MAO:385/14

ASIAN TAUSTA

Lapinlahden Vesi Oy on omasta ja Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n, Iisalmen Vesi -liikelaitoksen, Kiuruveden kaupungin vesihuoltolaitoksen, Kuopion Vesi -liikelaitoksen, Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitoksen ja Jätekukko Oy:n puolesta ilmoittanut 4.6.2013 julkaistulla EU-hankintailmoituksella ja 27.6.2013 julkaistulla lisätietoilmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta kunnallisten puhdistamolietteiden ja biojätteen jatkokäsittelyä biokaasulaitoksella koskevasta palveluhankinnasta ajalle 1.1.2015–31.12.2024. Hankintailmoituksen mukaan sopimusta voidaan jatkaa enintään 60 kuukaudella.

Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n hallitus on 19.9.2013 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Biotehdas Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 13.000.000–28.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Biovakka Suomi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.126 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintapäätöstä ei ole annettu tiedoksi valittajalle. Valittaja on lokakuussa 2013 saanut selville, että Ylä-Savon Jätehuolto Oy on tehnyt asiassa hankintapäätöksen. Valittaja on saanut hankintapäätökseksi otsikoidun 11.10.2013 päivätyn selvityksen hankintapäätöksen sisällöstä hankkeessa konsulttina toimineelta Ramboll Finland Oy:ltä. Hankintapäätöstä valittaja ei ole koskaan saanut, eikä valittaja tiedä, mikä toimielin Ylä-Savon Jätehuolto Oy:ssä on 19.9.2013 tehnyt hankintapäätöksen. Koska hankintayksikkö ei ole saattanut hankintapäätöstä tiedoksi valittajalle, valitusaika ei ole alkanut kulua.

Tarjouspyynnön mukaan palvelun tuottajan on esitettävä selvitys siitä, miten biokaasu ja mädäte on tarkoitus hyötykäyttää tai loppusijoittaa. Esitettyjen hyödyntämistapojen on täytettävä lakien ja määräysten vaatimukset.

Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan esittänyt prosessissa syntyvän materiaalin hyödyntämistavoista muun ohella, että muodostuvaa rejektivettä ei johdeta jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi, vaan se hyödynnetään alueellisesti viljelykäytössä Eviran ohjeistuksen mukaisesti.

Voittaneen tarjoajan esittämä hyödyntämistapa ei ole lakien ja määräysten mukainen. Voittaneessa tarjouksessa typpinesteeksi nimetty rejektivesi on jätevettä, koska se sisältää puhdistamolietettä yli 10 prosenttia. Jätevesilietettä saa käyttää maanviljelyssä vain, jos se täyttää lannoitevalmisteasetuksen vaatimukset. Voittaneen tarjoajan typpineste ei kuulu lannoitevalmisteasetuksen mukaiseen tyyppinimiluetteloon eikä sitä sen vuoksi voida hyödyntää viljelykäytössä.

Kun voittaneen tarjoajan esittämät hyödyntämistavat eivät täytä lakien ja määräysten asettamia vaatimuksia, tarjoajille asetetut soveltuvuusvaatimukset eivät täyty voittaneen tarjoajan kohdalla. Voittanut tarjous olisi tullut sulkea tarjousten vertailusta.

Tarjouspyynnön liitteessä "Hankintaohjelma" hankinnan kohteeksi on määritetty puhdistamolietteiden ja biojätteiden käsittelypalvelu biokaasulaitoksessa. Hankinnan kohteen osalta on kuitenkin todettu, että biojätteiden käsittely on hankinnassa optiona.

Ylä-Savon Jätehuolto Oy on päättänyt käyttää tarjouspyynnössä olleen biojätteiden käsittelyä koskevan option. Tämä on johtanut Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n päätöksen mukaan siihen, että tarjousten vertailu on tehty vaihtoehdon b mukaan vertaamalla kaikkien seitsemän hankintayksikön yhteenlaskettua vertailuhintaa eri tarjoajien välillä.

Tarjouspyynnön "Hinnoittelu"-liitteen mukaan vertailuhinta lasketaan erikseen vaihtoehdolle a) pelkät puhdistamolietteet ja b) puhdistamolietteet ja biojätteet. Vaihtoehdon b vertailuhinnassa otetaan biojätteiden kuljetuskustannukset huomioon. Kuljetuskustannuksena käytetään 0,07 €/t (mp.)/km.

Tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti kuljetuskustannukseen, joka vertailuhinnassa otetaan huomioon, vaikuttavat kuljetettavan biojätteen märkäpaino (mp.) ja kuljetettavan biojätteen kuljetusmatka. Hankintayksiköt kuljettavat tarjouspyynnön mukaan biojätteet omilta laitoksiltaan biokaasulaitokselle.

Saaduista tarjouksista laadittu yhteenveto sisältää vertailuhinnat vaihtoehdossa b, jolloin käsiteltävänä ovat sekä lietteet että optiona tarjouspyynnössä olleet biojätteet. Vertailuhintaa laskettaessa biojätteen kuljetusmatka hankintayksiköiden laitoksilta biokaasulaitokselle on otettu huomioon kaksinkertaisena. Vertailuhinnan laskennan logiikka on se, että hankintayksikkö kuljettaa tietyn märkäpainon mukaisen määrän biojätettä ensin biokaasulaitokselle ja sitten sieltä takaisin. Näin ei käytännössä tapahdu, vaan biojäte jää biokaasulaitokselle. Kun tarjouspyynnössä ilmoitettuun kuljetuskustannuksen laskentakaavaan sijoitetaan takaisinajomatkan (biokaasulaitokselta takaisin hankintayksikön omalle laitokselle) osalta kuljetettavana olevan biojätteen märkäpaino oikein, takaisinajomatkan kuljetuskustannukseksi saadaan nolla euroa, koska biojätteen märkäpaino on tällä matkalla nolla tonnia.

Laskemalla vaihtoehdon b vertailuhinta siten, että kuljetettavan jätteen märkäpaino on takaisinajomatkalla sama kuin vietäessä biojätettä biokaasulaitokselle valittajan vertailuhinnaksi on saatu 60,48 euroa ja voittaneen tarjoajan vertailuhinnaksi 55,51 euroa. Mikäli kuljetuskustannus lasketaan biojätteen todellisen kuljetuksen aikaisen märkäpainon mukaan eli märkäpaino takaisinajomatkalla on nolla tonnia, valittajan vertailuhinnaksi yhteensä vaihtoehdossa b tulee 54,80 euroa ja voittaneen tarjoajan hinnaksi 55,13 euroa. Valittajalla on ollut halvin tarjous myös vaihtoehdossa b yhdistettäessä kaikki tarjouspyynnössä mukana olevat hankintayksiköt.

Vastine

Vaatimukset

Ylä-Savon Jätehuolto Oy on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää valituksen. Lisäksi Ylä-Savon Jätehuolto Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 1.796,94 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Sähköinen tiedoksianto on pääasiallinen tiedoksiantotapa. Hankkeessa hankinta-asiakirjojen valmistelussa ja hankinnan läpiviemisessä konsulttina toiminut Ramboll Finland Oy:n Anna Mikola on suorittanut Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n lukuun sen 27.9.2013 tekemän päätöksen tiedoksiannon 11.10.2013 sähköpostitse valittajalle. Samalla on annettu tiedoksi tehtyyn päätökseen hankintayksikön liittämä valitusosoitus, oikaisuohje, tarjousten avauspöytäkirja ja tarjousten vertailu. Valittaja on vastaanottanut tiedoksiannon 11.10.2013 kello 11.11 ja viestin avaamisesta on tullut viesti kello 12.32. Tiedoksianto on toimitettu valittajan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Asiakirjat ovat olleet valittajan käytettävissä 11.10.2013 ja automaattikuittauksen perusteella asiakirjat on myös tuolloin luettu. Tiedoksiannossa on ilmoitettu, että kyse on päätösten tiedoksiannosta. Viestistä on näkynyt automaattisesti lähettämispäivä. Viestin lähettämis- ja vastaanottopäivän ei ole väitetty poikkeavan toisistaan.

Valittaja on saanut hankintapäätöksen tiedoksi 11.10.2013. Valitus on saapunut myöhässä siitä riippumatta, kuka teknisesti on huolehtinut tiedoksiannosta Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n lukuun. Valittajalle annetuista tiedoista on nähnyt suoraan, mihin mennessä valitus on tullut toimittaa. Koska valitus on saapunut myöhässä, valitus on jätettävä tutkimatta.

Voittaneen tarjouksen mukaan rejektivettä ei johdeta jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi, vaan se hyödynnetään alueellisesti viljelykäytössä Eviran ohjeistuksen mukaisesti. Voittanut tarjous on tarjouspyynnön mukainen, koska tarjouksessa on ilmoitettu, että rejektivesiä ei lähtökohtaisesti voida johtaa millekään syötteitä tuottavalle jätevedenpuhdistamolle.

Voittaneen tarjoajan Kuopion biokaasulaitos on mitoitettu käsittelemään biojätettä ja puhdistamolietettä yhteensä 60.000 tonnia vuodessa. Mädätyksessä rejektivesi (typpineste) voidaan hyödyntää ja jatkojalostaa. Laitoksella on tarjouksen mukaan voimassa oleva ympäristölupa, jossa on kuvattu rejektiveden hyödyntäminen. Lupamääräysten kohdan 11 nojalla mädätteen kuivauksessa syntyviä jäte- eli rejektivesiä tulee kierrättää prosessivetenä mahdollisimman paljon. Rejektivedet tulee hyödyntää lannoitteeksi. Jätevesien ja mädätteen lannoituskäyttöön vaaditaan Eviran hyväksyntä.

Voittanut tarjous on ympäristöluvan ehtojen mukainen. Ylä-Savon Jätehuolto Oy ei voi asettaa kyseenalaiseksi ympäristöluvan ehtoja eikä Eviran hyväksyntää ohjeistuksineen. Tarjouspyyntöasiakirjoissa edellytetään, että käsittelyn on täytettävä voimassaolevan lainsäädännön vaatimukset. Voittaneen tarjoajan toimittamasta ja viran puolesta hankitusta selvityksestä on voitu todeta, että päätöksentekoa varten käytettävissä on ollut vähintään riittävä ja luotettava selvitys soveltuvuusvaatimusten täyttymisestä. Voittaneen tarjoajan tarjouskilpailusta poissulkemiselle ei ole ollut perusteita.

Valittajan mukaan kuljetuskustannusten osalta olisi tullut ottaa huomioon vain matka biokaasulaitokselle. Kuljetuskalusto on kuitenkin saatava myös takaisin lähtöpaikkaan.

Tarjouspyynnön mukaan vain lietteiden kuljetus on tullut erikseen hinnoitella tarjoukseen. Biojätteen kuljetus ei ole sisältynyt hankintaan, vaan siitä huolehtivat jäteyhtiöt itse. Biojätteiden kuljetukset ovat lietekuljetuksista poiketen osa yhdyskuntajätteiden kuljetusta, joten laskennan tarkoituksena on ottaa täysimääräisesti huomioon biojätteiden kuljetuskustannukset, koska ne aiheuttavat kustannuksia yhdyskuntajätteiden kuljetuksista vastaaville kunnille ja edelleen kuntalaisille.

Tarjouspyynnön liitteen 3 (Hinnoittelu) kohdan "Vertailuhinnan laskeminen" mukaan vaihtoehdon b vertailuhinnassa otetaan huomioon biojätteiden kuljetuskustannukset. Kuljetuskustannus on otettu tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti huomioon laskennallisesti käyttäen kustannuksena 0,07 €/tn(mp.)/km. Käytetty kustannus perustuu arvioon kuljetuskustannuksista ja samaa yksikkökustannusta ja laskutapaa on käytetty kaikkien tarjoajien vertailuhinnan laskemisessa.

Kuljetuskustannukset on tarjouspyynnön mukaisesti huomioitu tarjousten vertailussa eri tavalla lietteiden ja biojätteiden osalta. Vertailuhinta on laskettu lietteille tarjoajien antaman märkätonnikohtaisen hinnan mukaan. Tarjoajien hinnat ovat kuljetukselle kokonaishintoja, joten hinnan on tullut sisältää lietteen kuljetuksen jätevedenpuhdistamoilta biokaasulaitokselle sekä kuljetuskaluston paluumatkan tyhjänä. Vertailuhinnat on laskettu oikein tarjousten hintavertailussa. Voittanut tarjous on ollut halvempi.

Tarjousten vertailussa käytettyjen kuljetuskustannusten tason realistisuutta voidaan arvioida myös vertaamalla kustannusta tarjoajien lietteelle laskemiin kuljetuskustannuksiin. Kun otetaan huomioon kuljetusten edestakainen matka, saadaan märkätonnikohtaiseksi kuljetuskustannukseksi biojätteelle Kuopiosta Jämsään 28,70 euroa tonnilta. Valittaja on tarjonnut lietteen kuljetusta kustannuksella 24–26 euroa tonnilta. Iisalmesta Jämsään biojätteelle kustannus on 37,66 euroa tonnilta ja tarjottu kustannus lietteelle 26 euroa tonnilta. Iisalmesta Kuopioon biojätteelle kustannus on 11,76 euroa tonnilta ja lietteelle 8,93 euroa tonnilta.

Jos biojätteen osalta laskennallisina kuljetuskustannuksina käytettäisiin vain yhdensuuntaisen matkan kustannusta, kustannukset tulisivat huomattavasti alhaisemmiksi kuin lietteelle tarjotut kuljetushinnat (Kuopio–Jämsä 14,35 euroa tonnilta, Iisalmi–Jämsä 18,83 euroa tonnilta, Iisalmi–Kuopio 5,88 euroa tonnilta). Iisalmen osalta voidaan olettaa, että yksikköhinta biojätteelle on korkeampi kuin lietteelle, koska lietteen määrä on lähes kolminkertainen.

Valittaja on omassa tarjouksessaan laskenut muiden tarjoajien tapaan lietekustannuksiin edestakaisen matkan. Samalla tavalla Ylä-Savon Jätehuolto Oy ja muut tilaajat ovat laskeneet edestakaisen matkan biojätteiden kuljetuskustannuksille, koska nekin kustannukset on tullut ottaa täysimääräisesti huomioon.

Kuultavan lausunto

Biotehdas Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Voittaneelle tarjoajalle myönnetyssä lainvoimaisessa ympäristöluvassa on rejektiveden käytölle asetettu ympäristölupamääräys, jonka mukaan mädätteen kuivauksessa syntyviä jäte- eli rejektivesiä tulee kierrättää prosessivetenä mahdollisimman paljon. Rejektivedet tulee hyödyntää lannoitteeksi. Jätevesien ja mädätteen lannoituskäyttöön vaaditaan Eviran hyväksyntä.

Lannoitevalmisteasetuksen tyyppinimiluettelo ei sisällä sellaista biokaasulaitoksen rejektivettä, jonka raaka-aineena on puhdistamoliete, mutta tuote on kuitenkin todettu peltokäyttöön soveltuvaksi tuotannon sivutuotteena. Tästä syystä ympäristölupaviranomainen on määrännyt tuotteen hyödyntämisestä peltokäytössä sen sijaan, että se hävitettäisiin jätteenä tai jätevetenä. Mädäte soveltuu hyödynnettäväksi peltokäytössä sellaisenaan ilman, että siitä linkoamalla erotetaan rejektivettä lainkaan. Tälle tuotteelle on lannoiteasetuksen mukainen tyyppihyväksyntä. Myös tämä toimintatapa on kuvattu ja hyväksytty tarjoushetkellä voittaneen tarjoajan lainvoimaisessa ympäristöluvassa.

Voittaneen tarjoajan toiminta on jätelain, lannoitevalmistelain ja ympäristöluvan mukaista. Lainsäädäntö kehittyy jatkuvasti ja valvovien viranomaisten ohjeistus muuttuu. Tarjouksessa on ilmoitettu, että "oleellista on, että tarjoaja vastaa täysin mädätteen ja rejektiveden jatkojalostamisesta ja hyötykäyttöön toimittamisesta vallitsevan lainsäädännön mukaisesti koko sopimuskauden ajalla ilman lisäkustannuksia tilaajalle".

Evira antaa lopullisen ohjeistuksensa mädätetuotteiden ja rejektivesien hyödyntämisestä laitoksen hyväksyntämenettelyn yhteydessä. Voittanut tarjoaja on saattanut vireille Kuopion biokaasulaitoksen laitoshyväksyntämenettelyn tammikuussa 2014. Tässä yhteydessä käytyjen neuvottelujen tuloksena Evira on hyväksynyt voittaneen tarjoajan Kuopion biokaasulaitoksen toimintasuunnitelman.

Mikäli lopullisten toimintasuunnitelmien ja Eviran lopullisen laitoshyväksynnän puuttuminen olisi ollut peruste tarjouksen hylkäämiselle, kaikki tarjoukset olisi tullut hylätä.

Vertailuhintaa biojätteen kuljetukselle laskettaessa on perusteltua huomioida kuljetusmatka biojätteen syntypisteestä käsittelylaitokselle ja takaisin. Biojäteauto kuljettaa biojätteen omalta jätteenkeruualustaltaan käsittelylaitokselle ja palaa takaisin. Mikäli laskelmassa otettaisiin huomioon vain se, että esimerkiksi Jätekukko Oy:n biojäteauto kuljettaa biojätteen valittajan kuvitteelliselle Jämsänkosken laitokselle palaamatta takaisin siirtokuormausasemalleen, tämä antaisi vääristyneen kuljetuskustannuksen. Mikäli tämä asia on jäänyt valittajalle epäselväksi tarjouksen tekemishetkellä, tarjouspyynnössä on annettu mahdollisuus esittää lisäkysymyksiä. Kysymyksistä ja vastauksista tehdyssä yhteenvedossa ei ole esitetty kysymystä eikä todettu, että biojätteen kuljetuskustannus huomioitaisiin todellisen käytännön vastaisesti vain yhteen suuntaan.

Mahdollisen tarkastuslaskennan osalta on otettava huomioon, että valittajan tarjouksesta on puuttunut hintatieto Jätekukko Oy:n biojäte-2

-laatuun ja sen ilmoitettuun käsittelypaikkaan. Valittaja on tarjonnut biojätteen käsittelyä Jätekukko Oy:n biojätteelle bio-2 -jätteen osalta korotetulla käsittelyhinnalla 89 euroa tonnilta. Valittaja on ilmeisesti jälkikäteen pyydetyssä liitteessä ilmoittanut bio-2 -jätteiden käsittelypaikaksi Biokymppi Oy:n Kiteen laitoksen. Kun otetaan huomioon valittajan korotettu hinta, voittaneen tarjoajan vertailuhinta on merkittävästi edullisempi.

Valittajan ilmoittamat käsittelyhinnat eivät ota huomioon lietteiden erilaista laatua ja ovat kyseisten jakeiden todellinen käsittelykustannus huomioiden poikkeuksellisen alhaisia. Lietteiden kuljetushinnat ovat vakiohintoja, jotka eivät ota huomioon puhdistamoiden sijaintia, lastauspaikkoja ja lastaamiseen soveltuvaa kalustoa. Alan asiantuntijan näkökulmasta on selvää, ettei tarjoajalla ole teknisiä ja taloudellisia mahdollisuuksia investoinnin toteuttamiseksi tarjouksen hinnoittelulla. Myös halvimman ja kalliimman hinnan erot ovat tarjouspyynnön vastaisesti yli 100 prosenttia.

Vastaselitys

Biovakka Suomi Oy on esittänyt, että hyvä hallintotapa edellyttää, että viranomainen käyttää asiallista ja selkeää ilmaisutapaa. Nämä edellytykset korostuvat, kun kysymyksessä on asianosaisen oikeuksiin ja velvollisuuksiin vaikuttava menettely. Hallintolainkäyttölain lähtökohtana on, että valitusta ei jätetä tutkimatta, jos valitusosoitukseen sisältyy virheellisyys, joka on voinut vaikuttaa valituksen saapumiseen myöhässä. Hankintapäätöksen tiedoksiantoon on liittynyt puutteita, joiden vuoksi asianmukaista tiedoksiantoa ei voida katsoa toimitetun.

Hankintailmoituksen mukaan hankintaviranomaiseksi on merkitty seitsemän kunnallista toimijaa, joiden puolesta hankintailmoituksessa on ilmoitettu toimivan Lapinlahden Vesi Oy ja yhteystiedoksi ilmoitukseen on kirjattu Lapinlahden Vesi Oy:n yhteystiedot ja edustaja Eero Mykkänen. Hankintailmoitukseen liitetystä tarjouspyyntöasiakirjasta ilmenee, että Ramboll Finland Oy on laatinut tarjouspyynnön ja että projektipäällikkö Anna Mikola antaa lisätietoja tarjouspyynnöstä. Mitään valtuutusta toimia hankintayksiköiden puolesta Ramboll Finland Oy:lle ei ole annettu, jota ilmentää sekin, että myös tarjouspyyntöasiakirjan on allekirjoittanut kaikkien hankintayksiköiden puolesta Lapinlahden Vesi Oy:n Eero Mykkänen. Hankintaohjelmassa on tilaajiksi täsmennetty kukin hankintayksikkö erikseen ja hankintayksiköiden omat yhteystiedot.

Valittaja on vastaanottanut Ramboll Finland Oy:n projektipäällikkö Anna Mikolalta 11.10.2013 lähetetyn sähköpostiviestin liitteineen. Sähköpostiviestistä ei ole käynyt ilmi, että kysymyksessä olisi päätösten tiedoksiantaminen hankintaviranomaisten puolesta ja että kyseessä olisi sähköinen tiedoksiantotapa, jonka mukaisesta erikseen merkitystä lähettämispäivästä asianosaisen valitusajan katsottaisiin alkavan. Liiteasiakirjoissa ei ole ollut lain edellytykset täyttävää valitusosoitusta. Liitteenä olleista päätöksistä ja niitä koskevista valitusosoituksista ei ole ilmennyt, että päätös olisi annettu tiedoksi sähköpostitse 11.10.2013, josta valitusaika alkaisi kulua.

Sähköpostin epävirallista luonnetta on korostanut se, että ensimmäisenä liiteasiakirjana on ollut Siilinjärven kunnan teknisen lautakunnan päätös, jonka valittaja oli jo saanut tiedoksi kirjeitse ja joka seikka on ollut asianmukaisesti merkitty sähköpostin liitteenä olleeseen valitusosoitukseen. Sähköposti ei ole sisältänyt kaikkien hankintayksiköiden päätöksiä. Jätekukko Oy:n osalta liitetiedosto ei ole sisältänyt hallituksen päätöstä vaan "ilmoitus hankintapäätöksestä"

-nimisen asiakirjan. Kiuruveden kaupungin päätöksen valitusosoituksena on ollut useita sivuja vaihtoehtoisia muutoksenhakuohjeita. Iisalmen Vesi -liikelaitoksen hankintapäätöksen tiedoksiantokohtaan on merkitty päätös saatetun asianosaisille tiedoksi 12.9.2013 ja että määräaika valitukselle on päättynyt 26.9.2013 eli jo ennen kuin valittaja on saanut 11.10.2013 sähköpostin. Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n hankintapäätös on tullut erillisellä sähköpostitoimituksella ilman muuta saatetta kuin "ohessa vielä yksi päätös" eikä viestin liitteenä ollut päätös ole sisältänyt mainintaa tiedoksiannon toimittamistavasta ja ajankohdasta. Valitusosoitus ei ole sisältänyt lainkaan oikaisuohjeen toimitusosoitetta.

Valittaja on edellä mainittujen epäselvyyksien ja virheellisyyksien vuoksi ollut perustellusti siinä käsityksessä, että Mikolan viesti on ollut vain asiaa koskeva epävirallinen ilmoitus ja että päätökset toimitetaan jokaisen hankintayksikön osalta tavallisella kirjeitse toimitettavalla tiedoksiannolla asianmukaisine tiedoksiannon antamista koskevine merkintöineen, kuten Siilinjärven kunta oli tehnyt. Sähköpostiviestin vastaanottamisen jälkeen saapunut Kuopion Vesi -liikelaitoksen johtokunnan päätös asianmukaisine merkintöineen tiedoksiannon toimittamisesta postitse 10.10.2013 on edelleen vahvistanut valittajan perusteltua käsitystä.

Ramboll Finland Oy:lle ei ole hankintailmoituksessa eikä tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitettu miltään osin asemaa, jonka nojalla ja ilman eri valtuutusta valittajan olisi pitänyt perustellusti ymmärtää Mikola kelpuutetuksi toimimaan asiassa viranomaistahon puolesta ylipäätään eikä varsinkaan, kun sähköpostiviesti ei ole sisältänyt ilmoitusta toimimisesta toisen lukuun. Mikolan sähköpostiviestistä ei ilmene hänen toimineen kenenkään muun kuin Ramboll Finland Oy:n lukuun. Hankintalaista ja muustakaan asiaa koskevasta lainsäädännöstä ei löydy mainintaa virallisen tiedoksiannon toimittamisesta konsultin välityksellä. Mikolan toimittamasta sähköpostista ei ilmene, että kysymyksessä olisi päätösten virallinen tiedoksianto eikä se, että Mikola toimisi Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n puolesta.

Sähköpostisaatteessa ei ole ilmoitettu hankintasäännösten edellyttämällä tavalla erikseen tietoa viestin lähettämispäivästä, joka paitsi osoittaa viestin vastaanottajalle, onko viesti saapunut ajallaan perille myös korostaa vastaanottajalle, että kysymyksessä on virallinen tiedoksianto, josta valitusaika alkaa kulua. Se, että sähköpostijärjestelmät merkitsevät automaattisesti lähettämistiedot viesteihin, ei täytä lain edellytystä viestin lähettämispäivän merkitsemisestä. Koska hankintalaissa säädetyt päätöksen tiedoksi antamiselle sähköisesti asetetut vaatimukset jäävät myös täyttymättä, valitusaika ei ole tämänkään vuoksi alkanut 11.10.2013. Valitus tulee tutkia.

Lannoitevalmisteasetuksen muutos on tullut voimaan 15.4.2013 eli ennen voittaneen tarjoajan antamaa tarjousta. Voittaneen tarjoajan toiminnan tuotteena syntyvän rejektiveden hyödyntäminen viljelykäyttöön ei ole lannoitevalmistelainsäädännön mukaista käyttöä. Rejektiveden hyödyntäminen voittaneen tarjoajan ilmoittamalla tavalla edellyttää, että rejektiveden vastaanottajilla on ympäristölupa. Voittaneen tarjoajan on tullut tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan esittää rejektivesien käsittely ja/tai loppusijoitus, jonka on täytettävä lakien ja määräysten vaatimukset. Koska voittaneen tarjoajan ilmoittama hyödyntämistapa ei vastaa tarjouspyyntöhetkellä voimassa ollutta lainsäädäntöä, voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjousten vertailusta.

Biojätteiden kuljetuskustannusten laskentatapa on tarjouspyynnön vastainen. Tarjousten vertailussa kuljetuskustannukset on virheellisesti huomioitu edestakaiselta matkalta eli sen mukaisesti, että biojäte kuljetetaan takaisin laitokselta lähtöpaikkaan. Jos hankintayksikkö olisi tarjouspyyntöä tehtäessä ollut sitä mieltä, että kuljetuskaluston tuominen tyhjänä takaisin lähtöpaikkaan tulee ottaa huomioon kuljetuskustannusta laskettaessa, hankintayksikön olisi tullut ilmoittaa tarjouspyyntöasiakirjoissa, miten tyhjän kaluston kuljettamisen kustannus hintavertailussa lasketaan muulla tavalla kuin biojätteen märkäpainon mukaan. Kuljetukset voidaan hoitaa siten, että paluumatkalla kalustoa hyödynnetään muihin kuljetuksiin, jolloin paluumatkalla kustannusta ei synny lainkaan.

Merkitystä ei ole sillä, miten kuljetuskustannukset puhdistamolietteiden osalta on laskettu.

Hintavertailua ja palvelun tarjoajan valintaa ei ole tehty hankintalainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Valittaja kykenee ottamaan vastaan tarjouksensa mukaisesti kaiken puhdistamolietteen ja biojätteen sekä käsittelemään sen olemassa olevilla laitoksillaan ja yhteistyökumppaniensa laitoksilla, kunnes Jämsän laitos valmistuu.

Muut kirjelmät

Ylä-Savon Jätehuolto Oy on lisävastineessaan esittänyt, että Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n hankintapäätös, yleinen oikaisuohje ja valitusosoitus kaikkiin päätöksiin ovat olleet varsinaisen sähköpostin jatkoviestinä erillisessä kello 11.59 lähetetyssä viestissä. Yleisessä oikaisuohjeessa ja valitusosoituksessa ei ole ollut erikseen hankintayksikön yhteystietoja, jotka ovat olleet kussakin hankintapäätöksessä erikseen sekä lisäksi hankintaohjelmassa ja muissa tarjouspyyntöasiakirjoissa. Toinen viesti on sisältänyt ensimmäisen viestin tekstit, mutta ei ensimmäisen viestin liitetiedostoja.

Viestin lähettämispäivän ilmoittaminen erikseen selventää vastaanottamisen viipymistapauksissa epäselvyyttä siitä, koska tiedoksianto on lähetetty. Tässä tapauksessa lähettämispäivä ja myös kellonaika näkyvät erikseen ensimmäisessä sähköpostissa. Toisessa sähköpostissa näkyvät molempien viestin lähettämisajat, joten päätöksen tiedoksiannon lähettämisaika voidaan katsoa erikseen merkityksi. Valittaja on kuitannut viestit vastaanotetuiksi ja tiedostot avatuiksi. Lähettämis- ja vastaanottohetkestä ei ole epäselvyyttä.

Oikaisuohje ja valitusosoitus eivät ole olleet puutteellisia eivätkä ainakaan olennaisesti puutteellisia siten, että se vaikuttaisi valitusaikaan. Valittajalla on ollut selkeästi tieto Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n päätöksestä ja siitä, minne ja mihin mennessä päätöksestä on valitettava. Ylä-Savon Jätehuolto Oy:ltä tai hankintayksikköjen puolesta toimineelta Mikolalta ei ole pyydetty uutta valitusosoitusta jo annetussa valitusosoituksessa mainitussa tai säädetyssä valitusajassa. Lain edellytykset täyttävä tiedoksianto on toimitettu 11.10.2013.

Hankintayksiköt ovat sopineet, että konsultti Mikola hoitaa päätöksen tiedoksiannon. Tarjouspyynnössä Mikola on nimetty yhteyshenkilöksi, vaikka tarjoukset on tullut toimittaa Lapinlahden Vesi Oy:lle. Mikolalla on ollut toimivalta ja kelpoisuus eikä niitä ole peruttu. Kukaan kilpailuun osallistuneista ei ole kyseenalaistanut asiaa. Mikola on toiminut hankintayksikköjen puolesta muissakin hankintaan liittyvissä asioissa, joten hänellä on ollut kelpoisuus antaa hankintapäätökset tiedoksi. Viestissä on lukenut "lähetän ohessa tiedoksenne".

Rejektivesien lannoitehyödyntäjien noudattamat ohjeistukset ja lupatarpeet eivät kuulu käsiteltävään asiaan. Kukin vastaa itsenäisesti ohjeiden ja lupien noudattamisesta omassa toiminnassaan, samoin kuin voittanut tarjoaja omassa toiminnassaan. Hankintayksiköllä ei ole ollut perusteita sulkea voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta.

On epätodennäköistä, että biojätteen kuljetuksen järjestävillä Jätekukko Oy:llä ja Ylä-Savon Jätehuolto Oy:llä olisi tarvetta kuljettaa jotain muuta biojätteen kuljetukseen soveltuvalla kalustolla biokaasulaitokselta takaisiin Kuopioon tai Iisalmeen. Merkitystä on myös sillä, miten muut tarjoajat ovat asian ymmärtäneet. Arvioinnissa on kaikilta osin käytetty vain niitä perusteita, jotka nimenomaisesti on ilmoitettu tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa.

Merkintä

Merkitään, että markkinaoikeus on pyytänyt asiassa 2013/548 (Biovakka Suomi Oy:n valitus Kuopion Vesi -liikelaitoksen johtokunnan hankintapäätöksestä) selvityksen palveluhankinnan luokittelusta. Lisäksi Kuopion Vesi -liikelaitos on markkinaoikeuden pyynnöstä toimittanut tarjouspyynnössä mainitun kysymys-vastaus -asiakirjan. Asiakirjat on toimitettu tiedoksi valittajalle, Ylä-Savon Jätehuolto Oy:lle ja kuultavalle.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Sovellettavat säännökset

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 6 §:n 1 momentin mukaan tässä laissa tarkoitettuja hankintayksiköitä ovat muun ohella kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset, liikelaitokset ja julkisoikeudelliset laitokset.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin mukaan tätä lakia ei sovelleta vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain, jäljempänä erityisalojen hankintalaki (349/2007), mukaista toimintaa varten tehtäviin hankintoihin lukuun ottamatta lain 9 §:n mukaisia postipalvelualan hankintoja tämän lain 87 §:ssä tarkoitetun siirtymäkauden loppuun. Tätä lakia ei sovelleta myöskään sellaisiin erityisalojen hankintalaissa tarkoitettuja toimintoja koskeviin hankintoihin, jotka on mainitussa laissa vapautettu sen soveltamisalasta. Tämän lain mukaisia oikeusturvakeinoja sovelletaan erityisalojen hankintalain soveltamisalaan kuuluvissa hankinnoissa.

Pykälän 2 momentin mukaan tätä lakia ei sovelleta erityisalojen hankintalaissa tarkoitettuja toimintoja varten tehtäviin hankintoihin, joiden arvo ei ylitä erityisalojen hankintalain 12 §:n mukaisia EU-kynnysarvoja.

Erityisalojen hankintalain 1 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden on kilpailutettava jäljempänä 12 §:ssä tarkoitetut EU-kynnysarvot ylittävät hankintansa siten kuin tässä laissa säädetään.

Erityisalojen hankintalain 5 §:n 1 momentin mukaan tässä laissa tarkoitettuja hankintayksiköitä ovat yhtä tai useaa 6–9 §:ssä tarkoitettua toimintaa harjoittavat valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset, liikelaitokset, julkisoikeudelliset laitokset sekä edellä mainittujen tahojen muodostamat yhteenliittymät.

Erityisalojen hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tätä lakia sovelletaan vesihuoltolaissa (119/2001) tarkoitettuun yhdyskunnan vesihuoltoon.

Erityisalojen hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp, s. 134) on 7 §:n kohdalla todettu muun ohella, että vesihuolto kattaa sekä vedenhankinnan että viemäröinnin, joista jälkimmäiseen kuuluu myös jätevesien poisjohtaminen ja käsittely. Säännös kattaisi myös jäteveden poiston ja käsittelyn.

Vesihuoltolain 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan vesihuollolla tarkoitetaan vedenhankintaa eli veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä viemäröintiä eli jäteveden, huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista ja käsittelyä.

Vesihuoltolainsäädännön uudistamiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 85/2000 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa on 3 §:n kohdalla todettu muun ohella, että jätevesien käsittelyyn sisältyisi tässä yhteydessä myös käsitellyn veden poisjohtaminen. Jäteveden käsitettä ei kohdassa ole määritelty, vaan jätevedellä tarkoitetaan yleisesti kaikkea käytöstä poistettua tai muuta vettä ja nestettä, jota pidetään jätevetenä.

Erityisalojen hankintalain 10 §:n 1 momentin mukaan useita toimintoja koskevaan hankintaan sovelletaan sitä toimintoa koskevia säännöksiä, johon liittyen hankinta ensisijaisesti tehdään.

Pykälän 2 momentin mukaan, jos jokin näistä toiminnoista kuuluu tämän lain soveltamisalaan ja jokin toinen toiminto kuuluu hankintalain soveltamisalaan ja jos on objektiivisesti mahdotonta määritellä, mihin toimintoon hankinta ensisijaisesti kohdistuu, se on tehtävä hankintalain mukaisesti.

Lapinlahden Vesi Oy on omasta ja Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n, Iisalmen Vesi -liikelaitoksen, Kiuruveden kaupungin vesihuoltolaitoksen, Kuopion Vesi -liikelaitoksen, Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitoksen ja Jätekukko Oy:n puolesta ilmoittanut 4.6.2013 julkaistulla EU-hankintailmoituksella kunnallisten puhdistamolietteiden ja biojätteen jatkokäsittelyä biokaasulaitoksella koskevasta palveluhankinnasta. Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan tilaajana toimii viiden kunnan tai kaupungin vesilaitoksen ja kahden jätehuoltoyhtiön muodostama ryhmä.

Markkinaoikeus toteaa, että Iisalmen Vesi -liikelaitos, Kiuruveden kaupungin vesihuoltolaitos, Kuopion Vesi -liikelaitos, Lapinlahden Vesi Oy ja Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitos huolehtivat alueidensa vesihuollosta. Ne ovat näin ollen erityisalojen hankintalain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettuja hankintayksikköjä.

Tarjouspyynnön liitteestä 4 "Lähtötiedot" käy ilmi, että Ylä-Savon Jätehuolto Oy on seitsemän kunnan, muun ohella Iisalmen kaupungin, Kiuruveden kaupungin ja Lapinlahden kunnan omistama osakeyhtiö. Jätekukko Oy on 18 kunnan, muun ohella Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan, omistama jätehuoltoyhtiö. Ylä-Savon Jätehuolto Oy ja Jätekukko Oy, jotka ovat kuntien omistamia jätehuoltoyhtiöitä, ovat hankintalain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuja hankintayksiköitä.

Tarjouspyynnön kohteena on ollut puhdistamolietteiden ja biojätteiden käsittelypalvelu biokaasulaitoksessa. Käsittelypalvelu sisältää lietteiden kuljetuksen puhdistamoiden lietevarastoista biokaasulaitokselle, tarvittaessa varastoinnin, lietteiden ja biojätteen käsittelyn sekä biokaasun ja mädätteen hyötykäytön.

Tarjouspyynnön kohdassa 2.2 "Hankinnan luokittelu" on ilmoitettu, että hankinnassa noudatetaan hankintadirektiiviä 2004/18/EY ja hankintalakia ja ettei hankinta kuulu erityisalojen hankintadirektiivin 2004/17/EY 4 artiklan ja erityisalojen hankintalain 7 §:n mukaisiin vesihuoltopalveluihin.

Tarjouspyynnön edellä mainitussa kohdassa on edelleen ilmoitettu, että hankinta on palveluhankinta, joka kuuluu ryhmään 16 jätevesi- ja jätehuoltopalvelut: puhtaanapito ja vastaavat palvelut komission päätösten (EY) N:o 2195/2002 ja (EY) N:o 213/2008 (liite VI, korvaa direktiivin 2004/17/EY liitteen XVIIA) nojalla. Hankintapalvelujen CPV-koodit ovat 90513600-2 (lietteenpoistopalvelut) 90513700-3 (lietteenkuljetuspalvelut) 90513800-4 (lietteenkäsittelypalvelut) ja 90513900-5 (lietteen poiskuljetuspalvelut) asetuksen (EY) N:o 213/2008 liitteiden I ja II mukaisesti. Pääosan palvelusta muodostavat lietteenkäsittelypalvelut.

Hankintayksikön esittämän selvityksen mukaan hankinnassa on kyse esikäsitellyn lietteen jätteenkäsittelypalvelun hankinnasta. Lietteen käsittely on jätehuoltoa, ei vesihuoltolain mukaista yhdyskuntien vesihuoltoa. Vesihuoltolaitokset tekevät lietteiden kuljetuksesta ja käsittelystä sopimuksia jätteenkäsittely-yritysten kanssa samalla tavoin kuin muidenkin jätteiden.

Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjaratkaisussaan KHO 2002:41 katsonut, että lietteen, välppeen ja hiekan kuljetus vesilaitoksen jäteveden keskuspuhdistamolta kaatopaikalle oli liittynyt jäteveden poistoon ja käsittelyyn ja hankintaan oli siten tullut soveltaa kynnysarvot ylittävistä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annettua asetusta (381/1998).

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisen jälkeen muuttuneen hankintalainsäädännön (348/2007 ja 349/2007) ei ole katsottava muuttaneen tätä lähtökohtaa käsillä olevassa asiassa merkityksellisellä tavalla.

Markkinaoikeus katsoo, että puhdistamolietteen jatkokäsittely biokaasulaitoksella liittyy jäteveden käsittelyyn. Kysymyksessä on siten puhdistamolietteiden jatkokäsittelyn osalta erityisalojen hankintalain soveltamisalan piiriin kuuluvan hankintayksikön palveluhankinta, joka liittyy lain 7 §:n mukaiseen vesihuoltolaissa tarkoitettua yhdyskunnan vesihuoltoa harjoittavan hankintayksikön toimintaan. Biojätteiden osalta kysymys on puolestaan hankintalain soveltamisalaan kuuluvasta hankinnasta.

Tarjouspyyntöasiakirjojen mukainen hankinta sisältää siten sekä erityisalojen hankintalain että hankintalain soveltamisalaan kuuluvia hankintoja. Asiassa on sen vuoksi ratkaistava, onko hankinnassa ensisijaisesti kysymys erityisalojen hankintalain mukaisesta puhdistamolietteiden jatkokäsittelystä vai hankintalain mukaisesta biojätteiden jatkokäsittelystä.

Hankintailmoituksen mukaan hankinnan ennakoiduksi arvonlisäverottomaksi kokonaisarvoksi on ilmoitettu 13.000.000–28.000.000 euroa. Sopimuksen ennakoidun arvon laskennassa on tullut erityisalojen hankintalain 13 §:n 1 momentin mukaisesti ottaa huomioon kaikkien hankintamenettelyyn osallistuvien hankintayksiköiden sopimuskokonaisuuden arvo.

Tarjouspyynnön liitteen 3 "Hinnoittelu" mukaan varastoinnin ja käsittelyn kustannuksesta on tullut antaa kaksi hintaa: a) käsittelystä pelkät puhdistamolietteet ja b) käsittelyssä puhdistamolietteet ja biojätteet.

Tarjouspyynnön kohdassa 2.3 "Tarjouksen kohde" on ilmoitettu, että lietteiden ja biojätteiden arvioitu määrä hankintayksiköistä on 28.000–37.500 tonnia vuodessa. Tarjouspyynnön liitteen 4 "Lähtötiedot" kohdassa 5.1 "Lietteiden ja biojätteen määrä ja laatu" käy ilmi biokaasulaitokselle toimitettavien lietteiden ja biojätteiden määrät nykytilanteen lietemäärien perusteella. Puhdistamolietteen syötemäärä vuodessa on yhteensä 19.907 tonnia, mädätetyn lietteen 8.000 tonnia ja biojätteiden 9.500 tonnia vuodessa.

Saaduista tarjouksista tehdyn yhteenvedon mukaan vertailuhinnat lietteiden käsittelyn (vaihtoehto a) osalta ovat vaihdelleet 46,19–80,25 euroon lietetonnilta. Vertailuhinnat lietteiden ja biojätteiden (vaihtoehto a ja b) osalta ovat olleet 55,51–90,73 euroa lietetonnia kohti.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa lietteiden ja biojätteen määrästä ilmoitetun ja tarjouksista tehdyn hintavertailun perusteella puhdistamolietteiden jatkokäsittelyn osuus on ollut arvoltaan biojätteiden jatkokäsittelyä suurempi. Asiassa voidaan erityisalojen hankintalain 10 §:n 2 momentin mukaisesti tarjoushintojen perusteella objektiivisesti määritellä, mihin toimintoon hankinta ensisijaisesti kohdistuu. Kysymyksessä on ollut ensisijaisesti erityisalojen hankintalain mukainen hankinta. Hankintaan on siten sovellettava erityisalojen hankintalakia.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ylittänyt erityisalojen hankintalain 12 §:ssä tarkoitetun kynnysarvon. Markkinaoikeus on toimivaltainen tutkimaan asian.

Valituksen tutkiminen

Biovakka Suomi Oy on esittänyt, että sen tekemä valitus on tutkittava määräajassa vireille tulleena, koska Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n tekemää hankintapäätöstä ei ole annettu tiedoksi valittajalle hankintasäännösten mukaisesti.

Valittajan mukaan Ramboll Finland Oy:n Anna Mikolan lähettämästä sähköpostiviestistä ei ole käynyt ilmi, että kysymyksessä olisi ollut päätösten tiedoksiantaminen hankintayksiköiden puolesta tai että kysymyksessä olisi sähköinen tiedoksiantotapa, jonka mukaisesta erikseen merkitystä lähettämispäivästä valitusajan katsottaisiin alkavan. Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n hankintapäätös on tullut erillisellä sähköpostitoimituksella ilman muuta saatetta kuin "ohessa vielä yksi päätös" eikä viestin liitteenä ollut päätös sisältänyt mainintaa tiedoksiannon toimittamistavasta ja ajankohdasta. Valitusosoitus ei sisältänyt lainkaan oikaisuohjeen toimitusosoitetta. Valittaja on lisäksi esittänyt, että sähköpostin epävirallista luonnetta on korostanut se, että sähköpostiviestin ensimmäisenä liiteasiakirjana on ollut Siilinjärven kunnan teknisen lautakunnan hankintapäätös, jonka valittaja oli jo saanut tiedoksi kirjeitse. Valittaja on ilmoittamansa mukaan ollut perustellusti siinä käsityksessä, että Mikolan sähköpostiviesti on vain asiaa koskeva epävirallinen ilmoitus ja että hankintapäätökset toimitetaan jokaisen hankintayksikön osalta tavallisella kirjeitse toimitettavalla tiedoksiannolla asianmukaisine tiedoksiannon antamista koskevine merkintöineen, kuten Siilinjärven kunta oli tehnyt.

Oikeusohjeet

Erityisalojen hankintalain 58 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Pykälän 2 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Erityisalojen hankintalain 59 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on liitettävä tekemäänsä päätökseen valitusosoitus, jossa selostetaan, miten asia on mahdollista saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi, ja hankintayksikön yhteystieto, johon hankinta-asiaan muutosta hakevan on ilmoitettava asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi sekä ohjeet oikaisukeinon käyttämisestä (oikaisuohje), joissa selostetaan, miten ehdokas tai tarjoaja voi saattaa asian uudelleen käsiteltäväksi hankintaoikaisuna.

Pykälän 2 momentin mukaan valitusosoituksen ja oikaisuohjeen antamiseen ja korjaamiseen sovelletaan muutoin, mitä niistä valituksen osalta hallintolainkäyttölain (586/1996) 3 luvussa ja oikaisuohjeen osalta hallintolain (434/2003) 7 luvussa säädetään.

Erityisalojen hankintalain 60 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön tekemä päätös perusteluineen sekä valitusosoitus ja oikaisuohje on annettava tiedoksi kirjallisesti niille, joita asia koskee. Päätös edellä mainittuine asiakirjoineen annetaan tiedoksi käyttäen ehdokkaan ja tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa. Käytettäessä sähköistä yhteystietoa ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä oheisasiakirjoineen tiedon sinä päivänä, jolloin mainitut asiakirjat sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa hankintayksikön on merkittävä viestiinsä erikseen tieto viestin lähettämispäivästä.

Pykälän 2 momentin mukaan päätös perusteluineen sekä valitusosoitus ja oikaisuohje voidaan antaa tiedoksi myös tavallisena kirjeenä siten kuin hallintolaissa säädetään. Ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä oheisasiakirjoineen tiedon seitsemäntenä päivänä niiden lähettämisestä, jollei ehdokas tai tarjoaja näytä tiedoksiannon tapahtuneen myöhemmin.

Erityisalojen hankintalain 67 §:n mukaan mainitun lain soveltamisalaan kuuluviin hankintoihin sovelletaan vastaavasti, mitä muutoksenhausta ja seuraamuksista julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 11 luvussa säädetään.

Hankintalain 87 §:n 1 momentin mukaan, jollei kyseisessä pykälässä toisin säädetä, valitus markkinaoikeudelle on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen.

Erityisalojen hankintalain esitöiden (HE 190/2009 vp, s. 81–83) yksityiskohtaisissa perusteluissa on 60 §:n kohdalla lausuttu muun ohella seuraavaa:

"Pääasialliseksi tiedoksiantotavaksi tulisi sähköinen tiedoksianto, joka perustuisi hankintamenettelyn eri osapuolten käytössä oleviin yleisimpiin sähköisiin asiointitapoihin eli sähköpostin ja telefaksin käyttöön. Sähköisen tiedoksiannon vaihtoehtona voitaisiin edelleen käyttää kirjeitse tapahtuvaa tiedoksiantoa, jonka osalta tiedoksisaantiajankohtaa koskevaa sääntelyä täsmennettäisiin.

Pykälän 1 momentin mukaan hankintayksikön tekemä päätös perusteluineen sekä valitusosoitus ja oikaisuohje on annettava tiedoksi kirjallisesti niille, joita asia koskee. Tiedoksi annettavat asiakirjat annettaisiin tiedoksi ensisijaisesti käyttäen ehdokkaan tai tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa. Käytännössä tämä tarkoittaisi sähköpostiosoitetta tai telefaksinumeroa. Tällaista sähköistä yhteystietoa käytettäessä ehdokkaan tai tarjoajan katsottaisiin saaneen päätöksestä oheisasiakirjoineen tiedon sinä päivänä, jona asiaa koskeva sähköinen asiakirja on viestin vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että sähköistä viestiä voidaan käsitellä. [– –]

Tässä laissa tarkoitettu sähköinen tiedoksiantotapa poikkeaa sähköisestä viranomaisasioinnista annetussa laissa säädetystä todisteellisesta sähköisestä tiedoksiannosta. Toisaalta todisteellista tiedoksiantotapaa ei edellytetä hallintolaissa, jossa pääasiallinen tiedoksiantotapa on kirjeitse tapahtuva niin sanottu tavallinen tiedoksianto. Lisäksi on otettava huomioon, että hankintamenettelyssä on kysymys yrityksistä ja elinkeinon- tai ammatinharjoittajista, joilla on käytettävissään sähköiseen asiointiin tarvittavat välineet. Koska hankintapäätöksen sähköiseen tiedoksiantoon ei myöskään liity niin laajalti kuin jossain muissa asiaryhmissä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain tai muun lain mukaan salassa pidettäviä tietoja, hankintamenettelyyn osallistuvan itsensä antamaa sähköistä yhteystietoa voidaan pitää tässä toimintaympäristössä myös salassapitoon liittyvät suojatarpeet riittävästi huomioon ottavana tiedoksiantoon soveltuvana tapana. [– –]

Momentissa säädettäisiin lisäksi mahdollisuudesta esittää vastanäyttöä tiedoksisaantiajankohdasta tilanteessa, jossa sähköinen viesti olisi saapunut vastaanottajalle myöhemmin tietoliikenneyhteyksien toimimattomuuden tai vastaavan syyn vuoksi. Vastaanottajan vastanäyttömahdollisuuksien helpottamiseksi hankintayksikön velvollisuudeksi säädettäisiin käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa merkitä lähettämäänsä viestiin erikseen tieto viestin lähettämispäivästä. Näin ollen vastaanottaja voisi viestin saatuaan varmistua siitä, että mitään erityistä viivästystä viestin lähettämisen ja vastaanottamisen välisenä ajankohtana ei ole tapahtunut."

Asiakirjoista ilmenevä selvitys ja oikeudellinen arviointi

Valituksenalaisessa asiassa Lapinlahden Vesi Oy on omasta ja Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n, Iisalmen Vesi -liikelaitoksen, Kiuruveden kaupungin vesihuoltolaitoksen, Kuopion Vesi -liikelaitoksen, Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitoksen ja Jätekukko Oy:n puolesta ilmoittanut EU-hankintailmoituksella kunnallisten puhdistamolietteiden ja biojätteen jatkokäsittelystä biokaasulaitoksella.

Tarjouspyynnön kohdassa 2.1 "Tarjouspyyntöasiakirjoissa käytetyt termit" on ilmoitettu, että hankintayksikkö on viiden kunnan tai kaupungin vesilaitoksen (Lapinlahden Vesi Oy, Iisalmen Vesi -liikelaitos, Kiuruveden kaupungin vesihuoltolaitos, Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitos ja Kuopion Vesi -liikelaitos) sekä jätehuoltoyhtiöiden Jätekukko Oy:n ja Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n muodostama ryhmä.

Tarjouspyynnön kohdassa 2.6 "Tarjouksen jättäminen" on ilmoitettu, että tarjoukset on toimitettava Lapinlahden Vesi Oy:lle.

Tarjouspyynnön on allekirjoittanut Lapinlahden Vesi Oy:n Eero Mykkänen.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Ramboll Finland Oy:n asiantuntijat ovat olleet laatimassa puhdistamolietteiden ja biojätteiden hankintaa koskevia tarjouspyyntöasiakirjoja. Tarjouspyynnön kohdassa 2.8 "Lisätiedot" on ilmoitettu, että yhteyshenkilönä toimii projektipäällikkö Anna Mikola. Edelleen edellä mainitussa tarjouspyynnön kohdassa on ilmoitettu, että mikäli tarjouspyynnössä on epäselvyyksiä tai tarjouksen tekemistä varten tarvitaan muuten lisätietoa, tarvittavat lisätiedot on pyydettävä sähköpostilla Anna Mikolalta. Lisäksi edellä mainitussa tarjouspyynnön kohdassa on ilmoitettu, että hankintayksikkö ilmoittaa hankintaa koskevasta päätöksestä muille tarjoajille ja liittää ilmoitukseen valitusosoituksen.

Ramboll Finland Oy:n Anna Mikola on perjantaina 11.10.2013 kello 11.11 lähettänyt sähköpostilla Iisalmen Vesi -liikelaitoksen johtokunnan, Jätekukko Oy:n, Kiuruveden kaupungin teknisen lautakunnan ja Lapinlahden Vesi Oy:n tekemät hankintapäätökset tarjouskilpailuun osallistuneille tarjoajille. Sähköpostin liitteenä on ollut tarjousten avaustilaisuuden pöytäkirja ja yhteenveto tarjousten vertailusta. Sähköpostiviestin aiheeksi on merkitty "Hankintapäätöksiä puhdistamolietteen ja biojätteen jatkokäsittelystä biokaasulaitoksessa". Sähköpostiviestin tekstinä on ollut "Lähetän ohessa tiedoksenne hankintapäätöksiä biokaasulaitoskäsittelystä valitusosoituksineen". Sähköpostiviestin vastaanottajaksi on merkitty muun ohella [email protected].

Sähköpostiviesti on sisältänyt tarjoajille myös jo aiemmin kirjeellä toimitetun Siilinjärven kunnan teknisen lautakunnan 25.9.2013 tekemän hankintapäätöksen, jonka Siilinjärven kunta on lähettänyt valittajalle tiedoksi kirjeellä 26.9.2013.

Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n hallituksen 19.9.2013 tekemä hankintapäätös on lähetetty sähköisesti valittajalle 11.10.2013 kello 11.59 tekstillä "ohessa vielä yksi päätös". Sähköpostin liitteenä ovat olleet valitusosoitus ja oikaisuohje. Sähköpostiviestin aiheeksi on merkitty "Hankintapäätöksiä puhdistamolietteen ja biojätteen jatkokäsittelystä biokaasulaitoksessa". Sähköpostiviestin on lähettänyt Anna Mikola. Sähköpostiviestin vastaanottajaksi on merkitty [email protected].

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Mikolan lähettämä sähköpostiviesti on luettu ("was read") valittajayhtiössä 11.10.2013 kello 12.31.

Sähköpostiviestin 11.10.2013 lähettämisen jälkeen valittaja on saanut kirjeitse Kuopion Vesi -liikelaitoksen johtokunnan hankintapäätöksen. Kyseistä päätöstä ei ollut lähetetty valittajalle sähköisesti 11.10.2013.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön tekemä päätös oheisasiakirjoineen annetaan tiedoksi kirjallisesti niille, joita asia koskee. Hankintapäätöksen ensisijainen tiedoksiantotapa on sähköinen tiedoksianto, joka toimitetaan tarjoajan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Tarjoajan katsotaan saaneen sähköisen asiakirjan sisältävän viestin tiedokseen oheisasiakirjoineen sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on viestin vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Hankintapäätöksen tiedoksianto ei edellytä todisteellista tiedoksiantotapaa, mikä käy ilmi hallintolaista, jossa pääasiallinen tiedoksiantotapa on kirjeitse tapahtuva niin sanottu tavallinen tiedoksianto, jota voidaan käyttää edelleen myös hankintapäätösten tiedoksiantotapana.

Kuten edeltä ilmenee, kysymys on ollut kahden jätehuoltoyhtiön ja viiden vesihuoltolaitoksen hankintamenettelystä. Kukin tilaaja on tehnyt oman hankintapäätöksensä. Hankintapäätösten tiedoksiannoissa on käytetty sekä kirjetiedoksiantoa että sähköistä tiedoksiantoa. Kaksi hankintayksikköä on itse lähettänyt hankintapäätöksensä tiedoksi kirjeitse valittajalle siten, että ensimmäinen hankintapäätös on saapunut valittajalle ennen sähköpostiviestin lähettämistä ja toinen sähköpostiviestin lähettämisen jälkeen. Viisi muuta hankintapäätöstä on antanut tiedoksi muu kuin hankintayksikkö siten, että Ramboll Finland Oy:n projektipäällikkö Mikola on lähettänyt hankintapäätökset valittajalle sähköpostitse kahdessa erässä. Ensimmäisessä sähköpostiviestissä on ollut mukana myös jo kirjeellä aiemmin tiedoksiannettu Siilinjärven kunnan teknisen lautakunnan hankintapäätös.

Valittaja on myöntänyt vastaanottaneensa Ramboll Finland Oy:n Mikolan lähettämät sähköpostiviestit, joka on sisältänyt myös Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n hankintapäätöksen. Markkinaoikeus kuitenkin katsoo, kun otetaan huomioon, että sähköpostiviestin lähettäjänä toiminut Ramboll Finland Oy:n Mikola on tarjouspyyntöasiakirjoissa merkitty vain yhteyshenkilöksi tarjouspyyntöön liittyvien lisätietojen antajana ja se, että Mikolan lähettämään sähköpostiviestiin ei ole erikseen merkitty erityisalojen hankintalain 60 §:ssä tarkoitettua tietoa viestin lähettämispäivästä, ettei hankintapäätöksen tiedoksiantoa ole toimitettu erityisalojen hankintalain 60 §:n mukaisesti. Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätösten epäyhdenmukainen tiedoksiantomenettely sekä kirjeitse että sähköpostitse on saattanut aiheuttaa sekaannusta. Valittajalla on siten ollut perusteltu syy olettaa, että kaikki hankintayksiköt lähettävät hankintapäätöksensä tiedoksi tavallisella kirjeitse toimitettavalla tiedoksiannolla, kuten Siilinjärven kunta ja Kuopion Vesi -liikelaitos ovat tehneet. Edellä esitetyn perusteella valitus on tutkittava.

Pääasiaratkaisun perustelut

Hankintailmoitus

Hankinnasta on julkaistu hankintalain mukainen EU-hankintailmoitus. Kuitenkin edellä sovellettavista säännöksistä lausuttu huomioon ottaen käsillä olevasta hankinnasta olisi tullut julkaista avointa menettelyä koskeva erityisalojen hankintalain mukainen EU-hankintailmoitus.

Hankinnan ennakoitu arvo on ylittänyt sekä hankintalain että erityisalojen hankintalain mukaiset EU-kynnysarvot. Hankinnasta julkaistusta EU-hankintailmoituksesta ovat käyneet ilmi palvelujen pääluokaksi (nro 16) ilmoitettu jätevesi- ja jätehuoltopalvelut ja yhteiseksi hankintanimikkeistöksi (CPV) ilmoitettu 90000000-7 viemäröinti-, jätehuolto- ja puhdistuspalvelut, ympäristöön liittyvät palvelut".

Erityisalojen hankintalain 32 §:n mukaan avoimessa menettelyssä tarjousajan on oltava vähintään 52 päivää, joka lasketaan sitä päivää seuraavasta päivästä, jona hankintailmoitus on lähetetty julkaistavaksi. Hankintaa koskeva EU-hankintailmoitus on lähetetty julkaistavaksi 31.5.2013 ja tarjousaika on päättynyt 24.7.2013. Määräaikaa on siten noudatettu.

EU-hankintailmoituksen julkaiseminen virheellisesti hankintalain mukaisena EU-hankintailmoituksena ei ole vaarantanut potentiaalisten tarjoajien tasapuolisia mahdollisuuksia tehdä tarjousta tarjouskilpailussa. Asiassa ei tämän vuoksi tule määrättäväksi seuraamuksia eikä virheellisen hankintailmoituksen julkaiseminen ole vaikuttanut valittajan asemaan.

Voittaneen tarjoajan soveltuvuus

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjouksessaan esittämä käsittelyprosessissa syntyvän käsittelyjäännöksen, mädätteen, hyödyntämistapa ei täytä lakien ja määräysten vaatimuksia. Voittaneessa tarjouksessa typpinesteeksi nimetty rejektivesi ei kuulu maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (lannoitevalmisteasetus) mukaiseen tyyppinimiluetteloon eikä sitä sen vuoksi voida hyödyntää viljelykäytössä. Voittanut tarjoaja ei ole täyttänyt tarjoajan soveltuvuudelle asetettuja vaatimuksia ja tarjoaja olisi sen vuoksi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Erityisalojen hankintalain 49 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaan tai tarjoajan soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua.

Tarjouspyynnön liitteen 2 "Soveltuvuusehdot" kohdassa 7 "Selvitys biokaasun ja mädätteen hyödyntämisestä" on ilmoitettu, että palvelun tuottajan on esitettävä selvitys siitä, miten biokaasu ja mädäte on tarkoitus hyötykäyttää tai loppusijoittaa. Esitettyjen hyödyntämistapojen on täytettävä lakien ja määräysten vaatimukset. Kohdan 8 "Selvitys esikäsittelystä, rejektivesistä, hajujen käsittelystä sekä varajärjestelmästä" mukaan palvelun tuottajan on esitettävä selvitys siitä, miten syötteet esikäsitellään ja minkälaisella varajärjestelmällä on varauduttu laitoksen toimintakatkoksiin. Rejektivesiä ei lähtökohtaisesti voida johtaa millekään syötteitä tuottavalle jätevedenpuhdistamolle. Esikäsittelyn, rejektien ja hajujen käsittelyn sekä varajärjestelmän on oltava riittävän ympäristöhaittojen estämiseksi.

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksensa kohdassa 4.5 "Mädätteen ja rejektiveden muodostuminen ja hyötykäyttö" muun ohella seuraavaa: "Anaerobisen käsittelyn ja välivarastoinnin jälkeen mädäte johdetaan vedenerotukseen, joka sijoittuu vastaanottohallin yhteyteen rakennettaviin prosessitiloihin. Vedenerotus toteutetaan lingolla, jossa mädätteestä saadaan erotettua kaksi ravinnejaetta, fosforipitoinen kuiva-aines (humus) ja typpipitoinen nestejae (typpineste). Vedenerotuksessa saatava typpineste osin kierrätetään prosessin alkupäähän ja osin johdetaan välivarastosäiliöihin ja edelleen loppukäyttäjille varastoitavaksi ja hyödynnettäväksi peltokäytössä. Humus johdetaan erilliselle varastoalueelle ja edelleen asiakkaille hyötykäyttöön. Muodostuvaa rejektivettä ei johdeta jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi, vaan se hyödynnetään alueellisesti viljelykäytössä Eviran ohjeistuksen mukaisesti. [– –] Oleellista on, että tarjoaja vastaa täysin mädätteen ja rejektiveden jatkojalostamisesta ja hyötykäyttöön toimittamisesta vallitsevan lainsäädännön mukaisesti koko sopimuskauden ajalla ilman lisäkustannuksia tilaajalle."

Aluehallintoviraston 27.6.2013 voittaneelle tarjoajalle myöntämän ympäristöluvan kohdan 11 mukaan mädätteen kuivauksessa syntyviä jäte- eli rejektivesiä tulee kierrättää prosessivetenä mahdollisimman paljon. Rejektivedet tulee hyödyntää lannoitteeksi. Jätevesien ja mädätteen lannoituskäyttöön vaaditaan elintarviketurvallisuusviraston hyväksyntä. Kohdan 14 mukaan laitosta ei saa ottaa käyttöön ennen Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja muiden valvontaviranomaisten tekemää käyttöönottotarkastusta.

Edellä esitettyjen voittaneen tarjoajan tarjouksesta ilmenevien tietojen ja tarjouksen liitteenä esitetyn ympäristöluvan perusteella markkinaoikeus katsoo, että voittanut tarjoaja on täyttänyt tarjouspyynnössä tarjoajalle asetetun soveltuvuusvaatimuksen prosessissa syntyvien rejektivesien osalta. Hankintayksiköllä on ollut oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessaan esittämiin tietoihin. Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta.

Vertailuhinnan laskeminen

Valittaja on esittänyt, että tarjousten vertailussa biojätteiden kuljetuskustannukset on otettu virheellisesti huomioon edestakaiselta matkalta eli sen mukaisesti, että biojäte kuljetetaan takaisin laitokselta lähtöpaikkaan. Laskentatapa on valittajan mukaan tarjouspyynnön vastainen. Biojätteiden kuljetuskustannusten osalta vain matka biokaasulaitokselle tulisi ottaa huomioon. Hankintayksikön olisi tullut ilmoittaa tarjouspyyntöasiakirjoissa, miten tyhjän kaluston kuljettamisen kustannus hintavertailussa lasketaan muulla tavalla kuin biojätteen märkäpainon mukaan. Mikäli kuljetusmatka otetaan huomioon sen mukaisesti, kuinka pitkä matka biojätettä todellisuudessa kuljetetaan, valittajan hinta on myös puhdistamolietteiden ja biojätteiden (vaihtoehto b) osalta ollut halvin.

Kuten edeltä ilmenee, tarjouspyynnön kohteena on ollut hankintayksikön puhdistamolietteiden ja biojätteiden käsittelypalvelu biokaasulaitoksessa, ja käsittelypalvelun on ilmoitettu sisältävän lietteiden kuljetuksen puhdistamoiden lietevarastoista biokaasulaitokselle, tarvittaessa varastoinnin, lietteiden ja biojätteen käsittelyn sekä biokaasun ja mädätteen hyötykäytön. Tarjouspyynnön liitteen 1 "Hankintaohjelma" kohdassa 1.8 on lisäksi ilmoitettu, että jätehuoltoyhtiöt toimittavat jätteen käsittelylaitokselle itse pakkaavilla jäteautoilla tai konttikuormina.

Tarjouspyynnön liitteessä 3 "Hinnoittelu" on vertailuhinnan laskemisesta ilmoitettu, että puhdistamolietteiden ja biojätteiden jatkokäsittelyn (vaihtoehto b) vertailuhinnassa otetaan biojätteiden kuljetuskustannukset huomioon. Kuljetuskustannuksena käytetään 0,07 €/t (mp.)/km.

Tarjoajilla on ollut mahdollisuus esittää hankintayksikölle kysymyksiä, joihin hankintayksikkö on vastannut antamassaan vastauskoosteessa.

Hankintayksiköltä on kysytty muun muassa seuraavaa:

"Vaihtoehdon b) vertailuhinnassa otetaan huomioon laskennalliset kuljetuskustannukset. Mitä osoitteita käytetään biojätteen kuljettamisen lähtöpisteinä? Ts. mistä osoitteista biojäte lasketaan kuljetettavan tarjoajan ilmoittamaan biokaasulaitokseen?"

Hankintayksikkö on vastannut seuraavasti:

"Biojätteen kuljetuskustannukset ovat vain laskennallisia, koska jäteyhtiöt vastaavat kuljetuksesta itse. Laskennan yksinkertaistamiseksi oletetaan, että kaikki Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n biojäte kuljetetaan osoitteesta Kierrätyskatu 5, Iisalmi ja Jätekukko Oy:n biojäte osoitteesta Kaatopaikantie 316, Kuopio. Biojätteen kuljetus biokaasulaitokseen ei sisälly tarjoukseen. Siitä huolehtivat jätehuoltoyhtiöt."

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön mukaan vain lietteiden kuljetus on ollut erikseen hinnoiteltava tarjoukseen. Vertailuhinta puhdistamolietteiden osalta on laskettu märkätonnikohtaisen hinnan mukaan. Tarjoajien hinnat ovat olleet kuljetukselle kokonaishintoja, jolloin hinta on sisältänyt puhdistamolietteen kuljetuksen jätevedenpuhdistamolta biokaasulaitokselle ja kuljetuskaluston paluumatkan tyhjänä.

Biojätteiden kuljetuksesta ei ole pyydetty tarjousta eikä biojätteen kuljetus ole sisältynyt hankintaan, koska hankintayksikköinä olevat jäteyhtiöt kuljettavat biojätteen omilta laitoksiltaan biokaasulaitokselle.

Markkinaoikeus toteaa, että puhdistamolietteiden ja biojätteiden käsittelyn (vaihtoehto b) hintavertailussa on käytetty laskennallista kuljetuskustannusta, jonka tarkoitus on ollut huomioida jäteyhtiöille aiheutuvat kuljetuskustannukset. Biojätteiden laskennallisena kuljetuskustannuksena on käytetty 0,07 euroa tonnilta märkäpainoa kohden kilometriltä.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella alalla ammattimaisesti toimivalle ei ole voinut jäädä epäselväksi, miten biojätteiden laskennallinen kuljetuskustannus lasketaan tarjousten vertailussa. Kun tarjouspyynnössä ei ole muuta ilmoitettu, biojätteiden kuljetuskustannukset on tullut laskea edestakaiselta matkalta, kuten myös puhdistamolietteiden (vaihtoehto a) osalta on menetelty. Samaa yksikkökustannusta ja laskutapaa on biojätteiden osalta käytetty kaikkien tarjoajien vertailuhinnan laskemisessa. Vertailussa ei ole huomioitu sellaisia kustannuksia, joita ei olisi tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitettu. Hankintayksikkö ei ole menetellyt tarjouspyynnön eikä hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla Ylä-Savon Jätehuolto Oy ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Ylä-Savon Jätehuolto Oy on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus määrää Biovakka Suomi Oy:n korvaamaan Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.420,04 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Ville Parkkari ja Riitta Hämäläinen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkastaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.