MAO:140/14

ASIAN TAUSTA

Joensuun kaupungin Joensuun Tilakeskus -liikelaitos (jäljempänä myös hankintayksikkö) on 31.1.2013 julkaistulla nopeutettua rajoitettua menettelyä koskevalla EU-hankintailmoituksella pyytänyt osallistumishakemuksia Siilaisen terveyskeskuksen peruskorjauksen ja laajennuksen projektinjohtopalveluita koskevaan tarjouskilpailuun.

Joensuun Tilakeskus -liikelaitos on 13.2.2013 päivätyllä tarjouspyynnöllä pyytänyt tarjouksia Siilaisen terveyskeskuksen peruskorjauksen ja laajennuksen projektinjohtopalvelutehtävistä. Tarjouspyyntö on toimitettu kahdelle osallistumishakemuksen toimittaneelle ehdokkaalle ja hankintayksikkö on saanut kaksi tarjousta.

Joensuun Tilakeskuksen johtaja on 16.4.2013 tekemällään hankintapäätöksellä § 55 valinnut Genpro Solutions Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 700.000–900.000 euroa.

Markkinaoikeus on päätöksellään 6.6.2013 sallinut Joensuun Tilakeskuksen johtajan 16.4.2013 tekemän hankintapäätöksen § 55 täytäntöönpanon.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 22.1.2014.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Pöyry CM Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaunalaisen päätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä sekä maksamaan valittajan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla viivästyskorkoineen. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan valittajalle hyvitysmaksuna 460.658 euroa ja tarjousten laatimisesta aiheutuneina kustannuksina 13.641,90 euroa.

Perusteet

Hankintayksikkö on pisteyttänyt virheellisesti voittaneen tarjoajan tarjouksen laadun vertailuperusteiden "projektipäällikön tiedot ja taidot sekä kokemus", "hankintapäällikön kokemus", "työmaapäällikön tiedot ja taidot sekä kokemus" sekä "yrityksen PJP-referenssit" osalta.

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksessaan, että projektipäälliköllä on diplomi-insinöörin koulutus. Voittaneen tarjouksen liitteenä olevassa projektipäällikön ansioluettelossa koulutuskohdassa on mainittu "M. Sc. in Construction Management, 2002, Oxford Brookes University, Englanti". Kyseinen koulutus ei vastaa diplomi-insinöörin tutkintoa suomalaisessa koulujärjestelmässä, vaan se on tutkinnon sijaan koulutusohjelma, jolla ei ole diplomi-insinöörin ammattipätevyyteen oikeuttavaa asemaa. Voittaneen tarjoajan nimeämällä projektipäälliköllä tulee olla ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain (1093/2007) ja ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain (531/1986) mukainen Opetushallituksen päätös ulkomaisen koulutuksen tunnustamisesta diplomi-insinöörin tutkintoa vastaavaksi Suomessa.

Voittanut tarjoaja ei ole tarjouksessaan tarjouspyynnön mukaisesti osoittanut projektiesimerkein nimeämänsä projektipäällikön johtamis- ja organisointitaitoja. Voittanut tarjoaja on viitannut tarjouksessaan liitteeseen 5, joka on sisältänyt voittaneen tarjoajan avainhenkilöiden ansioluettelot sisältäen projektireferenssit, mutta se ei ole sisältänyt vaadittuja projektiesimerkkejä johtamis- ja organisointitaidoista.

Voittanut tarjoaja ei ole tarjouksessaan osoittanut, että sen nimeämällä projektipäälliköllä on yli 20 vuoden työkokemus projektinjohto- tehtävistä. Voittanut tarjoaja on esittänyt tarjouksensa liitteessä 5 projektipäällikön ansioluettelon. Kyseisestä ansioluettelosta käy ilmi, että voittaneen tarjoajan nimeämällä projektipäälliköllä on työkokemusta projektinjohtotehtävissä enimmillään 10 vuotta.

Voittanut tarjoaja ei ole tarjouksessaan osoittanut kuin korkeintaan yhden projektipäällikön vetämän PJP-toteutushankkeen. Tarjouspyynnön mukaan minimivaatimus on ollut yksi läpiviety hanke eikä yli kahdeksan vuotta vanhoja kohteita ole hyväksytty. Voittanut tarjoaja ei ole esittänyt tarjouksessaan vaadittua kohdeluetteloa PJP-hankkeista. Se on esittänyt tarjouksensa liitteessä 5 projektipäällikön ansioluettelon. Kyseisestä ansioluettelosta käy ilmi, että projektipäälliköllä olisi kokemusta projektinjohtajana kahdesta PJP-toteutusmuodolla suoritetusta hankkeesta. Toista kohdetta ei ole kuitenkaan rakennettu, joten se ei voi olla PJP-toteutushanke, koska PJP-toteutukseen kuuluu nimenomaisesti muun muassa rakennustyömaan johtaminen ja päätoteuttajan velvollisuudet. Voittaneen tarjoajan nimeämällä projektipäälliköllä ei ole ansioluettelossaan myöskään yhtään terveyskeskushanketta.

Tarjouspyynnön mukaan PJP-konsultin nimeämällä hankintapäälliköllä tulee olla kokemusta vaativien kohteiden hankintojen suorittamisesta. Voittanut tarjoaja ei ole tarjouksessaan osoittanut, että sen nimeämällä hankintapäälliköllä on 10–20 vuoden työkokemus hankintapäällikön tehtävistä. Voittanut tarjoaja on esittänyt tarjouksensa liitteessä 5 nimeämänsä hankintapäällikön ansioluettelon. Kyseisestä ansioluettelosta käy ilmi, että henkilöllä on työkokemusta hankintapäällikön tehtävistä enimmillään viisi ja puoli vuotta.

Voittanut tarjoaja ei ole tarjouksessaan osoittanut, että tarjouksessa nimetty työmaapäällikkö olisi toiminut tarjouspyynnön vaatimuksen mukaisesti suurten ja vaativien kohteiden työmaapäällikön tehtävissä viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Voittanut tarjous ei ole tältä osin tarjouspyynnön mukainen. Joka tapauksessa voittanut tarjoaja ei ole tarjouksessaan osoittanut, että sen tarjouksessa nimeämällä työmaapäälliköllä olisi 10–20 vuoden työkokemus työmaapäällikön tehtävistä. Tarjouksessa nimetyn henkilön ansioluettelosta käy ilmi, että hänellä on työkokemusta työmaapäällikön tehtävissä enintään yhdeksän vuotta. Tämä työkokemus ei ole kuitenkaan viimeisen kahdeksan vuoden ajalta vaan yli 15 vuoden takaa vuosilta 1988–1993 ja 1995–1998.

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajan tulee esittää tarjouksensa liitteenä luettelo vastaavien (vaativien ja suurien) rakennuskohteiden PJP-tehtävien suorittamisesta sekä nimetä työn vastuuhenkilöt ja muut osallistuneet asiantuntijat sekä selvitys heidän koulutuksestaan, pätevöitymisistään ja työkokemuksestaan. Voittanut tarjoaja on esittänyt tarjouksensa liitteessä 6 yrityksen PJP-referenssit. Voittaneella tarjoajalla ei ole yhtään PJP-toteutusreferenssiä.

Vastine

Vaatimukset

Joensuun kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintasäännöksissä ei edellytetä, että tarjoajan tulisi esittää ulkomaisesta tutkinnosta Opetushallituksen virallinen vastaavuusselvitys. Tätä ei ole edellytetty tarjouspyynnössäkään. Hankintalain mukaan tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Tällöin myös ulkomaiset tutkinnot on voitava ottaa huomioon tarjoajien soveltuvuutta arvioitaessa. Sama tilanne on myös, jos koulutustaso on tarjousten vertailuperusteena. Mikäli edellytettäisiin, että tarjoajien tulisi ulkomaisen tutkinnon osalta esittää aina virallinen tutkinnon vastaavuustodistus, tämä rajoittaisi kilpailua eikä tarjoajia kohdeltaisi tasapuolisesti. Kun koulutuksen osalta tarjouspyynnössä on asetettu vertailukriteerejä, tällä tarkoitetaan luonnollisesti suomalaista tutkintoa tai vastaavaa ulkomailla suoritettua tutkintoa. Esimerkiksi Englannissa ei tekniikan korkeakoulututkinnon nimikkeenä ole diplomi-insinööri, vaan Master of Science -tutkinto tekniikassa. Ottaen huomioon tutkinnon sisällöstä ja laajuudesta esitetty selvitys ja se, että Opetushallitus on jo aikaisemmin kahdessa tapauksessa vahvistanut tutkinnon vastaavan suomalaista diplomi-insinöörin tutkintoa, pisteytystä ei ole tarpeellista muuttaa.

Laatukriteerien johtamis- ja organisointitaidot -kohdassa sulkuihin on merkitty "projektiesimerkkejä" tarkoittaa, että johtamis- ja organisointitaitoa voi kuvata esimerkiksi projektiesimerkein. Johtamis- ja organisointitaitoa voi kuvata muullakin tavalla. Voittaneen tarjouksen mukana olevista asiakirjoista käy selville, että projektipäällikkö omaa erinomaiset johtamis- ja organisointitaidot sekä yli 20 vuoden työkokemuksen erilaisissa projektinjohtotehtävissä.

Voittaneen tarjouksen perusteella tilaaja on arvioinut voittaneen tarjoajan projektipäälliköllä olevan laaja kokemus PJP:llä toteutetuista hankkeista. Lisäksi projektipäällikkö on ollut oman ilmoituksensa mukaan kehittämässä PJP-toteutusmallia kolmessa yrityksessä ja antanut lausuntoja Rakli ry:lle RT-malleja tehtäessä.

Voittaneen tarjouksen perusteella tilaaja on arvioinut hankintapäällikön kokemuksen olevan yli 10 vuotta.

Tarjouspyynnön kohdassa 7. "PJP-projektissa noudatettavat periaatteet" on todettu, että PJP-konsultin nimeämän työmaapäällikön tulee olla toiminut suurten ja vaativien kohteiden työmaapäällikön tehtävissä viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Tämä periaate ei ole kuitenkaan ollut laatuarvioinnin kriteerinä, kun työmaapäällikön työkokemusta työmaapäällikön tehtävistä on arvioitu. Arvioinnissa on otettu huomioon työmaapäällikön työkokemus tehtävistä referenssien perusteella kokonaisuudessaan. Voittaneen tarjouksen perusteella hankintayksikkö on arvioinut työmaapäällikön kokemuksen olevan yli 10 vuotta.

Hankintayksikkö on arvioinut valittajan referenssit selvästi laajemmiksi kuin voittaneen tarjoajan referenssit. Voittanut tarjous on saanut vain kaksi pistettä eikä pisteytystä ole syytä muuttaa.

Hankintayksikön tekemä tarjousten arviointi on tehty tarjouspyynnössä esitettyjen laatukriteerien pisteytyksen mukaisesti ja perustuu hankintayksikön näkemykseen tarjouksista.

Jos pisteytystä muutettaisiin valittajan kriteerien ja näkemyksen mukaiseksi, jouduttaisiin samalla arvioimaan kaikki arviointikohteet ja molemmat tarjoukset uudestaan. Hankintayksikkö ei ole uudelleen arvioinnissa havainnut puutteita arvioinnissa, joilla olisi vaikutusta tarjoajien keskinäiseen sijoitukseen.

Kuultavan lausunto

Genpro Solutions Oy on esittänyt, että diplomi-insinöörin tutkintoa vastaava Englannissa suoritettu yliopistollinen M. Sc. in Construction Management -tutkinto on hyväksyttävä korkeimman pistemäärän oikeuttavaksi tutkinnoksi.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa nimetty projektipäällikkö on toiminut muun muassa SRV International Russia Oy:ssä kansainvälisen liiketoiminnan johtoryhmässä sekä Ruukki Construction Oy/Rautaruukki Oyj Suomen liiketoiminnan johtoryhmässä. Projektipäälliköllä on johtoryhmäkokemusta vähintään viisi vuotta. Tämän lisäksi projektipäälliköllä on lisäkoulutusta esimies- ja johtamistaidoissa. Lisäksi projektipäällikkö on toiminut rakennusprojektien projektipäällikkönä ja -johtajana useissa hankkeissa. Projektipäälliköllä on laaja kokemus johtamisesta ja siihen vaadittava jatkokoulutus.

Hankintayksikkö on korostanut, että PJP-konsultilta ja hankkeen projektipäälliköltä edellytetään riittävää kokemusta ja ammattitaitoa vaativien ja suurten rakennushankkeiden rakennuttamisesta PJP-toteutuksella. Valittajan tulkinta PJP-toteutuksesta, projektinjohtotehtävistä ja projektinjohtamisesta on sekava. Valittajan tulkinnan mukaan projektin johtamista ei ole suunnittelun johtaminen tai hankintojen tekeminen tai työmaan johtaminen. Valittajan tulkinnoissa menevät sekaisin sopimusmuodot ja niiden sisältämät tehtävät. Projektinjohtourakka ja projektinjohtopalvelusopimukset eroavat toisistaan, mutta tehtävät ovat samat. Ensiksi mainitun sopimuksen osalta noudatetaan rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja (YSE-pohjainen) ja jälkimmäisen osalta konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja (KSE-pohjainen). Vastuut ovat erilaiset, ei tehtävät.

Valittajan nimeämällä projektipäälliköllä on aloitettuja PJP-hankkeita, mutta hänellä ei ole läpivietyjä hankkeita. Voittaneen tarjoajan nimeämällä projektipäälliköllä on erittäin laaja ja monipuolinen käytännön kokemus projektinjohtotehtävistä PJP- ja PJU -malleilla toteutuneista hankkeista vuodesta 1988 lähtien. Toteutetut hankkeet ovat olleet suuria ja niitä on ollut eri maissa, joten niiden vaatimustaso on ollut erittäin korkea. Voittaneen tarjoajan nimeämällä projektipäälliköllä on yli 20 vuoden kokemus ja ammattitaito rakennushankkeiden rakennuttamisesta PJP-toteutusmuodolla. Hän on toiminut suurten rakennusprojektien eri projektinjohdon tehtävissä vastaten muun muassa suunnittelun johtamisesta, hankintojen johtamisesta, aikatauluista, raportoinnista, työnjohdosta ja vastaanotosta.

Voittaneen tarjoajan nimeämän hankintapäällikön koulutus ja kokemus riittävät nimittämään häntä myös hankintapäälliköksi. Hankkeet, joissa henkilö on ollut, ovat olleet hyvin vaativia. Hankintapäälliköllä on työkokemusta yli 28 vuotta, josta hankintatehtävissä 13 vuotta ja vastuullisena 11 vuotta.

Voittaneen tarjoajan nimeämällä työmaapäälliköllä on erittäin pitkä kokemus erilaisten vaativien projektien projektipäällikkönä, työmaapäällikkönä sekä valvojana ja vastaavana mestarina yli 30 vuotta. Työmaapäälliköllä on yli 10 vuoden kokemus työmaapäällikön töistä.

Vastaselitys

Pöyry CM Oy on esittänyt, että hankintayksikön olisi ensiksi tullut arvioida tarjoajien soveltuvuus. Sen jälkeen olisi tullut arvioida tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus, minkä jälkeen hankintayksikkö olisi voinut tehdä tarjousten vertailun niiden tarjoajien kesken, joita ei ole suljettu tarjouskilpailusta.

Hankintayksikön ei olisi tullut ottaa voittanutta tarjousta tarjousten vertailuun, koska voittaneella tarjoajalla ei ole ollut yhtään yritysreferenssihanketta, joka on toteutettu PJP-toteutusmuodolla. Tämän voittanut tarjoaja on myös myöntänyt lausunnossaan markkinaoikeudelle (kohta 2.4 "Yrityskohtaiset tekijät – PJP-toteutusreferenssit"). Vaatimuksena on ollut vähintään yksi PJP-toteutusmuodolla toteutettu hanke. Tätä puoltaa myös tarjouspyynnön laatukriteereissä yrityksen PJP-referensseistä esitetty pisteytys (1–5), vaikka pisteytyksen perusteita ei ole riittävän selkeästi tarjouspyynnössä esitetty.

Voittanut tarjoaja on pyrkinyt tuomaan esille eri toteutusmuotojen eroja, mutta se ei ole esittänyt olennaisinta eroa liittyen hankkeen vastuunjakoon ja sopimussuhteisiin projektinjohtorakentamisen toteutusmuotojen (pj-rakennuttaminen, pj-palvelu ja pj-urakointi) välillä. Hankintayksikkö on tarjouspyynnössään korostanut, että se haluaa hankkeen toteutettavaksi nimenomaisesti projektinjohtopalveluna eli PJP-toteutuksena.

Voittanut tarjoaja ei ole esittänyt nimeämänsä projektipäällikön M. Sc.

-tutkintotodistusta ja tutkinnon sisältökuvausta. Näiden avulla olisi ollut mahdollista arvioida tutkinnon vastaavuutta verrattuna suomalaiseen diplomi-insinööritutkintoon. Hankintayksikön olisi tullut selvittää kyseisen tutkinnon vastaavuus suomalaiseen diplomi-insinööritutkintoon. Hankintayksikkö ei ole esittänyt selvitystä, mihin se perustaa näkemyksensä siitä, että tutkinto voidaan rinnastaa diplomi-insinöörin tutkintoon.

Hankintayksikkö on vaatinut tarjouspyynnössään tarjoajilta projektiesimerkkejä kuvaamaan projektipäällikön johtamis- ja organisointitaitoja. Hankintayksiköllä ei ole mahdollisuutta arvioida johtamis- ja organisointitaitoja pelkästään voittaneen tarjoajan esittämien hankereferenssien perusteella, koska niistä ei käy ilmi vaaditut johtamis- ja organisointitaidot. Hankereferensseistä käy ilmi ainoastaan, että projektipäällikkö on ollut hankkeessa. Hankintayksikön olisi tullut mainita tarjouspyynnössä, että kysymys on ollut vain "esim. projektiesimerkkejä", jos se olisi ollut vain yksi tapa osoittaa projektipäällikön johtamis- ja organisointitaidot.

Hankintayksikkö on painottanut tarjouspyynnössään projektipäällikön kokemusta projektinjohtotehtävissä, mutta se on tarjouksia arvioidessaan tulkinnut lähes kaikki henkilön tekemät tehtävät projektinjohtotehtäviksi, vaikka projektipäälliköksi nimetty on toiminut yrityksen johdossa tai hankkeissa avustavissa tehtävissä. Projektijohtaminen on kuitenkin tehtävä, jossa henkilö vastaa projektin läpiviennistä ja johtaa projektiryhmän työtä. Projekti on kertaluonteinen työ, joka tehdään ainutkertaisen tuotteen, palvelun tai tuotoksen aikaansaamiseksi.

Voittaneen tarjoajan nimeämällä projektipäälliköllä on kokemusta ainoastaan yhdestä PJP-toteutushankkeesta. Valittajan projektipäälliköllä on kokemusta neljästä PJP-hankkeesta, joten voittaneen tarjoajan projektipäällikön kokemus PJP-hankkeista ei voi olla samanlainen. Hankintayksikkö on tarjousten vertailussa virheellisesti todennut, että voittaneen tarjoajan projektipäälliköllä ja valittajan projektipäälliköllä on samanlainen kokemus eikä se ole perustellut tätä arviointiaan.

Hankintayksikkö on toiminut tarjousten vertailussa virheellisesti, koska se ei ole arvioinut tarjoajien tarjouksia tasapuolisesti. Hankintayksikkö on tarjouspyynnössään pyytänyt tarjoajia ilmoittamaan ehdokkaansa työkokemuksen pituuden nimenomaisesti hankintapäällikön tehtävissä. Hankintayksikkö ei ole vastineessaan perustellut, miksi sen mukaan voittaneen tarjoajan nimeämällä hankintapäälliköllä on katsottu olevan yli 10 vuoden kokemus.

Tarjouspyynnössä ei ole riittävän selkeästi ilmoitettu, millä perusteella tarjoajat saavat pisteitä PJP-referensseistä, jotta tarjoajat olivat voineet arvioida tarjousta laatiessaan oman pistemääränsä.

Hankintayksikkö ei ole tarjousten vertailumuistiossa eikä omassa vastineessaan perustellut tarjousten laatupisteytystä. Hankintayksikkö ei ole tarjousten vertailumuistiossa perustellut, miksi voittanut tarjoaja on saanut kaksi pistettä, vaikka sillä ei ole ollut yhtään PJP-toteutusmuodolla toteutettua hanketta.

Voittanut tarjoaja on pyrkinyt selittämään, täydentämään ja muuttamaan tarjouksessaan esittämiä asioita. Hankintayksikön tulee arvioida tarjouksia ja laatia tarjousten vertailu perustuen tarjoajien tarjouksiin eikä niihin tietoihin, joita tarjoajat toimittavat jälkikäteen.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti ja ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi.

Muut kirjelmät

Joensuun kaupunki on lisävastineessaan esittänyt, että osallistumishakemusten perusteella hankintayksikkö on arvioinut tarjoajien soveltuvuuden ja valinnut kriteerit täyttäneet tarjoajat. Tarjouksensa jättäneet tarjoajat ovat olleet soveltuvia. Tarjoajien soveltuvuutta ei ole ollut tarvetta enää tarkastella tarjousvaiheessa.

Valittajan tarjous on ollut hinnaltaan kalliimpi. Kokonaispiste-ero tarjoajien välillä on ollut melko suuri, joten pienet laatupisteytysmuutokset eivät olisi vertailun lopputulosta muuttaneet.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Vahingonkorvaus

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille korvauksena tarjouksen laadintakuluista 13.641,90 euroa.

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 107 §:n 3 momentin mukaan vahingonkorvausta koskevissa asioissa toimivaltainen tuomioistuin on oikeudenkäymiskaaren 10 luvun mukainen alioikeus. Valittajan vahingonkorvausvaatimus on näin ollen jätettävä markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Oikeusohjeet

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 5 §:n 1 momentin 11 kohdan mukaan rajoitetulla menettelyllä tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta hankintailmoituksen ja johon halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua; ainoastaan hankintayksikön valitsemat ehdokkaat voivat tehdä tarjouksen.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava.

Momentin 7 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouksen vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys.

Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on oltava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä.

Hankintalain 52 §:n 1 momentin mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden tai tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua. Ehdokas tai tarjoaja voidaan kuitenkin 53 tai 54 §:n mukaisesti sulkea tarjouskilpailusta myöhemminkin tarjouskilpailun aikana hankintayksikön saatua tiedon poissulkemisen perusteesta.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia, kustannustehokkuutta, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, huoltopalveluja, toimituspäivää, tai toimitus- tai toteutusaikaa taikka elinkaarikustannuksia.

Edellä mainittua lainkohtaa koskevassa hallituksen esityksessä (HE 50/2006 vp, s. 106) on todettu, että tarjouksen vertailuperusteina ei tule käyttää sellaisia perusteita, jotka liittyvät ehdokkaiden tai tarjoajien ominaisuuksiin. Ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arviointi on tehtävä 52 §:n mukaisesti ennen tarjousten arviointia ja se tulee erottaa tarjousten arvioinnista. Tarjousten vertailuun tulisi ottaa vain sellaisten tarjoajien tarjoukset, joilla voidaan katsoa olevan edellytykset hankinnan toteuttamiseksi.

Esitöissä on mainitussa kohdassa edelleen todettu, että ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksien arvioinnissa ja tarjousten arvioinnissa käytettävät perusteet tulisi myös erottaa toisistaan. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on tuomiossaan C-315/01, Geschellshaft für Abfallentsorgnungs-Technik (GAT) (Kok. 2003, s. I-6351) katsonut, ettei tarjousten vertailuperusteina tule käyttää tarjoajan muille asiakkaille tarjoamien tuotteiden referenssien lukumäärää, vaan kysymyksessä on peruste, jolla varmistetaan tarjoajan soveltuvuus sopimuksen täyttämiseen. Korkein hallinto-oikeus on myös katsonut päätöksissään KHO 6.10.2004 sekä KHO 12.12.2003 taltio 3202, että tarjousten arvioinnissa ei tulisi käyttää tarjoajien teknisiin, taloudellisiin ja muihin edellytyksiin liittyviä perusteita, vaan toteutettavan hankinnan kohteeseen liittyviä perusteita.

Soveltuvuuden arviointiperusteet ja tarjousten vertailuperusteet

Hankintailmoituksen kohdan III.2 "Osallistumisehdot" alakohdassa III.2.3) "Tekninen suorituskyky" on ilmoitettu seuraavaa:

"Ehdokkaalla tulee olla riittävät taloudelliset, tekniset ja henkilöstöresurssit ja muut edellytykset projektinjohtopalvelun toteuttamiseen. Tarjoajiksi hyväksytään ainoastaan projektinjohtopalvelutoimintaa harjoittavia toimistoja ja ryhmiä.

Projektinjohtopalvelun tuottaja sekä projektiin esitetty vastuullinen projektipäällikkö on toiminut projektinjohtotehtävissä uuden tai peruskorjatun ja/tai laajennetun tekniseltä vaativuusluokaltaan RakMK a2 mukaisen vähintään A-luokan julkisen toimisto-, opetus-, päiväkoti-, terveyskeskus-, sairaala ja/tai kulttuuri- tai liikunta-alan rakennuksen toteutuksessa, jonka kerrosala on yli 4 500 k-m2 ja jonka rakennustyöt on toteutettu viimeisen kahdeksan (8) vuoden aikana. Vastaavan työnjohtajan tulee olla toiminut edellä mainitun kaltaisen kohteen vastaavan työnjohtajan tehtävissä viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Hankintoja hoitavalla vastuullisella työmaainsinöörillä tulee olla kokemusta vaativien kohteiden hankintojen suorittamisesta. Projektinjohtopalvelun tuottajan vastuullisella projektipäälliköllä tulee olla voimassa oleva vanhemman rakennuttajan RAPS-tutkinto (Fise) tai rakennuttajan RAP-tutkinto (Fise). Projektinjohtopalvelun tuottajan vastaavalla työnjohtajalla tulee olla vähintään A-vaativuusluokan vastaavan työnjohtajan pätevyys (Fise). Hankintoja hoitavalla vastuullisella työmaainsinöörillä tulee olla työmaainsinöörin pätevyys (Fise). Projektinjohtopalveluiden osalta tulee nimetä vastuullisen projektipäällikön, vastuullisen vastaavan työnjohtajan ja vastuullisen työmaainsinöörin lisäksi muut projektin johtamiseen osallistuvan ryhmän jäsenet. Tarjoaja, jolla ei voida katsoa olevan teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä projektinjohtopalvelun toteuttamiseen tai joka on laiminlyönyt yhteiskunnallisia velvollisuuksiaan, voidaan sulkea pois tarjouskilpailusta.

Ehdokkaan tulee toimittaa laadun arvioinnissa käytettävistä, vähimmäisvaatimukset täyttävistä hankkeista referenssitiedot, joista käy yksiselitteisesti ilmi hankkeiden nimet, laajuus, toteutusajankohta ja -paikka sekä hankkeeseen osallistuneiden vastuuhenkilöiden nimet. Toimitettavista selvityksistä tulee ilmetä vastuullisen projektipäällikön, vastuullisen vastaavan työnjohtajan, vastuullisen työmaainsinöörin ja nimetyn projektipalveluryhmän jäsenten koulutus, pätevyys ja kokemus valmistumisen jälkeen. Tarjoajalla tulee olla kokemusta julkisten hankintojen hoitamisesta."

Kyseessä on rajoitettu menettely, jossa hankintayksikkö ensin pyytää tarjoajilta osallistumishakemuksia ja jossa menettelyn toisessa vaiheessa ainoastaan hankintayksikön valitsemat ehdokkaat voivat tehdä tarjouksen tarjouspyynnön pohjalta. Menettely on kaksivaiheinen siten, että hankintayksikön on ennen tarjouspyynnön lähettämistä tutkittava ehdokkaiden soveltuvuus ja arvioitava, onko ehdokkaalla tekniset, taloudelliset ja muut edellytykset hankinnan toteuttamiseksi, ja tarjousten antamisen jälkeen arvioitava tarjousten paremmuutta niiden tarjoajien tekemien tarjousten kesken, joita ei ole suljettu pois tarjouskilpailusta.

Hankintailmoituksessa 31.1.2013 hankintayksikkö on edellä todetuin tavoin ilmoittanut rajoitettuun menettelyyn liittyvät ehdokkaiden osallistumisehdot, jotka ovat liittyneet muun ohella ehdokkaan taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen sekä tekniseen suorituskykyyn.

Hankintayksikkö on 13.2.2013 päivätyllä tarjouspyynnöllä pyytänyt tarjouksia terveyskeskuksen peruskorjausta ja laajennusta koskevista projektinjohtopalvelutehtävistä (PJP-konsultti). Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteiksi on ilmoitettu laatu 70 prosentin ja hinta 30 prosentin painoarvolla.

Tarjouspyynnön kohdassa 7 "PJP-projektissa noudatettavat periaatteet" on ilmoitettu, että PJP-konsultilta ja hankkeen projektipäälliköltä edellytetään riittävää kokemusta ja ammattitaitoa vaativien ja suurten rakennushankkeiden rakennuttamisesta PJP-toteutuksella. PJP-konsultin nimeämän työmaapäällikön tulee olla toiminut suurten ja vaativien kohteiden työmaapäällikön tehtävissä viimeisen kahdeksan vuoden aikana. PJP-konsultin nimeämällä hankintapäälliköllä tulee olla kokemusta vaativien kohteiden hankintojen suorittamisesta.

Tarjouspyynnön kohdassa 10 "Tarjous ja referenssitiedot" on ilmoitettu muun ohella, että tarjous tulee antaa tarjouspyynnön liitteenä olevalla tarjouslomakkeella. Tarjouksen antajan tulee esittää tarjouksensa liitteenä luettelo vastaavien (vaativien ja suurten) rakennuskohteiden PJP-tehtävien suorittamisesta sekä nimetä työn vastuuhenkilöt ja muut työhön osallistuneet asiantuntijat sekä selvitys heidän koulutuksestaan, pätevöitymisistään ja työkokemuksestaan. Tarjouksen liitteenä tulee olla alustava projektisuunnitelma. Sen tulee sisältää kuvaus PJP-konsultin organisaatiosta hankkeessa, roolitus ja roolien tehtävät, varamiesjärjestelyt, projektin kuvaus ja resurssien käytön kuvaus.

Laadun vertailuperusteeksi on tarjouksen liitteessä "Laatukriteerien pisteytys" ilmoitettu "yrityskohtaiset tekijät", jonka yhtenä osatekijänä on ollut "yrityksen PJP-referenssit". Referenssejä on ilmoitettu pisteytettävän yhdestä viiteen pisteeseen.

Kuten edellä yhteisöjen tuomioistuimen (nykyisin unionin tuomioistuin) tuomiosta (C-315/01 GAT) ilmenee, tarjousten vertailuperusteina ei tule käyttää tarjoajan muille asiakkaille tarjoamien tuotteiden tai palveluiden referenssien lukumäärää, vaan kysymyksessä on peruste, jolla varmistetaan tarjoajan soveltuvuus sopimuksen täyttämiseen.

Tarjouspyyntöasiakirjoista ei ilmene, miten yrityksen PJP-referenssejä on ollut tarkoitus arvioida, kun otetaan huomioon, että pelkästään yrityksen PJP-referenssien lukumäärää ei voida käyttää kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteena.

Lisäksi tarjouspyynnön edellä mainitussa liitteessä laatua on ilmoitettu arvioitavan myös projektipäällikön, hankintapäällikön ja työmaapäällikön koulutuksella, jatkokoulutuksella ja työkokemuksen pituudella sekä yrityksen henkilöstöresursseilla eli henkilöstön lukumäärällä.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajan kokemus, pätevyys ja ammattitaito ovat lähtökohtaisesti tarjoajan soveltuvuutta koskevia vaatimuksia eikä niitä tulisi käyttää kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina.

Markkinaoikeus katsoo, että edellä mainitut laadun vertailuperusteiden osatekijöiksi ilmoitetut vaatimukset ovat luonteeltaan tarjoajien soveltuvuutta koskevia vaatimuksia, joita ei tulisi käyttää tarjousten vertailuperusteina. Vaatimukset liittyvät ehdokkaan ja tarjoajan kykyyn toteuttaa hankinta. Hankintayksikkö ei ole näin ollen tarjouspyynnössä riittävällä tavalla erottanut toisistaan tarjoajien soveltuvuuden arviointiin liittyviä vaatimuksia tarjousten vertailuperusteista.

Valittaja on myös esittänyt, että tarjouspyynnöstä ei ole käynyt riittävän selkeästi ilmi, miten hankintayksikkö arvioi laadun vertailuperustetta "projektipäällikön kokemus" sen osatekijän "kokemus PJP:llä toteutettujen hankkeiden projektipäällikkönä" osalta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee tarjouspyynnössä tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat. Tarjouspyyntöä ei saa kuitenkaan laatia siten, että se kohtelisi tarjoajia syrjivästi tai epätasapuolisesti. Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjousten valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjouspyynnössä tulee ilmetä, mitkä ovat ne nimenomaiset seikat, jotka tulevat vaikuttamaan tarjousten vertailuun ja joiden perusteella pisteytys tehdään. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailussa.

Tarjouspyynnön liitteessä "Laatukriteerien pisteytys" laadun vertailuperusteeksi on ilmoitettu "projektipäällikön kokemus", jonka yhtenä osatekijänä on ollut "kokemus PJP:llä toteutettujen hankkeiden projektipäällikkönä". Tarjoajien on tullut toimittaa kohdeluettelo tarjouksensa liitteenä. Tämän osatekijän osalta on ilmoitettu, että miniminä on yksi läpiviety hanke, jonka on tullut olla enintään kahdeksan vuotta vanha kohde. Kyseistä osatekijää on ilmoitettu pisteytettävän yhdestä neljään pisteeseen. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöasiakirjoista ei ole kuitenkaan käynyt ilmi, miten projektipäällikön kokemusta PJP:llä toteutettujen hankkeiden projektipäällikkönä on ollut tarkoitus arvioida, kun otetaan huomioon, että PJP-hankkeita on tullut olla vähintään yksi.

Tarjouspyynnön kohdassa 11 "Tarjouksen hyväksymisperusteet" on ilmoitettu, että valinnassa kiinnitetään huomiota ammatillisen pätevyyden ohella yhteistyökykyyn ja varmuuteen suoriutua toimeksiannosta ja kokemukseen projektinjohtopalveluina suoritetuista hankkeista. Tarjouksen kokonaistaloudellisuutta tarkastellaan laatutekijöiden, hinnan ja konsultin esittämän hankkeen läpivientiehdotuksen (projektisuunnitelma) muodostamana kokonaisuutena. Markkinaoikeus toteaa, ettei tarjouspyynnössä tai sen liitteissä ole tarkemmin määritetty, miten yhteistyökykyä ja varmuutta suoriutua toimeksiannoista arvioidaan.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä esitetyt yhteistyökykyyn ja varmuuteen suoriutua toimeksiannosta liittyvät vertailuperusteet ovat kokonaisuudessaan olleet niin yksilöimättömiä ja epätäsmällisiä sekä sisällöltään niin epämääräisiä, etteivät tarjoajat ole niiden perusteella voineet riittävällä tavalla ennakoida, mitä seikkoja hankintayksikkö tulee niiden osalta ottamaan huomioon tarjousten vertailussa. Vertailuperusteiden yksilöimättömyys on ollut myös omiaan antamaan hankintayksikölle lähes rajoittamattoman valinnanvapauden tarjousten vertailussa.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön liitteenä olevassa "Laatukriteerien pisteytys" -asiakirjassa vertailuperustetta "projektipäällikön tiedot ja taidot" on ilmoitettu arvioitavan muun ohella johtamis- ja organisointitaidon perusteella. Johtamis- ja organisointitaitoa on ilmoitettu pisteytettävän yhdestä kolmeen pisteeseen. Lisäksi edellä mainitussa asiakirjassa on johtamis- ja organisointitaidot -kohdassa sulkuihin merkitty "projektiesimerkkejä". Tarjoajan on tarjouspyynnön liitteen "Laatutekijät" mukaan tullut tarjouksessaan antaa selvitys nimeämänsä projektipäällikön johtamis- ja organisointitaidoista.

Valituksenalaisessa asiassa hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössään ilmoittanut, millä perusteella se arvioi kunkin tarjoajan nimeämän projektipäällikön johtamis- ja organisointitaitoa. Hankintayksikkö on vastineessaan markkinaoikeudelle esittänyt, että johtamis- ja organisointitaidot -kohdassa sulkuihin merkitty "projektiesimerkkejä" tarkoittaa, että johtamis- ja organisointitaitoa voi kuvata esimerkiksi projektiesimerkein, mutta johtamis- ja organisointitaitoa voi kuvata muullakin tavalla. Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainittu laadun vertailuperusteena käytetyn "projektipäällikön tiedot ja taidot" osatekijä "johtamis- ja organisointitaito" on myös antanut käytännössä hankintayksikölle rajoittamattoman vapauden tarjousten vertailussa.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntö ei ole ollut riittävän selkeä ja yksityiskohtainen vertailukelpoisten ja yhteismitallisten tarjousten saamiseksi eikä sen selvittämiseksi, mikä saaduista tarjouksista on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin. Tarjouspyyntö ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousten vertailussa. Hankintayksikkö on siten menetellyt tarjouspyynnön laatimisessa vertailuperusteiden osalta julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Markkinaoikeus on päätöksellään sallinut hankintapäätöksen täytäntöönpanon. Hankintasopimus on allekirjoitettu 22.1.2014.

Hankintalain 95 §:n 1 momentti huomioon ottaen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten enää tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain esitöissä (HE 190/2009 vp, s. 69) on kysymyksessä olevan lainkohdan osalta todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja ilman tätä virhettä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voitaisiin määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Virheettömässä menettelyssä hankintayksikön olisi tullut laatia tarjouspyyntö tarjousten vertailuun vaikuttavien seikkojen osalta niin selväksi, että sen perusteella olisi voitu antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikön olisi myös virheettömässä menettelyssä tullut hankintalain 73 §:n mukaisesti perustella hankintapäätöksensä siten, että päätöksestä olisi käynyt ilmi, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin tarjousten väliset piste-erot ovat perustuneet. Hankintamenettelyssä olleiden virheiden luonteen vuoksi virheettömän menettelyn lopputuloksen arvioimiseen liittyviä merkittäviä epävarmuustekijöitä, kuten millä tavoin tarjousten vertailuun vaikuttavat seikat olisi tarjouspyynnössä määritelty. Kun lisäksi otetaan huomioon, että hankintailmoituksessa ilmoitettu hankinnan ennakoitu kokonaisarvo ja hankinnan toteutunut arvo ovat poikenneet merkittävästi toisistaan, ei voida varmuudella sulkea pois sitä, että tällä olisi ollut vaikutusta siihen, millaisia tarjouksia hankintayksikkö olisi virheettömässä hankintamenettelyssä saanut. Asiassa ei ole tämän vuoksi mahdollista riittävällä varmuudella todeta, olisiko valittajalla ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät täyty. Näin ollen valittajan vaatimus hyvitysmaksun määräämisestä on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Vastaavasti hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää Pöyry CM Oy:n vahingonkorvausta koskevan vaatimuksen tutkimatta.

Markkinaoikeus hylkää valituksen pääasian osalta.

Markkinaoikeus velvoittaa Joensuun kaupungin korvaamaan Pöyry CM Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut markkinaoikeuden tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Joensuun kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Ville Parkkari ja Riitta Hämäläinen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.