Etusivu » Ratkaisut » Hankinta-asiat » MAO:613/14

MAO:613/14

Museovirasto - arkkitehti ja pääsuunnittelut

julkinen hankinta - valituksen tutkiminen - hankintaoikaisu - hankintapäätöksen perusteleminen

Diaarinumero: 2014/421
Antopäivä: 3.9.2014

ASIAN TAUSTA

Museovirasto (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 22.1.2014 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Museokeskus Seurasaaren Iisalmen pappilan ja eteläisen siipirakennuksen arkkitehti ja pääsuunnittelua koskevasta palveluhankinnasta ajalle 22.1.2014–31.10.2015.

Museovirasto on 25.3.2014 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Arkkitehtitoimisto Minkkinen Oy:n tarjouksen.

Museovirasto on 8.5.2014 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä hylännyt Arkkitehtitoimisto Freese Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen muilta kuin hankintapäätöksen perustelemista koskevilta osin, kumonnut 25.3.2014 tekemänsä hankintapäätöksen ja valinnut Arkkitehtitoimisto Minkkinen Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 50.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 12.6.2014.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Arkkitehtitoimisto Freese Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 2.508 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.007 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska se ei ole sisältänyt kaikkea tarjouspyynnössä edellytettyä. Voittanut tarjoaja on tehnyt tarjouksessaan virheellisen oletuksen suunnittelutyön valmiusasteesta. Se on todennut selvityksessään, että tarjouspyynnössä on edellytetty L1-suunnitelmien noudattamista, vaikka niiden on ollut tarkoitus toimia vain ehdotuksena. Tarjouspyynnön vastaisuus on ilmennyt myös voittaneen tarjouksen poikkeuksellisen alhaisesta hinnasta. Tarjouksen alle 200 tunnin tuntimäärä on ollut riittämätön. Muut tarjoajat ovat arvioineet työmäärän moninkertaiseksi.

Lisäksi tarjousten vertailu on suoritettu virheellisesti. Valittaja on saanut referensseistään liian vähän pisteitä verrattuna parhaat pisteet saaneeseen tarjoajaan. Voittaneen tarjoajan pappilan restaurointisuunnittelun vetäjäksi mainitseman henkilön referenssi Suitian kartanolinnan restauroinnista on ollut toisen toimiston työ.

Epäjohdonmukaista on, ettei laatupisteissä ole huomioitu, että valittaja on laatinut Iisalmen pappilan rakennushistoriaselvityksen 2013, toiminut pihapiiriin toteutuneen Oppaiden talon pääsuunnittelijana 2009–2011, konsultoinut viereisen Heikelin talon sisustamisessa 2013 ja laatinut tarjouspyynnön liitteenä olleet L1-suunnitelmat museorakennuksesta ja eteläisestä siipirakennuksesta 2010–2012.

Hankintapäätöstä ei ole perusteltu hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla.

Vastine

Vaatimukset

Museovirasto on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta siltä osin kuin se koskee 8.5.2014 tehdyn hankintapäätöksen sanallisia perusteluja ja muilta osin hylkää valituksen sekä velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 5.760 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Muutoksenhaun kohteena olevaa hankintapäätöstä ei ollut perusteltu riittävällä tavalla, minkä takia hankintayksikkö on 8.5.2014 kumonnut hankintapäätöksen ja tehnyt hankintaoikaisun mainitun virheen korjaamiseksi.

Muilta osin hankintayksikkö ei ole menetellyt valittajan esittämin tavoin virheellisesti.

Hankintayksikkö ei ole saanut ottaa huomioon, että valittaja on tuntenut kohteen entuudestaan, koska hankintayksiköllä ei ole ollut kokemuksia kaikista tarjoajista. Työsuunnitelma ei ole ollut vertailuperuste, vaan vähimmäisvaatimus, eikä sitä siksi ole huomioitu tarjousten vertailussa.

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Hankintayksikkö on edellyttänyt, että suunnitelmat laaditaan hyödyntäen jo laadittuja ja teetettyjä luonnossuunnitelmia ja selvityksiä. Voittaneen tarjoajan selvitys ei ole ollut ristiriidassa tarjouspyynnön kanssa. Voittaneen tarjoajan projektisuunnitelmasta on ilmennyt, että se on ymmärtänyt hankinnan kohteen oikean laajuisena.

Tarjouspyynnössä ei ole vaadittu tarjoajia esittämään tuntimääräisiä arvioita hankinnan kohteen toteuttamisesta. Lisätietona annettujen tuntihintojen perusteella ei voida päätellä, millaiseen tuntimääräiseen työmäärään tarjoaja olisi hankinnan kohteessa varautunut. Hankintayksiköllä ei ole ollut syytä epäillä, ettei voittanut tarjoaja olisi varannut riittäviä resursseja tai ymmärtänyt hankkeen laajuutta.

Hankintayksikkö on pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvityksen sen tarjouksen hinnoittelun perusteista. Saamiensa tietojen perusteella hankintayksiköllä ei ole ollut syytä olettaa, ettei voittanut tarjoaja selviytyisi hankinnan suorittamisesta.

Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan osoittanut tarjouspyynnön edellyttämällä tavalla resurssit hankinnan toteuttamiseen ja sitoutunut tarjouspyynnössä esitettyihin vaatimuksiin.

Vastaselitys

Hankintayksikkö on valittajan hankintaoikaisupyynnön seurauksena oikaissut hankintapäätöksensä perusteluja. Hankintaoikaisu ei ole sisältänyt oikeudellisia vaikutuksia tarjoajien asemaan. Valitus on ollut aiheellinen, ja hankintayksikkö tulee velvoittaa korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut.

Suosimisen sijaan valittajaa on kohdeltu erityisen ankarasti, kun hankintayksikön omien kohteiden tuomaa kokemusta on aliarvioitu. Perustelut referenssikohteiden suppeudesta ja pintapuolisuudesta eivät pidä paikkaansa.

Valittajan pisteitä on perusteltu puurakennusten restaurointikokemuksen vähäisyydellä. Tarjouspyynnössä ei ole esitetty, että puukohteita tulisi esittää enemmän kuin yksi hyvien pisteiden saamiseksi. Valittajan tarjouksen liitteenä olleesta CV:stä käy ilmi, että sillä on useita referenssejä puukohteiden restauroinnista. Valittaja on kuitenkin pitänyt suojeltujen tai historiallisten kohteiden esittämistä yhtä arvokkaana kuin puukohteiden esittämistä. Tarjouspyyntö on ollut epäselvä tältä osin.

Hyväksyessään voittaneen tarjoajan tarjouksen hankintayksikkö on tyytynyt pienempään kokonaissuunnittelun määrään kuin tarjouspyynnössä on edellytetty. Hankintayksikkö on muuttanut hankinnan kohdetta, mutta ei ole ilmoittanut muutoksesta muille tarjoajille.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut kaksi lisäkirjelmää, joissa se on esittänyt muun ohella seuraavaa.

Tarjousten vertailussa saa käyttää vain tarjouksesta ilmeneviä tietoja. Väitteet valittajan syrjimisestä tai erityisen ankarasta kohtelusta ovat perusteettomia.

Valittajan tarjouksesta ei ole tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla ilmennyt, mikä referenssikohteissa on ollut restaurointia ja mikä uutta. Lisäksi tarjouspyynnön mukaan tarjoajan on tullut nimetä tarjouksessaan ne referenssikohteet, joita se on halunnut käytettävän tarjousten vertailussa. Hankintayksikkö ei ole voinut ottaa huomioon tietoja, jotka ovat ilmenneet valittajan tarjouksen liitteenä olevasta CV:stä, koska sitä ei ole tarjouspyynnön mukaan käytetty referenssikohteiden vertailussa.

Täydet pisteet puurakentamisesta on voinut saada yhdelläkin referenssikohteella. Valittajan referenssien esittämistavan suppeuden ja pintapuolisuuden vuoksi hankintayksikölle ei ole selvinnyt, kuinka suuri osa hankkeesta on osoittanut vaadittua kokemusta, eikä täysiä pisteitä ole voitu antaa.

Tarjouspyyntö ei myöskään ole ollut epäselvä, vaan siinä on yksiselitteisesti ilmoitettu, millä tavalla referenssit pitää ilmoittaa ja mitä osaamista niiden tulee osoittaa, jotta ne voidaan huomioida tarjousten vertailussa.

Valittaja on antanut kaksi lisäkirjelmää, joissa se on esittänyt muun ohella seuraavaa.

Valittajan referensseistä on käynyt ilmi tarjouspyynnössä vaaditut seikat. Lisäksi valittajan referenssiluettelossa mainitun Seurasaaren Oppaiden talon tekstistä on käynyt ilmi, että kyseessä on ollut puurakennuksen restaurointi. Kohde on tarjouskilpailun järjestäneen hankintayksikön rakennuttama, sitä on kuvattu tarjouspyyntöasiakirjoissa ja esitelty tarjoajille ennen tarjousten jättämistä, sillä se on kuulunut tarjouskilpailun kohteena olevaan kokonaisuuteen. Hankintayksikkö ei voi väittää, ettei se olisi saanut ennen hankintapäätöksen tekemistä valittajan esittämien referenssien pohjalta tarpeeksi laajaa selvitystä siitä, kuinka suuri osa hankkeesta oli osoittanut vaaditunlaista kokemusta puurakentamisesta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimuksen huomioon ottaen.

Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 63 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen. Hankintayksikön on kirjallisesti pyydettävä tarjoajalta kirjallista selvitystä tarjouksen perusteista ennen tarjouksen hylkäämistä.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat vaatimukset ja tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi.

Palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa, joissa palvelun tarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Viimeksi mainitun säännöksen esitöistä (HE 190/2009 vp s. 47) ilmenee, että hankintayksikön tulee joko hankintapäätöksessä tai siihen liittyvissä muissa asiakirjoissa kertoa ratkaisuun vaikuttaneet seikat sellaisella tarkkuudella, että ehdokas tai tarjoaja voi päätöksen ja sen perustelujen nojalla arvioida, onko hankintamenettelyssä noudatettu lain velvoitteita. Tarjousvertailun osalta perustelut tulee esittää sellaisella tarkkuudella, että tarjoajalle käy ilmi oman tarjouksen sijoittuminen tarjouskilpailussa suhteessa muihin tarjouksiin. Tarjousvertailusta tulee selkeästi ilmetä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta. Tarjousvertailusta tulee esimerkiksi käydä ilmi, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut ja mihin tarjousten piste-erot perustuvat.

Hankintamenettely

Hankintayksikkö on 25.3.2014 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Arkkitehtitoimisto Minkkinen Oy:n tarjouksen. Hankintapäätös ei ole sisältänyt sanallisia perusteluja.

Hankintayksikkö on 8.5.2014 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä valinnut edelleen Arkkitehtitoimisto Minkkinen Oy:n tarjouksen ja hylännyt valittajan hankintaoikaisuvaatimuksen muilta kuin hankintapäätöksen perustelemista koskevilta osin.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintaoikaisupäätös on tehty vasta sen jälkeen, kun valittaja on toimittanut valituksensa hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen. Hankintaoikaisupäätös ei ole vaikuttanut valittajan oikeusasemaan sillä tavoin, että sen valitus olisi käynyt hankintaoikaisupäätöksen johdosta tarpeettomaksi. Valitusasiaa käsitellessään markkinaoikeuden tulee näin ollen arvioida hankintapäätöksen hankintasäännösten mukaisuuden ohella hankintamenettelyä kokonaisuutena.

Tarjouspyyntö

Tarjouspyynnön mukaan hankinnan kohteena on ollut Museokeskus Seurasaareen kuuluvan Iisalmen pappilan restauroinnin ja samaan pihapiiriin sijoittuvan eteläisen siipirakennuksen arkkitehti- ja pääsuunnittelu.

Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet laatu 70 prosentin ja hinta 30 prosentin painoarvolla. Laatua koskevan vertailuperusteen alakohtia ovat olleet toimiston referenssit 35 prosentin ja työryhmä 35 prosentin painoarvolla.

Tarjouspyynnössä on esitetty, että tarjousten laadun vertailussa pisteytyksessä painottuvat erityisesti tarjoajaan liittyvät seuraavat tekijät:

- monipuolinen restaurointialan osaaminen ja tuntemus

- kokemus suojeltujen tai muiden historiallisten arvokohteiden korjaus- ja restaurointisuunnittelusta sekä puurakennusten suunnittelusta

- kokemus pääsuunnittelutehtävistä vaativissa korjaus- tai restaurointihankkeista.

Tarjouspyynnön mukaan laatu vertaillaan ja pisteytetään tarjoajan laatimien referenssien ja ansioluetteloiden perusteella.

Toimiston referenssejä koskevan vertailuperusteen osalta tarjouspyynnössä on ilmoitettu muun ohella, että tarjoaja nimeää viimeisen 10 vuoden ajalta valitsemansa viisi referenssiä, joista vähintään kahden tulee olla restaurointi- tai korjauskohteita. Vähintään yhden referenssin tulee edustaa puurakentamista.

Työryhmää koskevan vertailuperusteen osalta tarjouspyynnössä on ilmoitettu seuraavaa:

"Pääsuunnittelija

Pääsuunnittelijalla tulee olla soveltuva koulutus ja riittävä kokemus restaurointi- ja korjaushankkeiden läpiviennistä ja puurakennusten suunnittelusta. Ansioluettelosta tulee käydä ilmi henkilön koulutus, työkokemus vastaavista hankkeista sekä mahdolliset muut osaamisen arviointiin vaikuttavat tekijät kuten opintomatkat sekä restaurointiin, korjausrakentamiseen ja puurakennusten suunnitteluun liittyvät opinnot ja kurssit.

Työryhmä (3 henkeä)

Työryhmän jäsenillä tulee olla soveltuva koulutus ja riittävä kokemus restaurointi- ja korjaushankkeista ja puurakennusten suunnittelusta. Yhden työryhmän jäsenistä tulee olla maisema-arkkitehti. Ansioluettelosta tulee käydä ilmi henkilön koulutus, kokemus vastaavista hankkeista ja työtehtävien määrittely niissä sekä mahdolliset muut osaamisen arviointiin vaikuttavat tekijät kuten opintomatkat sekä restaurointiin, korjausrakentamiseen ja puurakennusten suunnitteluun liittyvät opinnot ja kurssit. Maisema-arkkitehdillä tulee olla kokemusta

historiallisten puistojen tai -pihapiirien suunnittelusta."

Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus kuitenkin edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Markkinaoikeus katsoo, että alalla toimivan tarjoajan on ollut mahdollista tarjouspyynnössä laadun vertailuperusteesta esitetyn perusteella ymmärtää, miten tarjoajan toimiston referenssejä ja työryhmän koulutusta ja kokemusta koskevia vertailuperusteen alakohtia on ollut tarkoitus arvioida.

Voittaneen tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus ja tarjoushinta

Valittaja on esittänyt, ettei voittanut tarjous ole ollut tarjouspyynnön edellyttämän mukainen sisältönsä ja poikkeuksellisen alhaisen hinnan vuoksi.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 107–108) on hankintalain 63 §:n osalta todettu, että poikkeuksellisen alhaisten tarjousten hylkäämisellä mahdollistetaan hankintayksikölle hankinnasta aiheutuvien riskien, kuten tarjoushinnan riittämättömyydestä todennäköisesti aiheutuvien taloudellisten riskien huomioiminen. Hylkäämisen tulee perustua nimenomaan siihen, ettei tarjoajan tarjoamalla hinnalla tai muulla ehdolla ole mahdollista toteuttaa hankintaa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvityksen sen tarjouksen hinnoittelun perusteista.

Hankintayksiköllä ei hankintalain 63 §:n perusteella ole velvollisuutta hylätä tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena, vaan hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, arvioiko se tarjouksen toista tarjousta alhaisemman hinnan merkitsevän mahdollista perustetta tarjouksen hylkäämiselle. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole hylännyt voittanutta tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Hankinnan tavoitetta ja kohdetta koskevan tarjouspyynnön kohdan 1 mukaan tehtävä käsittää L2-, rakennuslupa- ja toteutussuunnittelun Iisalmen pappilasta ja eteläisestä siipirakennuksesta. Hankinnan kohteen kuvausta koskevassa tarjouspyynnön liitteessä 1 on muun ohella todettu kohdassa 5, että tarjoajan tulee huomioida, että suunnitelmat laaditaan hyödyntäen jo laadittuja ja teetettyjä luonnossuunnitelmia ja selvityksiä. Voittanut tarjoaja on selvityspyyntöön vastatessaan ilmoittanut muun ohella, että L1-suunnitelmat ovat jo valmiit ja tarjouspyynnössä edellytetään, että niitä myös noudatetaan. Voittanut tarjoaja on myös liittänyt tarjoukseensa salassa pidettävän toteutussuunnitelman.

Markkinaoikeus katsoo, ettei voittanutta tarjousta voittaneen tarjoajan selvityspyyntöön antamassa vastauksessa esittämän perusteella ja sen tarjoukseen liitetyn toteutussuunnitelman sisältö huomioon ottaen ole aihetta tarjouksen sisällöllisen laajuuden perusteella tai muutoinkaan pitää valittajan esittämin tavoin tarjouspyynnön vastaisena.

Hankintayksikön päätösten arviointi

Valittaja on lisäksi esittänyt hankintayksikön menetelleen hankinnassa virheellisesti siltä osin, ettei tarjousten vertailua ole suoritettu tasapuolisesti ja hankintapäätöstä ei ole perusteltu hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla.

Hankintapäätöksen liitteenä on ollut erillinen asiakirja, jossa on kunkin tarjouskilpailuun osallistuneen tarjoajan osalta ilmoitettu edellä kerrottujen kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden osalta tarjouksille annetut pisteet. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan hankintapäätöksessään tai mainitussa päätöksen liitteenä olleessa arviointilomakkeessa perustellut eri tarjouksille antamiaan pistemääriä eri vertailuperusteiden osalta sanallisesti lainkaan.

Hankintapäätöksestä ei näin ollen ole ilmennyt, miten tarjouksia on kunkin vertailuperusteen osalta vertailtu suhteessa toisiinsa ja mihin tarjousten sisällöllisiin eroavaisuuksiin suoritettu pisteytys ja hankintapäätös ovat perustuneet.

Asiassa ei siten ole ollut 25.3.2014 tehdyn hankintapäätöksen perusteella mahdollista arvioida suoritettua tarjousten vertailua. Markkinaoikeus katsoo, että jättämällä hankintapäätöksessä ilmoittamatta, miten tarjouksia on kunkin vertailuperusteen osalta vertailtu ja mihin tarjouksissa olleisiin tietoihin ja eroihin tarjoajan valinta on perustunut, hankintayksikkö ei ole perustellut hankintapäätöstään riittävästi.

Valittaja ei ole hakenut muutosta hankintayksikön 8.5.2014 tekemään hankintaoikaisupäätökseen. Markkinaoikeus kuitenkin katsoo, että hankintaoikaisupäätöksen perusteluista on ilmennyt riittävällä tarkkuudella se, miten tarjouksia on kummankin laadun vertailuperusteen osalta vertailtu suhteessa toisiinsa ja mihin tarjousten sisällöllisiin eroavaisuuksiin suoritettu pisteytys ja hankintapäätös ovat perustuneet. Tarjouksissa esitetty huomioon ottaen hankintayksikön on katsottava vertailleen tarjouksia keskenään harkintavaltansa puitteissa eikä valittajan esittämällä tavalla sitä kohtaan ankarasti.

Markkinaoikeus katsoo näillä perusteilla, ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti, kun se on arvioinut voittaneen tarjoajan tarjouksen valittajan tarjousta paremmaksi.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankintapäätöksen perustelemisen osalta julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimus on allekirjoitettu 12.6.2014. Hankintalain 95 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Valittajan on tämä osoitettava.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä. Kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa virheetön hankintamenettely olisi merkinnyt sitä, että muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös olisi perusteltu hankintasäännösten edellyttämällä tavalla. Markkinaoikeus on edellä katsonut, että hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksessään suorittanut tarjousten vertailun sekä päätöksen perustelemisen asianmukaisesti ja suorittamansa vertailun perusteella valinnut voittaneen tarjouksen.

Edellä kerrotuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa voida todeta, että valittajalla olisi ollut hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä hankintamenettelyssä eli tilanteessa, jossa tarjousten vertailu olisi sanallisesti perusteltu jo hankintapäätöksessä. Valittajan vaatimus hyvitysmaksun määräämisestä on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Vastaavasti hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen pääasian osalta.

Markkinaoikeus velvoittaa Museoviraston korvaamaan Arkkitehtitoimisto Freese Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Museoviraston vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ari Wirén, Petri Rinkinen ja Jaakko Ritvala.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 10.9.2014