MAO:361/13

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (jäljempänä myös HSL tai hankintayksikkö) on ilmoittanut 17.11.2010 julkaistulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta Helsingin seudun lippu- ja informaatiojärjestelmän hankinnasta.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän hallitus on 24.1.2012 tekemällään hankintapäätöksellä § 3 valinnut Tieto Finland Oy:n (jäljempänä myös Tieto) tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 50.000.000–90.000.000 euroa.

Markkinaoikeus on 15.3.2012 antamallaan päätöksellä sallinut muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 16.5.2012.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

CGI Suomi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna vähintään 9.000.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 15.858 eurolla viivästyskorkoineen.

Valittaja on vielä vaatinut, että sille annetaan tieto voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteistä.

Perusteet

Asiassa on olennaisesti kysymys siitä, olisiko HSL:n tullut sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta siitä syystä, että tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen.

Tarjoajien on tullut tehdä tarjouksensa hankintayksikön laatiman tarjousrungon mukaisesti. Tarjouspyynnön mukaan muun muassa järjestelmän toimintakuvauksen on tullut noudattaa tarjousrungon rakennetta siten, että järjestelmän toiminnallisuus on ilmennyt tarjouksen tekstistä ilman liitteitä. Voittaneen tarjoajan tarjousrunko on ollut hyvin ylimalkainen ja lähes kaikki tarjouksen sisältö on ilmoitettu tarjouksen liitteissä.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen kokonaishinta on tullut ilmoittaa toimitusosioittain eriteltynä vain tarjouspyynnön liitteenä olleella hintalomakkeella. Hintoja ei tarjouspyynnön mukaan ole saanut ilmoittaa tarjouksen muissa osioissa. Mikäli näin on tehty, tarjous on tullut hylätä. Tarjouspyynnön mukaan kaikki tarjottavat alennukset on tullut ottaa huomioon jo nettohinnoissa ja kaikki mahdolliset lisäkustannukset on tullut eritellä. Hintalomakkeessa on lisäksi selvästi ilmoitettu, ettei hintoihin saa esittää varaumia.

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksensa kohdassa "Rajaukset", että "Kolmansien osapuolien ohjelmistojen hinnat ovat sidottu ko. tuotteen versioihin ja tarjouksessa esitettyyn lisenssien hankinta-aikatauluun". Valittaja ei ole saanut nähtäväkseen voittaneen tarjoajan hintaliitettä vaan ainoastaan hintojen kansikoosteen. Asiassa on kuitenkin jo valittajalle annettujen tietojen perusteella perusteltu syy epäillä, että voittaneen tarjoajan tarjouksessa on ollut mainitulta osin tarjouspyynnön vastainen hintavarauma.

Tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjouskirje, toiminnalliset kuvaukset sekä laitteiden ja ohjelmistojen toimittamista koskevat ehdot on esitetty suomen kielellä ja että mahdollisten liitteisiin tehtävien viittausten on tullut kohdistua suomenkielisiin liitteisiin. Voittaneen tarjoajan tarjous on tarjouspyynnön vastaisesti sisältänyt olennaisia vieraskielisiä osia.

Lisäksi voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen referenssitietojen ilmoittamisen osalta.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.500 eurolla viivästys-korkoineen.

Perusteet

HSL on menetellyt kysymyksessä olevassa hankinnassa hankintasäännösten mukaisesti.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa ei ole ollut hintavaraumaa, eikä hankintayksiköllä ole ollut velvollisuutta sulkea voittaneen tarjoajan tarjousta tällä perusteella tarjouskilpailusta. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa ollut ilmoitus, jonka mukaan kolmansien osapuolien ohjelmistojen hinnat on sidottu tuotteen versioihin ja tarjouksessa esitettyyn lisenssien hankinta-aikatauluun, on ollut tarjousten vertailun kannalta merkityksetön lisätieto.

Voittaneen tarjoajan tarjoama ratkaisu on täyttänyt tarjouspyynnössä ja sen liitteissä asetetut vaatimukset, ja tarjottu ratkaisu voidaan toteuttaa tarjotuilla ohjelmaversioilla ja hankinta-aikataululla. Mikäli HSL haluaisi muuttaa tarjouksen mukaisia ohjelmaversioita tai lykätä niiden hankinta-aikataulua, muutos käsiteltäisiin muutoshallintamenettelyn mukaisesti. Tämä on alan yleinen käytäntö tilanteessa, jossa tilaaja haluaa muuttaa aiempia vaatimusmäärittelyjään, ja se on ollut myös tarjouspyynnön liitteenä olleiden sopimusehtojen mukainen menettely.

HSL on lopullisen tarjouspyynnön liitteenä olleessa hintalomakkeessa ilmoittanut, että tilaajalla voi olla olemassa sopimuksia, joihin tarjottuja lisensioitavia varusohjelmistoja voidaan liittää, ja että tilaaja pidättää itselleen oikeuden käyttää olemassa olevia sopimuksia lisenssien hankintaan toimittajan valinnan jälkeen. Hankintayksikkö on samassa yhteydessä myös ilmoittanut, että tilaaja pidättää oikeuden hankkia lisenssit suorahankintana toimittajan valinnan jälkeen ja että tässä tapauksessa tarjoaja neuvottelee sopimushinnat yhdessä tilaajan kanssa. Lisenssit tulevat tilaajan omistukseen. HSL:llä on omien sopimustensa sekä yhteishankintayksiköiden puitesopimusten johdosta mahdollista hankkia lisenssejä edullisesti. Vaikka voittaneen tarjoajan tarjouksessaan esittämä rajaus tulkittaisiin vastoin hankintayksikön käsitystä hintavaraumaksi, kysymyksessä ei ole hankintayksikköä velvoittava varauma, koska hankintayksikkö voi hankkia kyseiset ohjelmistot myös muuta kautta. Mainitulla rajauksella on muutenkin asiassa vain vähäinen merkitys, koska kolmansien osapuolten ohjelmistojen osuus on ollut voittaneen tarjoajan tarjoamassa ratkaisussa vähäinen.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen kieli on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. Tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjouksessa olevat viittaukset tarjouspyynnön liitteisiin tulee tehdä suomenkielisiin liitteisiin. Kysymys on siis ollut tarjouspyynnön eikä tarjouksen liitteisiin tehtävistä viittauksista. Voittanut tarjoaja on laatinut tarjouskirjeen, toiminnalliset kuvaukset sekä laitteiden ja ohjelmistojen toimittamista koskevat ehdot suomen kielellä eikä se ole viitannut tarjouksessaan tarjouspyynnön englanninkielisiin liitteisiin. Näin ollen voittaneen tarjoajan tarjous on ollut myös tältä osin tarjouspyynnön mukainen, eikä sitä ole tullut sulkea tarjouskilpailusta.

HSL on määritellyt ryhmittymän käsitteen kysymyksessä olevassa hankintamenettelyssä hyvin laajasti, mikä ilmenee muun muassa sekä alustavaan että lopulliseen tarjouspyyntöön liitetyistä tarjousrungoista. Ryhmittymässä on voinut olla sekä jäseniä että alihankkijoita. Voittanut tarjoaja on ilmoittautunut ehdokkaaksi ryhmittymänä, johon kuuluu päävastuullisen toimittajan lisäksi alihankkijoita. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut osallistumishakemuksessaan täyttävänsä vaaditut ehdot ja antanut pyydetyt ilmoitukset, selvitykset ja kuvaukset. Tarjouspyynnössä on pyydetty kuvaamaan ryhmittymän referenssit eli siis esimerkiksi alihankkijoiden referenssit, eikä tarjouspyynnössä ole rajattu alihankkijoiden referenssejä niiden referenssitietojen ulkopuolelle, jotka ilmoitetaan tarjouksessa tarjousvertailua varten. Tarjouspyyntö on ollut tältä osin selvä, ja voittanut tarjoaja on kuvannut referenssitiedot tarjouksessaan tarjouspyynnössä vaaditulla tavalla.

Tarjousten vertailussa ovat olleet mukana voittaneen tarjoajan ja valittajan tarjoukset. Valittajan tarjous on arvioitu tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailussa selvästi voittaneen tarjoajan tarjousta huonommaksi.

Valittajan vaatimus hyvitysmaksun määräämisestä on perusteeton, sillä valittajalla ei ole ollut todellista mahdollisuutta päästä hankinnan toimittajaksi. Valittaja ei ole myöskään esittänyt minkäänlaista selvitystä sille aiheutuneen vahingon määrästä, ja sen vaatiman hyvitysmaksun määrä on joka tapauksessa määrältään selvästi ylimitoitettu.

Lisäkirjelmät

CGI Suomi Oy on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjouksessa on ollut useita tarjouspyynnön vastaisia kohtia. Näistä jokainen olisi jo yksinään ollut peruste sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta.

Tarjouspyynnön kohdassa 5 on edellytetty, että kaikkien tarjoukseen liittyvien oleellisten tietojen on tullut ilmetä tarjouksesta eikä sen liitteistä, mikäli muuta ei ole mainittu. Tarjouspyynnössä on lisäksi edellytetty, että kaikki tarjoukset laaditaan tarjouspyynnön liitteenä olleen tarjousrungon mukaisesti. Voittanut tarjoaja on tarjouspyynnön nimenomaisista vaatimuksista huolimatta sisällyttänyt oleellisia osia tarjouksestaan tarjouksen liitteisiin.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on ainoastaan lueteltu projektiin osallistuvat yhtiöt ja ilmoitettu, että tarjouksen liitteenä olleessa päätoimittajan ja alihankkijoiden kuvauksessa on esitetty tarkemmin yhtiöiden vastuunjako ja muodollinen rooli hankkeessa. Voittaneen tarjoajan tarjouksesta ei siten ole käynyt ilmi hankkeen toteuttamiseen osallistuvien yhtiöiden välistä vastuunjakoa, vaikka tämän ilmoittamista on nimenomaisesti edellytetty tarjouspyynnön liitteenä olleessa tarjousrungossa. Koska osapuolten välisellä vastuunjaolla on ollut tarjoukselle olennainen merkitys, kyseinen tieto olisi tarjouspyynnön mukaisesti tullut sisällyttää tarjousasiakirjaan eikä sen liitteeseen.

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen myös avoimien rajapintojen sekä laitteistojen toiminnallisuuden ilmoittamisen osalta. Voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjassa ei tarjouspyynnön nimenomaisista vaatimuksista huolimatta ole kuvattu ja lueteltu järjestelmän avoimia rajapintoja eikä kuvattu tarjottujen laitteistojen toiminnallisuuksia.

Voittanut tarjoaja on lisäksi vastoin tarjouspyynnön nimenomaista velvoitetta sisällyttänyt ohjelmistojen ja lisenssien erittelyn osalta tarjouksensa kannalta keskeiset seikat tarjouksen liitteisiin. Tilanne on ollut sama voittaneen tarjoajan tarjouksen niiden kohtien osalta, jotka ovat koskeneet liitäntäverkon pohjautumista internetverkkoon sekä järjestelmän käytettävyyttä. Ilmeisesti merkittävä osa järjestelmän käytettävyyden toiminnallisista kuvauksista on tarjouspyynnön vastaisesti laadittu englannin kielellä. Myös projektisuunnitelman ja käyttöönottosuunnitelman kuvaukset on esitetty voittaneen tarjoajan tarjouksessa tarjouspyynnön vastaisella tavalla liitteissä.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa olleen hintavarauman, jonka mukaan kolmansien osapuolien ohjelmistojen hinnat ovat sidottu tuotteen versioihin ja tarjouksessa esitettyyn lisenssien hankinta-aikatauluun, vuoksi voittaneen tarjoajan tarjouksesta ei ole voinut päätellä tarjouksen kokonaishintaa. Tästä syystä hankintayksikön velvollisuutena on ollut sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan sitoutunut ottamaan täyden vastuun järjestelmän operoinnista, ylläpidosta ja jatkokehittämisestä 15 vuoden aikajänteellä. Koska voittaneen tarjoajan tarjouksen kokonaishinta on sidottu kolmansien osapuolien lisenssien hintoihin ja muuttuviin versioihin, tarjouksessa olleella varaumalla on ollut merkittävä ja ennakoimaton kustannusvaikutus sopimuksen hintaan.

Kysymys ei ole ollut määritysten muuttumisesta tai sopimuksen muuttamismenettelystä, koska tarjouspyynnössä on määritelty ne ehdot, joilla järjestelmä ja siihen liittyvä palvelu ja ylläpito tulee toimittaa. Myöskään hintalomakkeen kohdalla, jonka mukaan HSL:llä on oikeus käyttää voimassa olevia sopimuksiaan lisenssien hankintaan, ei ole asiassa merkitystä, sillä se ei muuta sitä tosiasiaa, että voittaneen tarjoajan tarjous on sisältänyt tarjouspyynnön vastaisen hintavarauman.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen kohdan 2.2 mukaan järjestelmän käytettävyyttä on kuvattu tarjouksen kyseisessä kohdassa mainituissa englanninkielisissä liitteissä. Varsinaisen tarjousasiakirjan ja liitteiden otsikoinnin perusteella vaikuttaa selvältä, että kyseisissä liitteissä on ollut muutakin informaatiota kuin tarjouspyynnön sallimia englanninkielisiä teknisiä spesifikaatioita. Voittaneen tarjoajan tarjous on siten ollut myös tältä osin tarjouspyynnön vastainen.

HSL:llä olisi ollut velvollisuus sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouspyynnön vastaisena tarjouskilpailusta myös siitä syystä, että tarjous ei ole sisältänyt yhdenkään vaaditun osa-alueen osalta Tiedon omia referenssejä. Jokainen voittaneen tarjoajan ilmoittama referenssi kuuluu todellisuudessa sen alihankkijoille. Tarjouspyynnön sanamuoto on edellyttänyt, että referenssit ovat joko tarjoajan tai, jos tarjous tehdään ryhmittymänä, sen jäsenen referenssejä. Ryhmittymä tarkoittaa eri asiaa kuin alihankintasuhde. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa Tieto on osallistunut tarjouskilpailuun ainoana toimittajana eikä osana ryhmittymää. Tieto on ilmoittanut käyttävänsä tarjouksen toteuttamisessa apuna alihankkijoita, joille ei kuitenkaan muodostu minkäänlaista sopimussuhdetta hankintayksikköön. Tiedon tarjouksessa ei siten ole ollut kysymys ryhmittymänä tehdystä tarjouksesta. Tieto ei ole täyttänyt hankintamenettelyn pakollista edellytystä, jonka mukaan tarjoajan on tullut ilmoittaa kustakin osa-alueesta vähintään yksi referenssi.

Hankintayksikkö on edellä lausuttu voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuus huomioon ottaen määrättävä maksamaan valittajalle hyvitysmaksuna vähintään 9.000.000 euroa. Määrä perustuu hankinnan arvoon ja siihen menetykseen, joka valittajalle on hankintayksikön virheellisestä menettelystä aiheutunut. Valittajan tarjouksen arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut 133.508.885 euroa lisättynä kehitystyön hinnalla. Hankinnan arvo on laskettava valittajan tarjouksen kokonaisarvosta, koska valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun, jos voittaneen tarjoajan tarjous olisi asianmukaisesti suljettu tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Koska 9.000.000 euron suuruinen hyvitysmaksu vastaisi ainoastaan 6,74 prosenttia hankinnan valittajan tarjouksen mukaisesta arvosta, vaadittua hyvitysmaksun määrää on pidettävä hyvin kohtuullisena.

HSL on lisävastineessaan esittänyt, että voittaneen tarjouksen rakenne ei ole vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun toteutumista tarjousvertailussa tai tarjousten vertailukelpoisuutta.

Voittaneessa tarjouksessa olevissa lisenssejä koskevissa maininnoissa ei ole kyse hintavaraumasta, vaan täsmennyksestä, että hinnat on sidottu tarjouksessa ilmoitettuihin tietoihin koskien versioita ja hankinta-aikatauluja. Voittaneesta tarjouksesta käy selkeästi ilmi hankkeen kokonaishinta ja hinnoittelun perusteet. Voittanut tarjoaja on myös sitoutunut tarjouksessaan esittämäänsä kokonaishintaan. Lisäksi muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös on tehty siten, että hankinnan arvonlisäverottomat kokonaiskustannukset on sidottu 90 miljoonan euron enimmäismäärään. Valittajan esittämä väite ennakoimattomasta kustannusvaikutuksesta on näin ollen perusteeton.

Englanninkielisen aineiston sallittavuuden osalta voidaan todeta, että voittanut tarjoaja on tarjouspyynnön mukaisesti sisällyttänyt tarjoukseensa suomenkielisen toiminnallisen kuvauksen. Kaikki tarjouskilpailuun osallistuneet tarjoajat ovat kyseisen kuvauksen lisäksi toimittaneet myös englanninkielistä aineistoa sisältäen teknisiä yksityiskohtia tarjoamastaan ratkaisusta. Osa näistä teknisistä spesifikaatioista liittyy tarjotun ratkaisun toiminnallisuuteen. Tarjousta ei kuitenkaan tämän vuoksi ole voitu hylätä, koska tarjouspyynnössä on haluttu sallia englanninkielisten liitteiden sisällyttäminen tarjoukseen.

Hankintayksikkö ei voi kieltää tarjoajia hyödyntämästä esimerkiksi alihankkijansa referenssejä tarjouskilpailuun osallistuessaan. Euroopan unionin tuomioistuin on ratkaisukäytännössään katsonut, että palvelujen suorittajan, joka ei yksin täytä palveluhankintoja koskevaan tarjouskilpailuun osallistumisen vähimmäisedellytyksiä, on sallittava vedota kolmannen osapuolen suorituskykyyn.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Tiedon antaminen asiakirjasta

Valittaja on vaatinut, että sille annetaan tieto voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteistä.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitut asiakirjat on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Asiassa on siten edellä mainitun valittajan vaatimuksen osalta kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (jäljempänä julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 3 momentin perusteella julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainittu salassa pidettäväksi säädetty tieto voidaan kuitenkin jättää antamatta, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella ei ole oikeutta viranomaisen järjestämässä tarjouskilpailussa toisen tarjouksen tekijän liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin tarjouksen hintaa tai muuta tarjousten vertailussa käytettyä tekijää lukuun ottamatta.

Kun otetaan huomioon asian jäljempänä ilmenevä lopputulos, voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteiden sisältöä koskevien tietojen ei voida katsoa vaikuttaneen asian käsittelyyn markkinaoikeudessa eikä kyseisten tietojen antamatta jättäminen siten myöskään vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Valittajan esittämä vaatimus tiedon antamisesta asiakirjasta on sen vuoksi hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Hankintamenettelyn kulusta

HSL on ilmoittanut 17.11.2010 julkaistulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta Helsingin seudun lippu- ja informaatiojärjestelmän hankinnasta. Hankintailmoituksen mukaan kysymyksessä olevan Helsingin seudun lippu- ja informaatiojärjestelmä 2014 -hankkeen tavoitteena on uudistaa nykyinen matkakorttijärjestelmä sekä uudistaa ja yhtenäistää nykyiset matkustajainformaatio- ja liikennevaloetuuspyyntöjärjestelmät kattamaan koko Helsingin seudun joukkoliikenne. Hankintailmoituksessa on ilmoitettu mainitun projektin toteuttamisen alkamispäiväksi 1.6.2011 ja päättymispäiväksi 1.6.2015.

Hankintailmoituksessa on ilmoitettu neuvottelumenettelyn kulusta muun ohella seuraavaa:

"Osallistumishakemuksen vähimmäisvaatimukset täyttäneille lähetetään alustava tarjouspyyntö, jonka perusteella toimittajat tekevät tarjouksen. Tarjous tulee toimittaa suomen kielellä (tarjouksen tekniset liitteet: suomi (FI) tai englanti (EN)).

Tarjousten perusteella HSL valitsee neuvotteluihin pääsevät toimittajaehdokkaat. Alustavan tarjouspyynnön ja jatkoon päässeiden tarjousten perusteella käydään tilaajan ja toimittajaehdokkaiden väliset kahdenkeskeiset neuvottelut. Neuvottelujen pääkieli on suomi, tarvittavilta osin voidaan käyttää englantia.

HSL varaa mahdollisuuden karsia tarjouksia vaiheittain neuvottelumenettelyn kuluessa. Mahdollisesta vaiheittaisesta karsimisesta ja sen ehdoista ja menettelysäännöistä ilmoitetaan tarkemmin alustavassa tarjouspyynnössä.

Neuvottelujen jälkeen mukana oleville toimittajaehdokkaille lähetetään lopullinen tarjouspyyntö. Lopullisen tarjouspyynnön perusteella ehdokkaat tekevät lopulliset tarjouksensa, jotka pisteytetään alustavassa tarjouspyynnössä esitettävällä tavalla. HSL valitsee kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen pisteytyksen perusteella."

HSL on saadun selvityksen mukaan lähettänyt alustavaa tarjouspyyntöä koskevat asiakirjat viidelle tarjoajalle. Muutoksenhaun kohteena olevasta HSL:n hallituksen 24.1.2012 tekemästä hankintapäätöksestä ilmenee, että kolmen tarjoajan alustavan tarjouspyynnön perusteella antamat tarjoukset on suljettu tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisina ja että HSL on 7.11.2011 lähettänyt lopullisen tarjouspyynnön CGI:lle ja Tiedolle, joiden antamien tarjousten välillä HSL on tehnyt tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailun.

HSL:n hallitus on 24.1.2012 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Tiedon tarjouksen.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 42 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan lopullisen tarjouspyynnön perusteella antama tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen muun muassa hinnan ilmoittamisen osalta. Valittajan mukaan voittaneen tarjoajan tarjouksensa kohdassa 2.1.8 "Rajaukset" ollut ilmoitus "Kolmansien osapuolien ohjelmistojen hinnat ovat sidottu ko. tuotteen versioihin ja tarjouksessa esitettyyn lisenssien hankinta-aikatauluun" on ollut tarjouspyynnön vastainen hintavarauma.

Lopullisen tarjouspyynnön sisällöstä

Tarjouspyynnön kohdassa 5 "Tarjouksen sisältö" on ilmoitettu seuraavaa:

"Tarjous sitovine hintoineen on tehtävä tarjouspyynnön liitteenä olevien sopimusten ehtojen mukaisesti. Tarjous tulee laatia noudattaen tarkasti liitteenä 1 olevaa tarjousrunkoa. Hinnat tulee ilmoittaa liitteiden 2 ja 2.1 mukaisesti.

Mikäli näin ei tehdä, hylätään ehdokas tarjouskilpailusta.

Kaikki oleelliset tarjoukseen liittyvät tiedot tulee ilmetä tarjouksesta eikä sen liitteistä, mikäli muuta ei ole mainittu."

Tarjouspyynnön kohdassa 5.3 "Tarjoushinta" on ilmoitettu seuraavaa:

"Tarjouksen kokonaishinta täytyy ilmoittaa toimitusosittain eriteltynä vain liitteenä 2 olevalla hintalomakkeella. Liitteessä 2.1 tarjoajan tulee ilmoittaa kaikista laitteista, ohjelmistoista, tarvikkeista ja muista toimitukseen kuuluvista osista määrät ja yksikköhinnat. Lisäksi tarjoajan tulee ilmoittaa muut veloitusperusteet sekä mahdolliset muut kustannukset.

Hintoja ei saa ilmoittaa tarjouksen muissa osioissa. Mikäli näin tehdään, tarjous hylätään.

Kokonaishinnassa otetaan huomioon hankintahinnan lisäksi investoinnit käyttöön ja kunnossapitoon sekä viiden (5) vuoden huolto-, korjaus- ja ylläpitokustannukset.

Hinnat tulee ilmoittaa euroina nettohintoina.

Kaikki tarjottavat alennukset on otettava huomioon jo nettohinnoissa ja kaikki mahdolliset lisäkustannukset on eriteltävä."

Tarjouspyynnön liitteinä on ollut kolme eri sopimusta eli puite-, projekti- sekä tuki- ja ylläpitosopimus. Puitesopimuksen kohdan 6.2 "Toimittajan yleiset velvoitteet ja kokonaisvastuu" mukaan toimittaja sitoutuu toimittamaan palvelut tilaajalle puitesopimuksessa esitetyillä ehdoilla, veloitusperusteilla ja hinnoilla. Puitesopimuksen kohdassa 8 "Alihankinnat" on muun ohella todettu, että toimittaja ja tilaaja voivat teettää sopimukseen kuuluvia tehtäviään alihankkijoilla ja että sopijapuoli vastaa käyttämänsä alihankkijan osuudesta kuin omastaan. Hinnan osalta puitesopimuksen kohdassa 16 "Hinnat ja hinnoitteluperusteet" on muun ohella todettu, että sekä toteutusprojektin että sovelluspalvelun hinnat ovat kiinteitä sisältäen mahdolliset ylityöt. Lisäksi puitesopimuksen kohdan 16.1 "Hinnanmuutokset" mukaan toteutusprojektin kiinteää hintaa ja toteutusprojektiin liittyviä asiantuntijatyön tuntihintoja ei voi muuttaa, mutta sopimuskauden aikana toimittaja voi tietyin kyseisessä kohdassa mainituin edellytyksin muuttaa sovelluspalvelua koskevia asiantuntijatyön hintoja todellista yleistä kustannuskehitystä vastaavasti.

Tarjoajan on edellä todetun mukaisesti tullut tehdä tarjouksensa tarjouspyynnön liitteenä 1 olleen tarjousrungon mukaisesti.

Tarjouksen sisältö on ilmennyt tarjousrungon kohdan 2 eri alakohdista. Tarjousrungon kohdassa 2.1.6 "Ohjelmistot ja lisenssit" on ilmoitettu, että mainitussa kohdassa ohjelmistojen hinnoittelusta tulee kuvata vain perusteet ja että varsinaiset hinnat tulee esittää hintalomakkeessa. Tarjousrungon kohdasta 2.1.6.2 "Ohjelmistojen ja lisenssien erittely tarjouksessa" on ilmennyt, että tarjouksen erittelystä asiakaskohtaisiin, kolmannen osapuolen tuotteisiin ja valmisohjelmistoihin on käytävä selvästi esille kunkin kokonaisuuden eli palvelun toteutuksen jaottelu eri ohjelmistojen ja lisenssityyppien osalta sekä vaikutus kustannuksiin ja että puite-, projekti- sekä käyttö- ja ylläpitosopimuksissa sanottua sovelletaan ensisijaisena verrattuna lisenssiehtoihin. Tarjousrungon kohdassa 2.1.8 "Rajaukset" on pyydetty ilmoittamaan seuraavaa: "Tarjotun järjestelmän rajaukset: Mitä ei kuulu toimitukseen."

Tarjousrungon kohdassa 3 "Hinnat ja maksusuunnitelma" on ilmoitettu, että hinnat ovat sitovia ja että hintoja voidaan tarkistaa lopullisessa tarjouksessa vain siinä tapauksessa, että lopulliseen tarjouspyyntöön tehdään sellaisia järjestelmäratkaisun ja/tai sopimusehtojen tarkistuksia, jotka oikeuttavat tarkentamaan tarjousta. Tarjousrungon kohdassa 4 "Sopimusehdot" on ilmoitettu, että tarjouspyynnön liitteenä olevat sopimukset eli puitesopimus, projektisopimus sekä tuki- ja ylläpitosopimus sisältävät ne ehdot, joiden perusteella tarjoaja laatii tarjouksensa. Lisäksi kohdassa 4 on ilmoitettu lihavoidulla tekstillä, että tarjous sitovine hintoineen on tehtävä tässä kohdassa ilmoitettujen sopimusten ehtojen mukaisesti ja että tarjouksessa ei saa esittää varaumia sopimusehtoihin.

Tarjouspyynnön liitteenä 2 ollut hintalomake on sisältänyt tarkempia menettelyohjeita siitä, miten hinnat on tullut tarjouksessa ilmoittaa ja eritellä. Hintalomakkeen kohdassa 1 "Johdanto" on ilmoitettu seuraavaa: "Tässä esitetyt hinnat ovat tarjoajaa sitovia LIJ2014 hankkeen 2. vaiheen toteuttamiseksi ja tuen- ja ylläpidon järjestämiseksi. Kaikki hinnat tulee ilmoittaa vuoden 2011 4. vuosineljänneksen (Q4/2011) hintatasossa ilman arvonlisäveroa (ALV 0%). Ilmoitetut hinnat ovat kiinteitä toteutusprojektin osalta. Ilmoitettuja tuki- ja ylläpitopalveluja koskevia hintoja voidaan tarkistaa todellista yleistä kustannuskehitystä vastaaviksi heti, kun Tuki- ja ylläpitosopimus astuu voimaan." Lisäksi tarjoushintojen yhteenvetoa koskevassa hintalomakkeen kohdassa 1.2 on lihavoidulla tekstillä ilmoitettu, että esitettyjen hintojen tulee vastata kustannuksia.

Hintalomakkeen kohdan 5 "Muut ehdot" mukaan hintoihin ei ole saanut esittää varaumia. Lisäksi hintalomakkeen mainitussa kohdassa on ilmoitettu seuraavaa:

"Tilaajalla voi olla olemassa sopimuksia, joihin tarjottuja lisensoitavia varusohjelmistoja voidaan liittää. Tilaaja pidättää itselleen oikeuden käyttää olemassa olevia sopimuksia lisenssien hankintaan toimittajan valinnan jälkeen.

Tilaaja pidättää oikeuden hankkia lisenssit suorahankintana toimittajan valinnan jälkeen. Tässä tapauksessa tarjoaja neuvottelee sopimushinnat yhdessä tilaajan kanssa. Lisenssit tulevat tilaajan omistukseen.

Tarjouksessaan tarjoajan tulee tarjota lisenssejä tarjouspyynnön mukaisesti siten, että ne ovat siirrettävissä kolmannelle osapuolelle ilman lisäkustannuksia ylläpitäjän mahdollisesti vaihtuessa."

Asian arviointi

Arvioitaessa tarjouspyynnön hinnan ilmoittamista koskevien vaatimusten selvyyttä on otettava huomioon, että tarjouspyyntöasiakirjat ovat sisältäneet huomattavan määrän eri asiakirjoja, joista monessa on ollut myös tarjouksen sisältöä ja hinnan ilmoittamista koskevia ehtoja ja vaatimuksia. Vaatimusten esittäminen useassa asiakirjassa voi johtaa tarjouspyynnön ehdottomien vaatimusten tulkinnanvaraisuuteen. Tässä tapauksessa tarjouspyyntöasiakirjoista on tarjoajan kannalta kuitenkin ilmennyt riittävän selvästi se nyt kyseessä olevan hankintamenettelyn yksiselitteinen lähtökohta, jonka mukaan lopullisessa tarjouksessa ilmoitettavien hintojen on tullut olla tarjouspyynnön liitteinä olevien sopimusten ehtojen mukaisesti annettavia sitovia ja toteutusprojektin osalta kiinteitä hintoja, joihin ei ole ollut sallittua esittää tarjouksessa varaumia.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen sulkemaan tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen tarjouskilpailusta silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Voittanut tarjoaja on tarjouksensa kohdassa 2.1.6 "Ohjelmistot ja lisenssit" sekä kyseisen kohdan alakohdissa ja tässä yhteydessä viittaamissaan liikesalaisuuksiksi ilmoittamissaan tarjousliitteissä kuvannut ja eritellyt kysymyksessä olevan järjestelmän toteuttamisessa käyttämänsä ohjelmistot, ohjelmistotuotteet ja lisenssit. Lisäksi voittanut tarjoaja on edellä todetun mukaisesti ilmoittanut tarjouksensa kohdassa 2.1.8 "Rajaukset", että "Kolmansien osapuolien ohjelmistojen hinnat ovat sidottu ko. tuotteen versioihin ja tarjouksessa esitettyyn lisenssien hankinta-aikatauluun".

Tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön mukainen eikä sisällä tarjouspyynnön vastaisia ehtoja tai varaumia. Tarjouksen kohdassa 2.1.8 on nimenomaisesti tullut ilmoittaa se, mitä ei kuulu toimitukseen. Näin ollen voittaneen tarjoajan tarjouksessa tässä yhteydessä ollutta ilmoitusta sen tarjoamien kolmansien osapuolien ohjelmistojen hintojen sitomisesta tarjouksessa tarjotun tuotteen versioihin ja tarjouksessa esitettyyn lisenssien hankinta-aikatauluun ei ole perusteltua tulkita mitenkään muuten kuin siten, että voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksensa sisältöön rajauksen, joka on koskenut tarjouksen hintaa. Tarjouksessa ei tarjouspyyntöasiakirjojen riittävän yksiselitteisinä pidettävien ehdottomien vaatimusten mukaan ole kuitenkaan saanut esittää mitään ehtoja tai varaumia, jotka voivat vaikuttaa toteutusprojektin kiinteänä pyydettyyn hintaan. Se, että voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut sitovansa tarjoamaansa järjestelmään sisältyvien kolmansien osapuolten ohjelmistojen hinnat tuotteen tiettyihin versioihin ja tarjouksessa esitettyyn lisenssien hankinta-aikatauluun, on merkinnyt sitä, ettei voittanut tarjoaja ole tarjouksessaan sitoutunut siihen, että sen tarjouksen hinta pysyisi samana kolmansien osapuolten ohjelmistoversioiden ja lisenssien hankinta-aikataulun mahdollisesti muuttuessa. Kyseinen rajaus on merkinnyt tarjouspyynnön vastaista varaumaa siihen tarjouspyynnön ehdottomaan vaatimukseen, jonka mukaan tarjouksessa annettujen hintojen on toteutusprojektin osalta tullut olla tarjoajaa sitovia kiinteitä hintoja.

Koska tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta tulee arvioida siitä lähtökohdasta, onko tarjous ollut tarjouspyynnön vaatimusten vastainen ja onko tarjouspyynnön vastaisuus vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa, asian arvioinnissa ei tältä osin ole annettava merkitystä tarjouspyynnön liitteenä olleen hintalomakkeen ilmoitukselle siitä, että hankintayksikkö on pidättänyt itselleen oikeuden käyttää olemassa olevia sopimuksia lisenssien hankintaan toimittajan valinnan jälkeen ja hankkia ohjelmistot muuta kautta, tai sille, että hankintayksikkö on sittemmin hankintapäätöksessään asettanut hankinnan ja viiden vuoden tuen ja ylläpidon kokonaiskustannuksille 90 miljoonan euron enimmäismäärän ja myöhemmin tehnyt hankintasopimuksen tästä lähtökohdasta. Tarjoajien on joka tapauksessa tullut tehdä tarjouksensa tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen edellä mainitussa ilmoituksessa on ollut kysymys tarjouksen sisältöön ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavasta seikasta, sillä kyseinen varauma on koskenut hankinnan kohteena olevalle järjestelmälle tarjouksessa tarjottua hintaa. Siinä on siten ollut kysymys tarjouksen sellaisesta tarjouspyynnön vastaisuudesta, jolla on ollut merkitystä tarjousvertailussa ja joka on vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa. Ottaen huomioon, että puheena olevassa ilmoituksessa on ollut kysymys tarjoajan tarjouksensa sisältöön omaehtoisesti ja tarkoituksellisesti tekemästä rajauksesta, asiassa ei tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta arvioitaessa ole annettava merkitystä sille, että voittanut tarjoaja on sinänsä esimerkiksi tarjouksensa kohdassa 4 "Sopimusehdot" yleisesti ilmoittanut, ettei tarjouksessa olisi esitetty varaumia sopimusehtoihin. Asian arvioinnissa ei ole annettava olennaista merkitystä myöskään hankintayksikön esittämälle ja hankintapäätöksen tekemisen jälkeen päivätylle selvitykselle siitä, mikä on ollut kolmansien osapuolien ohjelmistojen osuus voittaneen tarjouksen kokonaishinnasta.

Edellä lausuttu huomioon ottaen hankintayksikön olisi tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tullut sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouspyynnön vastaisena tarjouskilpailusta.

Asiassa ei näin ollen ole tarpeen lausua valittajan muista voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuutta koskevista väitteistä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Erityisalojen hankintalain 67 §:n nojalla lain soveltamisalaan kuuluviin hankintoihin sovelletaan vastaavasti, mitä muutoksenhausta ja seuraamuksista julkisista hankinnoista annetun lain 11 luvussa säädetään.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain tai sen nojalla annettujen säännösten vastaisesti, markkinaoikeus voi:

1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;

2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;

3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä;

4) määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä;

5) määrätä hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen;

6) määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun;

7) lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua.

Saman pykälän 2 momentin mukaan pykälän 1 momentin 4–7 kohdassa mainittujen seuraamusten määräämisestä säädetään 95–98 §:ssä.

Markkinaoikeus on 15.3.2012 antamallaan päätöksellä sallinut muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon. Hankintasopimus on allekirjoitettu 16.5.2012. Hankintalain 95 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Valittaja on vaatinut asiassa toissijaisesti hyvitysmaksun määräämistä. Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintayksikkö on saanut lopullisen tarjouspyynnön perusteella tarjoukset vain valittajalta ja voittaneelta tarjoajalta. Valittajan tarjouksen hinta on ollut investointi- sekä tuki- ja ylläpitokustannusten osalta 133.508.885 euroa ja voittaneen tarjoajan tarjouksen vastaava hinta 89.644.120 euroa. Kun voittaneen tarjoajan tarjous olisi edellä todetun mukaisesti tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena eikä asiassa ole ilmennyt valittajan tarjouksen olleen tarjouspyynnön vastainen, markkinaoikeus katsoo, että valittajalla olisi virheettömässä menettelyssä ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Hankintayksikkö on näin ollen määrättävä maksamaan valittajalle hyvitysmaksu.

Hankintalain 95 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksua määrättäessä otetaan huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan arvo ja hakijalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Pykälän 2 momentin mukaan hyvitysmaksun määrä ei saa ilman erityistä syytä ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta.

Hankintalain 95 §:n yksityiskohtaisten perustelujen (HE 190/2009 vp s. 70) mukaan hyvitysmaksun suuruutta arvioitaessa markkinaoikeuden tulee ottaa huomioon ensisijaisesti hankintayksikön virheelliseen toimintaan liittyvät seikat, kuten virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan arvo sekä hakijana olevalle tarjoajalle aiheutuneet kustannukset ja muu vahinko. Hakijalla on velvollisuus näyttää toteen virheellisestä menettelystä aiheutuneen vahingon määrä.

Menettelyä kokonaisuutena arvioiden markkinaoikeus harkitsee kohtuulliseksi hyvitysmaksun määräksi 2.000.000 euroa.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää CGI Suomi Oy:n vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta.

Markkinaoikeus määrää Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän maksamaan CGI Suomi Oy:lle hyvitysmaksuna 2.000.000 euroa.

Markkinaoikeus velvoittaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän korvaamaan CGI Suomi Oy:n oikeudenkäyntikulut 15.858 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vain lainvoimaisen päätöksen nojalla.

Asian ovat ratkaisseet ylituomari Kimmo Mikkola (eri mieltä) ja markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari ja Pasi Yli-Ikkelä.

Asiassa on äänestetty. Eri mieltä olevan jäsenen äänestyslausunto on liitetty päätökseen.

ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN ÄÄNESTYSLAUSUNTO

Markkinaoikeuden ylituomari Mikkola:

Voittanut tarjoaja on tarjouksensa kohdassa 2.1.6 "Ohjelmistot ja lisenssit" sekä kyseisen kohdan alakohdissa ja tarjousliitteissä kuvannut ja eritellyt kysymyksessä olevan järjestelmän toteuttamisessa käyttämänsä ohjelmistot, ohjelmistotuotteet ja lisenssit. Lisäksi voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksensa kohdassa 2.1.8 "Rajaukset", että kolmansien osapuolien ohjelmistojen hinnat ovat sidottu ko. tuotteen versioihin ja tarjouksessa esitettyyn lisenssien hankinta-aikatauluun.

Tulkitsen voittaneen tarjoajan kohdassa 2.1.8 ainoastaan täsmentäneen, että ohjelmistojen hinnat koskevat niitä versioita, joita voittanut tarjoaja on tarjouksensa kohdassa 2.1.6 tarjonnut ja tarjouksessa esitettyä hankinta-aikataulua. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on siten ollut tarjouspyynnön edellyttämät sitovat kiinteät hinnat niille tuotteille, joita tarjouksessa on tarjottu. Rajausta ei siten ole pidettävä tarjouspyynnön kieltämänä hintavaraumana. Katson, että voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön vastainen. Tämän vuoksi hylkään valituksen ja velvoitan CGI Suomi Oy:n korvaamaan Helsingin seudun liikenne kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 3.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Äänestyksen tuloksen johdosta velvollisena lausumaan hyvitysmaksusta ilmoitan olevani samaa mieltä kuin enemmistö.

Vakuudeksi:

Puheenjohtaja Kimmo Mikkola

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 11.3.2016 taltionumero 856.