MAO:616/14

ASIAN TAUSTA

Hausjärven kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 29.10.2013 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Ryttylässä sijaitsevan dementiakodin lounas- ja päivällisruoan kuljetuksen palveluhankinnasta ajalle 1.1.2014–31.12.2016 ja mahdolliselle kahdelle vuoden mittaiselle optiokaudelle.

Hausjärven kunnan perusturvalautakunta on 18.12.2013 tekemällään päätöksellä § 111 muun ohella sulkenut valittajan tarjouskilpailusta, sulkenut toisen tarjoajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena ja keskeyttänyt hankintamenettelyn.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 50.000–80.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

X on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen valittajan tarjouskilpailusta sulkemisen ja hankintamenettelyn keskeyttämisen osalta ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa 850 eurolla.

Perusteet

Hankintayksikkö on edellyttänyt, että tarjoajalla on joko YEL- tai MyEL -vakuutus. Kyseinen vaatimus ei kuitenkaan ole liittynyt hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla siihen, onko tarjoajalla ollut edellytyksiä toteuttaa hankinta.

Kyseisten vakuutusten vaatiminen ei ole ollut kohtuullista hankinnan laajuuteen nähden. Valittaja on toiminut sivutoimisena yrittäjänä. Valittajan oman työtulon määrä ei ole ylittänyt YEL-vakuutuksen minimirajaa. Koska työ on teetetty pääosin eli noin 70 prosenttisesti työntekijöillä, ei ole kohtuullista, että yrittäjän, joka itse on kuulunut TyEL-eläkkeen piiriin, olisi pitänyt ottaa vielä YEL-eläkevakuutus. Hankintayksikkö ei ole voinut edellyttää tarjoajaa ottamaan YEL-eläkevakuutusta, koska lainsäädäntö ei ole velvoittanut tarjoajaa kyseistä vakuutusta ottamaan.

Hankintayksikkö ei myöskään ole voinut vaatia, että tarjoajalla tulisi olla voimassa oleva YEL-eläkevakuutus jo tarjouksen jättöhetkellä. Riittävää on, että vakuutus on voimassa, kun hankintasopimus allekirjoitetaan. Näin ollen hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta.

Koska valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen, hankintayksiköllä ei ole ollut perusteita keskeyttää hankintamenettelyä.

Vastine

Hausjärven kunta on esittänyt, että tarjouspyynnössä on edellytetty luonnollisena henkilönä toimivalta tarjoajalta voimassa olevaa yrittäjien eläkelain mukaista YEL-eläkevakuutusta tai maatalousyrittäjien eläkelain mukaista MyEL-eläkevakuutusta. Valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut, ettei sillä ole mainittuja eläkevakuutuksia. Koska valittaja ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä tarjoajalle asetettuja vähimmäis-vaatimuksia, valittaja on suljettu tarjouskilpailusta.

Tarjoajien tasapuolinen kohtelu on edellyttänyt, että hankintayksikkö noudattaa tarjouspyynnössä ilmoittamiaan tarjoajan soveltuvuudelle asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Hankintayksikön asettamat vaatimukset ovat olleet hankintasäännösten mukaisia. Vaaditut eläkevakuutukset ovat liittyneet myös hankintayksikön taloudellisten riskien hallintaan. Jos tarjoajalla ei olisi ollut eläkevakuutuksia, hankintayksikkö olisi mahdollisesti joutunut maksamaan kunnallisen eläkelain mukaiset vakuutusmaksut kyseisen yrittäjän työn osalta. Tämä olisi vaikuttanut hankinnan kokonaiskustannuksiin.

Hankintayksikkö ei ole pyrkinyt rajoittamaan sitä, että tarjoaja voi hankkia uuden sopimuksen edellyttämät resurssit vasta sopimuskauden alkaessa. Tästä syystä tarjoajilta ei ole vaadittu selvitystä jo tarjoushetkellä olemassa olevasta työvoimasta, kalustosta tai referensseistä. Näin ollen myös aloittavilla yrittäjillä on ollut mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun, kunhan yritystoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset ja pakolliset elementit, kuten ennakonpidätysrekisteriin merkitseminen ja YEL-eläkevakuutus, on järjestetty jo tarjouksen jättöhetkellä.

Vastaselitys

Valittaja on ennen tarjouksen jättämistä ollut yhteydessä hankintayksikön edustajaan, joka on ilmoittanut, ettei YEL-vakuutuksen puuttuminen vaikuta valittajan tarjouksen hyväksymiseen, mikäli vakuutuksen puuttumiselle on laillinen peruste. Valittajan oman työtulon vähäisyys on ollut laillinen peruste vakuutuksen puuttumiselle. Tämän keskustelun perusteella valittaja on liittänyt tarjoukseensa selvityksen siitä, miksi valittajalla ei ole kyseistä eläkevakuutusta. Valittaja ei näin ollen ole ollut tarjousta jättäessään tietoinen siitä, että YEL-vakuutuksen puuttuminen johtaisi tarjouksen sulkemiseen tarjouskilpailusta.

Valittajan osalta ovat täyttyneet yrittäjän tunnusmerkit kuten palkattu työntekijä, palvelun tuottamista varten hankittu kalusto, taloudellinen riski, ennakkoperintärekisteriin kuuluminen ja rekisteröityminen arvonlisäverovelvolliseksi. Näin ollen hankintayksikölle ei olisi valittajan tarjouksen valinnasta seurannut mitään ylimääräisiä kuluja tai vastuita.

YEL-eläkevakuutuksen vaatimisesta kunnallisen eläkelain perusteella olisi tullut ilmoittaa hankintailmoituksessa tai viimeistään siinä vaiheessa, kun tarjoaja on pyytänyt hankinnasta lisätietoja. Hankintayksikön menettely YEL-eläkevakuutuksen vaatimisen osalta on ollut sivutoimisia yrittäjiä kohtaan syrjivää.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Tarjoajan soveltuvuuden arviointi

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 69 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava. Pykälän 3 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioimiseksi vaadittavien selvitysten osalta voidaan noudattaa soveltuvin osin, mitä lain 55–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus on arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista 52–59 §:ssä säädetään. Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 115 ja 116) on viimeksi mainitun säännöksen osalta todettu, että hankintayksikön tulee arvioinnissaan ottaa huomioon hankinnan laatu ja laajuus sekä hankinnan toteuttamiseen liittyvät taloudelliset ja muut riskit. Ehdokkaan tai tarjoajan soveltuvuuden arvioinnin ja poissulkemisen tarjouskilpailusta tulee tapahtua tarjousmenettelyn erillisenä vaiheena ennen tarjousten vertailua.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 56 §:n 4 momentin mukaan hankintayksikkö voi pyytää ehdokkaita tai tarjoajia täydentämään tai täsmentämään selvityksiä ja muita asiakirjoja. Hankintalain 56 §:n esitöissä (HE 50/2006 vp s. 101) on todettu, että edellä mainittu säännös ei velvoita hankintayksikköä pyytämään ehdokkaita tai tarjoajia täydentämään tai täsmentämään puutteellisia selvityksiä. Vastuu tarjouksen tarjouspyynnön-mukaisuudesta ja vaadittujen selvitysten toimittamisesta on tarjoajalla. Hankintayksiköllä on mahdollisuus pyytää tarjoajaa tai ehdokasta täydentämään antamiaan selvityksiä tai muita asiakirjoja, esimerkiksi tilanteissa, joissa annetut todistukset tai selvitykset eivät ole vertailukelpoisia tai jos selvitys puuttuu tarjouspyynnön tulkinnanvaraisuuden vuoksi. Hankintayksiköllä on oikeus sulkea tarjouskilpailusta tarjous, jossa ei ole vaadittuja selvityksiä. Harkittaessa täydennysmahdollisuuden antamista puutteellisen tarjouksen jättäneelle tarjoajalle hankintayksikön tulee ottaa suhteellisuuden periaatteen ja tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimukset huomioon.

Nyt käsiteltävänä olevaa hankintaa koskevan 28.10.2013 päivätyn tarjouspyynnön kohdassa "Tarjoajien kelpoisuuden arviointi" on todettu seuraavaa: "Arviointi- ja vertailuprosessin ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus selvittää tarjoajan edellytykset suoriutua palvelun tuottamisesta tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Tarjoajan tulee täyttää tarjouspyynnön liitteessä nro 1 esitetyt vaatimukset."

Tarjouspyynnön liitteen 1 "Tarjoajan kelpoisuusehdot" kohdassa 4 "Toiminta luonnollisena henkilönä" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Jos tarjoaja on luonnollinen henkilö (yksityinen elinkeinonharjoittaja tai maatalousyrittäjä), sen on täytettävä myös kohta 4b.

4b. Tarjoajalla tulee olla voimassa oleva yrittäjän eläkelain mukainen YEL-eläkevakuutus ja/tai maatalousyrittäjän eläkelain mukainen MYEL-eläkevakuutus. Tarjoajalla ei saa olla erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja maksamatta.

Tarjoajan tulee toimittaa tarjouksen liitteenä eläkevakuutuslaitoksen antama todistus eläkevakuutusmaksujen maksamisesta. Todistus saa olla enintään 3 kk vanha laskettuna tarjouksen jättöpäivämäärästä."

Tarjoajan on tullut kyseisen tarjouspyynnön liitteen 1 kohdan 4 osalta merkitä, täytyykö kohdassa 4b asetettu vaatimus vai ei. Lisäksi on tullut ilmoittaa, millä numerolla todistus eläkevakuutusmaksujen maksamisesta on liitetty tarjoukseen.

Valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta sillä perusteella, että valittaja ei ole täyttänyt tarjoajalle asetettuja vähimmäisvaatimuksia valittajan ilmoitettua, ettei valittajalla ole yrittäjän eläkevakuutusta.

Tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön mukainen. Hankintasäännösten mukaan hankintayksiköllä on harkintavaltaa tilanteessa, jossa tarjoajan esittämät selvitykset soveltuvuutta koskevien vaatimusten täyttymisestä ovat olleet puutteelliset. Hankintayksikön on kuitenkin tällöin meneteltävä tarjoajia kohtaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Markkinaoikeus katsoo tarjouspyynnöstä ilmenneen riittävän selvästi, että yksityisen elinkeinonharjoittajan tai maatalousyrittäjän on tullut esittää selvitys yrittäjän tai maatalousyrittäjän eläkevakuutuksen ottamisesta tarjouksen yhteydessä. Hankintayksiköllä ei siten ole ollut velvollisuutta pyytää valittajaa täydentämään tarjoustaan, josta on puuttunut selvitys tarjouspyynnön liitteessä 1 mainittujen vakuutusten voimassaolosta. Vastuu tarjouksen tarjouspyynnönmukaisuudesta ja vaadittujen selvitysten toimittamisesta on ollut valittajalla.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole ylittänyt harkintavaltaansa eikä menetellyt valittajaa kohtaan syrjivästi, kun se ei ole pyytänyt valittajaa täydentämään puutteellisia selvityksiään ja kun se on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta.

Edellä hankintayksikön menettelyn hankintasäännösten mukaisuudesta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Johtopäätös

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Maarit Lindroos, Ville Parkkari ja Markus Mattila.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.