MAO:437/14

ASIAN TAUSTA

Porin kaupungin lautakuntana toimiva Porin seudun jätelautakunta on 28.8.2013 tekemällään päätöksellä § 24 osoittanut jätelautakunnan toimialueen kuntien, lukuun ottamatta Eurajoen kuntaa, alueella syntyvän jätelain 32 §:n mukaisen kunnan vastuulle kuuluvan sekalaisen yhdyskuntajätteen vastaanottopaikaksi 1.11.2013 alkaen Porin Jätehuolto -liikelaitoksen ylläpitämän Hangassuon jäteaseman.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Kokemäen Ympäristöhuolto Oy ja Veikko Lehti Oy ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen sekä määrää tehottomuusseuraamuksen ensisijaisesti Porin seudun jätelautakunnan tai sopijakuntien ja Porin Jätehuolto liikelaitoksen välisen hankintasopimuksen osalta ja toissijaisesti Harjavallan, Kokemäen ja Ulvilan kaupunkien sekä Merikarvian, Nakkilan ja Siikaisten kuntien osalta. Valittajat ovat toissijaisesti vaatineet, että markkinaoikeus lyhentää hankintayksiköiden ja Porin Jätehuolto liikelaitoksen välisen sopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua. Valittajat ovat lisäksi vaatineet, että markkinaoikeus määrää Porin seudun jätelautakunnan ja sopijakunnat yhteisvastuullisesti maksamaan valtiolle 1.479.014 euron seuraamusmaksun. Valittajat ovat viimesijaisesti vaatineet, että markkinaoikeus määrää hankintayksiköt maksamaan niille hyvitysmaksua. Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksiköt yhteisvastuullisesti korvaamaan Kokemäen Ympäristöhuolto Oy:n arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 5.332 eurolla ja Veikko Lehti Oy:n arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 5.332 eurolla.

Perusteet

Porin seudun jätelautakunnan 28.8.2013 tekemä päätös on ollut hankintasäännösten vastainen.

Muutoksenhaun kohteena olevassa päätöksessä ja sen perusteella Porin Jätehuolto -liikelaitoksen kanssa solmitussa hankintasopimuksessa on ollut kysymys toimiviin markkinoihin puuttuvasta, yleisen edun vastaisesta päätöksestä, jolle ei ole ollut jäte- tai hankintasäännöksistä johtuvia perusteita. Hankintasopimus on syntynyt viimeistään 1.11.2013, kun määräys uudesta vastaanottopaikasta on tullut voimaan. Järjestelyn tarkoituksena on ensisijaisesti ollut liikelaitoksen talouden turvaaminen.

Jätelaki edellyttää hankintasäännöksiä noudatettavan myös jätteen vastaanottoa koskevassa päätöksenteossa.

Jätelautakunnan perustamisessa on ollut kysymys kunnille säädettyjen lakisääteisten viranomaistehtävien hoitamisesta yhteistyössä. Näiden tehtävien lisäksi sopijakunnat tarvitsevat jätehuoltopalveluita, kuten nyt kyseessä oleva sekajätteen vastaanotto.

Jätelautakunnan perustamissopimuksessa ei ole siirretty lautakunnalle valvonta- ja määräysvaltaa Porin Jätehuolto liikelaitoksessa. Sopimuksen maininta yhteistyöstä ei kuitenkaan luo liikelaitokselle sidosryhmäyksikön asemaa, eikä liikelaitos myöskään harjoittane pääosaa toiminnastaan lautakunnan tai sen sopijakuntien kanssa. Sopimuksella ei ole määrätty liikelaitosta lautakuntaan kuuluvaksi organisaatioksi, joka huolehtisi jätelain palvelutehtävien hoidosta sopijakuntien puolesta.

Jätelautakunnan päätöksessä on ollut kyse hankintasopimuksen tekemisestä Porin Jätehuolto liikelaitoksen kanssa kilpailuttamatta eikä sisäisestä hankinnasta tai sidosyksikköhankinnasta.

Porin Jätehuolto liikelaitos on saanut hoitaakseen sopijakunnista Harjavallan, Kokemäen, Merikarvian, Nakkilan, Siikaisten ja Ulvilan tarvitsemat palvelut taloudellista vastiketta vastaan. Mainituilla kunnilla ei käytännössä ole valvonta- ja määräysvaltaa liikelaitoksessa, eivätkä ne ole siirtäneet palvelutehtävien järjestämistä liikelaitokselle.

Jätelautakuntaa koskevan sopimuksen mukaan lautakunnan tehtäviin kuuluu yleisten jätehuoltomääräysten hyväksyminen ja kunnan keräys ja käsittelypaikoista päättäminen tässä yhteydessä. Jätelautakunta on tehnyt yksittäisen hallintopäätöksen, jossa ei ole ollut kyse jätehuoltomääräyksistä. Jätehuoltopalvelut olisi tullut kilpailuttaa kuntien omina hankintoina tai sopia, että jätelautakunta kilpailuttaa ne kuntien puolesta, koska Porin Jätehuolto liikelaitos ei ole sopijakuntien sidosyksikkö.

Vastine

Vaatimukset

Porin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta.

Perusteet

Markkinaoikeus ei ole asiassa toimivaltainen.

Porin seudun jätelautakunta toimii Porin, Harjavallan, Kokemäen ja Ulvilan kaupunkien sekä Eurajoen, Merikarvian, Nakkilan ja Siikaisten kuntien jätelain 23 §:n mukaisena kunnan jätehuoltoviranomaisena.

Jätelautakunta on muutoksenhaun kohteena olevassa päätöksessään osoittanut sen toimialueen kuntien alueella syntyvän jätelain 32 §:n mukaisen kunnan vastuulle kuuluvan sekalaisen yhdyskuntajätteen vastaanottopaikaksi 1.11.2013 alkaen Porin Jätehuolto -liikelaitoksen ylläpitämän Hangassuon jäteaseman.

Kysymyksessä ei ole ollut hankintapäätös, vaan viranomaispäätös. Jätelain 35 §:n mukaan säännöksessä tarkoitettu jäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan.

Jätelautakunnan johtosäännön 3 §:n 3 momentin mukaan jätelautakunta hoitaa 2 momentissa mainittujen tehtävien lisäksi myös muut vastaavat lainsäädännön mukaiset jätehuollon viranomaistehtävät. Lautakunnalla on näin ollen ollut oikeus tehdä erillinen hallintopäätös jätteen vastaanottopaikan määräämiseksi. Jätelain perusteluissa todetaan, että kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätteen vastaanottopaikka voitaisiin määrätä esimerkiksi 37 §:ssä tarkoitetussa kunnan päätöksessä tai kunnan jätehuoltomääräyksissä.

Mikäli vastaanottopaikan yhteydessä tapahtuisi jätteen hyödyntämistä, myös hankintasäännökset saattaisivat tulla sovellettaviksi. Porin seudun jätelautakunta ei ole toimialueellaan jätehuollon järjestäjä.

Sopijakunnat ovat siirtäneet yhdyskuntajätteen vastaanoton ja käsittelyn sopimuksin Porin Jätehuolto -liikelaitoksen tehtäväksi. Liikelaitoksella on kuntalain 77 §:n mukainen yhteinen johtokunta, jossa myös sopijakunnilla on edustajat.

Porin Jätehuolto liikelaitos on kilpailuttanut yhdyskuntajätteen hyödyntämisen olemalla mukana Lounaisen Suomen yhdyskuntajätteiden hyödyntämisen hankintarenkaassa. Hyödyntämistä koskeva päätös on ollut hankintapäätös, joka on tehty hankintasäännösten mukaisesti.

Porin kaupunki on järjestänyt jätteiden vastaanoton Hangassuon jäteasemalla. Yhdyskuntajätteiden kuljetus jäteasemalle on toiminut helmikuulle 2013 saakka, jolloin jätteiden tuonti asemalle on loppunut lähes kokonaan.

Kunnat eivät ole voineet siirtää jätelain 32 §:ssä säädettyä järjestämisvastuuta yksityisille yrityksille, vaan vastuu on kunnalla, vaikka kuljetus olisikin järjestetty kiinteistön haltijan toimesta. Järjestämisvastuun piiriin kuuluva jäte ei siirry jätteenkuljettajan määräysvaltaan. Oikeus määrätä vastaanottopaikasta on aina kunnalla.

Päätöksen ensisijaisena tarkoituksena on ollut huolehtia, että jätelain 32 §:n mukaisesti kunnille osoitettu tehtävä on mahdollista hoitaa jätelain mukaisesti. Jotta hyödyntäminen on ollut mahdollista kilpailuttaa asianmukaisesti, jäte on täytynyt ensin ohjata kunnan järjestelmään.

Porin seudun jätelautakunta ja Porin Jätehuolto -liikelaitoksen johtokunta ovat kuntalain 77 §:n perusteella Porin kaupungin toimielimiä. Mikäli katsottaisiin, että muutoksenhaun kohteena oleva päätös sisältäisi joiltakin osin hankintaa, kysymyksessä olisi Porin kaupungin omana työnä tapahtuva suorittaminen, joka ei kuulu kilpailuttamisvelvoitteen piiriin. Sidosyksiköstä ei kaupungin eri hallintokuntien välillä voi olla kysymys.

Porin Jätehuolto -liikelaitos ei ole saanut kunnilta vastiketta jätehuollon järjestämisestä, vaan jätteiden vastaanotto ja käsittely on hoidettu jätelain mukaisesti perimällä jätemaksua jätteentuottajilta.

Vastaselitys

Valittajat ovat esittäneet, että muutoksenhaun kohteena olevassa päätöksessä ei ole ollut kysymys pelkästä vastaanottopaikan määräämisestä, vaan tosiasiallisesti sopijakuntien tarvitsemia jätteen vastaanotto-, käsittely- ja hyödyntämispalveluita koskevasta hankintapäätöksestä.

Sopijakunnat eivät aikaisemmin olleet sopineet, että Porin Jätehuolto liikelaitos järjestäisi jätehuollon niiden puolesta. Jätelain 8 §:n etusijajärjestys on sitova, jolloin vastaanottomääräys tosiasiallisesti sisältää uusiokäyttöä, kierrätystä ja hyödyntämistä. Loppusijoitus eli Hangassuon jäteasema on vasta viimeinen vaihtoehto. Liikelaitos on päätöksen perusteella saanut hoidettavakseen edellä mainitut palvelutehtävät, joita se on ryhtynyt toteuttamaan ainakin konkludenttisesti tehdyn hankintasopimuksen perusteella. Ennen päätöstä alan yritykset olivat hoitaneet palveluita sopijakuntien puolesta ja laskuttaneet niiden hoidosta vastaavat jätemaksut.

Jätelautakunnan sopijakuntien alueella on voimassa kiinteistön haltijan järjestämä jätteen kuljetus.

Vastaanottopaikan yhteydessä tapahtuu jätteiden hyödyntämistä, sillä liikelaitos toteuttaa sitä liityttyään hankintarenkaaseen. Lisäksi liikelaitos vastaanottaa yhdyskuntajätettä, kuten esimerkiksi metalleja ja kuitupaperia, joiden hyödyntämisen se hoitaa.

Vastineeseen liitetty Harjavallan kaupungin ja Porin Jätehuolto liikelaitoksen välinen 11.2.2000 päivätty sopimus ei ole tehnyt liikelaitoksesta Harjavallan kaupungin, sopijakuntien tai jätelautakunnan sisäistä tai sidosyksikköä. Muiden sopijakuntien vastaavia sopimuksia ei ole esitetty. Sopimus on tehty vanhan jätelain aikana, eikä sillä ole sovittu uuden jätelain mukaisesta jätehuollon toteutuksesta Harjavallan ja muiden sopijakuntien osalta.

Sopijakunnat eivät ennen jätelautakunnan päätöstä olleet tehneet päätöksiä tai sopimuksia, jotka olisivat muuttaneet jätehuollon palvelutehtävien hoitoa koskevaa järjestelmää tai tehneet liikelaitoksesta sisäisen tai sidosyksikön. Sopimusluonnoksesta 6.2.2014 käy ilmi, että sopijakunnat ovat vasta neuvottelemassa yhteistyöstä. Tällaista sopimusta ei tarvittaisi, mikäli liikelaitos olisi omaa organisaatiota tai sidosyksikkö.

Se, että muutoksenhaun kohteena oleva päätös tarkoittaa palvelutehtävien hankkimista, johtuu uuden jätelain logiikasta. Jätelain 28 §:n 1 momentin mukaan jätteen haltijan on järjestettävä jätehuolto, jollei muun ohella lain 5 luvussa toisin säädetä. Lain 5 luvun 32 §:n 1 momentin mukaan kunnan on järjestettävä siinä mainittujen jätteiden, kuten yhdyskuntajätteiden, jätehuolto. Jätelain terminologiassa "kunnan päätös" tarkoittaa päätöstä, jonka jätelautakunta on sopijakuntien puolesta tehnyt. Jätehuollon järjestämistä ohjaa jätelain 8 §:n etusijajärjestys. Velvoite sitoo niin jätelautakuntaa kuin liikelaitostakin. Liikelaitoksen kaatopaikkasijoitus tai pelkkä vastaanotto ei enää ole jätelain mukaista jätehuoltoa, vaan vastaanoton lisäksi sen on huolehdittava jätteen hyödyntämisestäkin, minkä toteuttamiseksi se saa jätelain perusteella oikeuden laskuttaa palveluistaan. Koska kaikki jätteet on toimitettava liikelaitoksen vastaanottoon, sillä ei ole taloudellista riskiä toiminnasta.

Muutoksenhaun kohteena oleva päätös on tehty sen jälkeen, kun osallistumishakemusten jättöaika hankintarenkaan järjestämään hyödyntämispalveluiden kilpailutukseen on päättynyt. Olemassa oleva kilpailu olisi hyödynnetty, jos jätelautakunta olisi määrännyt ennen hankintailmoituksen julkaisemista jätteet Porin Jätehuolto liikelaitoksen vastaanottoon ja liikelaitos olisi mainittu hankintailmoituksessa. Menettelyt erikseen ja yhdessä loukkaavat Veikko Lehti Oy:n oikeuksia ja syrjimättömän kohtelun vaatimusta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 94 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu tutkia, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai sen nojalla annettujen säännösten taikka pykälässä mainittujen muiden säännösten vastaisesti. Markkinaoikeuden toimivallan edellytyksenä on siten se, että markkinaoikeudelle tehdyssä valituksessa esitetyt vaatimukset koskevat hankintalaissa tarkoitettua hankintaa.

Asiassa on edellä todettu huomioon ottaen ensin ratkaistavana, onko valituksenalainen Porin seudun jätelautakunnan 28.8.2013 tekemä päätös kunnan vastuulle kuuluvan sekalaisen yhdyskuntajätteen vastaanottopaikan määräämisestä sisältänyt ratkaisun hankintalaissa tarkoitetusta hankinnasta, jota koskevan valituksen tutkiminen kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan.

Kuntalain 2 §:n 1 momentin mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Pykälän 3 momentin mukaan kunta hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Tehtävien hoidon edellyttämiä palveluja kunta voi hankkia myös muilta palvelujen tuottajilta.

Kuntalain 76 §:n 1 momentin mukaan kunnat voivat sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä. Pykälän 2 momentin mukaan kunnat voivat sopia, että tehtävä annetaan toisen kunnan hoidettavaksi yhden tai useamman kunnan puolesta taikka että tehtävän hoitaa kuntayhtymä.

Kuntalain 77 §:n 1 momentin mukaan kunnan hoitaessa sopimuksen nojalla tehtävää yhden tai useamman kunnan puolesta voidaan sopia, että ensiksi mainitun kunnan siihen toimielimeen, joka huolehtii tehtävästä, valitsevat osan jäsenistä asianomaiset muut kunnat.

Jätelain 23 §:n 1 momentin mukaan kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä kuntalaissa tarkoitettu toimielin (kunnan jätehuoltoviranomainen).

Jätelain 26 §:n 1 momentin mukaan kunta voi järjestää kunnan jätehuoltoviranomaisen tehtävät siten kuin kuntalaissa säädetään, eli hoitamalla toiminnan itse tai sopimuksin yhdessä muun kunnan kanssa tai olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä.

Jätelain 32 §:n 1 momentissa säädetään kunnan velvollisuudesta järjestää momentissa mainittujen jätteiden jätehuolto.

Jätelain 35 §:n 1 momentin mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että 32 §:n 1 momentissa tarkoitetun jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta 36 tai 37 §:n mukaisesti (kiinteistöittäinen jätteenkuljetus). Jätelain 35 §:n 3 momentin mukaan kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. Jäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan.

Jätelain 35 §:ää koskevissa lain esitöissä (HE 199/2010 vp, s. 88) on todettu muun ohella, että säännöksen tarkoituksena olisi varmistaa kunnan oikeus ja mahdollisuudet huolehtia sille säädetyn jätehuoltotehtävän hoitamisesta. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätteen toimituspaikka määrättäisiin yleensä urakkasopimuksessa. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätteen toimituspaikka voitaisiin määrätä esimerkiksi 37 §:ssä tarkoitetussa kunnan päätöksessä tai kunnan jätehuoltomääräyksissä. Toimituspaikan määrääminen olisi tarvittaessa tehtävä julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön mukaisia menettelyjä noudattaen.

Hankintalain 5 §:n 1 kohdan mukaan hankintalaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä hankintasopimuksella tarkoitetaan kirjallista sopimusta, joka on tehty yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välillä ja jonka tarkoituksena on rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen taloudellista vastiketta vastaan. Pykälän 4 kohta sisältää palveluhankintasopimuksen määritelmän ja 6 kohta palveluja koskevan käyttöoikeussopimuksen määritelmän.

Hankintasopimus on hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp, s. 50) mukaan yleensä luonteeltaan yksityisoikeudellinen sopimus kahden erillisen oikeushenkilön välillä. Siten organisaation sisäisiä sopimuksia ei yleensä ole katsottava hankintasopimuksiksi, eivätkä ne siten kuulu lain kilpailuttamisvelvoitteen alaan. Hankintasopimuksen pääasiallisena kohteena on rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen. Sopimusta ei ole katsottava hankintasopimukseksi, jos sen pääasiallisena tarkoituksena on muun toiminnan kuin hankinnan toteuttaminen. Kansallisessa oikeuskäytännössä tarkastelun lähtökohtana on ollut se, muodostaako järjestely tai sopimuskokonaisuus jakamattoman kokonaisuuden, josta hankintaa ei voida erottaa. Jakamattoman kokonaisuuden on katsottu kuuluvan hankintalainsäädännön soveltamisalaan vain silloin, kun hankinnan osuus kokonaisuudesta on olennainen. Hankintasopimuksella tulisi olla myös taloudellista arvoa. Taloudellista arvoa voidaan katsoa olevan sopimuksella, josta maksetaan rahallinen korvaus tai joka oikeuttaa tarjoajan muuhun hankintayksikön myöntämään taloudelliseen hyötyyn.

Hankintalain 10 §:n mukaan lakia ei sovelleta hankintoihin, jotka hankintayksikkö tekee siitä muodollisesti erilliseltä ja päätöksenteon kannalta itsenäiseltä yksiköltä, jos hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa valvoo yksikköä samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan ja jos yksikkö harjoittaa pääosaa toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on.

Hankintalain 10 §:ää koskevissa lain esitöissä (HE 50/2006 vp, s. 61) on todettu, että pykälässä ehdotetaan hankintalain soveltamisalasta poissuljettavaksi hankinnat, joita hankintayksikkö tekee siihen sidossuhteessa olevalta yksiköltä, ja että säännös perustuu Euroopan unionin tuomioistuimen sidoshankintoja koskevaan oikeuskäytäntöön. Esitöiden mukaan lain 5 §:n 1 kohdan mukaisesti kilpailuttamisvelvoitteen piirissä olevien sopimusten osapuolina ovat taloudelliset toimijat ja hankintayksiköt. Hankintalainsäädännön ulkopuolella ovat siten hankinnat, joita hankintayksikkö toteuttaa omana työnään eli käyttämällä omaa organisaatiotaan hyväkseen. Tunnusomaista omana työnä tekemiselle on hankintayksikön valta vaikuttaa hankinnan toteuttajan toimintaan siltä puuttuvan itsenäisyyden vuoksi sekä toimeksiantoon liittyvät piirteet, joiden vuoksi se eroaa erillisten oikeushenkilöiden välillä tehdyistä hankintasopimuksista.

Asian arviointi ja johtopäätös

Valituksen kohteena on Porin seudun jätelautakunnan 28.8.2013 tekemä päätös, jolla jätelautakunta on Eurajoen kuntaa lukuun ottamatta osoittanut toimialueensa kuntien alueella syntyvän jätelain 32 §:n mukaisen kunnan vastuulle kuuluvan sekalaisen yhdyskuntajätteen vastaanottopaikaksi 1.11.2013 alkaen Porin Jätehuolto -liikelaitoksen ylläpitämän Hangassuon jäteaseman.

Valituksenalaisen päätöksen tehnyttä Porin seudun jätelautakuntaa koskevasta sopimuksesta ilmenee Porin, Harjavallan, Kokemäen ja Ulvilan kaupunkien sekä Eurajoen, Merikarvian, Nakkilan ja Siikaisten kuntien olevan mainitun alueellisesta jätelautakunnasta laaditun sopimuksen osapuolia. Sopimuksen mukaan sen tarkoituksena on sopia kunnille kuuluvasta jätelain mukaisesta jätehuollon viranomaistehtävien järjestämisestä jätelain 23 §:n mukaisesti sekä kuntien yhteisesti päättämien muiden jätehuoltoon liittyvien kehittämis- ja seurantatehtävien hoitamisesta kuntien yhteistyössä alueellisessa jätelautakunnassa. Sopimuksessa on todettu, että sopijakunnat hoitavat nämä tehtävät kuntalain 76 §:n ja 77 §:n mukaisesti siten, että Porin kaupunki perustaa vastuukuntana tehtäviä varten jätelautakunnan.

Porin seudun jätelautakunnan 21.1.2013 voimaantulleen johtosäännön 1 §:n mukaan jätelautakunta toimii edellä mainittujen sopijakuntien yhteisenä jätehuoltoviranomaisena siten kuin jätelain 23 §:ssä säädetään. Lisäksi johtosäännön 1 §:ssä on todettu, että jätelautakunta on kuntalain 77 §:ssä tarkoitettu yhteinen lautakunta ja että lautakunta toimii Porin kaupungin lautakuntana.

Porin seudun jätelautakunta on valituksenalaisessa päätöksessään edellyttänyt, että Hangassuon määrääminen vastaanottopaikaksi ei saa heikentää etusijajärjestyksen toteutumista eikä siten johtaa tilanteeseen, jossa hyödyntämiskelpoisia jätteitä loppusijoitetaan kaatopaikalle. Päätöksessä on lisäksi todettu, että tällaista jätteen vastaanotto- tai käsittelypaikkaa ei Porin seudulla ole tähän mennessä määrätty ja että jäte ohjataan jätteen vastaanottopaikaksi määrättävältä Hangassuon jäteasemalta hyödynnettäväksi hankintalain mukaisen kilpailutuksen perusteella valittavaan käsittelypaikkaan. Päätöksessä on myös mainittu, että kunnan vastuulla olevan jätteen käsittelyn järjestämiseksi Porin kaupunginhallitus on 3.6.2013 oikeuttanut Porin Jätehuolto liikelaitoksen kilpailuttamaan hankintalain mukaisesti kunnan vastuulle kuuluvan syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen hyödyntämisen.

Markkinaoikeuden toimivallan edellytyksenä on edellä todetun mukaisesti se, että markkinaoikeudelle tehdyssä valituksessa esitetyt vaatimukset koskevat hankintalaissa tarkoitettua hankintasopimusta. Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu siten sen tutkiminen, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai muiden hankintalain 94 §:n 1 momentissa mainittujen julkista hankintaa koskevien säännösten tai määräysten vastaisesti. Markkinaoikeuden toimivaltaan ei sen sijaan kuulu esimerkiksi sen tutkiminen, onko päätöksenteko muutoin tapahtunut jätehuollon järjestämistä koskevien säännösten tai kunnissa voimassaolevien jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Markkinaoikeus katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että valituksenalaisessa Porin seudun jätelautakunnan 28.8.2013 tekemässä päätöksessä, joka on koskenut jätteen vastaanottopaikan määräämistä, ei ole ollut kysymys hankintalain 5 §:ssä tarkoitetusta hankintasopimuksesta, jonka tarkoituksena on rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen taloudellista vastiketta vastaan. Jätelain 35 §:n esitöiden viittausta hankintasäännösten mukaisten menettelyjen noudattamisesta tarvittaessa toimituspaikan määräämisessä ei ole ymmärrettävä siten, että jätteen vastaanottopaikan määräämiseen tulisivat aina sovellettavaksi julkisia hankintoja koskevat oikeusohjeet.

Lisäksi markkinaoikeus toteaa edellä hankintalain 10 §:stä ja sen esitöistä lausuttuun viitaten, että Porin seudun jätelautakunnan päätös, jolla on määrätty jätteiden vastaanottopaikaksi Porin Jätehuolto liikelaitoksen ylläpitämä jäteasema, jäisi hankintasäännösten soveltamisalan ulkopuolelle myös sillä perusteella, että siinä on ollut kysymys samaan oikeushenkilöön eli Porin kaupunkiin kuuluvien yksiköiden välisestä toimeksiannosta.

Valitus on edellä lausuttu huomioon ottaen jätettävä tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittajat saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta ja hylkää Kokemäen Ympäristöhuolto Oy:n ja Veikko Lehti Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Pasi Yli-Ikkelä ja Riitta Hämäläinen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkastaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.