta, johon erityisalojen hankintalakia ei lain 11 §:n 1 momentista johtuen ole tullut soveltaa.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin säännös huomioon ottaen hankintaan ei ole tullut soveltaa myöskään hankintalakia.

Edellä olevan perusteella valituksessa yksilöidyssä hankinnassa ei ole ollut kysymys hankintalain tai erityisalojen hankintalain soveltamisalaan kuuluvasta hankinnasta, jota koskevan valituksen tutkimiseen markkinaoikeus olisi toimivaltainen. Sen vuoksi valitus on jätettävä pääasian osalta tutkimatta.

Tiedon antaminen asiakirjasta

Asian lopputulos huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaaminen edellytä tiedon antamista valittajalle sen vaatimista asiakirjoista. Näin ollen valittajan esittämä pyyntö tiedon antamisesta asiakirjasta on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää tiedon antamista asiakirjasta koskevan valittajan pyynnön.

Markkinaoikeus jättää Prosys PMS Oy:n valituksen pääasian osalta tutkimatta.

Markkinaoikeus velvoittaa Prosys PMS Oy:n korvaamaan Helsingin Energian oikeudenkäyntikulut 2.250 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Prosys PMS Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola sekä markkinaoikeustuomarit Reima Jussila ja Jukka Vanto.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.