MAO: 441/14

ASIAN TAUSTA

Joensuun seudun hankintatoimi (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 7.5.2013 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta kirja-aineistoja (positio 1) sekä ääni- ja kuvatallenteita ja multimedia-aineistoja (positio 2) koskevasta hankinnasta ajalle 1.8.2013–31.7.2015 ja mahdolliselle optiokaudelle 1.8.2015–31.7.2017.

Joensuun seudun hankintatoimen hankintapäällikkö on 3.7.2013 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut kirja-aineiston (positio 1) toimittajaksi Kirjavälitys Oy:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on tarjouspyynnön mukaan ollut noin 4.000.000–4.120.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus ja sen täydennys

Vaatimukset

Booky.fi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen siltä osin kuin se koskee kirja-aineistoa (positio 1), velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä ja kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.400 eurolla.

Perusteet

Hankintayksikkö on laatinut tarjouspyynnön ja soveltanut siinä mainittuja arviointiperusteita hankintasäännösten vastaisesti. Hankintayksikkö on pisteyttänyt tarjoukset syrjivästi. Ainoastaan sellaiset tarjoajat, jotka ovat kyenneet esittämään järjestelmäintegraationsa olemassaolon ja toimivuuden olemassa olevan kirjastoalan asiakkaan avulla ovat saaneet täydet pisteet. Tarjouspyyntö on laadittu tavalla, jossa hankintayksikkö on pisteyttänyt referenssiasiakkaiden määrät ja sekoittanut tarjoajan soveltuvuutta koskevat vaatimukset tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteisiin.

Hankintayksikölle on jo tarjouspyynnön julkaisemisen jälkeen esitetty epäily tarjouspyynnön hankintasäännösten vastaisuudesta.

Tarjouspyynnön mukaan vertailuperusteessa "toimittajan hankintaohjelman tuotantokäytön, pilotoinnin tai mahdollisuuden ottaa käyttöön arviointi eri käytössä olevissa kirjastojärjestelmissä" on otettu huomioon, mitkä järjestelmäintegraatiot tarjoaja voi tarjota hankintayksikölle. Pisteitä on saanut integraatioista PallasPro-, Origo-, PrettyLib- ja Voyager -järjestelmiin. PallasPro- ja

Origo -järjestelmäintegraatiosta on saanut kummastakin kaksi pistettä, mikäli järjestelmäintegraatio on asiakaskirjastossa pilotoinnissa tai mahdollista ottaa käyttöön ja kahdeksan pistettä, mikäli järjestelmäintegraatio on asiakaskirjastossa tuotantokäytössä. PrettyLib- ja Voyager -järjestelmien osalta vastaavat pisteet ovat pilotoinnin osalta yksi piste ja tuotannon osalta kaksi pistettä.

Pisteytyksen jakaminen pilotointiprojekteihin on ollut tarpeetonta. Kuvattu integraatio on erittäin yksinkertainen. Toimittajan ja kirjaston järjestelmät on joko integroitu toisiinsa tai ne eivät ole. Mitään erillisiä pilotointiprojekteja ei järjestetä, vaan integraatiot kytketään päälle kirjaston niin halutessa.

Hankintayksikölle on esitetty tarjouspyynnön julkaisemisen jälkeen tarkentavia kysymyksiä, joissa on tuotu esille huoli hankintamenettelyn lainmukaisuudesta. Hankintayksikön vastaukset sille esitettyihin kysymyksiin järjestelmäintegraation osalta ovat olleet keskenään ristiriitaiset. Hankintayksikkö on toisaalta ilmoittanut, ettei se pisteytetä referenssiasiakkaiden olemassaoloa, mutta on toisaalta edellyttänyt, että tarjoajalla on osoittaa referenssiasiakkaita vähintään neljä eli yksi jokaista kirjastojärjestelmää kohden voidakseen saada kyseisestä osa-alueesta täydet pisteet.

Hankintayksikkö ei ole hyväksynyt osoitukseksi järjestelmäintegraation toimivuudesta edes kirjastojärjestelmätoimittajan lausuntoa, joka on arvioitavan integraation asiantuntija. Kun otetaan huomioon, että kaikki mainittuihin kirjastojärjestelmiin tehtävät integraatiot toimivat pääosiltaan keskenään samankaltaisilla tavoilla (ainakin Origo-, PallasPro- ja Aurora -järjestelmät, jotka ovat saman järjestelmätoimittajan tuotteita), hankintayksikölle on pitänyt olla selvää, että yhden integraation toteutettuaan kyseinen tarjoaja voi ongelmitta selviytyä muistakin kirjastojärjestelmäintegraatioista.

Hankintayksikkö on tarjouspyynnön laadullisissa vähimmäisvaatimuksissa edellyttänyt, että toimittajan tilaustietueet on oltava yhdistettävissä täydellisiin FINMARC-, myöhemmin

MARC21-tietueisiin ja että toimittaja toimittaa uutuusnimikkeiden tiedot ennakkoon suoraan kirjastojen käyttämiin kirjastojärjestelmiin. Hankintayksikkö on vaatimukset näin muotoillessaan edellyttänyt, että tarjoajalla on olemassa järjestelmäintegraatio tilaajien kirjastojärjestelmiin.

Hankintayksikkö on pisteyttänyt tarjousten kokonaistaloudelliseen edullisuuteen vaikuttavaksi sen, voiko toimittaja ottaa vastaan sähköpostin liitetiedostoja. Tämä osa-alue on pisteytetty siten, että sen painoarvo enimmäispisteistä on 20 prosenttia. Kyseessä olevan ominaisuuden käyttäminen tarjouksen kokonaistaloudellista edullisuutta arvioitaessa ei ole sinänsä tarjoajia syrjivää. Hankintayksikkö on kuitenkin hyväksynyt sähköpostin vastaanottokyvyn osoittamiseksi ainoastaan sen, että tarjoajalla on osoittaa jokaista kysymyksessä olevaa kirjastojärjestelmää kohden vähintään yksi asiakas, joka lähettää tarjoajalle sähköpostia omasta kirjastojärjestelmästään. Kyseinen vaatimus on asettanut tarjoajat eriarvoiseen asemaan. Hankintayksikön tarkoitushakuisuus räätälöidä tarjouspyyntö tiettyjä kirjastoja tällä hetkellä palveleville yrityksille on ilmeinen. On selvää, ettei tarjoaja, jolla ei ole osoittaa olemassa olevia asiakkaita, voi tulla valituksi toimittajaksi, ellei tarjoaja tarjoaa tuotteita huomattavasti edullisempaan hintaan kuin ne tarjoajat, joilla on osoittaa olemassa olevia asiakkaita. Kyseessä on kielletty referenssiasiakkaiden määrän pisteyttäminen.

Tarjouspyyntö on rajoittanut tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien määrää, kun potentiaaliset tarjoajat ovat todenneet tarjouspyynnön pisteytysehtojen todennäköisen täyttymättä jättämisen osaltaan. Hankintamenettelyssä oleva virhe on ollut sen kaltainen, ettei sitä voida korjata vertailemalla tarjouksia uudelleen, vaan järjestämällä uusi tarjouskilpailu.

Vastine

Vaatimukset

Joensuun seudun hankintatoimi on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.127,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on tarjouspyynnössä edellyttänyt, että tilaukset on oltava mahdollista tehdä suoraan kirjastojärjestelmän hankintaohjelmalla toimittajan ennakkotietojen perusteella. Käytännössä tämä edellyttää toimivaa järjestelmäintegraatiota, jolloin toimittajan sähköisestä järjestelmästä saatujen ennakkotietojen perusteella aineistotilaukset voidaan tehdä suoraan kirjastojärjestelmästä ja tilatut niteet tuotetietoineen ja osastotunnuksineen tallentuvat automaattisesti kirjastojärjestelmään. Hankintayksikkö on ilmoittanut tarjouspyynnössä, että toimittajan hankintaohjelman asiakaskäyttö, pilotointi ja mahdollisuus ottaa käyttöön arvioidaan erikseen jokaisen Joensuun seudun hankintatoimen sopimusyhteisöillä käytössä olevien kirjastojärjestelmien osalta.

Aidosta käyttäjäympäristöstä saatujen kokemusten mukaan integraatiot kahden eri järjestelmän toimittajan ja sähköpostiohjelman kesken ovat vaatineet suhteellisen pitkän testausajan ennen kuin järjestelmät ovat toimineet tavoitellulla tavalla ja tiedonsiirto on toiminut mutkattomasti. Erityisesti suuria valintalistoja käsiteltäessä ja siirrettäessä on käytännössä ilmennyt ongelmia. Tekstisisältö on saattanut muuttua lukukelvottomaksi ja rivejä on tippunut pois, jolloin tilaus on saapunut perille vaillinaisena. Edellä mainittujen kaltaisten ongelmien selvittäminen kirjastojärjestelmätoimittajan, aineistotoimittajan ja paikallisen tietohuollon kanssa vaatii kirjastohenkilöstön aikaa ja erityisosaamista muissa kuin kirjastohenkilöstön perustehtävissä eli aineiston tilaamisessa ja uutuuksien nopeassa toimittamisessa asiakkaille. Kirjastopalvelun toiminnan tehokkuuden, henkilöstöresurssien ja sujuvan käytännön toteutuksen kannalta pilotoinnilla on merkitystä. Aidosta käyttäjäympäristöstä saatujen kokemusten perusteella kuitenkin myös pilotointi vie henkilöstöresursseja. Näiden henkilöstöresurssien järkevän taloudellisen kohdentumisen vuoksi tarjouspyynnössä on katsottu eduksi, mikäli pilotointi on jo suoritettu ja järjestelmäintegraation on katsottu kehittyneen laadukkaaksi.

Järjestelmäintegraation aikaisemmalla onnistuneella tuotantokäytöllä on merkitystä tarjottavan tuotteen ja palvelun laadun kannalta, koska tällöin mahdolliset tuotannossa esiintyneet viat on korjattu ja palvelua on kehitetty aidosta käyttäjäympäristöstä saatujen kokemusten perusteella. Hankintayksikkö saa laadukkaamman tuotteen kuin mitä se saisi, jos järjestelmäintegraatiota ei ole testattu.

Hankintayksikkö on ilmoittanut tarjouspyynnössä tarjouksen vertailuperusteet painotuksineen hankintasäännösten mukaisesti.

Unionin oikeuskäytännössä (C–513/99, Concordia Bus Finland) on todettu, että tarjoajan ominaisuuksiin liittyviä seikkoja voidaan ottaa huomioon vertailussa, jos tarjousten vertailussa arvioidaan hankintaa sen toteuttamisen kannalta, kunhan vertailuperusteet liittyvät hankinnan kohteeseen, eivät anna hankintaviranomaiselle rajoittamatonta valinnanvapautta, ovat nimenomaisesti mainittu tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa ja noudattavat kaikkia unionin oikeuden perusperiaatteita. Näin ollen tarjoajien ominaisuuksien käytön kieltoa tarjousten vertailussa ei tule tulkita suppeasti.

Kansallisessa oikeuskäytännössä on myös katsottu, että palvelun laatuun liittyvien seikkojen pisteyttäminen on mahdollista, vaikka näiden voidaan jossain määrin katsoa olevan tarjoajaan liittyviä seikkoja.

Valituksen kohteena olevassa hankinnassa tarjoajan soveltuvuusvaatimukset on selkeästi erotettu kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnista. Valittaja on osannut erottaa, millä seikoilla on vaikutusta vertailuun. Tämän osoittavat valittajan esittämät kysymykset. Kilpailutuksessa on menetelty avoimuus- ja tasapuolisuusperiaatteiden edellyttämällä tavalla.

Järjestelmätoimittajan lausunto ei ole riittävä osoittamaan tuotteen laatua. Lausunnolla voidaan selvittää, pystyykö tarjoaja toteuttamaan integraation eli olisiko tarjoaja kelpoinen, mikäli tätä edellytettäisiin tarjoajaan liittyvänä vähimmäisvaatimuksena. Lausunto ei kerro tuotteen tai palvelun laadusta. Kyseessä on nimenomaisesti palvelun ja tuotteen laatuun liittyvä tekijä, joka on syytä huomioida tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa.

Kyseisessä kilpailutuksessa tarjoajalla, jolla ei ole ollut mainittuja järjestelmäintegraatioita tuotantokäytössä, on kuitenkin ollut mahdollisuus tulla valituksi palvelun tuottajaksi. Järjestelmäintegraatio ehdottomana vaatimuksena olisi vastoin hankintasäännösten vaatimusta käyttää hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet. Hankintayksikkö ei voi edellyttää kaikkia tarvittavia resursseja ja muita vastaavia seikkoja tarjouksen tekohetkellä. Valittajan vaatimus on tältä osin ristiriitainen, koska siinä on vaadittu hankintayksikköä toimimaan vastoin hankintasäännöksiä. Järjestelmäintegraatioiden toimivuudella voidaan katsoa olevan merkitystä hankinnan laadukkaan toteutuksen kannalta ja näin ollen myös perusteltua merkitystä hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön on ollut perusteltua ottaa tämä huomioon kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnin yhteydessä ja antaa kaikille tarjoajille tasapuolinen mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun. Valituksen kohteena olevassa hankinnassa esimerkiksi tällainen vaatimus olisi johtanut valittajan tarjouksen hylkäämiseen tarjouspyyntöä vastaamattomana.

Kysymys ei ole siitä, selviytyykö tarjoaja integraatioista, vaan siitä, kuinka laadukas integraatio on. Näin ollen kyseisten integraatioiden pisteyttäminen erikseen on ollut perusteltua. Vertailussa nimenomaisesti mainittujen järjestelmien integraation huomioon ottaminen on ollut perusteltua, koska mainitut järjestelmät ovat laajasti käytössä hankintaa koskevissa kirjastoissa.

Hankintayksikkö ei ole pisteyttänyt referenssien määrää, vaan kyseessä on ollut tuotteen laadun arviointi, jota voidaan jossain määrin verrata oikeuskäytännössä sallittuun kokemuksen pisteyttämiseen. Kyseinen laadun huomioiminen on suoritettu yksiselitteisin tavoin. Vaatimus ei ole myöskään aiheuttanut alalle tulon estettä, josta osoituksena ovat useiden eri tarjoajien tarjoukset, joissa vertailun eri kohdista on saatu täydet pisteet.

Hankintayksikkö on edellyttänyt tarjouspyynnössä, että toimittajan tilaustietueet on oltava yhdistettävissä täydellisiin FINMARC-, myöhemmin MARC21 -tietueisiin. Vaatimuksessa on kyse siitä, että yhdistäminen on mahdollista ja tarjoajalla on tähän tekniset mahdollisuudet. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa taas on kyse palvelun laadun arvioinnista, joten hankinnassa on noudatettu kaksivaiheisuuden periaatetta hankintasäännösten mukaisesti, eivätkä hankintaprosessin vaiheet ole sekoittuneet. Tarjoajat ovat voineet erottaa hankintaprosessin vaiheet.

Hankintayksikkö on käyttänyt mahdollisimman tehokkaasti olemassa olevat kilpailuolosuhteet. Valittajalla ei olisi ollut puhtaassa hintakilpailussa mahdollisuuksia tulla valituksi, koska sen tarjous on ollut positiossa yksi kokonaishinnaltaan kallein, eikä valittajan muilla tarjousvertailuun kohdistuneilla vaatimuksilla ole tosiasiallista merkitystä valittajan asemaan tarjousten vertailussa.

Kuultavan lausunto

Vaatimukset

Kirjavälitys Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.410 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on jo vastatessaan valittajan tarkentaviin kysymyksiin esittänyt perusteet sille, miksi kirjastojärjestelmäintegraatio on merkityksellinen ja siksi vertailuperusteena hankintasäännösten mukainen. Asialla on hankintayksikölle taloudellista merkitystä ja se ilmenee tarjouspyynnöstä sekä kysymyksiin annetuista vastauksista.

Vertailuperuste "toimittajan hankintaohjelman tuotantokäytön, pilotoinnin tai mahdollisuuden ottaa käyttöön arviointi eri käytössä olevissa kirjastojärjestelmissä" ei ole syrjinyt valittajaa, vaan se on päinvastoin menestynyt kyseisen vertailuperusteen pisteytyksessä varsin hyvin. Valittaja on saanut vertailuperusteesta aivan samat pisteet kuin muut tarjoajat lukuun ottamatta integraatiota PallasPro-järjestelmään. Integraatiosta Voyager-järjestelmään valittaja on saanut Kirjavälitys Oy:tä korkeammat pisteet. Toisin kuin valittaja on antanut ymmärtää, kyseisellä vertailuperusteella ei ole ollut merkitystä valittajan asemaan. Vertailuperuste ei ole syrjinyt valittajaa, eikä valittaja ole hävinnyt tarjouskilpailua sen perusteella.

Valittaja ei olisi voittanut tarjouskilpailua, vaikka koko vertailuperuste olisi jätetty tarjouskilpailussa huomiotta. Tarjoajien etusijajärjestys olisi pysynyt aivan samana myös tässä tilanteessa ja valittaja olisi edelleen tullut tarjouskilpailussa vasta kolmanneksi. Valittajalla ei olisi ollut mahdollista missään tilanteessa voittaa tarjouskilpailua, eikä väitetyllä virheellä ole ollut merkitystä tarjouskilpailun lopputuloksen kannalta.

Hankintayksikkö ei ole pisteyttänyt referenssiasiakkaiden määrää. Sen sijaan hankintayksikkö on huomioinut järjestelmäintegraatioiden toimivuuden eli tarjottavan tuotteen laadun arvioidessaan kokonaistaloudellista edullisuutta. Kaikilla tarjoajilla on ollut tasapuolinen mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun riippumatta siitä, ovatko tarjoajalla kyseiset järjestelmäintegraatiot tuotantokäytössä vai ei.

Tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailuperusteiden pohjalta tarjoajat osaavat tehdä hinnoitteluratkaisut omalta osaltaan oikein, kun on tiedossa, mitä laatua koskevissa vertailuperusteissa arvioidaan. Se, että valittaja on hinnoitellut tarjouksensa kilpailukyvyttömällä tavalla, ei tee hankintamenettelystä hankintasäännösten vastaista. Valittaja on todellisuudessa hävinnyt tarjouskilpailun pitkälti hinnan perusteella.

Vastaselitys

Booky.fi Oy on esittänyt muun ohella, että hankintamenettely on ollut virheellistä, koska hankintayksikkö on käyttänyt tarjouksen kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa samoja seikkoja, joita se on vaatinut hankinnan kohteen ominaisuuksina. Hankintayksikkö on pisteyttänyt referenssiasiakkaiden määrän. Tarjouspyyntö on loukannut suhteellisuuden periaatetta. Tarjouspyynnössä ei ole noudatettu syrjimättömyyden periaatetta.

Kirjastojärjestelmäintegraation merkitys hankintayksikölle kirja-aineistohankinnoissa on olennainen. Järjestelmäintegraatio vähentää niin hankintayksikön kuin tarjoajan henkilöstöresursseja ja voi olla ainakin osittain kokonaistaloudellisen edullisuuden tai tarjouspyynnön ehdoton vaatimus.

Tarjoajien on tullut tarjota integraatio kokonaisuudessaan, jotta tarjous olisi tullut huomioiduksi tarjouskilpailussa. Kun toimiva järjestelmäintegraatio on vaadittu ehdottomana vaatimuksena, jää epäselväksi, miksi sama asia on pisteytetty hankinnan kokonaistaloudellisen edullisuuden määrittämiseksi. Kun ainoana mahdollisuutena saada mainituista kohdista täydet pisteet on ollut osoittaa asiakaskirjasto, jossa järjestelmäintegraatio on käytössä, kyseessä on referenssiasiakkuuksien määrän pisteyttäminen.

Hankintayksikkö on vastineessaan tuonut hankintamenettelyyn kokonaan uuden, arvioitavan "järjestelmäintegraation laatu" -käsitteen, jota ei kuitenkaan ole tarjouspyynnössä mainittu.

Tarjouspyynnössä ei ole mainittu, että pisteytyksen tarkoituksena on ollut selvittää integraation laatua. Tarjouspyynnön mukaan pisteitä on saanut siitä, onko integraatio mahdollista ottaa käyttöön tai onko se jo käytössä asiakaskirjastossa. Järjestelmäintegraation laatua on lähes mahdotonta mitata. Arvioitavia integraation laadun mittareita ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä. Referenssiasiakkaan olemassaoloa ei voida pitää osoituksena yksilöimättömien laadullisten kriteerien täyttymisestä.

Kokonaistaloudellisen edullisuuden määrittelyssä pisteitä on hinnan osalta voinut saada enintään 65 pistettä ja laadullisten ominaisuuksien osalta enintään 35 pistettä. Yksikään tarjoaja ei olisi kyennyt kannattavasti tarjoamaan koko hankintaa tappiolla, mikä olisi ollut ainoa keino menestyä kilpailussa ilman referenssiasiakkaiden olemassaoloa. Annetut tarjoukset ovat hinnan osalta 4,5 prosentin sisällä kalleimman tarjouksen hinnasta, mikä osoittaa tarjousten normaalin vaihteluvälin, jota voidaan käyttää verrattaessa järjestelmäintegraation tuotantokäytön arvostamista hankinnassa.

Hankintayksikkö on pisteyttänyt kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteen "toimittajan hankintaohjelman tuotantokäytön, pilotoinnin tai mahdollisuuden ottaa käyttöön arviointi eri käytössä olevissa kirjastojärjestelmissä" suhteettomasti verrattuna muihin arviointiperusteisiin. Vertailuperuste ei suurelta osin liity hankinnan kohteeseen eikä ole objektiivisesti tarkasteltuna hyväksyttävä. Hankintayksikkö on syrjinyt kaikkia niitä tarjoajia, jotka tekniseltä kyvykkyydellään olisivat olleet sellaisia, että ne olisivat voineet selviytyä hankinnasta. Määritellessään hankinnan kohteen kannalta epäolennaisen seikan suurella painoarvolla hankintayksikkö on laatinut tarjouspyynnön siten, ettei sen perusteella voida määritellä, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin.

Se, etteivät hankintayksikön aikaisemmat tavarantoimittajat ole pystyneet huolehtimaan integraatioiden käyttöönotosta nopeasti, ei voi olla peruste hankintayksikön valitsemalle pisteytysmallille.

Sitä aikaa, jonka pituus määräytyy kirjaston ja kolmannen osapuolen välisestä sopimuksesta, ei voida käyttää perusteena hankintayksikön valitsemalle pisteytysmallille. Tavarantoimittajan vaihtuessa kirjastojärjestelmään joudutaan aina tekemään muutoksia kirjastojärjestelmätoimittajan osalta, mihin tarjoajat eivät voi omilla toimenpiteillään vaikuttaa.

Integraation käyttöönotto sellaisen tavarantoimittajan osalta, jolla on valmis integraatiorajapinta rakennettuna kirjastojärjestelmiin, koostuu ainoastaan ftp-käyttäjätunnuksen ja -salasanan määrittelystä sekä näiden ja tilausten vastaanottoon käytettävän sähköpostiosoitteen toimittamisesta tilaajalle tai kirjastojärjestelmätoimittajalle. Integraation käyttöönotto tavarantoimittajan osalta järjestyy noin 15 minuutissa.

Vaikka järjestelmäintegraation laatu liittyy hankinnan kohteeseen, laadun mittaamisen käytettävät suureet olisi tullut määritellä tarjouspyynnössä. Hankintayksikkö ei ole esittänyt yhtäkään järjestelmäintegraation laatua kuvaavaa yksilöityä ominaisuutta, jonka se olisi voinut osoittaa referenssiasiakkaan avulla.

Järjestelmäintegraation käyttö asiakaskirjastossa ei osoita muuta kuin sen, että järjestelmäintegraatio toimii kyseisessä paikassa sovitulla tavalla. Tarjoajan ja sen muiden asiakkaiden väliset sopimukset määrittelevät ne laadulliset ominaisuudet, joiden on täytyttävä kyseisessä hankinnassa. Kaikilla tiettyä kirjastojärjestelmää käyttävillä asiakkailla ei ole samanlaisia vaatimuksia esimerkiksi järjestelmäintegraatioiden tietosisällöstä, mutta varmasti samanlaiset vaatimukset integraation toimivuudesta.

Muut kirjelmät

Joensuun seudun hankintatoimi on esittänyt lisäkirjelmässään muun ohella, että hankintayksikkö on määritellyt vertailuperusteet siten, että ne liittyvät hankinnan kohteeseen, ovat objektiivisia ja syrjimättömiä. Hankintayksiköllä on katsottu vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan olevan harkintavaltaa määrittää laadullisten vertailuperusteiden ja hinnan välinen painoarvo.

Valittaja on myöntänyt, että järjestelmäintegraation merkitys on olennainen ja tällä on merkitystä myös palvelun laatuun. Järjestelmäintegraatiolla on merkitystä tuotetun palvelun laadun kokonaisarvioinnissa ja näin ollen se voidaan ottaa huomioon myös laadun pisteytyksessä.

Hankintayksikön käyttämä pisteytysmalli kuvastaa tosiasiallisesti tarjotun integraation laatua ja tästä syystä vastineessa on käytetty termiä "integraation laatu". Termillä kuvataan tarjouspyynnön laadun arviointia integraation osalta, eikä tällä ole tuotu esiin mitään uutta tarjousten vertailuun. Tarjoukset on vertailtu tarjouspyynnössä esitetyllä tavalla.

Kirjastojärjestelmä ja sen toimivuus on varsin kiinteä osa kirjastoasiointia. Integraatiolla on vaikutusta kirjastoasiointiin ja tätä kautta myös sopimuksen kohteen laatuun.

Tarjouspyynnössä ei ole vertailtu integraation teknistä sisältöä tai muuta vastaavaa tapaa, vaan on pyritty ottamaan huomioon kokonaisvaltainen loppukäyttäjän kokemus, joka parhaiten voidaan pisteyttää tarjouspyynnössä esitetyllä tavalla. Hankintayksikkö ei ole edellyttänyt integraatiokokemusta tietystä kirjastojärjestelmästä.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu vertailtavat kohdat. Valittaja on ollut tietoinen vertailuperusteista. Menettely on ollut kaikille tarjoajille avoin ja syrjimätön.

Tarjousten pisteytykseen vaikuttaneet seikat eivät ole olleet vähimmäisvaatimuksena. Tarjouspyynnössä on erotettu integraation olemassaolo ja toisaalta pisteytetty integraation kehittyneisyyttä, joka voidaan osoittaa muun muassa tuotantokäyttöisellä integraatiolla. Tarjouspyynnön ehdottomat laatuvaatimukset on erotettu tarjouspyynnössä. Myös näiden sisällön voidaan katsoa poikkeavan toisistaan ja pisteitä on annettu perustasoa paremmasta laadusta, joka on voimassaolevan lainsäädännön ja oikeustilan mukainen tapa asettaa tarjouksia paremmuusjärjestykseen. Tarjoajalla on ollut kyseiset seikat tiedossaan tarjousta tehdessään.

Selviytyminen teknisesti hankinnasta ja tarjottu laatu ovat kaksi eri asiaa ja tämä käy ilmi tarjouspyynnöstä. Myös tarjousten vertailuvaiheessa on tarkasteltu ensi vaiheessa tarjoajien soveltuvuus ja tämän jälkeen tarjoukset on vertailtu.

Referenssiasiakkaiden määrää ei ole pisteytetty. Pisteytys on tehty tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla.

Valittajan mukaan hankintayksikön pisteytysmalli olisi asettanut valittajan sellaiseen asemaan, ettei tämä olisi voinut voittaa tarjouskilpailua. Valittaja on kuitenkin saanut kolmessa kohdassa neljästä kyseisen vertailun kohdista yhtä suuret tai paremmat pisteet kuin muut tarjoajat ja kokonaisuutena valittaja on saanut kuudesta kohdasta yhtä suuret tai paremmat laatupisteet kuin muut tarjoajat, kun kohteita on ollut yhteensä seitsemän. Tarjoajia ei ole syrjitty. Hankintamenettely on ollut virheetön.  

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin 1 ja 6 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely noudattaen, mitä teknisten eritelmien ja vaatimusten esittämisestä 44 ja 45 §:ssä säädetään, sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset ja ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava.

Edellä mainitun momentin 7 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouksen vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 41 §:n 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on oltava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä.

Hankintalain 44 §:n 1 momentin mukaan hankinnan sisältöä kuvaavat tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Teknisten eritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun. Tekniset eritelmät eivät saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa. Teknisissä eritelmissä on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon vammaisten käyttäjien tarpeet.

Hankintalain 52 §:n ensimmäisen virkkeen mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita tai tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä.

Pykälän 2 momentin mukaan vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksista ja selvityksistä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia, kustannustehokkuutta, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, huoltopalveluja, toimituspäivää tai toimitus- tai toteutusaikaa taikka elinkaarikustannuksia.

Pykälän 3 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Hankintalain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 50/2006 vp, s. 105) yksityiskohtaisissa perusteluissa on 62 §:n kohdalla todettu muun ohella, että pykälässä lueteltaisiin esimerkinomaisesti sellaisia vertailuperusteita, joita käytetään tarjousten vertailussa käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettaminen on hankintayksikön harkittavissa. Vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen, oltava objektiivisia ja syrjimättömiä eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että hankintayksikön harkintavaltaan voidaan puuttua vain silloin, jos valintaperusteen tai vertailuperusteiden asettamisessa on syyllistytty syrjintään.

Asian ratkaisun kannalta keskeiset tosiseikat

Joensuun seudun hankintatoimi, joka vastaa seudullisesti määrätyistä hankinnoista, on 3.5.2013 päivätyllä tarjouspyynnöllä pyytänyt tarjouksia muun ohella sopimusyhteisöjensä käyttöön tulevista kirja-aineistoista, joka on sisältänyt suomenkielisen kirjallisuuden, ulkomaisen painetun aineiston, oppikirjat ja äänikirjat.

Tarjouspyynnön kohdassa 4 "Hankinnan tausta" on ilmoitettu muun ohella seuraavaa:

"Joensuun seudun hankintarenkaaseen kuuluu sekä yleisiä kirjastoja että oppilaitosten kirjastoja. Yleisissä kirjastoissa on käytössä PallasPro- ja Origo -järjestelmä sekä Libra-kirjastojärjestelmä (vain Valtimon kunnankirjastossa). Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kirjastoissa on käytössä PrettyLib ja Karelia Ammattikorkeakoulun kirjastossa käytetään Voyager-järjestelmää. Maakunnan yleiset kirjastot valmistelevat järjestelmänvaihtoa, joka tapahtuu todennäköisesti vuoden 2014 aikana ja uuden järjestelmän toimittajaa ei tiedetä vielä. Valittavan toimittajan on kyettävä sopeuttamaan järjestelmänsä mahdollisen uuden kirjastojärjestelmän kanssa."

Tarjouspyynnön kohdassa 9 "Kelpoisuus- ja vähimmäisvaatimukset" on ilmoitettu ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuutta koskevat vaatimukset, joita ovat olleet muun ohella yhteiskunnallisten velvoitteiden täyttäminen, toimitusaika, toimitusehto, sähköinen laskutus, selvitykset alihankkijoista ja kuvaus ympäristöasioiden huomioimisesta.

Tarjouspyynnön kohdassa "Laadulliset vähimmäisvaatimukset" on ilmoitettu hankinnan kohteelle asetetut vaatimukset, joita ovat olleet muun ohella, että toimittajan tilaustietueet on oltava yhdistettävissä täydellisiin FINMARC-, myöhemmin MARC21 -tietueisiin, ja että toimittaja toimittaa uutuusnimikkeiden tiedot ennakkoon suoraan kirjastojen käyttämiin kirjastojärjestelmiin.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteiksi on ilmoitettu hinta 65 prosentin painoarvolla ja arvioitavat laadulliset tekijät 35 prosentin painoarvolla.

Arvioitavat laadulliset tekijät on edelleen jaettu neljään alatekijään seuraavasti:

"Kuvaus ennakkoon tilattavien aineistojen kattavuudesta: arviointiperusteena määrä suhteessa kokonaistarjontaan, aineistolajit ja kirjastokäyttöön soveltuvuus, max. 5 p.

Toimittajan tulee tiedottaa ilmestyvästä uutuusaineistosta. Toimittajan on kyettävä esittelemään ilmestyvä uutuusaineisto sekä paperisessa että sähköisessä muodossa ja tuotteissa tulee olla aina tarjolla tuotetiedot. [– –] Lisäksi mahdolliset linkit kansikuvaan ja esittelytekstiin. Tarjoukseen on liitettävä kuvaus toimittajan uutuusaineiston tiedottamisesta, max 5 p.

Toimittajan on tarjottava tilaajalle mahdollisuus aineistotilausten ja määrärahojen reaaliaikaiseen seurantaan sekä mahdollisuus vaikuttaa tilaus- ja toimitusrytmiin. Tarjoukseen on liitettävä kuvaus toimittajan verkkopalvelusta (verkkokauppa tai vastaava), max 5 p.

Tilaukset on oltava mahdollista tehdä suoraan kirjastojärjestelmän hankintaohjelmalla toimittajan ennakkotietojen perusteella. Hankintaohjelmalla tarkoitetaan kirjastojärjestelmän ja toimittajan järjestelmän yhteistyötä, jolloin toimittajan sähköisestä järjestelmästä saatujen ennakkotietojen perusteella aineistotilaukset voidaan tehdä suoraan kirjastojärjestelmästä ja tilatut niteet tuotetietoineen ja osastotunnuksineen tallentuvat automaattisesti kirjastojärjestelmään. Hankintarenkaan Origo- ja PallasPro -kirjastojärjestelmiä käyttävät yleiset kirjastot käyttävät tällä hetkellä kirjastojärjestelmän hankintaohjelmaa ja sen avulla on kyetty tarjoamaan asiakkaille nopeasti tilatun aineiston tiedot tavalla, mikä säästää kirjaston henkilöstöresursseja.

Toimittajan hankintaohjelman asiakaskäyttö, pilotointi tai mahdollisuus ottaa käyttöön arvioidaan erikseen jokaisen Joensuun seudun hankintatoimen sopimusyhteisöillä olevien kirjastojärjestelmien kohdalla.

PallasPro-, Origo seuraavasti:

Mikäli ko. järjestelmä on toimittajalla kirjastoasiakkailla tuotantokäytössä, 8 pistettä/järjestelmä.

Mikäli ko. järjestelmä on pilotoinnissa tai mahdollisuus ottaa käyttöön, 2 pistettä/järjestelmä.

Mikäli ko. järjestelmä ei ole tuotannossa eikä ole mahdollista ottaa käyttää, 0 pistettä/järjestelmä.

Voyager ja Prettylib seuraavasti:

Mikäli ko. järjestelmä on toimittajalla kirjastoasiakkailla tuotantokäytössä, 2 pistettä/järjestelmä.

Mikäli ko. järjestelmä on pilotoinnissa tai mahdollisuus ottaa käyttöön, 1 pistettä/järjestelmä.

Mikäli ko. järjestelmä ei ole tuotannossa eikä ole mahdollista ottaa käyttää, 0 pistettä/järjestelmä.

Yhteensä max. 20 p.

Toimittajan on liitettävä tarjoukseensa kuvaus, jossa on mainittava nimeltä kirjastojärjestelmät ja kirjastot, joissa hankintaohjelma on tuotantokäytössä tai pilotoinnissa sekä nimettävä yhteyshenkilö ja annettava yhteystiedot, keneltä asia voidaan tarkastaa. [– –]"

Tarjoajilla on ollut mahdollisuus esittää hankintayksikölle kysymyksiä, joihin hankintayksikkö on vastannut 13.5.2013 antamassaan vastauskoosteessa. Hankintayksiköltä on 6.5.2013 kysytty muun ohella seuraavaa:

"K8: [– –] Tarjouspyynnön pisteytettävä osio: "Toimittajan hankintaohjelman tuotantokäytön, pilotoinnin tai mahdollisuuden ottaa käyttöön arviointi eri käytössä olevissa kirjastojärjestelmissä": Tarjouspyynnössä pisteytetään 20 kokonaispisteen enimmäismäärällä se, onko tarjoajalla tuotantokäytössä asiakaskirjastossa PallasPro-, Origo-, PrettyLib- ja Voyager -järjestelmä. Täydet pisteet voi saada ainoastaan, jos kyseinen järjestelmäintegraatio on tuotannossa jossakin sopimuskirjastossa. Merkittävästi vähemmän pisteitä annetaan tilanteessa, jossa järjestelmäintegraatio on pilotoinnissa tai mahdollista ottaa käyttöön heti mahdollisen sopimuskauden alkaessa. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoajalta ei voida edellyttää, että sillä olisi jo tarjouksen tekohetkellä käytettävissään kaikki hankinnan kohteena olevan palvelun tuottamiseen tarvittavat resurssit. Edelleen tarjoajien soveltuvuuteen liittyvät seikat tulee erottaa tarjousten vertailuun käytettävistä ominaisuuksista. Tarjouspyyntö on laadittu siten, että valituksi voi tulla ainoastaan tarjoaja, joka pystyy osoittamaan, että sillä on referenssiasiakkuus kirjastossa, jossa arvioinnin kohteena oleva järjestelmäintegraatio on toteutettu. Pisteitä ei voi saada, vaikka tarjoajalla olisi kaikki järjestelmäintegraatiot valmiina ja käyttöön otettavissa. Hankintayksikkö näin toimiessaan sekoittaa tarjoajien referenssit ja kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailun. Näkemyksemme mukaan pisteytystapa syrjii tarjoajia ja on tarkoitushakuisesti laadittu siten, että uusien alalle pyrkivien tarjoajien valituksi tuleminen keinotekoisesti estetään. [– –] Hankintayksikkö on tarjouspyynnön laadullisissa vähimmäisvaatimuksissa jo vaatinut, että järjestelmäintegraatio on oltava olemassa mainittuihin kirjastojärjestelmiin edellyttäessään, että toimittaja toimittaa uutuusnimikkeiden tiedot ennakkoon suoraan kirjastojen käyttämiin järjestelmiin, sekä edellyttäessään, että toimittajan tilaustietueet on oltava yhdistettävissä täydellisiin FINMARC-, myöhemmin MARC21-tietueisiin. Tämäkin huomioiden tarjouspyynnön pisteytys liittyy ainoastaan olemassa olevien referenssiasiakkaiden määriin.

K9: Millä tavalla hankintayksikkö perustelee sitä, että se on pisteyttänyt referenssiasiakkaiden olemassaolon/määrän?

K10: Millä tavalla hankintayksikkö perustelee sitä, ettei järjestelmäintegraatiokokemukseksi hyväksytä mitään muita järjestelmäintegraatioita kuin tarjouspyynnössä nimetyt?

K11: Millä tavalla hankintayksikkö perustelee sitä, ettei pisteitä anneta, vaikka tarjoaja voisi osoittaa integraatioiden toimivan sopimuskauden alusta lähtien?

K12: Tarjouspyynnön kohdan "Laadulliset vähimmäisvaatimukset" mukaan toimittajan tilaustietueet on oltava yhdistettävissä täydellisiin FINMARC-, myöhemmin MARC21-tietueisiin. Mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan toimittajan tilaustietueilla?"

Hankintayksikkö on vastannut seuraavasti:

"V8: Pisteet jakautuvat seuraavasti: aineistotilausten reaaliaikainen seuranta 2p, reaaliaikainen määrärahaseuranta 1 p, mahdollisuus vaikuttaa tilausrytmiin 1p, mahdollisuus vaikuttaa toimitusrytmiin 1p.

V9: Tarjouspyynnössä mukana olevilla tahoilla on käytössä PallasPro-, Origo-, Libra-, PrettyLib- sekä Voyager -kirjastojärjestelmät. Hankintarenkaan Origo- ja PallasPro -kirjastojärjestelmiä käyttävät yleiset kirjastot käyttävät tällä hetkellä kirjastojärjestelmän hankintaohjelmaa ja sen avulla on kyetty tarjoamaan asiakkaille nopeasti tilatun aineiston tiedot tavalla, mikä säästää kirjaston henkilöstöresursseja. Hankintaohjelman käyttö on tämän vuoksi koettu erittäin tärkeäksi hankinnan kannalta, joten se on otettu pisteytykseen. Mikäli hankintaohjelmaa ei olisi mahdollista lainkaan ottaa käyttöön, niin tämä lisäisi kirjastojen henkilöstökustannuksia ja mikäli tätä ei otettaisi huomioon vertailussa, mukana olevat tahot eivät saisi oikeasti kokonaistaloudellisinta lopputulosta.

Kilpailutuksessa ei ole pisteytetty referenssiasiakkaiden määrää.

[– –] Olemme laatineet tarjouspyynnön syrjimättömäksi siten, että hankintaohjelman integraatiosta voi saada lisäpisteitä, mutta integraation puuttuminen ei myöskään estä tarjoajia tarjoamasta kilpailutukseen.

V10. Tarjoajilla luonnollisesti saa olla muitakin järjestelmäintegraatioita, mutta hankintayksikkö on katsonut pisteytyksen koskevan vain kirjastojärjestelmiä, jotka ovat mukana olevilla tahoilla käytössä. Tarjoajan integraatiolla johonkin muuhun järjestelmään ei ole tarjouspyynnössä mukana oleville tahoille hyötyä, joten tästä johtuen muita integraatioita ei ole pisteytetty.

V11. Kysyjä ei ole ymmärtänyt pisteytyskohtaa oikein. Mikäli integraatio ei ole missään käytössä, mutta se on mahdollista ottaa käyttöön, niin tällöin tarjoaja saa PallasPro- ja Origo -järjestelmien osalta 2 p / järjestelmä sekä Voyager- ja PrettyLib -järjestelmän osalta 1 p / järjestelmä.

V12. Uutuusaineiston tilausvaiheessa on yleensä käytettävissä vain lyhyet nimiketiedot, jotka toimittaja lähettää asiakkaan kirjastojärjestelmään. Lyhyiden nimeketietojen lisäksi tilaustietue sisältää yleensä kuvailu- ja kansikuvalinkit. Näihin tietueisiin yhdistetään aineiston ilmestymisen jälkeen täydelliset bibliografiset luettelointitiedot ja sisällönkuvailu asiasanoineen."

Lisäksi hankintayksiköltä on 14.5.2013 kysytty seuraavaa:

"Kysymys: Pyydän tarkennusta esittämämme kysymyksen K9 vastaukseen V9 "Kilpailutuksessa ei ole pisteytetty referenssiasiakkaiden määrää".

Onko vastaus tulkittavissa siten, että (a) myös jokin muu selvitys järjestelmäintegraation toimivuudesta esimerkiksi kirjastojärjestelmätoimittajan lausunto riittää osoittamaan integraation toimivuuden sillä tavalla, että kyseisestä kohdasta voi saada täydet pisteet vai (b) täydet pisteet voi saada ainoastaan, jos tarjoajilla on osoittaa yksikin referenssiasiakas per kirjastojärjestelmä, joka käyttää mainittua integraatiota?

Mikäli vastaus on (b)-kohdan mukainen, eikö hankintayksikön mielestä kyseessä ole nimenomaan referenssiasiakkaiden lukumäärän pisteyttäminen, kun järjestelmäintegraation toimivuus voidaan osoittaa myös muulla tavalla kuin olemassa olevilla asiakkailla?"

Hankintayksikkö on 15.5.2013 vastannut seuraavasti:

"Kyseinen kohta on ilmaistu selvästi tarjouspyynnössä. Täydet pisteet saa, mikäli ko. järjestelmä on toimittajalla kirjastoasiakkailla tuotantokäytössä. [– –]"

Hankintapäätöksen liitteenä olevasta "Tarjousten vertailutaulukko" -asiakirjasta käy ilmi, että valittajan tarjous on tarjousten vertailussa sijoittunut position 1 osalta kolmanneksi. Lisäksi edellä mainitusta asiakirjasta käy ilmi, että valittajan tarjous on saanut tarjousten vertailussa "toimittajan hankintaohjelman tuotantokäytön, pilotoinnin tai mahdollisuuden ottaa käyttöön arviointi eri käytössä olevissa kirjasto-ohjelmissa" PallasPro-järjestelmän osalta kaksi pistettä, Origo-järjestelmän osalta täydet kahdeksan pistettä, PrettyLib-järjestelmästä yhden pisteen ja Voyager-järjestelmästä täydet kaksi pistettä.

Asian oikeudellinen arviointi

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on tarjouspyynnössä sekoittanut tarjoajan soveltuvuutta koskevat vaatimukset tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteisiin ja pisteyttänyt referenssiasiakkaiden määrät. Lisäksi hankintayksikkö on käyttänyt tarjouksen kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa samoja seikkoja, joita se on vaatinut hankinnan kohteen ehdottomina vaatimuksina. Tarjouspyyntö on loukannut myös suhteellisuuden periaatetta, kun ainoastaan sellaiset tarjoajat, jotka ovat kyenneet esittämään järjestelmäintegraationsa olemassaolon ja toimivuuden olemassa olevan kirjastoalan asiakkaan avulla ovat saaneet täydet pisteet. Tarjouspyynnössä ilmoitettu pisteytystapa on ollut syrjivä ja estänyt uusien alalle pyrkivien tarjoajien valituksi tulemisen.

Hankintamenettely etenee vaiheittain siten, että hankintayksikkö arvioi ensi vaiheessa tarjoajan soveltuvuuden eli sen, onko tarjoajalla tekniset, taloudelliset tai muut edellytykset hankinnan toteuttamiseksi. Tämän jälkeen arvioidaan tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus. Tarjoaja, joka ei täytä soveltuvuudelle asetettuja kriteereitä tai jonka tarjous ei ole tarjouspyynnön mukainen, suljetaan tarjouskilpailusta. Lopuksi tehdään tarjousten vertailu jäljelle jääneiden tarjousten kesken.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat on kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksiköllä on mahdollisuus valita ne tarjouksen valintaa koskevat vertailuperusteet, joita se aikoo soveltaa ja joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa myös vertailuperusteiden painotuksen määrittämisessä.

Kuten hankintalain 62 §:stä käy ilmi, vertailuperusteita, joita voidaan soveltaa tarjousten vertailussa, ei kyseisessä lainkohdassa luetella tyhjentävästi. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina on kuitenkin käytettävä sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Vertailuperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että vertailuperusteet on ilmoitettava tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti ja ne on asetettava siten, etteivät ne anna hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Tarjoajaan liittyviä tekijöitä ei lähtökohtaisesti tule käyttää tarjousten vertailussa, vaan tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yksilöimätön referenssiluetteloiden käyttö vertailuperusteena ei ole sallittua.

Valituksenalaisessa asiassa hankinnan kohteena ovat olleet muun ohella kirja-aineistot. Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteena hinnan lisäksi on ollut "Arvioitavat laadulliset tekijät". Hankintayksikkö on ilmoittanut tarjouspyynnössä laadullisten tekijöiden yhdeksi alatekijäksi "toimittajan hankintaohjelman tuotantokäytön, pilotoinnin tai mahdollisuuden ottaa käyttöön arviointi eri käytössä olevissa kirjastojärjestelmissä". Hankintayksikkö on edellä mainitun alatekijän osalta ilmoittanut, että tilaukset on oltava mahdollista tehdä suoraan kirjastojärjestelmän hankintaohjelmalla toimittajan ennakkotietojen perusteella. Tämän osalta markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitun vaatimuksen voidaan katsoa viittaavan hankinnan kohteen määrittelyyn ja siten tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuteen. Vaatimus ei ole kuitenkaan ollut edellytyksenä tarjousvertailuun pääsemiseksi. Hankintayksikkö on ilmoittamansa mukaan laatinut tarjouspyynnön siten, että nekin tarjoajat, joilla ei ole ollut tarjouspyynnössä mainittuja järjestelmäintegraatioita käytössään, ovat voineet osallistua tarjouskilpailuun.

Hankintayksikkö on myöhemmin tarjouspyynnön samassa kohdassa tuonut esiin, mitä hankintayksikkö on "toimittajan hankintaohjelman tuotantokäytön, pilotoinnin tai mahdollisuuden ottaa käyttöön arviointi eri käytössä olevissa kirjastojärjestelmissä" osalta edellyttänyt. Kyseisestä tarjouspyynnön kohdasta käy ilmi, että pisteitä on saanut integraatioista PallasPro-, Origo-, PrettyLib- ja Voyager -järjestelmiin. PallasPro- ja Origo -järjestelmäintegraatiosta on saanut kummastakin kaksi pistettä, mikäli järjestelmäintegraatio on asiakaskirjastossa pilotoinnissa tai mahdollista ottaa käyttöön ja kahdeksan pistettä, mikäli järjestelmäintegraatio on asiakaskirjastossa tuotantokäytössä. PrettyLib- ja Voyager -järjestelmien osalta vastaavat pisteet ovat pilotoinnin tai käyttöönottomahdollisuuden osalta yksi piste ja tuotantokäytön osalta kaksi pistettä. Mikäli edellä mainittuja järjestelmiä ei ole tuotannossa eikä järjestelmää ole mahdollista ottaa käyttöön tarjoaja on saanut tarjouspyynnön mukaan tarjousten vertailussa 0 pistettä kustakin järjestelmästä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköille järjestelmäintegraatioiden käyttöönoton asteella on olennainen merkitys hankinnan toteutuksen kannalta. Järjestelmäintegraation käyttöönoton aste vaikuttaa hankintayksikön henkilöstöresursseihin ja siten hankinnan kokonaistaloudelliseen edullisuuteen. Markkinaoikeus katsoo, että laadun alatekijänä käytetty "toimittajan hankintaohjelman tuotantokäytön, pilotoinnin tai mahdollisuuden ottaa käyttöön arviointi eri käytössä olevissa kirjastojärjestelmissä" liittyy siten hankinnan kohteeseen ja osaltaan kuvaa tarjotun kirjavälityspalvelun laatua. Alatekijä on ilmoitettu tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti ja se on asetettu siten, ettei se ole antanut hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Tarjoajat ovat voineet sen perusteella riittävällä tavalla ennakoida, millä seikoilla on merkitystä tarjousten vertailussa. Asiassa ei ole tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella kyseistä laadun alatekijää olisi pidettävä hankintalaissa tarkoitetulla tavalla syrjivänä tai epätasapuolisena, tai että kilpailun syntyminen hankintamenettelyssä olisi estynyt. Järjestelmäintegraation puuttuminen ei ole estänyt tarjoajia osallistumasta tarjouskilpailuun, mutta järjestelmäintegraation käyttöönoton aste on otettu huomioon arvioitaessa kokonaistaloudellista edullisuutta.

Lisäksi hankintayksikkö on edellyttänyt tarjouspyynnössä hankinnan kohteelta, että toimittajan tilaustietueet on oltava yhdistettävissä täydellisiin FINMARC-, myöhemmin MARC21 -tietueisiin ja että toimittaja toimittaa uutuusnimikkeiden tiedot ennakkoon suoraan kirjastojen käyttämiin kirjastojärjestelmiin. Tarjoajien on tarjouksissaan tullut sitoutua kyseisiin vaatimuksiin vastaamalla "Kyllä". Edellä mainituissa vaatimuksissa on ollut kyse siitä, että yhdistäminen ja ennakkotietojen toimittaminen on ollut mahdollista hankinnan toteuttamisessa. Kysymys ei siten ole ollut siitä, että hankintayksikkö olisi pisteyttänyt saman asian kaksi kertaa tai käyttänyt samaa seikkaa sekä hankinnan kohteen määrittämisessä että hankinnan kokonaistaloudellista edullisuutta arvioitaessa.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että laadun arvioinnin alatekijänä käytetyn "toimittajan hankintaohjelman tuotantokäytön, pilotoinnin tai mahdollisuuden ottaa käyttöön arviointi eri käytössä olevissa kirjastojärjestelmissä" osalta kysymys ei ole ollut siitä, että hankintayksikkö olisi ottanut tarjoajan muille asiakkaille tarjoamien palveluiden referenssien lukumäärän huomioon tarjousten vertailussa. Tarjoajien toimittamalla selvityksellä on todennettu järjestelmäintegraatioiden käyttöönoton tilanne. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole tarjousten vertailussa käyttänyt luettelomaista referenssilistaa, josta ilmenee pelkästään aikaisempien asiakkaiden nimet ja näiden lukumäärä.

Kuten edeltä ilmenee, hankintayksiköllä on vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan harkintavaltaa määrittää myös vertailuperusteiden painoarvo. Tarjouspyynnössä vertailuperusteena käytetyn laadun alatekijän "toimittajan hankintaohjelman tuotantokäytön, pilotoinnin tai mahdollisuuden ottaa käyttöön arviointi eri käytössä olevissa kirjastojärjestelmissä" painoarvoksi on ilmoitettu 20 pistettä. Muiden laatua koskevien kolmen alatekijän painoarvoksi on kunkin osalta ilmoitettu viisi pistettä. Kun otetaan huomioon se, mikä on ollut järjestelmäintegraation merkitys hankinnan toteuttamisessa, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti asettaessaan laadun alatekijöille tarjouspyynnössä ilmoitetut painoarvot.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on tarjouspyynnössä tehnyt riittävän eron tarjoajan soveltuvuuden arviointiin, tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuteen ja tarjousten laadun vertailuun liittyvien seikkojen välillä. Hankintayksikkö on hankintasäännösten edellyttämällä tavalla ottanut huomioon myös hankintamenettelyn vaiheittaisuuden. Hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa määritellä kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet, eikä vertailuperusteiden painoarvoja voida pitää kohtuuttomana tai syrjivänä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Booky.fi Oy:n korvaamaan Joensuun seudun hankintatoimen oikeudenkäyntikulut 2.127,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Markkinaoikeus velvoittaa Booky.fi Oy:n korvaamaan Kirjavälitys Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.410 eurolla viivästyskorkoineen.

Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Ville Parkkari ja Riitta Hämäläinen.

HUOMAA
Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 22.12.2016 taltionumero 5461.