Etusivu » Ratkaisut » Hankinta-asiat » MAO:518/13

MAO:518/13

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä - sähkösuunnittelijan valinta

julkinen hankinta - vertailuperusteiden hyväksyttävyys - hyvitysmaksun edellytykset

Diaarinumero: 470/12/JH
Antopäivä: 17.12.2013

ASIAN TAUSTA

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 10.10.2012 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta A-sairaalan korjaus- ja muutostöitä sekä U2-sairaalan hankesuunnittelutehtäviä ja sähkösuunnittelua koskevasta palveluhankinnasta ajalle 30.11.2012–30.6.2015.

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän rakennusjaosto on 14.12.2012 tekemällään hankintapäätöksellä § 131 valinnut Sähköinsinööritoimisto Matti Leppä Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 300.000–400.000 euroa.

Markkinaoikeus on 28.1.2013 antamallaan päätöksellä sallinut muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Karawatski Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 50.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 3.720 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyyntö on ollut laatuvertailuperusteiden osalta niin epäselvä, ettei sen perusteella ole voitu antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Lisäksi tarjouspyynnössä ilmoitetut laatuvertailuperusteet ovat olleet syrjiviä.

Tarjouksille annetut pisteet ovat jakautuneet siten, että pisteitä on annettu aikaveloitushinnan perusteella enintään 30 ja laadun perusteella enintään 70. Erityisesti laatuvertailuperusteet ovat olleet niin ylimalkaisia, ettei tarjousta tekevillä ole ollut mahdollisuutta etukäteen tarkemmin arvioida, mitä seikkoja hankintayksikkö tulee ottamaan huomioon laatupisteitä annettaessa. Tämä on käytännössä antanut hankintayksikölle rajoittamattoman valinnanvapauden tarjousvertailussa.

Hankintayksikön asettama vaatimus suomalaisten lääkintätilojen standardien täyttämisestä on ollut epäselvä ja syrjivä. Varsinais-Suomen Yrittäjät ry:n hankinta-asiamies on tehnyt hankintayksikölle tarjouspyyntöä koskeneen lisäselvityspyynnön, jossa hankintayksikköä on pyydetty tarkentamaan, mihin suomalaisiin lääkintätilojen standardeihin hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitetty vaatimus on viitannut ja miten vaatimuksen täyttyminen todennetaan. Hankinta-asiamies on myös pyytänyt hankintayksiköltä tarkennusta siihen, poikkeaako suomalainen standardi vastaavista EU-tason standardeista, ja hyväksytäänkö EU-standardit täyttävä toimija mukaan tarjouskilpailuun.

Hankintayksikkö ei ole tarjoajille toimittamassaan lisäselvityksessä tarkentanut vaadittavaa standardia eikä ottanut kantaa kysymykseen EU-standardien mahdollisesta vastaavuudesta suomalaisiin lääkintätilojen standardeihin. Hankintayksikkö ei myöskään ole tarkentanut, otetaanko EU-standardit täyttävä yritys mukaan tarjouskilpailuun tai sitä, otetaanko EU-standardit täyttävät referenssit huomioon pisteytyksessä.

Suomalaisen lääkintätilojen standardin täyttäminen on asetettu edellytykseksi myös vastuulliseen suunnitteluun osallistuvan konsultin, vahvavirtajärjestelmien suunnittelijan ja telejärjestelmien suunnittelijan osalta. Myöskään näiden kohtien osalta standardia ei ole tarkennettu.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti tarjousten pisteytyksessä ja vertailussa. Pisteytyksessä ei ole otettu tasapuolisesti huomioon seikkoja, jotka olisivat kerryttäneet valittajan pisteitä laadun osalta.

Pisteytysperusteluissa hankintayksikkö on todennut, että valittajalta puuttuu laaja osaaminen erikoissairaanhoidon vaativien tilojen osalta. Tähän johtopäätökseen hankintayksikkö on päätynyt sen perusteella, että hankintayksikön mukaan valittajan ilmoittamat suomalaiset referenssit ovat lähinnä terveyskeskus- tai lääkäriasematyyppisiä kohteita, joita ei hankintayksikön mukaan voida pitää varsinaisina vaativina erikoissairaanhoidon kohteina. Tämän lisäksi valittajan yhteistyökumppanin referenssejä hankintayksikkö ei ole pitänyt asiantuntemuksen osoituksena erikoissairaanhoidon tiloista, koska kyseiset referenssit ovat virolaisista sairaaloista. Ulkomaisten referenssien jättäminen kokonaan huomioon otettavien referenssien ulkopuolelle on vaikuttanut olennaisesti pisteytykseen valittajan osalta. Kun otetaan huomioon valittajan sairaalareferenssit ja valittajan yhteistyökumppanin referenssit, ei ole ollut perusteltua epäillä sitä, ettei valittajalla olisi vaadittavaa asiantuntemusta ja edellytyksiä noudattaa ja toimia suomalaisten standardien mukaisesti.

Hankintayksikkö on sivuuttanut myös valittajan vastuulliseksi suunnittelijaksi nimeämän henkilön referenssit erikoissairaanhoidon tiloista, jotka kuitenkin selkeästi osoittavat hankintayksikön vaatimaa kokemusta erikoissairaanhoidon tilojen osalta.

Suomalainen lääkintätilojen standardi perustuu EU:n yhteiseen standardiin ja suomalaisessa standardissa on hyvin vähän poikkeamia EU:n yhteisiin standardeihin. Tämän johdosta painoarvon antaminen ainoastaan suomalaisen standardin täyttävälle toiminnalle ei ole voinut olla perusteltua. Hankintayksikön suorittama pisteytys on tarkoittanut käytännössä sitä, että tarjouskilpailu on ollut suunnattu yksinomaan suomalaisille toimijoille. Hankintamenettelyä ei siten tältä osin voida pitää hankintasäännösten mukaisena, syrjimättömänä ja tasapuolisena.

Vastine

Vaatimukset

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyyntö ei ole ollut laatuvertailuperusteiden osalta epäselvä. Tarjouspyynnössä on kattavasti selvitetty se, miten yrityksen ja nimettyjen henkilöiden kokemusta tullaan vertaamaan. Pisteytysperusteita on lisäksi tarkennettu lisäselvityskirjeessä, joka on valittajan esittämien lisäkysymysten johdosta toimitettu samanaikaisesti kaikille tarjoajille kolme viikkoa ennen tarjousajan päättymistä. Tarjouspyynnön perusteella tarjoajilla on ollut hyvät edellytykset arvioida ne seikat, joita tarjousten vertailussa tullaan arvioimaan. Vertailuperusteet eivät ole antaneet hankintayksikölle rajatonta vapautta valita voittava tarjous.

Tarjouspyynnössä ei ole viitattu suunnittelijoita koskeviin kansallisiin standardeihin, vaan suunnittelun kohteena olevia tiloja koskeviin standardeihin. Hankinnan kohteena on ollut suunnittelutyö, joka vaatii erityisasiantuntemusta. Hankittavan erityisasiantuntemuksen keskeinen sisältö on se, että työn suorittava suunnittelija tuntee ja osaa soveltaa suunnittelutyöhön vaikuttavia normeja ja standardeja. Sähkösuunnittelijan tehtävän kannalta suunniteltavia kohteita koskevien standardien tuntemus on ehdottoman välttämätöntä. Koska suunnittelun kohteena sijaitsevat rakennukset sijaitsevat Suomessa, on suunnittelijan tunnettava Suomessa sijaitsevia rakennuksia koskevat vaatimukset ja standardit. Tarjouspyynnössä ei ole vaadittu, että tarjoajan tulisi olla suomalainen yritys. Tarjouspyynnössä on vaadittu, että tarjoajalla ja nimetyllä henkilöstöllä on kokemusta suomalaisten lääkintätilojen standardien mukaan toteutetuista erikoissairaanhoidon kohteista, koska tällä tavoin tarjoaja voi osoittaa tuntevansa hankinnan kohdetta koskevat viranomaisnormit. Vaatimus ei ole rajannut ulkomaisten toimijoiden osallistumista tarjouskilpailuun.

Lääkintätilojen standardit eivät ole hankintayksikön päätettävissä olevia määräyksiä, vaan viranomaisen asettamia määräyksiä, joiden mukaan sähköasennukset sairaalassa on suunniteltava ja toteutettava. Lääkintätiloissa suoritetaan viranomaisen suorittamat varmennustarkastukset niiden valmistuessa, joissa todetaan, että lääkintätilojen standardien vaatimukset täyttyvät. Lääkintätilojen standardit ovat vuosien kuluessa muuttuneet, ja kohteet suunnitellaan ja toteutetaan aina voimassaolevien lääkintätilojen standardien mukaan.

Valittaja on esittänyt, että suomalaiset ja EU-standardit lääkintätilojen osalta vastaisivat toisiaan. Hankintayksikkö on tiedustellut asiaa Sesko Ry:ltä, joka vastaa Suomessa lääkintätilojen standardien laatimisesta. Sesko Ry:n mukaan kansallisissa ja EU-standardeissa on eroavaisuuksia, ja tästä johtuen on perusteltua vaatia referenssejä suomalaisten lääkintätilastandardien mukaan toteutetuista kohteista. EU-standardissa on lukuisia eri maiden kansallisia erityisvaatimuksia. Suomen kansalliset erityisvaatimukset on otettu huomioon kansallisessa standardissa. Lisäksi EU-standardi on valmistunut vasta viime vuonna eikä aikaisempia EU-standardeja ole ollut. Näin ollen aikaisempien lääkintätilojen standardien tuntemus edellyttää kansallisten standardien osaamista.

Valittajan esittämät väitteet tarjouspyynnön epäselvyydestä lääkintätilojen standardien osalta ovat perusteettomia. Hankintayksikkö on lisäselvityskirjeessä ottanut kantaa noudatettaviin standardeihin ja siihen, mitkä niistä otetaan huomioon tarjousvertailussa.

Tarjousten vertailu ja pisteytys on toteutettu tasapuolisesti ja syrjimättä ennalta ilmoitetuin kriteerein. Pisteytyksen perustelut on toimitettu tarjoajille hankintapäätöksen liitteenä. Voittanut tarjoaja on saanut 70, toiseksi tullut tarjoaja 64 ja valittaja 14 laatupistettä.

Valittajan tarjouksessa nimetyn vahvavirtajärjestelmien suunnittelijan, telejärjestelmien suunnittelijan ja projektipäällikön referenssit ovat kattaneet tarjouksen mukaisesti vain terveyskeskus- tai lääkäriasematyyppisiä kohteita. Pisteytyksessä on ilmoitettu annettavan pisteitä erikoissairaanhoidon lääkintätilojen suunnittelusta kohteen vaativuuden tai laajuuden mukaan. Hankinnan kohteena on ollut yliopistollisen sairaalan leikkaus-, toimenpide- ja muita lääkinnällisiä tiloja. Tiloissa suoritetaan esimerkiksi erittäin vaativia leikkauksia, jollaisia ei suoriteta perusterveydenhuollossa tai lääkäriasemilla. Näin ollen vaativan erikoissairaanhoidon tiloja koskevat myös korkeammat vaatimukset. Valittajan ja sen henkilöstön referensseihin on kuulunut tarjouksen mukaisesti vain yksi yliopistollisen sairaalan sähkösuunnittelukohde. Tarjouksen mukaan kyseessä on ollut sairaalan tukitoimintaan liittyvä tila eikä lääkinnällinen tila. Valittajalla tai sen henkilöstöllä ei tarjouksen mukaan ole ollut kokemusta erikoissairaanhoidon lääkintätilojen sähkösuunnittelusta. Suunnittelukohteiden vaativuus ja laajuus on ollut huomattavasti suppeampi kuin kahdella muulla tarjoajalla.

Valittajan yhteistyökumppanin ja vastuullisen suunnittelijan referenssit ovat olleet virolaisista sairaaloista eikä valittaja ole esittänyt tarjouksessaan selvitystä siitä, että kyseiset tilat vastaisivat suomalaisia lääkintätiloja koskevia standardeja. Vaikka tarjoajan ja vastuullisen suunnittelijan virolaisten sairaaloiden referenssit hyväksyttäisiin pisteytettäviksi, olisi piste-ero edelleen valittajan ja voittaneen tarjouksen välillä huomattava.

Valittajalla ei ole ollut todellista mahdollisuutta päästä hankinnan toimittajaksi, sillä valittajan tarjous on ollut vertailuun hyväksytyistä tarjouksista selkeästi heikoin.

Valittajan tarjous on sijoittunut vertailussa kolmanneksi, saaden puolet vähemmän pisteitä kuin voittanut tarjoaja. Suuri ero pisteissä on johtunut merkittävästä erosta tarjouksessa nimettyjen henkilöiden kokemuksessa. Hankinnan kohteena on ollut erittäin vaativaan erikoissairaanhoitoon tarvittavien lääkinnällisten tilojen sähkösuunnittelu. Tämän vuoksi laatuun liittyviä vertailuperusteita on myös painotettu tarjouspyynnössä huomattavasti enemmän kuin hintaa. Valittajan tarjous ei kuitenkaan ole eronnut voittaneesta tarjouksesta merkittävästi hintansakaan osalta. Valittajan tarjous on saanut vain 1,8 hintapistettä voittanutta tarjousta enemmän eli tarjoukset ovat käytännössä olleet samanhintaisia.

Kuultavan lausunto

Sähköinsinööritoimisto Matti Leppä Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on antamassaan vastaselityksessä esittänyt muun ohella seuraavaa.

Vertailuperusteina ja tarjousten pisteytyksessä olisi tullut ottaa huomioon tarjoajan EU-tasoinen kokemus ja koulutus samanarvoisena kuin suomalainen kokemus ja koulutus.

Nyt kysymyksessä oleva suunnittelukohde ei ole sähkösuunnittelun näkökulmasta ollut vaativampi kuin valittajan referenssiensä mukaisesti aikaisemmin suunnittelemat kohteet. Sairaalatekninen suunnittelu ei edellytä mitään erityistä lisäosaamista siihen nähden, mitä yleensäkin vaativien kohteiden suunnittelu edellyttää. Kaikessa suunnittelussa joka tapauksessa noudatetaan SFS-käsikirjan mukaisia standardeja. Standardi SFS 6000-7-710 koskee erikoistilojen ja -asennusten vaatimuksia ja lääkintätiloja. Virolaisen standardin poikkeama suomalaisesta standardista on ollut täysin merkityksetön.

Mikäli laatuvertailuperusteita ei olisi asetettu syrjivästi ja tarjousten vertailu olisi tehty tasapuolisesti, olisi valittaja voittanut tarjouskilpailun tai sillä olisi ainakin ollut todelliset mahdollisuudet voittaa tarjouskilpailu.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouksen vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia, kustannustehokkuutta, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, huoltopalveluja, toimituspäivää tai toimitus- tai toteutusaikaa taikka elinkaarikustannuksia.

Hankintalain 62 §:n esitöissä (HE 50/2006 vp s. 105−106) on todettu muun ohella, että kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettaminen on hankintayksikön harkittavissa. Vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen, oltava objektiivisia ja syrjimättömiä, eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Tarjouksen vertailuperusteina ei tule käyttää sellaisia perusteita, jotka liittyvät ehdokkaiden tai tarjoajien ominaisuuksiin. Esitöissä (HE 50/2006 vp s. 106) on lisäksi todettu, "ettei tarjousten vertailuperusteena tule käyttää tarjoajan muille asiakkaille tarjoamien tuotteiden referenssien lukumäärää, vaan kysymyksessä on peruste, jolla varmistetaan tarjoajan soveltuvuus sopimuksen täyttämiseen".

Tarjouspyyntö ja vertailuperusteiden asettaminen

Valittaja on valituksessaan esittänyt, että kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet, jotka ovat koskeneet tarjoajan ja tarjouksessa nimettyjen suunnittelijoiden kokemusta suomalaisten lääkintätilojen standardien mukaan toteutetuista peruskorjaus- ja uudisrakennuskohteista, ovat olleet syrjiviä ja epäselviä.

Tarjouspyynnössä on kokonaistaloudellisen edullisuuden osalta ilmoitettu, että suunnittelijavalinta tehdään pisteyttämällä laatu- ja hintapisteet siten, että laadullisista tekijöistä ja kokemuksesta on voinut saada enintään 70 pistettä ja aikaveloitushintojen perusteella enintään 30 pistettä.

Laatuvertailuperusteet ja niistä annettavat pisteet on tarjouspyynnössä ilmoitettu seuraavalla tavalla:

"Yritykselle laatupisteitä annetaan enintään 10 pistettä. Pisteiden antamisessa kiinnitetään huomioita erikoissairaanhoidon aikaisempien suomalaisten lääkintätilojen standardien mukaan toteutettujen peruskorjaus- ja uudisrakennuskohteiden suunnittelutehtävien laajuuteen ja niiden vaativuuteen. Lisäksi kiinnitetään huomiota yhteistyökykyyn ja yhteistoimintaan ja yrityksen sairaalasuunnittelukokemuksen omaavan henkilökunnan kokonaiskapasiteettiin.

Esitetylle vastuulliselle konsultille (projektinjohto) laatupisteitä annetaan enintään 20 pistettä. Enintään 10 pistettä annetaan aikaisempien suoritettujen erikoissairaanhoidon tarveselvitys- ja hankesuunnittelutehtävien perusteella kiinnittäen erityisesti huomiota niiden laajuuteen ja vaativuuteen. Pisteytyksessä huomioidaan myös vastuullisen suunnittelijan koulutus. Lisäksi vastuulliselle suunnittelijalle annetaan enintään 10 pisteitä suomalaisten lääkintätilojen standardien mukaan toteutetuista erikoissairaanhoidon uudisrakennus- ja pe-ruskorjaustöiden sähkösuunnittelutehtävistä. Pisteytyksessä kiinnitetään erityisesti huomioita toteutuneiden kohteiden vaativuuteen, laajuuteen sekä toimimiseen vastuullisena suunnittelijana. Pisteytyksessä kiinnitetään huomiota myös yhteistyökykyyn ja yhteistoimintaan.

Esitetylle vahvavirtajärjestelmien suunnittelijalle (projektipäällikkö) annetaan laatupisteitä enintään 20 pistettä. Pisteytyksessä huomioidaan suunnittelijan koulutus ja kokemus suomalaisten lääkintätilojen standardien mukaan toteutettujen erikoissairaanhoidon peruskorjaus- ja uudisrakennuskohteiden sähkösuunnittelutehtävissä. Erityistä huomiota kiinnitetään kohteiden laajuuteen ja vaativuuteen.

Esitetylle telejärjestelmien suunnittelijalle (projektipäällikkö) annetaan laatupisteitä enintään 20 pistettä. Pisteytyksessä huomioidaan suunnittelijan koulutus ja kokemus suomalaisen erikoissairaanhoidon peruskorjaus- ja uudisrakennuskohteiden telesuunnittelutehtävissä. Erityistä huomiota kiinnitetään kohteiden laajuuteen ja vaativuuteen."

Varsinais-Suomen Yrittäjät Ry:n hankinta-asiamiehen tekemän tarjouspyyntöä koskeneen selvityspyynnön johdosta hankintayksikkö on lisäksi toimittanut kaikille tarjoajille lisäselvityksen ennen tarjousajan päättymistä. Mainitun lisäselvityksen kohdassa 3.3 "Kokemus useista erikoissairaanhoidon vaativista suomalaisten lääkintätilojen standardien mukaisesta sähkösuunnittelusta" on ilmoitettu muun ohella seuraavaa:

"Suomalaisten lääkintätilojen standardilla viitataan niihin määräyksiin, jotka viranomainen on asettanut lääkintätilojen suunnitteluun, toteutukseen ja käyttöön. Näiden tarkka tunteminen on ehdoton edellytys kohteen sähkösuunnittelutehtäviä hoitavalle yritykselle. Toki standardit ja määräykset tarkentuvat ja muuttuvat. Referenssikohteiksi hyväksytään sillä hetkellä voimassaolevien määräysten mukaan suunnitellut kohteet. Kohteeseen haetaan nimenomaan suomalaisen lääkintätilastandardin mukaista osaamista, koska hankinnan kohteena oleva suunnittelutyö kohdistuu Suomessa sijaitseviin tiloihin."

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjousten vertailussa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat on kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjoajilla on etukäteen tieto siitä, millä perusteilla parhaan tarjouksen valinta tehdään. Vertailuperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön on sinänsä ollut harkintavaltansa rajoissa mahdollista käyttää tarjousten vertailussa ehtoja, jotka ovat koskeneet kokemusta vaativien erikoissairaanhoidon lääkintätilojen suunnittelusta. Hankintayksiköllä on niin ikään ollut oikeus edellyttää, että tarjoajalla tulee olla tieto suomalaisten lääkintätilojen standardien sisällöstä, kun otetaan huomioon, että hankinnan kohteeseen liittyvät tilat sijaitsevat Suomessa.

Asiassa ei sen sijaan ole ilmennyt, minkä vuoksi kysymyksessä olevassa hankinnassa käytetyt tarjousten vertailuperusteet, siltä osin kuin ne ovat liittyneet aikaisempien tiettyjen standardien mukaan toteutettujen lääkintätilojen suunnitteluun, olisi ollut perusteltua rajoittaa pelkästään suomalaisten standardien mukaisten kohteiden suunnitteluun ja minkä vuoksi tarjoajien kokemusta arvioitaessa ei siten olisi voitu antaa merkitystä myös muiden kuin suomalaisten standardien mukaisten vaativien lääkintätilojen suunnittelulle. Markkinaoikeus katsoo, että kyseinen hankintayksikön käyttämä vertailuperuste on asettanut perusteetta sellaiset tarjoajat, joilla on ollut kokemusta muiden kuin suomalaisten standardien mukaisten vaativien lääkintätilojen suunnittelusta, epätasa-arvoiseen asemaan ja ollut siten viimeksi mainittuja tarjoajia kohtaan syrjivä.

Hankintayksikön menettely mainitulta osin ei näin ollen ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalain 94 §:n 1 momentissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Hankintamenettelyn virheiden laatu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole tarpeen lausua muista valituksessa esitetyistä hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintapäätös on jo pantu täytäntöön. Hankintalain 95 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksu voidaan määrätä maksettavaksi vain sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä.

Kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa virheetön hankintamenettely olisi merkinnyt sitä, että tarjouspyyntö olisi laadittu kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden osalta virheettömästi. Asiassa ei voida luotettavasti todeta, mikä vaikutus tarjouspyynnön virheellisyydellä olisi ollut tarjousten sisältöön ja tarjousten vertailuun. Näin ollen asiassa ei voida jälkikäteen myöskään luotettavasti todeta, miten valittajan tarjous olisi menestynyt virheettömässä hankintamenettelyssä.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole edellytyksiä riittävällä varmuudella todeta, että valittajalla olisi ollut hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä hankintamenettelyssä. Valittajan vaatimus hyvitysmaksun määräämisestä on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Vastaavasti hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Valittaja on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän korvaamaan Karawatski Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Petri Rinkinen ja Jaakko Ritvala.

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 2.6.2016 taltionumero 2516.

 
Julkaistu 20.12.2013