MAO:539-540/14

ASIAN TAUSTA

Nokian kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 30.8.2013 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Harjuniityn yhtenäiskoulun rakentamiseen liittyvistä alistettuina sivu-urakoina toteutettavista sähköjohtojen asennus- ja muita sähköasennustöitä koskevasta urakasta sekä putki- ja viemäröintityön urakasta.

Nokian kaupungin tekninen lautakunta on 22.10.2013 tekemillään hankintapäätöksillä valinnut Micora Oy:n tarjouksen sekä putki- ja viemäröintityön urakan että sähköjohtojen asennus- ja muita sähköasennustöitä koskevan urakan osalta.

Nokian kaupungin tekninen lautakunta on ottanut edellä mainitut urakoitsijoiden valintaa koskevat asiat itseoikaisuna uudelleen käsiteltäviksi. Lautakunta on hankintaoikaisupäätöksellään 5.11.2013 § 261 putki- ja viemäröintityön urakan osalta sulkenut Micora Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta ja valinnut Kaunisto-Yhtiöt Tampere Oy:n tarjouksen. Vastaavasti sähköjohtojen asennus- ja muita sähköasennustöitä koskevan urakan osalta lautakunta on hankintaoikaisupäätöksellään 5.11.2013 § 260 sulkenut Micora Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta ja valinnut Lemminkäinen Talotekniikka Oy:n tarjouksen.

Koko urakan arvoksi on hankintayksikön ilmoituksen mukaan budjetoitu vuosien 2013–2016 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa runsaat 29,8 miljoonaa euroa.

Markkinaoikeus on 30.1.2014 antamallaan päätöksellä sallinut muutoksenhaun kohteena olevien hankintapäätösten täytäntöönpanon.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Dnro 2013/602

Valitus

Vaatimukset

Micora Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintayksikön hankintaoikaisupäätöksen 5.11.2013 § 261 putki- ja viemäröintityön urakan osalta ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen hankintamenettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 75.000 euroa. Valittaja on vielä vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut tässä asiassa sekä markkinaoikeuden asiassa 2013/608 yhteensä 10.317,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä tarjoajille asetetun referenssivaatimuksen ja tarjoajilta vaaditun vuosiliikevaihdon osalta.

Hankintayksikkö on urakkaneuvotteluissa todennut, että valittajan putki- ja viemäröintityön urakkaa koskeva tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Hankintayksikkö on muuttanut tarjouspyynnön referenssi- ja liikevaihtovaatimuksia koskevaa tulkintaansa vasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen, minkä johdosta hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksessään katsonut, että valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Hankintayksikön hankintapäätöksen tekemisen jälkeen omaksuma tulkinta tarjouspyynnön sisällöstä ei vastaa tarjouspyynnön sisältöä.

Tarjouspyynnössä on esitetty referenssivaatimus, joka on kohdistunut vain pääurakoitsijaan mutta ei valittajan tapaisiin sivu-urakoitsijoihin. Referenssivaatimuksessa on edellytetty, että rakennusurakoitsijan tulee esittää toimineensa aikaisemmassa urakassa pääurakoitsijana. Kyseistä vaatimusta ei ole laadittu sivu-urakoitsijaa koskevaksi, sillä rakennusurakoitsijalla on tarjouspyynnössä tarkoitettu ainoastaan pääurakoitsijaa. Muutoinkin olisi täysin epäjohdonmukaista ja suhteellisuusperiaatteen vastaista, että sivu-urakoitsijalta olisi edellytetty kokemusta pääurakoitsijana toimimisesta.

Tarjouspyynnössä on lisäksi edellytetty, että sivu-urakoitsijan liikevaihdon on tullut olla viimeisen kolmen vuoden ajalta 0,5 miljoonaa euroa vuodessa. Hankintayksikkö on katsonut, että valittaja ei ole täyttänyt kyseistä ehtoa, vaikka todellisuudessa valittaja on sen täyttänyt. Hankintayksikkö on tulkinnut, että valittajan liikevaihdon olisi tullut olla miljoona euroa sillä perusteella, että liikevaihtovaatimus on kohdistunut valittajaan kaksinkertaisena tämän tarjotessa sekä putki- ja viemäröintityön urakkaa että sähköjohtojen asennus- ja muita sähköasennustöitä koskevaa urakkaa. Hankintayksikön kanta ei ole oikeudellisesti perusteltu eikä tarjouspyynnön mukainen. Tarjouspyynnön mukaan liikevaihtovaatimus ei ole kertautunut. Valittaja on liikevaihtotietonsa esittämällä osoittanut, että sillä on hankinnan toteuttamiseen riittävä taloudellinen kantokyky.

Hankintayksikkö on siten menetellyt hankintasäännösten vastaisesti suljettuaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta vedoten tarjouspyynnön vastaisiin puutteisiin valittajan tarjouksessa.

Vastine

Vaatimukset

Nokian kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut tässä asiassa ja markkinaoikeuden asiassa 2013/608 yhteensä 1.945 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjoavalla yrityksellä on tullut olla viiden viimeksi kuluneen vuoden ajalta vähintään yksi hankintakohteen kaltainen urakka, jossa rakennusurakoitsija on ollut pääurakoitsijana. Valittajan tarjouksessa ei ole esitetty yhtään mainitunkaltaista urakkaa.

Lisäksi tarjouspyynnössä on edellytetty, että sivu-urakoitsijaksi valittavan yrityksen vuosiliikevaihdon on tullut olla hankintasopimuksen kohteena olevan toimialan osalta kolmelta viimeiseltä tilikaudelta vähintään 0,5 miljoonaa euroa. Valittajan osalta myöskään tämä vaatimus ei ole täyttynyt.

Kaunisto-Yhtiöt Tampere Oy:n lausunto

Kaunisto-Yhtiöt Tampere Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Valittaja ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä edellytettyä yritysreferenssiä eikä siinä edellytettyä vähimmäisvaatimusta tarjoajan liikevaihdolle.

Valittajan vastaselitys

Hankintayksikön omaksuman tulkinnan mukaista referenssivaatimusta olisi pidettävä suhteellisuusperiaatteen vastaisena. Tarjoajalle voidaan sinänsä asettaa edellytyksiä ammatillisen pätevyyden osoittamiseen, mutta näiden tulee olla oikeassa suhteessa hankintasopimuksen kohteeseen nähden. Jos yrityksiltä, joiden päätoimialana on toteuttaa sivu-urakoitsijan tehtäväalueen suuruisia urakoita, vaadittaisiin pääurakoitsijan kokemusta, olisi referenssivaatimuksen mukainen ehto omiaan vaikeuttamaan yritysten julkisia hankintoja koskeviin tarjouskilpailuihin osallistumista ja rajaisi osallistumista kohtuuttomasti. Asiassa ei ole myöskään esitetty mitään syytä, minkä vuoksi sivu-urakoitsijalta olisi ollut tarpeen vaatia pääurakoitsijakokemusta. Suhteellisuusperiaatteen mukaista olisi ollut vaatimus aiemmista vastaavista sivu-urakointikokemuksista.

Valittaja on asianmukaisesti osoittanut taloudellisen kantokykynsä. Hankintayksikön tulkinnan mukaiselle vaatimukselle olisi tullut olla perusteltu syy, minkä olemassaoloa ei ole esitetty.

Dnro 2013/608

Valitus

Vaatimukset

Micora Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintayksikön hankintaoikaisupäätöksen 5.11.2013 § 260 § sähköjohtojen asennus- ja muita sähköasennustöitä koskevan urakan osalta ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen hankintamenettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 205.000 euroa. Valittaja on vielä vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut tässä asiassa sekä markkinaoikeuden asiassa 2013/602 yhteensä 10.317,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä tarjoajille asetetun referenssivaatimuksen ja tarjoajilta vaaditun vuosiliikevaihdon osalta.

Hankintayksikkö on urakkaneuvotteluissa todennut, että valittajan sähköjohtojen asennus- ja muiden sähköasennustöiden urakkaa koskeva tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Hankintayksikkö on muuttanut tarjouspyynnön referenssi- ja liikevaihtovaatimuksia koskevaa tulkintaansa vasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen, minkä johdosta hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksessään katsonut, että valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Hankintayksikön hankintapäätöksen tekemisen jälkeen omaksuma tulkinta tarjouspyynnön sisällöstä ei vastaa tarjouspyynnön sisältöä.

Tarjouspyynnössä on esitetty referenssivaatimus, joka on kohdistunut vain pääurakoitsijaan mutta ei valittajan tapaisiin sivu-urakoitsijoihin. Referenssivaatimuksessa on edellytetty, että rakennusurakoitsijan tulee esittää toimineensa aikaisemmassa urakassa pääurakoitsijana. Kyseistä vaatimusta ei ole laadittu sivu-urakoitsijaa koskevaksi, sillä rakennusurakoitsijalla on tarjouspyynnössä tarkoitettu ainoastaan pääurakoitsijaa. Muutoinkin olisi täysin epäjohdonmukaista ja suhteellisuusperiaatteen vastaista, että sivu-urakoitsijalta olisi edellytetty kokemusta pääurakoitsijana toimimisesta.

Tarjouspyynnössä on lisäksi edellytetty, että sivu-urakoitsijan liikevaihdon on tullut olla viimeisen kolmen vuoden ajalta 0,5 miljoonaa euroa vuodessa. Hankintayksikkö on katsonut, että valittaja ei ole täyttänyt kyseistä ehtoa, vaikka todellisuudessa valittaja on sen täyttänyt. Hankintayksikkö on tulkinnut, että valittajan liikevaihdon olisi tullut olla miljoona euroa sillä perusteella, että liikevaihtovaatimus on kohdistunut valittajaan kaksinkertaisena tämän tarjotessa sekä sähköjohtojen asennus- ja muita sähköasennustöitä koskevaa urakkaa että putki- ja viemäröintityön urakkaa. Hankintayksikön kanta ei ole oikeudellisesti perusteltu eikä tarjouspyynnön mukainen. Tarjouspyynnön mukaan liikevaihtovaatimus ei ole kertautunut. Valittaja on liikevaihtotietonsa esittämällä osoittanut, että sillä on hankinnan toteuttamiseen riittävä taloudellinen kantokyky.

Hankintayksikkö on siten menetellyt hankintasäännösten vastaisesti suljettuaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta vedoten tarjouspyynnön vastaisiin puutteisiin valittajan tarjouksessa.

Vastine

Vaatimukset

Nokian kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut tässä asiassa ja markkinaoikeuden asiassa 2013/602 yhteensä 1.945 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjoavalla yrityksellä on tullut olla viiden viimeksi kuluneen vuoden ajalta vähintään yksi hankintakohteen kaltainen urakka, jossa rakennusurakoitsija on ollut pääurakoitsijana. Valittajan tarjouksessa ei ole esitetty yhtään mainitunkaltaista urakkaa.

Lisäksi tarjouspyynnössä on edellytetty, että sivu-urakoitsijaksi valittavan yrityksen vuosiliikevaihdon on tullut olla hankintasopimuksen kohteena olevan toimialan osalta kolmelta viimeiseltä tilikaudelta vähintään 0,5 miljoonaa euroa. Valittajan osalta myöskään tämä vaatimus ei ole täyttynyt.

Lemminkäinen Talotekniikka Oy:n lausunto

Tarjouspyyntö on ollut selkeä ja yksiselitteinen. Hankintayksikkö on edellyttänyt myös sivu-urakoitsijoilta pääurakoitsijakokemusta. Liikevaihtovaatimus 0,5 miljoonaa euroa on koskenut kutakin erillistä sivu-urakkaa erikseen.

Valittajan vastaselitys

Hankintayksikön omaksuman tulkinnan mukaista referenssivaatimusta olisi pidettävä suhteellisuusperiaatteen vastaisena. Tarjoajalle voidaan sinänsä asettaa edellytyksiä ammatillisen pätevyyden osoittamiseen, mutta näiden tulee olla oikeassa suhteessa hankintasopimuksen kohteeseen nähden. Jos yrityksiltä, joiden päätoimialana on toteuttaa sivu-urakoitsijan tehtäväalueen suuruisia urakoita, vaadittaisiin pääurakoitsijan kokemusta, olisi referenssivaatimuksen mukainen ehto omiaan vaikeuttamaan yritysten julkisia hankintoja koskeviin tarjouskilpailuihin osallistumista ja rajaisi osallistumista kohtuuttomasti. Asiassa ei ole myöskään esitetty mitään syytä, minkä vuoksi sivu-urakoitsijalta olisi ollut tarpeen vaatia pääurakoitsijakokemusta. Suhteellisuusperiaatteen mukaista olisi ollut vaatimus aiemmista vastaavista sivu-urakointikokemuksista.

Valittaja on asianmukaisesti osoittanut taloudellisen kantokykynsä. Hankintayksikön tulkinnan mukaiselle vaatimukselle olisi tullut olla perusteltu syy, minkä olemassaoloa ei ole esitetty.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikön sulkiessaan hankintaoikaisupäätöksillään 5.11.2013 § 260 ja 261 valittajan tarjoukset tarjouskilpailusta referenssi- ja liikevaihtoedellytysten täyttymättä jäämisen perusteella katsottava menetelleen hankintasäännösten vastaisesti.

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava ehdokkaita ja tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 100) on edellä mainitun säännöksen osalta todettu, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksiin liittyvien vaatimusten asettamisessa. Menettelyyn voidaan puuttua vain tilanteissa, joissa vaatimukset eivät liity ehdokkaiden tai tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta tai joissa vaatimuksilla vaarannetaan ehdokkaiden tai tarjoajien tasapuolista kohtelua. Siten hankintayksikkö voi halutessaan edellyttää myös esimerkiksi lakisääteistä ammatillista pätevyyttä korkeampaa pätevyyttä. Tarjoajien valinnassa käytettävien perusteiden on kuitenkin oltava suhteellisia, puolueettomia ja perusteltavissa hankinnan kohteen kannalta. Hankintayksikön tulee siten hankinnan luonteen ja laajuuden perusteella harkita vaatimusten tasoa. Soveltumattomat tai liian ankarat vaatimukset voivat rajoittaa tarpeettomalla tavalla kilpailua.

Hankintalain 58 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan hankintayksikkö voi pyytää ehdokasta tai tarjoajaa osoittamaan rahoituksellisen ja taloudellisen tilanteensa toimittamalla todistuksen yrityksen kokonaisliikevaihdosta ja liikevaihdosta hankintasopimuksen kohteena olevalta toimialalta enintään kolmelta viimeksi kuluneelta tilikaudelta, jos liikevaihtoa koskevat tiedot ovat saatavilla. Pykälän 2 momentin mukaan, jos ehdokas tai tarjoaja ei hyväksyttävästä syystä voi toimittaa hankintayksikön vaatimia asiakirjoja, se voi osoittaa taloudelliseen tai rahoitukselliseen tilanteeseensa liittyvät tiedot jollakin muulla hankintayksikön hyväksymällä asiakirjalla. Pykälän 4 momentin mukaan hankintayksikkö voi pyytää ehdokkaita tai tarjoajia täydentämään tai täsmentämään selvityksiä ja muita asiakirjoja.

Hankintalain 59 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa osoittamaan teknisen suorituskykynsä ja ammatillisen pätevyytensä toimittamalla luettelon viimeksi kuluneen enintään viiden vuoden aikana toteutetuista rakennusurakoista sekä todistuksen merkittävimpien urakoiden asianmukaisesta toteuttamisesta.

Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 103) mukaan referenssejä koskevien selvitysten vaatimisessa ja niihin perustuvien ehdokkaiden tai tarjoajien teknistä kapasiteettia koskevissa vaatimuksissa tulee ottaa huomioon referenssien merkitys hankinnan kohteen kannalta.

Asian arviointi

Referenssivaatimus

Hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksillään 5.11.2013 § 260 ja 261 katsonut, etteivät valittajan putki- ja viemäröintityön urakkaa sekä sähköjohtojen asennus- ja muita sähköasennustöitä koskevaa urakkaa koskeneet tarjoukset ole täyttäneet tarjouspyynnössä edellytettyä referenssivaatimusta, minkä johdosta valittajan tarjoukset on tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Käsillä olevassa hankinnassa on kyse rakennusurakasta, johon on valittu pääurakoitsija sekä sivu-urakoitsija neljälle eri osa-alueelle (putki-, ilmanvaihto-, rakennusautomaatio- ja sähköurakat).

Tarjouspyynnössä on esitetty seuraava referenssivaatimus: "Yrityksellä tulee olla viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana vähintään 1 hankintakohteen kaltainen urakka, jossa rakennusurakoitsija on ollut pääurakoitsijana."

Hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksissään todennut, että jokaiselta sivu-urakoitsijalta on referenssivaatimuksena edellytetty, että ne ovat toimineet pääurakoitsijana hankintakohteen kaltaisessa urakassa viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana.

Valittaja on valituksessaan esittänyt, että edellä selostetussa referenssivaatimuksessa käsitteellä "yritys" on voitu tarkoittaa ainoastaan nyt kyseessä olevan rakennusurakan pääurakoitsijaa.

Hankintayksikkö on puolestaan esittänyt, että mainitulla käsitteellä "yritys" on viitattu sekä pääurakoitsijaan että kuhunkin sivu-urakoitsijaan.

Markkinaoikeus toteaa, ettei tarjouspyynnössä ole nimenomaisesti määritelty käsitettä "yritys". Tämän vuoksi edellä mainittua referenssivaatimusta yksistään tarkasteltuna ei ole voinut pitää täysin yksiselitteisenä. Hankinnan kohteena on kuitenkin ollut koko koulun rakentaminen. Tarjouspyynnössä on edellytetty, että rakennusurakoitsijalla on tullut olla vähintään 75 miljoonan euron vuosiliikevaihto, kun taas sivu-urakoitsijalla on tullut olla ainoastaan vähintään 0,5 miljoonan euron vuosiliikevaihto hankintasopimuksen kohteena olevalta toimialalta viimeiseltä kolmelta tilikaudelta. Viimeksi mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei tarkasteltavana olevaa referenssivaatimusta ole voinut tarjouspyynnön muodostama kokonaisuus huomioon ottaen tulkita muulla tavoin kuin siten, että pääurakoitsijakokemusta on edellytetty vain niiltä tarjoajilta, jotka ovat osallistuneet pääurakoitsijan valintaa koskevaan tarjouskilpailuun.

Edellä esitetty huomioon ottaen hankintayksikkö ei olisi saanut sulkea valittajan tarjouksia tarjouskilpailusta puheena olevalla perusteella.

Liikevaihtoa koskeva edellytys

Hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksillään 5.11.2013 § 260 ja 261 katsonut, ettei valittaja ole putki- ja viemäröintityön urakan sekä sähköjohtojen asennus- ja muita sähköasennustöitä koskevan urakan osalta täyttänyt tarjouspyynnössä edellytettyä liikevaihtoedellytystä, minkä johdosta valittajan tarjoukset on tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Tarjouspyynnössä on esitetty liikevaihtoa koskevana vähimmäisvaatimuksena: "Ehdokkaalla tulee olla hankintasopimuksen kohteena olevalta toimialalta vuosiliikevaihto jokaiselta kolmelta viimeiseltä tilikaudelta: rakennusurakoitsija vähintään 75 milj. euroa/vuosi, sivu-urakoitsijat vähintään 0,5 milj. euroa/vuosi. Edellä mainitut tiedot tulee liittää tarjoukseen."

Kuten edellä on todettu, liikevaihtoa koskevassa vaatimuksessa viitattuja sivu-urakoita ovat olleet putki-, ilmanvaihto-, rakennusautomaatio- ja sähköurakka.

Markkinaoikeus toteaa, että kaikki mainitut sivu-urakat ovat koskeneet toisistaan erillisiä rakennusalan toimialoja. Sivu-urakat ovat lisäksi ovat lisäksi olleet sikäli toisistaan täysin erillisiä urakoita, että kuhunkin on voitu valita eri tai sama toimija.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että arvioitaessa tarjouspyynnössä edellytettyä liikevaihtokriteeriä jokaista sivu-urakkaa on tullut pitää tarjouspyynnössä tarkoitettuna omana toimialanaan ja niiden osalta tehtyjä tarjouksia tullut arvioida kunkin sivu-urakan osalta erikseen. Näin ollen sekä putki- että sähköurakan osalta sivu-urakoitsijan valintaa koskeneeseen tarjouskilpailuun osallistuneen tarjoajan, kuten valittajan, on tarjouspyynnön perusteella tullut osoittaa, että sillä on ollut 0,5 miljoonan euron liikevaihto edellisen kolmen vuoden aikana erikseen niin putki- kuin sähköurakankin osalta.

Kyseisen liikevaihtoa koskeneen vaatimuksen ei voida katsoa olleen kohtuuton kysymyksessä olevan hankinnan luonne ja laajuus huomioon ottaen.

Valittaja ei ole esittänyt, että se olisi täyttänyt edellä tarkoitettua liikevaihtovaatimusta erikseen sen paremmin putki- kuin sähköurakankaan osalta, vaikka sen yhteenlaskettu liikevaihto näiltä toimialoilta olisikin täyttänyt 0,5 miljoonan euron vaatimuksen. Hankintayksikön ei siten ole katsottava menetelleen hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjoukset tarjouskilpailusta puheena olevalla perusteella.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjoukset tarjouskilpailusta. Valitukset on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Micora Oy:n korvaamaan Nokian kaupungin oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden asioissa 2013/602 ja 2013/608 yhteensä 1.945 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Petri Rinkinen ja Tomi Rantasaari.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkastaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.