MAO:639/14

ASIAN TAUSTA

Urjalan kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 12.7.2013 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta tie- ja katuvalaistuksen saneerausurakasta ajalle 1.9.2013–31.10.2015.

Urjalan kunnanhallitus on 12.8.2013 tekemällään hankintapäätöksellä § 154, joka on koskenut saneerausosaa 1 sekä optioita alueille 5 ja 8, valinnut Eltel Networks Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 315.000 euroa.

Markkinaoikeus on 6.9.2013 antamallaan päätöksellä kieltänyt Urjalan kuntaa väliaikaisesti panemasta muutoksenhaun kohteena olevaa päätöstä täytäntöön.

Urjalan kunnanhallitus on 23.9.2013 tekemällään hankintaoikaisu-päätöksellä § 179 hylännyt valittajan hankintapäätöksestä tekemän hankintaoikaisuvaatimuksen.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Sähkö-Toleva Oy on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua, määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen, määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun tai lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 1.953 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti valitsemalla tarjouskilpailun voittajaksi sellaisen tarjoajan, jonka tarjous ei ole täyttänyt hankintailmoituksessa asetettuja vaatimuksia. Valittaja on tehnyt toiseksi halvimman tarjouksen.

Voittaneessa tarjouksessa ei ole ollut hankintailmoituksessa vaadittua työnjohtajan ansioluetteloa, eikä siinä ole mainittu vastaavaa työnjohtajaa. Tarjouksesta ei käy ilmi ansioluetteloa eikä sitä, onko vastaavalla työnjohtajalla teknikkotason koulutus. Valittajan edustaja on tiedustellut asiaa hankintayksiköltä 23.8.2013. Hankintayksikkö on vastannut, että voittaneen tarjoajan tarjouksen osiosta tekninen suorituskyky ja referenssit käy selkeästi ilmi, että ei ole syytä epäillä heidän osaamistaan ja ammattitaitoaan toteuttaa valaistusurakka tarjouspyyntöasiakirjoissa edellytetyllä tavalla, ja että tarjouksen sulkemiseen tarjouskilpailusta ei ole perusteita. Hankintayksikön vastauksenkin perusteella voittaneen tarjoajan tarjouksessa ei ole ollut hankintailmoituksessa vaadittuja asiakirjoja.

Hankintayksikön olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta voittanut tarjoaja tai sen tarjous tarjouspyynnön vastaisena, kuten se on tehnyt eräiden muiden tarjoajien ja niiden tarjousten kohdalla.

Vastine

Vaatimukset

Urjalan kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 700 eurolla.

Perusteet

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajan on tullut toimittaa soveltuvuuden arviointia varten tarjouksen yhteydessä muun muassa liite "henkilöstö ja heidän kokemuksensa vastaavista töistä". Hankintailmoituksessa on lisäksi ilmoitettu ehdokkaiden tai tarjoajien soveltuvuutta koskevat vaatimukset sekä todistukset ja selvitykset, joiden perusteella soveltuvuuden täyttyminen arvioidaan.

Tarjouksen valintaperusteena on ollut halvin hinta. Voittanut tarjoaja on toimittanut tarjouksensa liitteenä kuusisivuisen, luottamuksellisen liitteen, jolla tarjoaja todentaa toimialapätevyyden ja esittelee referenssikohteitaan. Valittajan edustajan käydessä tutustumassa voittaneeseen tarjoukseen näitä luottamuksellisia referenssitietoja ei ole esitetty, koska ne sisältävät liikesalaisuuksia.

Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan osoittanut, että sen tarjous on tarjouspyynnössä asetettujen vaatimusten mukainen. Hankintailmoituksessa vaadittu ansioluettelo on tarkoitettu osoittamaan, että tarjoajalla on riittävä ammattitaito, kokemus ja tekniset edellytykset suoriutua pyydetystä urakasta. Voittanut tarjoaja on luottamuksellisessa liitteessään osoittanut, että se täyttää soveltuvuusvaatimukset taloudellisten ja teknisten edellytysten sekä henkilökunnan kokemuksen ja ammattitaidon osalta. Tämän jälkeen hankintayksikkö on vielä pyytänyt toimittamaan varsinaiset ansioluettelot 26.8.2013 ja saanut ne käyttöönsä 27.8.2013.

Tarjouspyynnön liitteenä olevassa työselosteessa on todettu, että pääurakoitsija nimeää urakkaan vastaavan työnjohtajan ja että vastaavalla työnjohtajalla pitää olla vähintään teknikkotason koulutus. Tässä on tarkoitettu nimenomaan pääurakoitsijaa, ei tarjoajaa. Pääurakoitsija valitaan vasta hankintapäätöksessä, minkä jälkeen se nimeää vähintään teknikkotasoisen työnjohtajan. Hankkeesta on 2.9.2013 pidetty urakkaneuvottelu, jossa on hyväksytty esitetyt toimijat vastuullisiksi hankkeeseen sekä todettu vastaavalla työnjohtajalla olevan teknikkotason koulutus.

Hankintayksikkö on hankintapäätöksen tekemisen jälkeen huomannut, että valittajan tarjoukseen ei ollut liitetty tarjouspyynnössä vaadittua todistusta yrityksen taloudellisista referensseistä, joka on samanlainen tarjoajan soveltuvuutta arvioiva asiakirja kuin ansioluettelot, joilla valittaja on perustellut halvimman tarjouksen puutteellisuutta. Näin ollen valittajan perusteluin valittajan omakaan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen ja se olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Kuultavan lausunto

Eltel Networks Oy on esittänyt, että hankintailmoituksen mukaan ehdokkaan tai tarjoajan soveltuvuutta arvioitaessa ratkaisevaa on riittävä ammattitaito ja kokemus. Eltel Networks Oy on tarjouksensa liitteenä toimittanut hankintayksikölle kattavan selvityksen teknisestä suorituskyvystään ja ammatillisesta pätevyydestään kyseisellä alalla sekä ilmoittanut samalla hankintailmoituksessa edellytetyt referenssit.

Eltel Networks Oy on hankintayksikön pyynnöstä 27.8.2013 täsmentänyt tarjouksen liitteenä ollutta selvitystä teknisestä suorituskyvystään toimittamalla hankintayksikölle vastuullisten henkilöiden, mukaan lukien vastaavan työnjohtajan, yksityiskohtaiset ansioluettelot. Kysymyksessä on ollut hankintasäännöksissä sallittu soveltuvuutta koskevien selvityksien täydentäminen.

Kyseessä on joka tapauksessa ollut enintään sellainen pieni puutteellisuus, jonka perusteella hankintayksiköllä ei ole hankintasäännösten perusteella ollut velvollisuutta sulkea Eltel Networks Oy:n tarjousta pois tarjouskilpailusta.

Täsmennyspyyntö ei ole antanut Eltel Networks Oy:lle mahdollisuutta parantaa tarjoustaan, vaan yhtiö on ainoastaan tarkentanut sen perusteella tarjouksensa jo sisältämiä asioita.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut puutteellinen, kun hankintapäätös on tehty. Puuttuvia asiakirjoja on pyydetty vasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen. Hankinta-menettelyn pääsääntö on tarjousten lopullisuus. Hankintasäännöksissä sallitun täydentämisen tai täsmentämisen tulee tapahtua ennen hankintapäätöksen tekemistä. Muussa tapauksessa tarjouskilpailun voittajiksi voitaisiin hyväksyä tarjouksia, jotka eivät vastaa tarjouspyyntöä tai hankintailmoitusta. Myös hankintasäännöksissä mainitut oikeussuojakeinot vesittyisivät, koska valittajan olisi hankintasäännöksissä määriteltyjen aikamääreiden sisällä tehtävä päätös oikeussuojakeinojen käytöstä tilanteessa, jossa hankintayksiköllä olisi oikeus loputtomiin korjata hankintaprosessissa tehtyjä virheitä.

Hankintayksikkö on tarjouspyynnössä pyytänyt todistusta tarjoajan taloudellisista referensseistä. Valittajan tarjouksen liitteenä on ollut Tilaajavastuu.fi-raportti. Mainittu asiakirja on osoituksena valittajan luottokelpoisuudesta. Mikäli hankintayksikkö on tarkoittanut yrityksen taloudellisilla referensseillä jotain muuta, niin tarjousta ei ole automaattisesti pidettävä tarjouspyynnön vastaisena, jos tarjouksen sisällön poikkeama tarjouspyynnöstä johtuu tarjouspyynnön määräysten epätäsmällisyydestä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 69 §:n 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava. Pykälän 3 momentin viimeisen virkkeen mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioimiseksi vaadittavien selvitysten osalta voidaan noudattaa soveltuvin osin, mitä 55–59 §:ssä säädetään. Hankintalain 69 §:n 4 momentin mukaan, jos tarjouspyyntö ja hankintailmoitus eroavat sisällöltään toisistaan, noudatetaan sitä, mitä hankintailmoituksessa ilmoitetaan.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus on arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 71 §:ää koskevissa lain esitöissä (HE 50/2006 vp, s. 115 ja 116) on todettu muun ohella, että ehdokkaiden ja tarjoajien valinnassa noudatetaan samoja pääperiaatteita kuin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Ehdokkaiden ja tarjoajien valinta ja soveltuvuuden arviointi olisi kuitenkin kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa joustavampaa kuin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Ehdokkaan tai tarjoajan soveltuvuuden arvioinnin ja poissulkemisen tarjouskilpailusta tulee tapahtua tarjousmenettelyn erillisenä vaiheena ennen tarjousten vertailua.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksista ja selvityksistä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 56 §:n 4 momentin mukaan hankintayksikkö voi pyytää ehdokkaita tai tarjoajia täydentämään tai täsmentämään selvityksiä ja muita asiakirjoja. Pykälän esitöissä (HE 50/2006 vp, s. 101) on todettu, että hankintayksiköllä on oikeus pyytää ehdokasta tai tarjoajaa täydentämään tai täsmentämään tämän antamia asiakirjoja. Säännös ei kuitenkaan velvoita hankintayksikköä pyytämään ehdokkaita tai tarjoajia täydentämään tai täsmentämään puutteellisia selvityksiä. Vastuu tarjouksen tarjouspyynnönmukaisuudesta ja vaadittujen selvitysten toimittamisesta on tarjoajalla. Esitöissä on edelleen todettu, että hankintayksiköllä on oikeus sulkea tarjouskilpailusta tarjous, jossa ei ole vaadittuja selvityksiä. Harkittaessa täydennysmahdollisuuden antamista puutteellisen tarjouksen jättäneelle tarjoajalle hankintayksikön tulee ottaa suhteellisuusperiaatteen ja tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimukset huomioon. Pienten puutteellisuuksien vuoksi tarjousten sulkeminen tarjouskilpailusta saattaa olla kohtuuton seuraamus rikkomuksen vakavuuteen nähden. Tällaisissa tilanteissa hankintayksikön tulee pyytää tarjoajaa täydentämään tai täsmentämään antamiaan selvityksiä tai asiakirjoja.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjouksessa ei ole mainittu vastaavaa työnjohtajaa eikä siinä ole ollut hankintailmoituksessa edellytettyä vastaavan työnjohtajan ansioluetteloa. Voittanut tarjoaja tai sen tarjouspyynnön vastainen tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Hankintailmoituksen kohdassa "Ehdokkaiden tai tarjoajien soveltuvuutta koskevat vaatimukset" on asetettu seuraavat vaatimukset: "Ehdokkaalla on oltava riittävä ammattitaito ja kokemus vastaavien tie-, katu- ja ulkovalojen asentamisesta. Yrityksen henkilökunnalla tulee olla sähköalan koulutus. Ehdokkaalla on oltava sähköurakointiin liittyvät luvat ja oikeudet (sähköurakointi pätevyys S2). Ehdokkaalla tulee olla tarvittavat tieturvakoulutukset. Urakoitsijalla on oltava käytössään työhön soveltuva nostokoriauto ja tarvittavat tieturvakoulutukset. Ehdokkaalla tulee olla viimeisen kolmen vuoden ajalta referenssinä vähintään kolme em. tai vast. valaistusurakkaa. Tarjoajan työnjohdon on oltava suomenkielinen."

Hankintailmoituksen kohdassa "Todistukset ja selvitykset, joiden perusteella soveltuvuuden täyttyminen arvioidaan" on todettu seuraavaa: "Valaistusasennustoimintaan liittyvät luvat ja oikeudet sekä ennakkoperintä-, työnantaja- ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriote tai Rala-pätevyys. Lisäksi yllä mainittu määrä referenssejä vastaavista urakoista. Sopimuksesta vastaavan sekä vastaavan työnjohtajan ansioluettelo."

Tarjoajien soveltuvuuden osalta tarjouspyynnön kohdassa "Kelpoisuuden arviointi" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Kelpoisuuden arviointia varten urakoitsija toimittaa tarjouksen yhteydessä seuraavat liitteet:
• selvitys yrityksen sähkötöiden urakointioikeudesta
• yrityksen taloudelliset referenssit (luottokelpoisuus)
• kalusto ja resurssit (määrä)
• henkilöstö ja heidän kokemuksensa vastaavista töistä
• selvitys laadunvarmistuksesta
• referenssiluettelo ulkovalaistuksen rakentamisesta, vähintään kolme vastaavanlaista valaistusurakkaa viimeisen kolmen vuoden aikana."

Tarjouspyynnön liitteenä olevan työselostuksen kohdassa "Työmaan johtovelvollisuudet" on todettu, että urakoitsija toimii tässä urakassa pääurakoitsijana ja lainsäädännön tarkoittamana päätoteuttajana. Pääurakoitsija nimeää urakkaan vastaavan työnjohtajan. Vastaavalla työnjohtajalla pitää olla vähintään teknikkotason koulutus. Pääurakoitsija nimeää työmaan työturvallisuudesta vastaavan henkilön sekä sähkötyönjohtajan.

Työselostuksen kohdassa "Urakoitsijan organisaatio / edustajat" on todettu seuraavaa: "Urakoitsijaa pyydetään tarjouksessaan ilmoittamaan, ketkä ovat tähän työhön ehdotettavat urakoitsijan edustaja ja vastaava työnjohtaja. Vastaavalta työnjohtajalta edellytetään vähintään teknikon koulutusta. Sähkötöissä vaaditaan sähkötöidenjohtajan pätevyys. Tilaaja pidättää itselleen oikeuden hyväksyä tai hylätä urakoitsijan esittämän työnjohdon."

Markkinaoikeus toteaa, että hankintailmoitus ja tarjouspyyntö ovat soveltuvuuden arviointia varten edellytettävien selvitysten osalta sikäli poikenneet toisistaan, että hankintailmoituksessa on muun ohella edellytetty sopimuksesta vastaavan sekä vastaavan työnjohtajan ansioluetteloja, kun taas tarjouspyynnössä niitä ei ole mainittu. Hankintalain 69 §:n 4 momentin mukaan tällöin noudatetaan hankintailmoituksessa ilmoitettua. Tarjoajien on siten tullut toimittaa hankintailmoituksessa edellytetyt ansioluettelot soveltuvuusvaatimusten täyttymisen arvioimiseksi.

Hankintapäätöksen 12.8.2013 liitteenä olleiden saneerausosa 1:tä ja optiota alueille 5 ja 8 koskevien tarjousten avauspöytäkirjojen 5.8.2013 merkintöjen mukaan kolmen tarjoajan tarjouksista on puuttunut joko osa tai kaikki vaadituista liitteistä. Voittaneen tarjoajan kohdalla ei ole merkintää puuttuvista liitteistä tai siitä, että voittanut tarjoaja ei ole täyttänyt tarjoajille asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Molemmissa tarjousten avauspöytäkirjoissa on mainittu tarjoajien tarjoushinnat ja todettu, että Eltel Networks Oy:n tarjous on ollut edullisin ja että tarjoukset ovat olleet keskenään vertailukelpoisia. Hankintapäätöksellä 12.8.2013 on hyväksytty hinnaltaan edullisimman urakoitsijan tekemä tarjous. Hankintapäätöksestä ei ilmene, että tarjouskilpailusta olisi suljettu tarjoajia puuttuvan soveltuvuuden perusteella tai tarjouksia tarjouspyynnön vastaisina.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on ilmoitettu kaupallisten ja teknisten asioiden osalta yhteyshenkilön nimi. Valittajan tarjouksessa on ilmoitettu yhteyshenkilön nimi ja tarjoukseen on liitetty tämän henkilön ansioluettelo. Kummassakaan tarjouksessa ei ole nimenomaisesti ilmoitettu sopimuksesta vastaavaa henkilöä. Markkinaoikeus kuitenkin katsoo, että tarjouksia kokonaisuutena arvioiden hankintayksikkö on voinut pitää tarjouksissa ilmoitettuja yhteyshenkilöitä sopimuksesta vastaavina henkilöinä.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä on ollut muun ohella "Toimialapätevyyden todentaminen ja referenssit"-asiakirja. Tähän asiakirjaan tai tarjoukseen muutoinkaan ei ole sisältynyt hankintailmoituksessa edellytettyjä sopimuksesta vastaavan ja vastaavan työnjohtajan ansioluetteloja. Edellä todetuin tavoin työselostuksen kohdassa "Urakoitsijan organisaatio / edustajat" on lisäksi edellytetty, että jo tarjouksessa ilmoitetaan, ketkä ovat työhön ehdotettavat urakoitsijan edustaja ja vastaava työnjohtaja. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa ei ole ilmoitettu, ketä henkilöä esitetään vastaavaksi työnjohtajaksi. Voittaneen tarjoajan tarjouksen perusteella ei siten ole ollut selvitettävissä se, täyttääkö vastaavaksi työnjohtajaksi esitettävä henkilö hankintailmoituksessa ja tarjouspyyntöasiakirjoissa asetetut koulutus- ja kielitaitovaatimukset, jotka ovat olleet tarjoajan soveltuvuuteen liittyviä ehdottomia vaatimuksia. Valittaja puolestaan on tarjouksessaan nimennyt vastaavan työnjohtajan ja liittänyt tarjoukseensa tämän ansioluettelon.

Voittanut tarjoaja on hankintayksikön 26.8.2013 tekemästä pyynnöstä täydentänyt tarjoustaan edellä mainittujen tietojen osalta 27.8.2013. Täydennystä on pyydetty ja se on toimitettu vasta 12.8.2013 tehdyn hankintapäätöksen jälkeen. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa ei siten ole tarjousten jättämiselle asetetun määräajan päättyessä eikä vielä hankintapäätöstä tehtäessäkään ollut hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä edellytettyjä selvityksiä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettely etenee vaiheittain niin, että hankintayksikkö arvioi ensi vaiheessa tarjoajien soveltuvuuden eli sen, onko tarjoajalla tekniset, taloudelliset ja muut edellytykset hankinnan toteuttamiseksi. Tämän jälkeen arvioidaan tarjousten tarjouspyynnönmukaisuus, minkä jälkeen vertaillaan niiden tarjoajien, joita ei ole suljettu tarjouskilpailusta, tekemät tarjouspyynnön mukaiset tarjoukset. Tarjousmenettelyn lähtökohtana on tarjousten lopullisuus. Hankintayksikkö voi kuitenkin suhteellisuusperiaatteen ja tasapuolisen kohtelun vaatimukset huomioon ottaen pyytää tarjousten täsmentämistä ja täydentämistä tarjoajien soveltuvuusvaatimuksia koskevien selvitysten osalta.

Hankintayksikön menettely, jossa se on hankintapäätöksellään valinnut tarjouskilpailun voittajan arvioimatta ensin tarjoajien soveltuvuuden täyttymistä ja tarjousten tarjouspyynnönmukaisuutta sekä pyytänyt voittanutta tarjoajaa toimittamaan edellä mainitut selvitykset vasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen, ei ole ollut hankintamenettelyn vaiheittaisuutta koskevan vaatimuksen mukainen.

Voittaneen tarjoajan tarjous ei edellä todetuin tavoin ole ollut tarjouspyynnössä ja hankintailmoituksessa ilmoitettujen vaatimusten mukainen. Hankintayksikkö ei ole pyytänyt muita tarjoajia täydentämään soveltuvuusvaatimuksia koskevia selvityksiä. Hankintayksikön menettely ei siten ole myöskään ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjouskilpailussa. Hankintayksikkö on siten menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on valinnut voittaneen tarjoajan soveltuvuusvaatimuksia koskevien selvitysten osalta puutteellisen tarjouksen.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että valittajan tarjous olisi ollut puutteellinen yrityksen taloudellisten referenssien osalta. Tarjouspyynnön mukaan tarjoajien on tullut toimittaa tarjouksen yhteydessä muun ohella "yrityksen taloudelliset referenssit (luottokelpoisuus)". Markkinaoikeus toteaa, että valittajan tarjouksen liitteenä on ollut Rakentamisen Laatu ry:n yritysraportti, josta ovat muun ohella ilmenneet tiedot valittajan taseen loppusummasta, maksuvalmiudesta ja vakavaraisuudesta. Ottaen erityisesti huomioon, että hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole tarkemmin yksilöity, minkälaista selvitystä luottokelpoisuudesta on edellytetty, markkinaoikeus katsoo, että valittaja on toimittanut riittävät tiedot luottokelpoisuuden arvioimista varten eikä valittajan tarjousta siten voida pitää hankintayksikön esittämin tavoin puutteellisena.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 94 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain tai sen nojalla annettujen säännösten tai muiden kyseisessä lainkohdassa mainittujen julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, markkinaoikeus voi:

1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;
2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;
3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä;
4) määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä;
5) määrätä hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen;
6) määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun;
7) lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua.

Saman pykälän 2 momentin mukaan pykälän 1 momentin 4–7 kohdassa mainittujen seuraamusten määräämisestä säädetään 95–98 §:ssä. Markkinaoikeus voi näitä seuraamuksia määrätessään katsoa hankintasopimuksen syntyneeksi olosuhteiden perusteella, jos hankintayksikkö on nimenomaisesti ryhtynyt hankinnan toteuttamiseen.

Saman pykälän 3 momentin mukaan tehottomuusseuraamus, seuraamusmaksu ja sopimuskauden lyhentäminen voidaan määrätä vain 16 §:ssä tarkoitetussa EU-kynnysarvon ylittävässä hankinnassa. Tehottomuusseuraamusta ei kuitenkaan voida määrätä lain liitteen B mukaisessa palveluhankinnassa.

Hankintalain 94 §:ää koskevissa lain esitöissä (HE 190/2009 vp, s. 69) on todettu, että virheelliseen hankintamenettelyyn tulee ensisijaisesti puuttua pykälän 1 momentin 1–3 kohdassa luetelluilla ensisijaisilla seuraamuksilla eli reaalikeinoilla.

Markkinaoikeus on 6.9.2013 antamallaan päätöksellä kieltänyt Urjalan kuntaa väliaikaisesti panemasta muutoksenhaun kohteena olevaa hankintapäätöstä täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata siten, että hankintayksikkö ensin arvioi tarjoajien soveltuvuuden ja tarjousten tarjouspyynnönmukaisuuden sekä sen jälkeen vertailee tarjouspyynnön mukaiset tarjoukset ja tekee uuden perustellun hankintapäätöksen.

Mikäli Urjalan kunta aikoo edelleen toteuttaa tie- ja katuvalaistuksen saneerausurakan hankinnan kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on ensin arvioitava tarjoajien soveltuvuus ja tarjousten tarjouspyynnönmukaisuus sekä sen jälkeen vertailtava tarjouspyynnön mukaiset tarjoukset ja tehtävä uusi perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Valittaja on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Urjalan kunnanhallituksen 12.8.2013 tekemän hankintapäätöksen § 154. Markkinaoikeus kieltää Urjalan kuntaa tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 30.000 euron sakon uhalla.

Edellä määrätty kielto korvaa markkinaoikeuden 6.9.2013 määräämän väliaikaisen kiellon.

Markkinaoikeus velvoittaa Urjalan kunnan korvaamaan Sähkö-Toleva Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.575 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Urjalan kunnan vaatimuksen oikeudenkäynti-kulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Maarit Lindroos, Pertti Virtanen ja Markus Mattila.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta