MAO:624/14

ASIAN TAUSTA

Pieksämäen kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 14.8.2013 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta metsänhoitopalveluiden hankinnasta ajalle 1.12.2013–31.12.2018.

Pieksämäen kaupungin tekninen lautakunta on 11.12.2013 tekemällään hankintapäätöksellä § 94 valinnut Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi - Pieksämäki ry:n tarjouksen.

Pieksämäen kaupungin tekninen lautakunta on 5.2.2014 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 18 hylännyt valittajan hankintaoikaisu-vaatimuksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 250.000–500.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Suomen metsäkeskus - Finlands skogscentral on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankinta-päätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 3.534 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on perustellut hankintapäätöstään seikoilla, joita tarjoajat eivät ole ilmoittaneet tarjouksissaan. Hankintayksikkö on lisäksi käyttänyt vertailuperusteita, joita ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä, sekä tehnyt tarjoajien antamista tiedoista virheellisiä tulkintoja.

Valittajan laatupisteitä on vähennetty virheellisesti. Hankintayksikkö on todennut valittajan ja sen "Metsäpalvelut"-yksikön olevan aloitteleva organisaatio, jolla on osaamista mutta parannettavaa paikallisten olosuhteiden tuntemisessa. Valittaja on kuitenkin tarjouksessaan nimenomaisesti selvittänyt pitkää kokemustaan alalta tuoden samalla esille organisaatiossaan tapahtuneet muutokset ja nimenvaihdokset. Sekä valittaja että voittanut tarjoaja ovat käyneet läpi organisaatiouudistuksia ja tuntevat paikalliset olosuhteet, koska ne ovat toimineet paikkakunnalla vuosikymmeniä. Tarjouspyynnössä ei myöskään ole edes ilmoitettu, että paikallistuntemus otettaisiin vertailussa huomioon.

Valittajan laatupisteitä alentaneena tekijänä on myös mainittu paikkakunnan kiinteistökauppojen markkinatilanteen tuntemuksen puute, vaikka tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole esitetty palveluun sisältyvän kiinteistöjen välitystä eikä metsien osalta ole ilmoitettu kaupungin osto- tai myyntiaikeista. Kumpikaan tarjouksen jättäneistä tarjoajista ei myöskään ole ottanut tarjouksissaan kantaa kyseisiin seikkoihin.

Lisäksi valittajan laatupisteitä alentavana tekijänä on mainittu se, että valittaja ei tunne kaupungin maaomaisuuteen ja hoitoon liittyviä menettelytapoja. Voittaneen tarjoajan ja hankintayksikön aiempi sopimus ei kuitenkaan ole voinut alentaa toiselle tarjoajalle annettavia pisteitä.

Hankintayksikkö on myös todennut, ettei valittajan työtavoista ja laadunseurannasta ole pitkäaikaista seurantatietoa, vaikka valittajan tarjouksesta ilmenee kymmenien vuosien kokemus hankintaan liittyvistä palveluista, näiden laadunvalvonnasta sekä arvio yrittäjäyhteistyön ja laadunvalvonnan määrästä vuosissa. Voittaneen tarjoajan tarjouksesta vastaavat tiedot ovat puuttuneet kokonaan.

Poikkeustilanteisiin liittyen valittajan laatupisteitä alentaneena tekijänä on mainittu vähäinen paikkakunnan tunteva henkilöstön määrä, vaikka molemmilla tarjoajilla on toimipiste paikkakunnalla. Toimipisteen henkilökunnan osalta hankintapäätökseen on kirjattu valittajan henkilöstön koulutus ja lukumäärä väärin. Tarjouspyynnössä on ainoastaan edellytetty, että tarjoaja ilmoittaa palveluista vastaavien kahden henkilön nimet. Tarjoajien välillä ei ole ollut olennaista eroa paikkakunnan tuntevien henkilöiden määrässä, eikä kahden ylittävää henkilömäärää ole tarjouspyynnössä ilmoitettu laatupisteisiin vaikuttavaksi tekijäksi.

Laatupisteiden alentamista on valittajan osalta perusteltu niin ikään sillä, että tehtävien siirto uudelle toimijalle aiheuttaa palvelutason heikentymistä ja siirtokustannuksia. Palvelutason heikentymisestä tai siirtokustannuksista ei ole esitetty laskelmia tai asiakirjoja, eikä tehtävien siirto toiselle toimijalle kilpailutuksen jälkeen voi olla syy laatupisteiden vähentämiseen.

Lisäksi voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen, ja se olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta. Voittanut tarjoaja on muokannut tarjouslomaketta poistamalla kohdan yksikköhinnasta ja korvannut lomakkeen tekstin omalla tekstillä, jossa on esitetty uuden metsäsuunnitelman laatimista. Siten tarjoushinta ja sen sisältö on jäänyt voittaneessa tarjouksessa tulkinnanvaraiseksi. Korvaavassa tekstissä hankintayksikölle esitetty vaatimus on myös ollut merkitykseltään epäselvä.

Vastine

Vaatimukset

Pieksämäen kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Hankintayksikkö on haastatellut molempia tarjoajia erikseen ja esittänyt näille samat kysymykset. Haastatteluiden tarkoituksena on ollut varmistaa, että hankintayksikkö on ymmärtänyt tarjousten sisällön oikein.

Hankintapäätöksen perusteeksi tehty pisteytys on tarjouspyynnön mukaisesti perustunut hintaan ja laatuperusteisiin. Laatuperusteilla on arvioitu tehtyä tarjousta tarjouspyynnössä ja tarjouslomakkeessa lueteltuihin tehtäviin. Laatuperusteiden arvioinnin lähtökohtana on ollut, että laatua kuvaavien vertailuperusteiden yhteyteen kirjataan kaikki ne tekijät, joilla voi olla vaikutusta palveluun.

Valittaja on aloittanut palvelujen nykymuotoisen tarjoamisen yleisille markkinoille vuonna 2012. Työntekijöiden työhistoria ja tarjoajan toimintahistoria on otettu huomioon työkokemuksen ja toimintavarmuuden kohdalla. Voittaneella tarjoajalla on pidempi tausta tehtävänkuvaukseen sisältyvistä tehtävistä, sillä on enemmän toimipisteitä ja henkilöstön työkokemus on pidempi. Henkilöstönsä paikallistuntemuksen ja työkokemuksen perusteella voittanut tarjoaja on ollut työkokemuksen, palvelujen nopeuden ja joustavuuden sekä toimintavarmuuden vertailussa valittajaa ansioituneempi.

Metsäkiinteistöjen arviointi on sisältynyt tarjouspyyntöön, jossa on mainittu markkinatilanteen mukaisen hinnan arviointi. Tarjouspyynnössä arvioidussa tuntimäärässä on otettu huomioon, että hankintayksikkö tulee tekemään huomattavia maakauppoja. Paikkakuntakohtaiset erot ovat suuret, ja oikean kauppahinnan muodostaminen on koko metsäomaisuuden tuloksen kannalta erittäin merkittävä tekijä. Voittaneella tarjoajalla on organisaatiossaan maaomaisuuden arviointiin alueellisesti erikoistunut henkilö, jolla on viimeisin markkinahintatietämys Etelä-Savon alueen metsäkiinteistöjen kauppahinnoista. Tämä seikka on liittynyt työkokemuksen arviointiin, jonka osalta voittanut tarjoaja on ollut myös tästä syystä valittajaa ansioituneempi.

Työkokemuksen vertailussa on kiinnitetty huomiota myös henkilöstön pitkään kaupungin maaomaisuuden ja paikkakunnan tuntemukseen. Laatuvertailuun on kirjattu kaikki ne tekijät, joilla on merkitystä arvioitaessa palveluhankintaa. Vanha yhteistyösopimus ei ole laatuun liittyvä tekijä.

Tarjoajien haastattelujen yhteydessä on käyty läpi tarjouksissa ilmoitettuja toimintatapoja ja muun ohella olemassa olevan seurantatiedon hyödyntämistä. Voittaneella tarjoajalla on pitkäaikaista seurantatietoa, kun taas valittajalle sellaista ei ole vielä laajamittaisesti kertynyt. Tarjoajan pitkäaikaisella työkokemuksella ja ajantasaisella tiedolla on merkitystä osaamisen arvioinnissa. Lisäksi voittanut tarjoaja on ollut ansioituneempi puun myynnin suunnittelussa. Nämäkin seikat on otettu huomioon työkokemuksen arvioinnissa.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu henkilöstön vähimmäismäärä sekä vaadittu toimeksiannon aloittamista vahinkotilanteissa kahden tunnin kuluessa toimeksiannosta. Nämä vähimmäisehdot on tullut täyttää, jotta tarjous on otettu huomioon. Laatuvertailussa on toimintavarmuuden ja palvelun nopeuden osalta otettu huomioon henkilöstön paikallisolosuhteiden tuntemuksen, paikkakunnalla olevan organisaation sijoittumisen ja paikkakunnalla olevan henkilöstön määrän vaikutus palvelun toimintavarmuuteen ja nopeaan palveluun äkillisissä vahinkotilanteissa. Laaja-alaisissa vahinkotilanteissa tarjouspyynnön mukainen henkilöstömäärä ei välttämättä riitä poikkeustilanteen tehtäviin, vaan vahvistusta tarvitaan palveluntuottajan koko organisaatiosta.

Laatuvertailuun on palvelun joustavuuden kohdalle kirjattu kaikki ne tekijät, joilla on vaikutusta palvelujen joustavuuteen. Palvelun laatua on arvioitu kokonaisarviona. Näin ollen vertailun ne toteamukset, jotka liittyvät tehtävien siirron uudelle toimijalle aiheuttamaan vähäiseen palvelutason heikennykseen ja vähäisiin siirtokustannuksiin, eivät ole olleet tarjousten kokonaisarvioinnin kannalta merkityksellisiä.

Voittanut tarjoaja ei ole esittänyt tarjouksessaan poikkeuksia tarjouspyynnön hintoja koskeviin ehtoihin. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen.

Kuultavan lausunto

Vaatimukset

Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi - Pieksämäki ry on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Valittajan tarjous on ollut ylimalkainen eikä ole perustunut palvelukuvaukseen. Valittajan tarjouksessa ei ole mainittu mitään puukauppojen kilpailutuksesta ja valvonnan kokemuksesta. Myös metsänhoitotöiden toteutuksen osalta on jäänyt epäselväksi, mistä työlajeista valittajalla on kokemusta. Vertailua resursseista on mahdotonta tehdä, koska valittajan tarjouksesta ei ilmene, millä toimihenkilö-, metsuri- ja yrittäjäresursseilla palvelua tuotetaan paikkakunnalla.

Tarjoajien piste-erojen olisi todellisuudessa tullut olla suuremmat. Kuultavan paikalliset resurssit ovat valittajaan verrattuna moninkertaiset. Valittajan paikalliset resurssit täyttävät vain minimivaatimukset, eikä palvelua voida olettaa tuotettavan tällä henkilöstömäärällä. Valittajan resurssit eivät esimerkiksi laajassa myrskytuhotilanteessa riitä vastaamaan hankintayksikön tarpeisiin.

Kuultavan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on painottanut tarjoajien haastatteluja ja nostanut ne lähes ratkaisevaan asemaan. Haastatteluita ei kuitenkaan ole tuotu esiin hankintapäätöksessä, eikä niistä ole saatavilla minkäänlaisia kutsuja, muistioita tai pöytäkirjoja. Haastatteluille ei siten ole tullut antaa hankintapäätöstä tehtäessä merkitystä.

Laadun vertailuperusteet ovat olleet subjektiivisia ja antaneet hankintayksikölle rajoittamattoman vapauden valita mieleisin tarjoaja. Tarjouspyynnöstä ei ole selvinnyt, miten laatupisteitä tullaan antamaan ja mitkä nimenomaiset seikat vaikuttavat tarjousten laatuarviointiin. Hankintapäätöksessä on myös muutettu laadun vertailuperusteen alakohtien nimiä. Tarjouspyynnön "toimitusvarmuus" on muutettu tarjousvertailussa "toimintavarmuudeksi" ja "joustavuus" vastaavasti "palvelujen joustavuudeksi". Hankintayksikkö on virheellisesti arvioinut tarjoajien ominaisuuksia eikä tarjouksia.

Hankintayksikön tarjousvertailusta ei yksiselitteisesti ilmene, millä perusteilla hankintayksikkö on päätynyt antamiinsa pisteisiin.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on toimittanut lisävastineen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus on arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Viimeksi mainittua lainkohtaa koskevien hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp, s. 116) mukaan ehdokkaan tai tarjoajan soveltuvuuden arvioinnin ja poissulkemisen tarjouskilpailusta tulee tapahtua tarjousmenettelyn erillisenä vaiheena ennen tarjousten vertailua.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa, joissa palvelun tarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa.

Hankintalain 72 §:ää koskevien hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp, s. 116) mukaan hankintayksikkö voi harkita kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet, joiden tulee kuitenkin liittyä hankinnan kohteeseen ja joiden on oltava objektiivisia ja taloudellisesti merkityksellisiä. Esitöissä on lisäksi todettu muun ohella, että ehdokkaiden tai tarjoajien soveltuvuuteen liittyviä tekijöitä ei tulisi käyttää tarjousten arvioinnissa.

Hankintamenettelyn arviointi

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia metsänhoitopalveluiden hankinnasta. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että palveluun sisältyvät muun muassa seuraavat tehtävät:

1. metsätaloussuunnitelmien ajan tasalla pitäminen, hakkuiden ja hoitotöiden vuosisuunnittelu, metsien käytön valvonta

2. metsien käyttöilmoitukset

3. puukauppojen suunnittelu ja puukauppojen valvonta

4. metsänhoitotöiden tilaus, toimeenpano ja valvonta

5. metsäkiinteistöjen arvioiden laadinta

6. taajamametsien ja puistohakkuiden valvonta ja suunnittelu

7. metsävahinkojen arviot ja vahinkojen hoitoon liittyvät tehtävät

8. poikkeus- ja kriisitilanteiden työnjohto raivauksissa.

Tarjouspyynnön kohdassa "Tarjoajien kelpoisuus ja vähimmäisvaatimus" on ilmoitettu muun ohella seuraavaa: "Kelpoisuusvaatimuksena on, että palvelun tuottajalla on tehtävään koulutettu henkilöstö ja kokemusta tarjouspyynnön mukaisten tehtävien hoidosta. Päävastuullisen henkilön koulutusvaatimus on vähintään metsätalousinsinöörin koulutus ja työkokemusta vähintään viisi vuotta alalta. Tehtäväkuvauksessa lueteltujen tehtävien hoitoon on nimettävä vähintään kaksi henkilöä. Palvelu on toimitettava suomen kielellä. Vahinkotilanteissa on pystyttävä työt käynnistämään kahden tunnin sisällä toimeksiannosta. Palvelun tuottaja ja puun ostaja eivät saa [olla] sellaisessa suhteessa keskenään, että siitä syntyy ns. "esteellisyys" puukaupan valvontatilanteissa."

Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus siten, että hinnalla on ollut 70 prosentin ja laadulla 30 prosentin painoarvo. Tarjouksen laatupisteet on ilmoitettu arvioitavan organisaation osaamisen perusteella niin, että vertailutekijöinä käytetään koulutusta, työkokemusta, palvelujen nopeutta, joustavuutta ja toimitusvarmuutta. Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu edellä mainituille laadun vertailutekijöille keskinäisiä painoarvoja eikä tarkempia pisteytysperusteita.

Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettamisessa. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät kuitenkin, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailussa.

Tarjouspyynnössä on otettava huomioon myös hankintamenettelyn vaiheittaisuus, jossa erikseen arvioidaan tarjoajien soveltuvuus ja soveltuvien tarjoajien antamien tarjouspyynnön mukaisten tarjousten paremmuus. Tarjouspyynnössä on selvästi yksilöitävä, miltä osin tarjoajilta ja tarjouksilta edellytettyjä ominaisuuksia on tarkoitus käyttää tarjoajien soveltuvuusarvioinnissa ja miltä osin tarjousten vertailussa.

Hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössä ilmoittanut, mitä seikkoja sen on ollut tarkoitus arvioida tarjousten laatuvertailussa koulutuksen, työkokemuksen, palvelujen nopeuden, joustavuuden ja toimitusvarmuuden osalta. Tarjousten vertailu on toteutettu siten, että hankintayksikkö on arvioinut edellä mainittujen viiden laadullisen vertailuperusteen kohdalla virheellisesti osin samoja seikkoja useampaan kertaan. Tarjousten vertailussa on myös arvioitu tarjouspyynnössä vertailuperusteiksi ilmoitettujen joustavuuden ja toimitusvarmuuden sijasta palvelujen joustavuutta ja toimintavarmuutta. Lisäksi hankintayksikkö on ottanut tarjousten laatuvertailussa huomioon seikkoja, jotka ovat liittyneet esimerkiksi tarjoajan henkilöstöresursseihin tai palveluntarjoajan kykyyn aloittaa työt vahinkotilanteissa kahden tunnin sisällä toimeksiannosta, vaikka kyseiset seikat ovat liittyneet tarjoajien soveltuvuuden eivätkä tarjousten keskinäisen paremmuuden arviointiin.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjousten laatuvertailussa huomioon otettaviksi ilmoitetut vertailuperusteet ovat olleet sisällöltään yksilöimättömiä ja epätäsmällisiä. Tarjoajat eivät siten ole voineet tarjouksia laatiessaan tietää, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Hankintayksikkö ei myöskään ole tehnyt tarjouspyynnössä riittävän selvärajaista eroa tarjoajien soveltuvuusarvioinnissa ja tarjousten laatuvertailussa arvioitaviksi tulevien seikkojen välille eikä siten hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla ottanut hankintamenettelyn vaiheittaisuutta huomioon hankintamenettelyssään. Hankintayksikön menettely ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjouskilpailussa.

Johtopäätös

Edellä mainitulla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Kun otetaan huomioon edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys ja jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu, asiassa ei ole tarpeen lausua muista asiassa esitetyistä hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei ole allekirjoitettu. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Pieksämäen kaupunki aikoo edelleen toteuttaa kysymyksessä olevan hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Valittaja on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Pieksämäen kaupungin teknisen lautakunnan 11.12.2013 tekemän hankintapäätöksen § 94. Markkinaoikeus kieltää Pieksämäen kaupunkia tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 25.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Pieksämäen kaupungin korvaamaan Suomen metsäkeskus - Finlands skogscentralin oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Maarit Lindroos, Pasi Yli-Ikkelä ja Riitta Hämäläinen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.