Etusivu » Ratkaisut » Hankinta-asiat » MAO:433/13

MAO:433/13

Liikennevirasto - arkkitehti- ja pääsuunnittelupalvelu

julkinen hankinta - asiavaltuus - tutkimatta jättäminen

Diaarinumero: 2013/478
Antopäivä: 19.11.2013

ASIAN TAUSTA

Liikennevirasto (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 23.5.2013 julkaistulla erityisalojen hankintailmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta arkkitehti- ja pääsuunnittelupalveluhankinnasta.

Liikennevirasto on 17.9.2013 on tekemällään päätöksellä sulkenut Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy:n tarjouskilpailusta ja 11.10.2013 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy:n tarjouksen.

Hankinnan kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 1.921.700 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 2.604 eurolla.

Perusteet

Hankintayksikkö on virheellisesti hylännyt valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena, koska se on katsonut, että tarjouksessa pääsuunnittelijaksi ja pääsuunnittelijan varahenkilöksi nimetyille henkilöille eivät ole täyttäneet ei ole esitetty soveltuvuusvaatimuksessa edellytettyä näyttöä viranomaishyväksynnästä asiassa kyseessä olevaa hankintaa vastaavan vaatimusluokan suunnittelutehtävään.

Tarjouspyynnössä on asetettu tarjoajien avainhenkilöiden osalta vähimmäisvaatimus, jonka mukaan sekä pääsuunnittelijaksi että pääsuunnittelijan varahenkilöksi tarjouksessa nimetyillä henkilöillä tulee olla vähintään FISE:n AA-vaativuusluokan pääsuunnittelijan pätevyys uudisrakentamisessa tai pätevyyttä vastaava kokemus ja näyttöä kyseisen vaativuusluokan kohteiden suunnittelusta sekä viranomaisen hyväksynnästä kyseiseen suunnittelutehtävään. Tarjouspyyntöä koskevalla lisäkirjeellä on täsmennetty, että näyttöä hyväksynnästä on esimerkiksi rakennuslupapäätös tai ote sellaisesta. Kyseinen täsmennys ei ole yksiselitteinen, vaan on tulkittavissa vain ohjaavaksi suositukseksi.

Valittajan tarjouksessa on annettu selvitykseksi oleellisten hankkeiden rakennuslupatunnukset, mikä selvitys sinänsä sisältää vaaditun näytön viranomaisten hyväksynnästä kyseiseen suunnittelutehtävään. Rakennuslupapäätöksessä ei yleensä ole suunnittelijatietoja eikä sen näin ollen ole varsinainen näyttö viranomaisen hyväksynnästä suunnittelutehtävään. FISE Oy:n toteama pätevyys ei ole näyttö kyseisen vaativuusluokan kohteiden suunnittelusta. Lisäkirjeessä mainitun näytön hankkimiseen on ollut käytännössä aikaa vain neljä työpäivää, mikä ei ole riittävä aika vanhojen rakennuslupapäätösten ja niiden liitteiden hankkimiseksi sekä liittämiseksi tarjoukseen.

Vastine

Vaatimukset

Liikennevirasto on vaatinut ensisijaisesti, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta. Hankintayksikkö on toissijaisesti vaatinut myös, että markkinaoikeus hylkää valituksen sekä sallii väliaikaisella päätöksellä hankintapäätöksen täytäntöönpanon. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.380 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valitus tulee jättää tutkimatta. Valittaja on tehnyt tarjouksen yhdessä SITO Oy:n kanssa työyhteenliittymänä. Valituksen on tehnyt ainoastaan toinen osapuoli yhteistarjouksen tehneistä yrityksistä. Kaikkien yhteistarjouksen jättäneiden yritysten tulee olla valittajina, jotta valitus voidaan tutkia.

Työyhteenliittymän tarjous ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä esitettyä vähimmäisvaatimusta, koska pääsuunnittelijaksi nimetyllä henkilöllä ja tämän varahenkilöllä ei ole FISE:n AA-vaativuusluokan pääsuunnittelijan pätevyyttä eikä mainittujen henkilöiden osalta ole esitetty vaadittua näyttöä kyseisen vaativuusluokan kohteiden suunnittelusta eikä viranomaisen hyväksynnästä kyseisissä suunnittelutehtävissä. Rakennusluvasta käy aina ilmi kohteen sisältö ja laajuus sekä pääsuunnittelijan nimi. Sen sijaan tarjouksessa ilmoitetut rakennuslupatunnukset eivät sisällä tietoa rakennuskohteesta tai viranomaisen hyväksynnästä suunnittelutehtävään. Vaatimus näytöstä on ollut ehdoton ja lisäkirjeellä ilmoitettu näytön tasoa kuvaava täsmennys on osoittanut sen, minkälainen näytön on tullut olla. Näyttöä ei ole sidottu ainoastaan rakennuslupaan tai sen otteeseen. Näyttönä on voinut esittää muutakin aineistoa, josta käy ilmi rakennuskohde ja viranomaisen hyväksyntä. Tarvittavan näytön hankkimiseksi on ollut aikaa enemmän kuin valittajan esittämät neljä työpäivää.

Vastaselitys

Valitus tulee tutkia. Valittaja on asianosainen, jota hankintayksikön hylkäävän päätöksen perustelut tarjoajan avainhenkilöiden pätevyydestä yksinomaan koskevat. Hankintasäännökset eivät edellytä, että myös muut yhteistarjouksen tekijät allekirjoittavat valituksen. Tarjoaja voi asiavaltuudella edustaa yhteenliittymää erityisesti silloin, kun tarjoajalla on todellinen oikeudellinen tarve saada vain tarjoajaa koskeva hankintamenettelyn virhe korjatuksi. Lisäksi yhteenliittymä on edelleen tarjouksensa takana.

Suomessa viranomainen ei erikseen hyväksy tiettyä pääsuunnittelijaa tai muutakaan suunnittelijaa mihinkään hankkeeseen eli varsinaista konkreettista asiakirjanäyttöä suunnittelijan viranomaishyväksynnästä ei ole mahdollista esittää. Lisäksi monien suurimpien kaupunkien rakennuslupapäätöksissä ei edes mainita pääsuunnittelijaa tai muuta suunnittelijaa. Valittajan avainhenkilöt ovat erittäin kokeneita arkkitehtejä, jotka toteuttavat parhaillaan asiassa kyseessä olevaa hankintaa vastaavia laajoja hankkeita yhteistyössä viranomaisten kanssa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Valituksen tutkiminen

Hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön kohteena on ollut Pisararadan Töölön rautatieaseman ja siihen liittyvien ratatunneleiden arkkitehti- ja pääsuunnittelu. Hankinnassa on noudatettu rajoitettua menettelyä, jossa hankintayksikkö on ensin pyytänyt hankintailmoituksella osallistumishakemuksia, joiden perusteella tarjouskilpailuun mukaan otetut tarjoajat on valittu. Tämän jälkeen hankintayksikkö on toimittanut tarjouskilpailuun valituille 17 tarjoajalle tarjouspyynnön, jonka perusteella tarjoajat ovat antaneet tarjouksensa.

Valittaja ja SITO Oy ovat toimittaneet hankintayksikölle tarjoajien valintavaiheessa yhteisen osallistumishakemuksen. Sen liitteenä on ollut aiesopimus työyhteenliittymän perustamisesta, mitä hankintailmoituksessa on edellytetty siinä tapauksessa, että osallistumishakemuksen tekijä on työyhteenliittymä. Yhtiöt on osallistumishakemuksensa perusteella hyväksytty tarjouskilpailuun tarjoajaksi. Tarjoajan kokoonpano on siten vahvistettu lopulliseksi jo tässä vaiheessa hankintamenettelyä. Tämän jälkeen valittaja ja SITO Oy ovat tarjouspyynnön perusteella toimittaneet hankintayksikölle yhteisen tarjouksensa hankinnan kohteena olleista arkkitehti- ja pääsuunnittelupalveluista.

Valitus markkinaoikeudelle on tehty yksin valittajan nimissä eikä asiassa ole esitetty selvitystä siitä, että yhteenliittymän toinen jäsen olisi osallisena valituksessa.

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 85 §:n 1 momentin mukaan hankintaa koskevan asian voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen se, jota asia koskee. Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain 67 §:n mukaan lain soveltamisalaan kuuluviin hankintoihin sovelletaan vastaavasti, mitä muun ohella hankintalain 85 §:ssä säädetään.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että yhteisen tarjouksen jättäneen yhteenliittymän yksittäisiltä jäseniltä puuttuu asiavaltuus, joten valitus on tutkittavissa ainoastaan silloin, kun kaikki yhteenliittymän jäsenet ovat valituksen takana. Oikeuskäytännössä on todettu julkisia hankintoja koskevista oikeuslähteistä ilmenevän, että asiavaltuus kytkeytyy tarjouksen tulevaan tai mahdolliseen hyväksytyksi saamiseen, toisin sanoen hankintamenettelyn lopputulokseen liittyvän oikeudellisen tarpeen olemassaoloon. Asiavaltuuden edellytyksenä on siten, että asian tutkimisella markkinaoikeudessa on konkreettisia vaikutuksia valittajan oikeusasemaan eli mahdollisuuteen saada tarjous hyväksytyksi tai mahdollisuuteen saada hyvitysmaksu.

Kysymyksessä olevassa asiassa yhteisen tarjouksen jättäneen yhteenliittymän tarjouksen mukainen palvelu ei ole toteutettavissa ilman kaikkien yhteenliittymään kuuluvien elinkeinonharjoittajien mukanaoloa yhteenliittymässä, koska tämä merkitsisi annetun tarjouksen muuttamista. Tällainen on hankintamenettelyssä kiellettyä. Näin ollen valittajalla ei ole ilman kaikkien yhteenliittymän jäsenten myötävaikutusta hankintalain 85 §:n 1 momentissa tarkoitettua asiavaltuutta. Valituksessa esitetyt seikat eivät anna aihetta arvioida asiaa toisin. Valitus on näin ollen jätettävä tutkimatta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen jätettävä tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain¬käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta pääasian osalta.

Markkinaoikeus hylkää Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy:n korvaamaan Liikenneviraston oikeudenkäyntikulut 1.380 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Asian tultua ratkaistuksi lausunnon antaminen hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimista koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen ja Markus Mattila.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 25.11.2013