MAO:504/13

ASIAN TAUSTA

Ilmajoen kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 19.10.2012 julkaistulla EU-hankintailmoituksella ja 5.2.2013 julkaistulla korjausilmoituksella nopeutetulla rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta terveyskeskuksen peruskorjausta ja laajennusta koskevasta hankinnasta. Hankintayksikkö on 28.8.2012 julkaissut hankinnasta myös EU-ennakkoilmoituksen.

Ilmajoen kunnan tekninen lautakunta on 26.3.2013 tekemällään hankintapäätöksellä § 56 muun ohella sulkenut valittajan tarjouskilpailusta ja valinnut rakennusteknisten töiden urakoitsijaksi Peab Oy:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 6.800.000–7.000.000 euroa.

Markkinaoikeus on 2.5.2013 antamallaan päätöksellä sallinut muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Rakennus- ja suunnittelutoimisto Hämäläiset Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 237.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 8.128,20 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintailmoituksen mukaan rakennusurakan lisäksi muita urakoita ovat olleet sähkö-, ilmanvaihto-, rakennusautomaatio- ja putkiurakat. Hankintailmoituksessa on todettu, ettei hankintaan ole sisältynyt lisähankintamahdollisuuksia ja että urakan toteuttamisaika on ollut 20 kuukautta sopimuksen tekemisestä. Valintaperusteeksi on ilmoitettu halvin hinta. Valittajan saama tarjouspyyntö ei ole sisältänyt hankintailmoituksesta poikkeavaa tietoa.

Kunnan tarjousprosessi ei ole edennyt ongelmattomasti. Kunta on joutunut tekemään eri urakoiden tarjouspyyntöihin useita muutoksia lisäkirjeillä.

Halvimman urakkatarjouksen jättänyt valittaja olisi pitänyt hankintailmoituksessa ilmoitetun tarjouksen valintaperusteen mukaan valita urakan suorittajaksi. Valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena, koska se ei ole sisältänyt terveyskeskuksen vuode- ja hoivaosaston vesikaton peruskorjaus- ja muutostyötä koskevaa ja erillisenä optiohintana pyydettyä tarjoushintaa.

Tarjouspyynnössä sen enempää kuin hankintailmoituksessa tai sen ennakkoilmoituksessakaan ei puhuta mitään terveyskeskuksen vuode- ja hoivaosaston vesikaton peruskorjaus- ja muutostöistä. Maininta sellaisesta sisältyy Ilmajoen kunnan toimittamaan lisäkirjeeseen 3.

Tasapuolinen kohtelu olisi edellyttänyt, että kunta olisi päättänyt urakoitsijan valinnasta pelkästään hankintailmoituksessa ja varsinaisessa tarjouspyynnössä tarkoitetun urakan perusteella. Kun lisäkirjeessä 3 tarkoitettu lisätyö on ollut vain optio, kunnan olisi pitänyt järjestää siitä eri kilpailutus, kun tuo urakka olisi aikanaan tullut ajankohtaiseksi. Näin olisi tullut menetellä, koska kaikki urakoitsijat eivät tarjonneet optiota. Kunnan omaksuma menettely on ollut hankintasäännösten vastaista.

Valittajan todellinen eli lisäkirjeen 7 jälkeen annettu tarjoushinta on ollut halvempi kuin voittaneen tarjoajan vastaava hinta. Tekniselle lautakunnalle esitetyt luvut eivät ainakaan valittajan ja voittaneen tarjoajan osalta ole vastanneet todellisuutta. Ilmajoen kunnan esittelijä on esitellyt taulukon luvut lautakunnalle siten, että voittaneen tarjoajan tarjous on ilman optiotakin näyttänyt valittajan tarjousta halvemmalta, vaikka tilanne on todellisuudessa ollut päinvastainen. Hankinta-säännösten edellyttämän tasapuolisuuden vaatimus huomioon ottaen valittajalta olisi tullut tiedustella, haluaako tämä tarjota myös optiota ja mitä optio sillä maksaisi. Päätöksenteossa käytettyjen lukujen virheellisyys on jo sinällään vaikuttanut niin, että tasapuolinen kohtelu on häiriintynyt.

Sen enempää tarjouspyyntö kuin hankintailmoituskaan eivät ole sisältäneet mitään mainintaa lisäkirjeen optiossa tarkoitetusta työstä, josta on puhuttu vasta lisäkirjeen 3 lopussa muiden asioiden ohessa. Kun lisäkirje ei ole edes osa varsinaista tarjouspyyntöä ja kun se ja hankintailmoitus ovat eronneet sisällöltään lisäkirjeestä, ratkaisevaa on se, mitä hankintailmoituksessa on lausuttu. Ilmajoen kunnan hankintapäätös ei ole ollut kyllin selvä.

Hankintayksikkö on mitä ilmeisimmin havainnut mahdollisen tarpeen tarjouspyyntöön kuulumattoman työn teettämisestä tulevaisuudessa kesken tarjousprosessin. Siksi työ on myöhemmin lisätty lisäkirjeeseen, josta ilmenee, ettei "option" kohteena olleista töistä ole edes ollut olemassa muita suunnitelmia kuin luonnospiirustuksia, joista urakkalaskenta olisi asiallisesti voitu suorittaa. Option luonteen osoittaa se, ettei kunta ole itsekään osannut sanoa, tilaako se kyseisiä töitä vastaisuudessa vai ei. Kunta on hosunut kasaan "option", jolla se ei ole tarkoittanut optiota vaan jotain muuta. Se tekee tarjouspyynnöstä epäselvän siten, että valittajan etua on loukattu hankintasäännösten vastaisesti.

Valittaja ei ole lainkaan havainnut lisäkirjeen 3 kohtaan 12 "piilotettua" mahdollisuutta tarjota myös vesikatto-optiota. Jos valittaja olisi sen havainnut, se olisi tarjonnut myös sitä. Valittaja on ilmoittanut kunnalle halukkuudestaan täydentää tarjoustaan option osalta heti asiasta kuultuaan, mutta hankintayksikkö ei ole sitä sallinut, vaan on viitannut siihen, että tarjous on tullut tehdä siltäkin osin määräajassa.

Option tarjoamatta jättäminen ei ole tehnyt valittajan tarjousta tarjouspyynnön vastaiseksi. Päinvastoin, option käyttäminen tarjouspyynnössä on tarkoittanut, että tarjous on voitu tehdä joko ilman optiota tai sen kanssa. Hankintayksikön tapa, jolla se on valinnut voittaneen tarjouksen, on hankintasäännösten vastainen ja virheellinen.

Oikeuskäytännössä on katsottu, ettei positio- ja optiohintojen puuttuminen voittaneen tarjoajan tarjouksesta ole aiheuttanut kyseisen tarjouksen vertailukelvottomuutta eikä tarjouksen ottamisesta mukaan tarjousvertailuun ole seurannut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaarantumista tarjousvertailussa. Tilanne on samanlainen tässä tapauksessa, koska tarjouspyynnössä on nimenomaisesti määritelty, mihin asiakirjoihin tarjouksen on tullut perustua. Lisäkirjeen maininta siitä, että option tarjoaminen otetaan huomioon tarjousvertailussa, on merkityksetön, koska kyse on ollut vain optiosta. Lisäkirjeen 3 mainitsemalla optiolla ei ole voitu muuttaa tarjouspyyntöä siten, että optiota on ollut pakko tarjota, mikäli tarjouskilpailun on halunnut voittaa.

Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön ja hankintailmoituksen mukainen. Se on ollut myös ilmoitetun valintaperusteen mukaisesti hinnaltaan halvin. Siksi se olisi pitänyt valita ja sen sulkeminen tarjouskilpailusta on ollut hankintasäännösten vastaista.

Vastine

Vaatimukset

Ilmajoen kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Tarjoajia on kohdeltu valituksen kohteena olevassa kilpailutuksessa tasapuolisesti ja syrjimättömällä tavalla. Hankinnassa on noudatettu rajoitettua menettelyä. Menettelystä johtuen myös tarjouspyyntö ja sitä täydentävät lisäkirjeet on toimitettu sähköistä projektipankkia käyttäen kaikille tarjouskilpailuun hyväksytyille osallistujille. Tarjouspyyntöä täydentävät lisäkirjeet ovat olleet kaikkien tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien käytettävissä.

Hankinnan kohde on kuvattu yleisesti hankintailmoituksessa ja yksilöity tarkemmin tarjouspyynnössä sekä sitä täydentävissä lisäkirjeissä. Lisäkirjeissä on tarkistettu tarjouslaskennan aikana tarjoajien ja hankintayksikön itse havaitsemia hankinnan sisältöä, urakkarajoja ja urakan suoritusaikaa koskevia puutteita, virheitä ja ristiriitaisuuksia, jotka erityisesti rakennushankkeissa ovat hyvin tavanomaisia.

Vuoden 2013 talousarvion laatimiseen ja sen vahvistamiseen liittyvistä aikataulusyistä johtuen lisäkirjeessä 3 ilmoitettua optiota ei ollut määritelty tarkemmin vielä ennakkoilmoituksessa eikä osallistumis-hakemusten jättämistä koskevassa hankintailmoituksessa. Optiosta ei ollut mainintaa tarjoajille toimitetussa tarjouspyynnössä mutta tämä tarjouspyynnön puute on korjattu toimittamalla tarjoajille tarjouspyyntöä täydentävä lisäkirje 3, jossa on esitetty optiona annettavaa erillishintaa koskeva vaatimus. Hankintayksikön näkemyksen mukaan tällaisen virheen korjaaminen on nimenomaan tarjouspyyntöä täydentävillä lisäkirjeillä korjattavissa ja hankintamenettelyssä ei siten ole tapahtunut hankintapäätöksen kumoamiseen johtavaa virhettä.

Vuode- ja hoivaosastojen vesikaton peruskorjauksen osalta ei vielä tarjouslaskentaa varten ollut käytettävissä yksityiskohtaisia suunnitelmia, jolloin sen osalta on määritelty käytettävän samoja rakennedetaljeja, kuin poliklinikan vesikaton peruskorjausosuudella. Tällöin on ollut tarpeen pyytää vaikutukset tarjoushintaan erillishintaisena, jolloin kyseessä olevan vesikaton peruskorjausosuuden todelliset kustannusvaikutukset ovat tiedossa ja tätä osuutta koskevien tarkempien suunnitelmien valmistuttua voidaan välttää erimielisyyksien syntymistä lisä- ja muutostöiden kustannusvaikutuksista.

Tämä on ollut tarpeen pyytää erillishintaisena optiona myös siksi, että näin menetellen on voitu varmistaa varattujen talousarviomäärärahojen riittävyys hankinnan käynnistämiseen ilman mahdollisesti tarvittavaa lisämäärärahan käsittelyvaihetta, mikäli tarjoushinnat olisivat kokonaisuutenaan ylittäneet varatut määrärahat. Tällöin hankkeen rakennusaikataulu olisi mahdollisesta lisämäärärahakäsittelystä tai suunnitelmien karsimis- ja muutostarpeista johtuen voinut vaarantua ja siirtyä epäedullisempaan vuodenaikaan aiheuttaen puolestaan siitä johtuen lisäkustannuksia.

Valittaja on ollut ainoa tarjoaja, jonka tarjouksesta on puuttunut erillishintainen optiotarjous. Hankintayksikön käsityksen mukaan valittajan tarjouksesta on mahdollisesti epähuomiossa jäänyt puuttumaan hankintayksikön edellyttämä option sisältävä hinta. Koska lisäkirjeessä edellytetty optiohinta on puuttunut valittajan tarjouksesta, ei tarjouksen vertaaminen muihin tarjouksiin ole ollut mahdollista. Hankintayksikön ainoa vaihtoehto on ollut sulkea puutteellinen tarjous tarjouskilpailusta. Hankintayksikön käsityksen mukaan puute on ollut niin olennainen, ettei sitä ole voinut täydentää tarjousajan päättymisen jälkeen.

Valituksessa on oletettu, että valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun, mikäli vertailussa ei olisi huomioitu lisäkirjeen mukaista kattourakkaa. Oletus on virheellinen, koska siinä ei ole otettu huomioon rakennusaikataulun lyhentymisestä seuraavia hyvityksiä. Rakennus-aikataulun tarkistamisesta aiheutuva kustannushyvitys on muodostunut työmaan käyttö- ja yhteiskustannusten kuten kaluston, työmaatilojen, työmaa-aitojen, rakennusvaiheen aikaisten energiakustannusten, työnjohdon ja muun työmaan ylläpitoon ja rakentamisen organisointiin liittyvien aikasidonnaisten kustannusten säästöistä. Ei voida osoittaa, että valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun, jos muutkaan tarjoajat eivät olisi huomioineet optiota.

Vastaselitys

Valittaja on antanut vastaselityksen.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on toimittanut markkinaoikeuteen lisäselvityksen, jossa se on esittänyt, että projektipankin tapahtumaraportista ilmenee, että valittaja on noutanut projektipankista lisäkirjeen 3 yhteensä kolmeen eri kertaan ja sen liitteenä olevan päivitetyn kohteen asemapiirroksen sekä koko rakennuksen laajuutta kuvaavan nykytilapiirustuksen kahteen kertaan. Hankintayksikölle on ollut selvää, että myös valittaja on ollut tarjouslaskennan aikana tietoinen lisäkirjeen 3 sisällöstä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely noudattaen, mitä teknisten eritelmien ja vaatimusten esittämisestä 44 ja 45 §:ssä säädetään, sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset, sekä tarjouksen valintaperuste ja käytettäessä kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouksen vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys. Lain 41 §:n 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on oltava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä.

Hankintalain 42 §:n 2 momentin mukaan tarjouspyyntö lähetetään rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä vain niille ehdokkaille, jotka hankintayksikkö on valinnut tarjousmenettelyyn. Tarjouspyyntö on lähetettävä samanaikaisesti kaikille ehdokkaille.

Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta. Säännöksen esitöissä (HE 50/2006 vp s. 90 ja 91) on todettu, että sellaiset tarjoukset, jotka eivät vastaa tarjouspyynnössä esitettyjä vaatimuksia tai ovat puutteellisia, on suljettava tarjouskilpailusta. Tarjouksen hylkäämistä tulee arvioida nimenomaan tarjoajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta.

Asian arviointi

Tarjouspyynnön kohdan "Tarjouspyyntöasiakirjat ja niiden toimittaminen" mukaan tarjouskilpailu on järjestetty käyttäen internet-pohjaista projektitietopankkia ja tarjouskilpailuun osallistuneet ovat saaneet tarjouspyyntöaineiston käyttöönsä sähköpostitse toimitettujen käyttäjätunnusten avulla.

Hankinnasta 5.2.2013 julkaistun korjausilmoituksen kohdan II.2 "Sopimuksen määrä tai laajuus" alakohdan II.2.1 "Kokonaismäärä tai laajuus" mukaan peruskorjaus on sisältänyt terveyskeskuksen vastaanoton ja poliklinikan tilojen peruskorjauksen ja laajennusosuus on sisältänyt hammashoitolan, perhekeskuksen ja hallinto- ja neuvottelutilojen rakentamisen sekä ruokalan laajennuksen. Lisäksi piha- ja pysäköintialueet on ollut peruskorjattava ja laajennettava.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen urakkaohjelman kohdan

1 "Rakennuskohde" alakohdan 1.1 "Rakennuskohde ja -paikka" mukaan: "Rakennuskohde käsittää Ilmajoen kunnassa sijaitsevan Ilmajoen terveyskeskuksen kiinteistön peruskorjaus- ja laajennustyön. Urakka-alue ja urakkarajat on esitetty suunnitelma-asiakirjoissa kustakin toimialasta erikseen."

Tarjouspyyntöä tarkentavan lisäkirjeen numero 3 kohdassa 12 on ilmoitettu seuraavaa:

"Peruskorjauksen ulkopuolelle nyt jäävän osuuden vesikaton peruskorjauksesta tulee antaa erillishintainen optiotarjous. Laajuus ilmenee nykytilapiirustuksista ja arkkitehdin luonnospiirustuksesta, rakennedetaljit kuten peruskorjausosuudella. Optio huomioidaan tarjousvertailussa."

Muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen mukaan tarjousten jättöaikaa on jatkettu urakkalaskenta-aikana ja urakoiden sisältöön on tehty tarkennuksia rakennusurakan osalta lisäkirjeillä 1–7, sähköurakan osalta lisäkirjeillä 1–7, putkiurakan osalta lisäkirjeillä 1–7 ja rakennusautomaatiourakan osalta lisäkirjeillä 1–6. Viimeisimmässä kutakin urakkaa koskeneessa lisäkirjeessä on vielä tarkistettu urakkaohjelmassa ollut hankkeen valmistumisaikaa koskeva virhe ja pyydetty tarjoajia ilmoittamaan lisäkirjeellä korjatun valmistumis-aikataulun vaikutukset.

Mainitusta hankintapäätöksestä ilmenee muun ohella lisäksi, että rakennusurakan osalta hankintayksikkö on saanut määräaikaan mennessä urakkatarjoukset viideltä tarjoajalta. Päätöksestä ilmenee edelleen, että valittajan tarjous ei ole sisältänyt terveyskeskuksen vuode- ja hoivaosaston vesikaton peruskorjaus- ja muutostyötä koskevaa ja erillisenä optiohintana pyydettyä tarjoushintaa, minkä vuoksi hankintayksikkö on sulkenut sen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on käyttänyt tarkasteltavana olevassa hankinnassa rajoitettua menettelyä, jossa hankintayksikkö on ensin pyytänyt tarjoajilta osallistumishakemuksia ja menettelyn toisessa vaiheessa ainoastaan hankintayksikön valitsemat ehdokkaat ovat voineet tehdä tarjouksen tarjouspyynnön pohjalta. Tarjouspyyntöaineisto on ollut kaikkien valittujen ehdokkaiden saatavilla sähköisessä projektipankissa.

Hankintayksikön markkinaoikeudelle esittämästä tarkasteltavana olevaa hankintaa koskevasta projektipankin tapahtumaraportista ilmenee, että valittaja on noutanut projektipankista tarjouspyyntöä tarkentavan lisäkirjeen 3 kolme kertaa ja urakkakohteen päivitetyn asemapiirroksen sekä rakennuksen laajuutta kuvaavan nykytilapiirustuksen kaksi kertaa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on oikeus harkinta-valtansa rajoissa määritellä tarjouspyynnössä hankinnan kohde ja sille asetettavat vaatimukset, kunhan hankintayksikön menettely ei vaaranna tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Tarjoaja kantaa vastaavasti vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön vaatimusten mukainen.

Tarjousvertailussa tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu voi toteutua ainoastaan, jos tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus, vaan että hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen sulkemaan tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen tarjouskilpailusta silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Hankinnan luonne huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö tarkasteltavana olevan terveyskeskuksen peruskorjausta koskevan rakennusurakan kohdetta määritellessään ole ylittänyt sille edellä todetulla tavalla kuuluvaa harkintavaltaa. Hankintayksikön menettely mainitulta osin ei myöskään ole vaarantanut tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua ottaen huomioon, että hankinnassa on ollut kysymys rajoitetusta menettelystä, jossa tarjouspyyntöaineisto tarjouspyyntöä tarkentavine lisäkirjeineen on toimitettu kaikkien tarjoajien saataville projektipankkia käyttäen. Myös tarjouspyyntöä tarkentavan lisäkirjeen numero 3 kohdassa 12 esitetty vaatimus vesikaton peruskorjausta koskevan erillisen hinnan antamisesta on ollut yksiselitteinen ja selvä.

Osaltaan osoituksena siitä, että tarjouspyyntö ja sitä tarkentavat lisäkirjeet ovat tarjoushintojen esittämisen osalta olleet omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia, voidaan pitää myös sitä, että tarjousten avaustilaisuudesta 14.3.2013 tehdyn muistion mukaan valittajaa lukuun ottamatta kaikki neljä muuta tarjoajaa ovat rakennusurakan osalta antaneet pyydetyn erillisen hinnan vesikaton peruskorjauksesta.

Markkinaoikeus toteaa, ettei hankintalaki aseta estettä sille, että hankintayksikkö oman sopimusoikeudellisen asemansa turvaamiseksi sulkee tarjouskilpailusta tarjouksen, joka ei täytä tarjoukselle asetettuja vaatimuksia silloin, kun nämä vaatimukset eivät ole hankintalain vastaisia.

Ottaen huomioon, että terveyskeskuksen vuode- ja hoivaosaston vesikaton peruskorjaus on liittynyt hankinnan kohteena olevan terveyskeskuksen rakennus- ja peruskorjausurakkaan, markkinaoikeus katsoo, ettei vaatimus vesikaton peruskorjausta koskevan erillisen hinnan antamisesta ole ollut hankintalain vastainen.

Valittaja on jättänyt tarjouksessaan antamatta edellä mainitun erillisen hinnan vesikaton peruskorjauksesta. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole toiminut hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Ville Parkkari ja Olli Wikberg.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.